Lue keskustelun säännöt.
Aalto vs Hanken
30.06.2018 |
Aalto 30 ja Hanken 17,5 :)
Ei kauheasti tarvi osata mitään pääsykokeessa, että ovet avautuvat Hankenille.
Kysymykset pitää osata lukea ruotsiksi. Tämä riittää ;)
http://www.kauppatieteet.fi/28-6-2018-koepistevalinnan-pisterajat-28-6-…
Kommentit (105)
Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ole mikään uusi tieto että ruotsinkielisiin kouluihin pääsee helpommin sisään. Äidinkieleltään ruotsinkielisiä on myös vähemmän joten koulupaikkoja riittää. Mulla on pari suomenruotsalaista kaveria jotka kirjoitti aivan surkeat paperit ja eivät lukeneet kunnolla pääsykokeisiin ja silti pääsivät sisään ruotsinkieliseen yliopistoon. Samaan aikaan on niitä joilla on M-L arvosanat ja lukevat koko kevään ahkerasti mutta silti jää pienestä kiinni eivätkä saa taaskaan koulupaikkaa. Kaverilla on E:n paperit ja ei ole vieläkään päässyt kouluun vaikka keväät ollut aina naama kirjassa kiinni... saa nähdä
Vierailija kirjoitti:
Heh, Hankenille pääsyyn taitaa tosiaan riittää että osaa kirjoittaa pääsykoepaperiin nimensä oikein, ruotsiksi.
Eipä liene työnantajille epäselvää kummasta koulusta valmistunut kauppatieteilijä kannattaa palkata :)
Miten nimi kirjoitetaan ruotsiksi? Jos etunimi on Sari, niin miten kirjoitat sen ruotsiksi?
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.
Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.
Ihme itkua. Sinne vaan hakemaan itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihme itkua. Sinne vaan hakemaan itsekin.
Niin, miksi ruotsinkielisille on väestöosuuteen nähden kolme kertaa enemmän kauppatieteen opiskelupaikkoja kuin suomenkielisille? Ihanko sattumalta juuri rahakkaimalla alalla on yliedustus ruotsinkielisiä opiskelupaikkoja? Vaikka tutkitusti ruotsinkieliset ovat älykkyydessä ja opinnoissa suomenkielisiä jäljessä.
"Ruotsinkieliset koululaiset pärjäävät Suomen kouluissa selvästi huonommin kuin suomenkielistä opetusta saavat. Lukutaidon ja luonnontiedon kohdalla erot ovat korkeimmat: ruotsinkielisten oppimistulokset ovat peräti yhdeksän kuukautta suomenkielisiä jäljessä"
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/112244-hbl-yllattava-ero-suomen-koului…
"Suomea äidinkielenään puhuvilla korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla"
Ei ihme, että ruotsinkieliset koulut on tähän asti pantannut näitä alimpia pisterajoja mutta nyt niiden tullessa mukaan yhteishakuun, ne on ollutt pakko julkistaa. Hankenille Vaasaan oli vielä alempi pisteraja, oliskohan ollut 14.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.
Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.
Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta harvemmin mennään oikeisiin töihin, vaan suoraan pappan firmaan tai sitten johonkin julkisen puolen kiintiövirkaan puuhastelemaan turhia (isolla palkalla toki).
Suurin osa Suomen isoista pomoista taitaa olla Aallon DI-puolelta eli Otaniemestä.
Kuinka laajaan otantaan näkemyksesi perustuu? Oman kokemukseni mukaan (suomalaisista kv-teollisuusyrityksistä) Hankenin ekonomit ovat samalla linjalla meidän kadun toiselta puolelta valmistuneiden ekonomien kanssa. Käsittääkseni on myös tilastodataa Hankenin käyneiden hyvästä työllistymisestä. Sitä paitsi julkisen puolen kiintiöviroissa ei ole edes isot palkat :) Piste-erot ovat kyllä hurjat, siitä ei pääse mihinkään...
Siitä olen samaa mieltä, että (kenties Nokian perintönä) Suomen johtajissa Otaniemen DI:t ovat ylikorostuneet. Tältä osin tilanne on pikku hiljaa muuttumassa. Ihan hyvä niin.
Hankenilta valmistuneet työllistyvät lähinnä niihin työpaikkoihin, joissa on ruotsinkielinen omistus tai johtajat ja jotka suosivat omiaan. Ruotsinkielisyys menee siis kykyjen edelle.
