Lue keskustelun säännöt.
Draken kaava: Uusi tulkinta. Saatammekin olla yksin maailmankaikkeudessa
30.06.2018 |
Artikkeli hs.
Tutkijat on tulleet siihen tulokseen että saatammekin olla ainut sivilisaatio maailmankaikkeudessa. Aiemmin on tulkittu että elämää on vaikka kuinka.
Koska hs. on maksumuurin takana niin asian ydin on tässä:
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/32598-draken-kaava-ja-kuinka-suut…
"Mutta ei tuo Draken kaava ole muuta kuin Draken ja alan harrastajien tapa markkinoida suurta ideaansa etsiä ja mahdollisesti löytää maan ulkopuolista elämää. Kaavaan sijoitettavat arvot ovat pääosin täysin mielivaltaisia ja ulos saadaan mitä tahansa. Wikissä älyllistä elämää on laitettu kaavaan 10 sivilisaation verran galaksissamme, uusi "arvio" antaa luvuksi 10000.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Draken_kaava
Takavuosina suututin Esko Valtaojan, kun totesin, että Draken kaavan ainoa merkitys on, että se toimii SETI-tutkijoiden markkinointivälineenä:"
Kommentit (69)
Kalju Pitkätukka kirjoitti:
Ufoilijoille taas voi sanoa, että vaikka linnunradassamme olisi tuhansia sivilisaatioita, tähtienväliset etäisyydet pitävät meidät erillään.
Miksi ihmeessä tähtienväliset etäisyydet pitäisivät meitä erillään? Varsinkin jos linnunradalla on tuhansia sivilisaatioita, etäisyydet eivät ole silloin kuin kymmeniä tai satoja valovuosia, joka on matkana varsin mitätön.
Ihmiskuntakin tulee luotaimin kartoittamaan jokaisen aurinkokunnan tässä galaksissa seuraavien parin sadan tuhannen vuoden aikana, jos selviää tekoälyuhasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maapallo on avaruuden Junttila. Kukaan ei tänne tahallaan eksy. Ehkä korkeintaan tarkkailevat kaukaa ettei vaan tulla lähemmäs.
No pitää ajatella outside the box. Kuka sanoi että aurinko on ainut joka mahdollistaa elämän? Vihreät ukot elää vaikka kaasuissa.
Vierailija kirjoitti:
Maapallo on avaruuden Junttila. Kukaan ei tänne tahallaan eksy. Ehkä korkeintaan tarkkailevat kaukaa ettei vaan tulla lähemmäs.
Niin vähän kuin suomi. Maapallon Junttila.
Vierailija kirjoitti:
No pitää ajatella outside the box. Kuka sanoi että aurinko on ainut joka mahdollistaa elämän? Vihreät ukot elää vaikka kaasuissa.
Fysiikka. Tähtien välinen kaasu on lähes absoluuttisessa nollapisteessä eikä sellaisessa tapahdu mitään kemiallisia reaktioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kalju Pitkätukka kirjoitti:
Ufoilijoille taas voi sanoa, että vaikka linnunradassamme olisi tuhansia sivilisaatioita, tähtienväliset etäisyydet pitävät meidät erillään.
Miksi ihmeessä tähtienväliset etäisyydet pitäisivät meitä erillään? Varsinkin jos linnunradalla on tuhansia sivilisaatioita, etäisyydet eivät ole silloin kuin kymmeniä tai satoja valovuosia, joka on matkana varsin mitätön.
Ihmiskuntakin tulee luotaimin kartoittamaan jokaisen aurinkokunnan tässä galaksissa seuraavien parin sadan tuhannen vuoden aikana, jos selviää tekoälyuhasta.
Tuhannet valovuodet riittävät pitämään erillään.
Aikadilaation ansiosta muutama kymmenen, ehkä 100 valovuotta voisi olla mahdollista.