Edelleen, onko tähän jotain faktaa tueksi? Ihan varmasti suhteet ja verkostot vaikuttaa, mutta eivät ole koko totuus. Virheellinen argumentointi heikentää kielikiintiöiden ongelmien esiintuomista. Fakta on, että osa pääsee suositulle alalle helpommin kuin toiset ja valmistuttuaan kilpailevat samalla viivalla muiden kanssa samoista työpaikoista.
Onhan hankenilaisten heikko taso toki yleisesti työnantajien tiedossa. Tosin työkokemus ratkaisee lopulta enemmän kuin tutkinto.
Hanken on työnantajan näkökulmasta houkuttelevampi kuin maakuntien yliopistot. Niihin kuitenkin on vaikeampi päästä sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.
Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.
Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää.
Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.
Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.
Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.
Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää.
Ruotsinkielisillä on pakkosuomi ja koko yhteiskuntamme pyörii suomen kielellä. Onko ylipäätään tarpeen olla ruotsinkielisiä yliopistoja erikseen? Ruotsinkielisen on kuitenkin osattava suomea tässä yhteiskunnassa toimiessaan. Eihän Ruotsissakaan ole suomenkielisiä yliopistoja, vaikka siellä on jopa isompi suomenkielinen vähemmistö kuin Suomessa ruotsinkielinen.
Otaniemessä oli ainakin aiemmin se käytäntö, että peruskursseista järjestettiin rinnakaiskurssit ruotsiksi. Tämä voisi olla ihan hyvä käytäntö kauppakorkeakoulussakin (siis sitten kun Hanken on yhdistetty Aaltoon).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta harvemmin mennään oikeisiin töihin, vaan suoraan pappan firmaan tai sitten johonkin julkisen puolen kiintiövirkaan puuhastelemaan turhia (isolla palkalla toki).
Suurin osa Suomen isoista pomoista taitaa olla Aallon DI-puolelta eli Otaniemestä.
Kuinka laajaan otantaan näkemyksesi perustuu? Oman kokemukseni mukaan (suomalaisista kv-teollisuusyrityksistä) Hankenin ekonomit ovat samalla linjalla meidän kadun toiselta puolelta valmistuneiden ekonomien kanssa. Käsittääkseni on myös tilastodataa Hankenin käyneiden hyvästä työllistymisestä. Sitä paitsi julkisen puolen kiintiöviroissa ei ole edes isot palkat :) Piste-erot ovat kyllä hurjat, siitä ei pääse mihinkään...
Siitä olen samaa mieltä, että (kenties Nokian perintönä) Suomen johtajissa Otaniemen DI:t ovat ylikorostuneet. Tältä osin tilanne on pikku hiljaa muuttumassa. Ihan hyvä niin.
Hankenilta valmistuneet työllistyvät lähinnä niihin työpaikkoihin, joissa on ruotsinkielinen omistus tai johtajat ja jotka suosivat omiaan. Ruotsinkielisyys menee siis kykyjen edelle.
Edelleen, onko tähän jotain faktaa tueksi? Ihan varmasti suhteet ja verkostot vaikuttaa, mutta eivät ole koko totuus. Virheellinen argumentointi heikentää kielikiintiöiden ongelmien esiintuomista. Fakta on, että osa pääsee suositulle alalle helpommin kuin toiset ja valmistuttuaan kilpailevat samalla viivalla muiden kanssa samoista työpaikoista.
Onhan hankenilaisten heikko taso toki yleisesti työnantajien tiedossa. Tosin työkokemus ratkaisee lopulta enemmän kuin tutkinto.
Hanken on työnantajan näkökulmasta houkuttelevampi kuin maakuntien yliopistot. Niihin kuitenkin on vaikeampi päästä sisään.
Palkkaatko mieluummin Hankenilta vai Oulun yliopistosta valmistuneen kauppatieteilijän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.
Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.
Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää.
Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.
Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita".
Niin kuin sanoin niin "jotain pitäisi tehdä", oli se sitten paikkojen karsiminen tai vähimmäispisterajan vaatiminen tms. Mutta kyllä näihin yksittäisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin vastaaviin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sisään on myös helpompi päästä.
Olen itse aikoinaan päässyt ruotsinkieliseen AMK:n, vaikka suomenkieliseen en päässyt edes pääsykokeeseen asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.
Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.
Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää.
Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.
Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita".
Niin kuin sanoin niin "jotain pitäisi tehdä", oli se sitten paikkojen karsiminen tai vähimmäispisterajan vaatiminen tms. Mutta kyllä näihin yksittäisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin vastaaviin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sisään on myös helpompi päästä.
Olen itse aikoinaan päässyt ruotsinkieliseen AMK:n, vaikka suomenkieliseen en päässyt edes pääsykokeeseen asti.
Totta kai on vähemmän hakijoita, koska kohderyhmä on vain noin 5% väestöstä.
Suomenkieliseen koulutuksiin voi käytännössä hakea kaikki, koska ns. ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta harvemmin mennään oikeisiin töihin, vaan suoraan pappan firmaan tai sitten johonkin julkisen puolen kiintiövirkaan puuhastelemaan turhia (isolla palkalla toki).
Suurin osa Suomen isoista pomoista taitaa olla Aallon DI-puolelta eli Otaniemestä.
Kuinka laajaan otantaan näkemyksesi perustuu? Oman kokemukseni mukaan (suomalaisista kv-teollisuusyrityksistä) Hankenin ekonomit ovat samalla linjalla meidän kadun toiselta puolelta valmistuneiden ekonomien kanssa. Käsittääkseni on myös tilastodataa Hankenin käyneiden hyvästä työllistymisestä. Sitä paitsi julkisen puolen kiintiöviroissa ei ole edes isot palkat :) Piste-erot ovat kyllä hurjat, siitä ei pääse mihinkään...
Siitä olen samaa mieltä, että (kenties Nokian perintönä) Suomen johtajissa Otaniemen DI:t ovat ylikorostuneet. Tältä osin tilanne on pikku hiljaa muuttumassa. Ihan hyvä niin.
Hankenilta valmistuneet työllistyvät lähinnä niihin työpaikkoihin, joissa on ruotsinkielinen omistus tai johtajat ja jotka suosivat omiaan. Ruotsinkielisyys menee siis kykyjen edelle.
Edelleen, onko tähän jotain faktaa tueksi? Ihan varmasti suhteet ja verkostot vaikuttaa, mutta eivät ole koko totuus. Virheellinen argumentointi heikentää kielikiintiöiden ongelmien esiintuomista. Fakta on, että osa pääsee suositulle alalle helpommin kuin toiset ja valmistuttuaan kilpailevat samalla viivalla muiden kanssa samoista työpaikoista.
Onhan hankenilaisten heikko taso toki yleisesti työnantajien tiedossa. Tosin työkokemus ratkaisee lopulta enemmän kuin tutkinto.
Hanken on työnantajan näkökulmasta houkuttelevampi kuin maakuntien yliopistot. Niihin kuitenkin on vaikeampi päästä sisään.
Palkkaatko mieluummin Hankenilta vai Oulun yliopistosta valmistuneen kauppatieteilijän?
Minäpäs olen palkannut hankenilaisen, mutta en Oulusta valmistunutta. Syynä työkokemus, jota pk-seudulla opiskellessa pääsee näköjään kartuttamaan ihan eri lailla. Tämä ei liity kieleen eikä kauppatieteisiin, vaan pätee muillakin aloilla. Koulutuksen laadussa opiskelupaikkojen välillä työnantajan kannalta en ole huomannut merkittävää eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.
Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.
Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää.
Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.
Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita".
Niin kuin sanoin niin "jotain pitäisi tehdä", oli se sitten paikkojen karsiminen tai vähimmäispisterajan vaatiminen tms. Mutta kyllä näihin yksittäisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin vastaaviin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sisään on myös helpompi päästä.
Olen itse aikoinaan päässyt ruotsinkieliseen AMK:n, vaikka suomenkieliseen en päässyt edes pääsykokeeseen asti.
Totta kai on vähemmän hakijoita, koska kohderyhmä on vain noin 5% väestöstä.
Suomenkieliseen koulutuksiin voi käytännössä hakea kaikki, koska ns. ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä.
Täysin ruotsinkielisillä alueilla asuvat puhuvat monesti todella huonosti, jos lainkaan suomea, eivätkä siis varmasti hakeudu suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Ruotsin osaamisesta on apua. Jos osaat edes joten kuten ruotsia niin selviät kyllä ruotsinkielisestä pääsykokeesta ja opinnoistakin. Opiskelussa kun monesti on aika paljon englantia tai jopa koko koulutusohjelma voi olla englanniksi. Itse kun hain ruotsinkieliseen kouluun niin jopa kysyttiin haluanko tehdä pääsykokeen suomeksi. Olen silti samaa mieltä, että näitä paikkoja pitäisi karsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.