Viestini olikin lähinnä ufoilijoille, jotka uskovat harmaiden pöristelevän täällä aavikoille haaksirikkoutuvilla peltikotteroilla tai kaappaavan pellolta poikamiesmaajusseja himokkaiden punapäähumanoidittarien(suosikkitarinani) tarpeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Kalju Pitkätukka kirjoitti:
Ufoilijoille taas voi sanoa, että vaikka linnunradassamme olisi tuhansia sivilisaatioita, tähtienväliset etäisyydet pitävät meidät erillään.
Miksi ihmeessä tähtienväliset etäisyydet pitäisivät meitä erillään? Varsinkin jos linnunradalla on tuhansia sivilisaatioita, etäisyydet eivät ole silloin kuin kymmeniä tai satoja valovuosia, joka on matkana varsin mitätön.
Ihmiskuntakin tulee luotaimin kartoittamaan jokaisen aurinkokunnan tässä galaksissa seuraavien parin sadan tuhannen vuoden aikana, jos selviää tekoälyuhasta.
Juu, ja pitäisi ratkaista vähän muutakin - mistä saada tarpeeksi polttoainetta ja vähintään pitäisi tuossa matkavauhdissa päästä 10%:n valon nopeudesta (joka on siis n. 300 000 kilometriä per sekunti).
Kannattaa sisäistää tämä lause: Maasta kauimmaksi matkustanut ihmisen tekemä laite on amerikkalaisten lähettämä miehittämätön avaruusluotain Voyager 1. Sen nopeus on 1/18 000 valon nopeudesta. Jos luotain lentäisi kohti lähintä tähteä, Proxima Centauria, matka veisi 72 000 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalju Pitkätukka kirjoitti:
Ufoilijoille taas voi sanoa, että vaikka linnunradassamme olisi tuhansia sivilisaatioita, tähtienväliset etäisyydet pitävät meidät erillään.
Miksi ihmeessä tähtienväliset etäisyydet pitäisivät meitä erillään? Varsinkin jos linnunradalla on tuhansia sivilisaatioita, etäisyydet eivät ole silloin kuin kymmeniä tai satoja valovuosia, joka on matkana varsin mitätön.
Ihmiskuntakin tulee luotaimin kartoittamaan jokaisen aurinkokunnan tässä galaksissa seuraavien parin sadan tuhannen vuoden aikana, jos selviää tekoälyuhasta.
Juu, ja pitäisi ratkaista vähän muutakin - mistä saada tarpeeksi polttoainetta ja vähintään pitäisi tuossa matkavauhdissa päästä 10%:n valon nopeudesta (joka on siis n. 300 000 kilometriä per sekunti).
Kannattaa sisäistää tämä lause: Maasta kauimmaksi matkustanut ihmisen tekemä laite on amerikkalaisten lähettämä miehittämätön avaruusluotain Voyager 1. Sen nopeus on 1/18 000 valon nopeudesta. Jos luotain lentäisi kohti lähintä tähteä, Proxima Centauria, matka veisi 72 000 vuotta.
'Jos on olemassa jumalia, niin ne ovat kaukana, eikä ne välitä'
72000 vuotta on yksi silmänräpsäys. Ajattelet aikaa ihmisen mittakaavassa. Muukalaiset ovat hyvin kärsivällisiä, ei heillä ole kiire minnekkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin tieteen valossa todennäköisyys sille että olemme yksin maailmankaikkeudessa on pienentynyt koko ajan. Ensimmäinen aurinkokuntamme ulkopuolinen planeetta havaittiin vuonna 1992. Sitä ennen ei ollut mitään tietoa siitä, kiertääkö planeettoja muiden tähtien ympärillä, vai onko meidän aurinkomme ainoa sellainen tähti koko maailmankaikkeudessa.