Itkua? Miksi ruotsinkielisillä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan alemmille pisteillä? Keneltä se olisi pois, että olisi yhtenäiset pisterajat kielestä riippumatta? Eihän mustille ja valkoisillekaan ole erillisia kouluja ja pisterajoja.
Olen samaa mieltä, että jotain muutosta pitäisi tehdä. Mutta ei ne pisterajat ole mitenkään kirveen hakattu etukäteen ja päätetty, että Hankenille on sitten alhainen pisteraja. Sinne nyt vain sattuu hakemaan paljon vähemmän porukkaa kuin suomenkielisiin ohjelmiin, jolloin niin suurta kilpailua ei ole ja alemmillakin pisteillä pärjää.
Huoh. Alhaiset pisterajat aiheutuvat tietysti pohjimmiltaan siitä, että ruotsinkielisiä paikkoja on ihan liikaa väestöosuuteen ja ruotsinkielisten kykyihin nähden. Kauppatieteessä paikkoja on noin kolme kertaa enemmän ruotsinkielisille.
Eli ei tuo ole mikään puolustus, että "on vähemmän hakijoita".
Niin kuin sanoin niin "jotain pitäisi tehdä", oli se sitten paikkojen karsiminen tai vähimmäispisterajan vaatiminen tms. Mutta kyllä näihin yksittäisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita kuin suomenkielisiin vastaaviin, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että sisään on myös helpompi päästä.
Olen itse aikoinaan päässyt ruotsinkieliseen AMK:n, vaikka suomenkieliseen en päässyt edes pääsykokeeseen asti.
Totta kai on vähemmän hakijoita, koska kohderyhmä on vain noin 5% väestöstä.
Suomenkieliseen koulutuksiin voi käytännössä hakea kaikki, koska ns. ruotsinkieliset ovat käytännössä kaksikielisiä.
Täysin ruotsinkielisillä alueilla asuvat puhuvat monesti todella huonosti, jos lainkaan suomea, eivätkä siis varmasti hakeudu suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Ruotsin osaamisesta on apua. Jos osaat edes joten kuten ruotsia niin selviät kyllä ruotsinkielisestä pääsykokeesta ja opinnoistakin. Opiskelussa kun monesti on aika paljon englantia tai jopa koko koulutusohjelma voi olla englanniksi. Itse kun hain ruotsinkieliseen kouluun niin jopa kysyttiin haluanko tehdä pääsykokeen suomeksi. Olen silti samaa mieltä, että näitä paikkoja pitäisi karsia.
Vaikka nimenomaan heidän omaksi edukseen olisi hakeutua sinne suomenkielisiin ohjelmiin. Yhteiskuntamme kuitenkin toimii suomen kielellä, jonka taito on välttämätön työuralla. Tuskin korkeasti koulutettu haluaa jäädä loppuiäkseen närpiöön poimimaan tomaatteja.
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.
Onko tasa-arvoisen koulutuksen haluaminen Suomeen itkemistä? Yksi ystäväni haki lukemaan historiaa Helsingin yliopistoon eikä päässyt. Alemmilla pisteillä täsmälleen saman kokeen ruotsiksi tehnyt pääsi opiskelemaan. Onko tämä mielestäsi reilua? Ihmisen etnisen taustan, sukupuolen tai äidinkielen ei pitäisi olla syrjivä peruste. Suomessa vuonna 2018 se silti on! Missä oikeudenmukaisuus?
Ekonomi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankenilta avautuu hyvät mahdollisuudet verkostoitua ja työllistyä , jos vain on kiinnostunut tekemään pienen kulttuurimatkan samalla. 😎 En ymmärrä tätä itkua pääsykoepisteistä.
Onko tasa-arvoisen koulutuksen haluaminen Suomeen itkemistä? Yksi ystäväni haki lukemaan historiaa Helsingin yliopistoon eikä päässyt. Alemmilla pisteillä täsmälleen saman kokeen ruotsiksi tehnyt pääsi opiskelemaan. Onko tämä mielestäsi reilua? Ihmisen etnisen taustan, sukupuolen tai äidinkielen ei pitäisi olla syrjivä peruste. Suomessa vuonna 2018 se silti on! Missä oikeudenmukaisuus?
Muistan, että yksi aiemmista opetusministereistä otti kysyttäessä kantaa ja sanoi, että tähän pitäisi puuttua. RKP piti opetusministerille ankaran puhuttelun ja seuraavana päivänä opetusministeri pyysi anteeksi ja sanoi, että ruotsinkielisten etuoikeuksissa ei olekaan mitään väärää.
Hankenilaisten on helppo kuitenkin päästä töihin.