Tällä hetkellä vahvistettuja eksoplaneettoja on löydetty 3786, ja uusia löydetään koko ajan. On havaittu että keskimäärin yhdellä viidestä auringon kaltaisesta tähdestä on kiertolaisena maankaltainen planeetta ns. elämän vyöhykkeellä. Linnunradalla on n. 11 miljardia potentiaalisesti asuinkelpoista planeettaa. Jos maankaltainen elämä on niin harvinaista että sitä esiintyy vain yhdellä miljoonasta tuollaisesta planeetasta, on galaksissamme elämää silti 11 000 planeetalla. Lisäksi punaisia kääpiötähtiä kiertäviä maankaltaisia planeettoja on 40 miljardia.
Eihän sitä varmuudella voi tietää onko elämää muualla, mutta todennäköisyys sille että olemme yksin maailmankaikkeudessa tuntuu kyllä aika mitättömältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalju Pitkätukka kirjoitti:
Ufoilijoille taas voi sanoa, että vaikka linnunradassamme olisi tuhansia sivilisaatioita, tähtienväliset etäisyydet pitävät meidät erillään.
Miksi ihmeessä tähtienväliset etäisyydet pitäisivät meitä erillään? Varsinkin jos linnunradalla on tuhansia sivilisaatioita, etäisyydet eivät ole silloin kuin kymmeniä tai satoja valovuosia, joka on matkana varsin mitätön.
Ihmiskuntakin tulee luotaimin kartoittamaan jokaisen aurinkokunnan tässä galaksissa seuraavien parin sadan tuhannen vuoden aikana, jos selviää tekoälyuhasta.
Juu, ja pitäisi ratkaista vähän muutakin - mistä saada tarpeeksi polttoainetta ja vähintään pitäisi tuossa matkavauhdissa päästä 10%:n valon nopeudesta (joka on siis n. 300 000 kilometriä per sekunti).
Kannattaa sisäistää tämä lause: Maasta kauimmaksi matkustanut ihmisen tekemä laite on amerikkalaisten lähettämä miehittämätön avaruusluotain Voyager 1. Sen nopeus on 1/18 000 valon nopeudesta. Jos luotain lentäisi kohti lähintä tähteä, Proxima Centauria, matka veisi 72 000 vuotta.
Polttoainetta mihin? Avaruudessa ei polttoainetta tarvita nopeuden ylläpitämiseen, ainoastaan vauhdin saamiseen (ja toki jarruttamiseen). Sama määrä polttoainetta kuluu, olipa kohde lähellämme oleva Mars taikka toisella puolella galaksia oleva tähti, jos nopeudenmuutos on sama.
Ja mitäpä sitten, että Voyagerilla matkaan kuluisi 72 000 vuotta? Se on vain kaukaisimmaksi matkannut luotain, se ei ole nopein sellainen. Muut luotaimet ovat saavuttaneet moninkertaisia nopeuksia, eikä mitään ennätyksiä ole kukaan edes yrittänyt tehdä. NASAlla oli 80-luvulla projekti nimeltään Project Longshot, jossa Alpha Centauriin olisi lähetetty alus vain 100 vuodessa.
Sadat ja tuhannet vuodet eivät ole mikään kummoinen este. Tuollaisille matkoillehan ei lähetetä nykyisenlaisia lyhyen aikaa eläviä ihmisiä tai välttämättä ihmisiä ylipäätänsä. Siinä vaiheessa kun elinikä lasketaan miljardeissa vuosissa, ei galaksin kiertäminenkään ole kovin ihmeellinen juttu. Varsinkin jos matkataan relativistisilla nopeuksilla, jolloin matka toiseen päähän galaksi voi kestää noin 20 vuotta matkaajan omaa aikaa.
Von Neumannin luotaimilla koko galaksi saadaan kartoitettua todella tehokkaasti ja geologisessa mittakaavassa aivan mitättömässä aikajaksossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä varmuudella voi tietää onko elämää muualla, mutta todennäköisyys sille että olemme yksin maailmankaikkeudessa tuntuu kyllä aika mitättömältä.
Mehän emme tiedä lähimainkaan, että kuinka todennäköistä elämän syntyminen on. Tai jos sitä syntyy, kuinka todennäköistä monisoluisen elämän syntyminen on. Tai älyllisen elämän syntyminen ja selviäminen teknologiseen vaiheeseen asti. Täysin planeettojen huimasta määrästä riippumatta.
Se voi olla niin epätodennäköistä, että lähin toinen älyllinen elämä löytyy vasta maailmankaikkeuden ulkopuolelta, toisesta maailmankaikkeudesta, jonne ei ole mahdollisuutta matkustaa. Multiversumi sallii näin pienet todennäköisyydet. Ja multiversumiin viittaa Fine Tuning Argument.
Heität kolikkoa, kruuna on "elämä on todennäköistä" ja klaava "elämä on epätodennäköistä". Kun elämä on todennäköistä (1000000 per galaksi tai edes 0,000001 per galaksi), sitä on joka paikassa, UFOja pörrää taivaalla tuon tuosta. Tämä ei nähtävästi ole tilanne. Kun elämä on epätodennäköistä, sitä voi olla vain yksi kappale per universumi tai 0,000001 per universumi. Tämä saattaa hyvin olla tilanne.
Todennäköisyyksien ääripäät jatkuvat äärettömiin, mutta se toivottu tilanne ("elämää löytetään vielä joskus") on näihin nähden äärimmäisen pieni ja varsin rajattu alue. Se on se tapaus, kun kolikko tippuu kyljelleen.
Maailmankaikkeudessa on muutakin elämää, kaikki varmaan tietää että enkeli Gabriel on käynyt esittäytymässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa aina tällaisiin sensaationhakuisiin uutisiin suhtautua varauksella.
Tuohon Draken kaavaan on täysin mahdotonta pistää mitään lukuja nykytietämyksellä maailmankaikkeudesta.
Voi olla että maapallolla oleva elämä on vaan joku aivan hassu sattuma, jota ei ikinä pitänytkään syntyä, mutta jostain kummallisesta syystä niin vain kävi. T
ai sitten maailmankaikkeudessa on elämää ihan kaikkialla. Jopa marssista ja kuusta löytyy elämää jostain luolan syvyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalju Pitkätukka kirjoitti:
Ufoilijoille taas voi sanoa, että vaikka linnunradassamme olisi tuhansia sivilisaatioita, tähtienväliset etäisyydet pitävät meidät erillään.
Miksi ihmeessä tähtienväliset etäisyydet pitäisivät meitä erillään? Varsinkin jos linnunradalla on tuhansia sivilisaatioita, etäisyydet eivät ole silloin kuin kymmeniä tai satoja valovuosia, joka on matkana varsin mitätön.
Ihmiskuntakin tulee luotaimin kartoittamaan jokaisen aurinkokunnan tässä galaksissa seuraavien parin sadan tuhannen vuoden aikana, jos selviää tekoälyuhasta.
Juu, ja pitäisi ratkaista vähän muutakin - mistä saada tarpeeksi polttoainetta ja vähintään pitäisi tuossa matkavauhdissa päästä 10%:n valon nopeudesta (joka on siis n. 300 000 kilometriä per sekunti).
Kannattaa sisäistää tämä lause: Maasta kauimmaksi matkustanut ihmisen tekemä laite on amerikkalaisten lähettämä miehittämätön avaruusluotain Voyager 1. Sen nopeus on 1/18 000 valon nopeudesta. Jos luotain lentäisi kohti lähintä tähteä, Proxima Centauria, matka veisi 72 000 vuotta.
Polttoainetta mihin? Avaruudessa ei polttoainetta tarvita nopeuden ylläpitämiseen, ainoastaan vauhdin saamiseen (ja toki jarruttamiseen). Sama määrä polttoainetta kuluu, olipa kohde lähellämme oleva Mars taikka toisella puolella galaksia oleva tähti, jos nopeudenmuutos on sama.
Ja mitäpä sitten, että Voyagerilla matkaan kuluisi 72 000 vuotta? Se on vain kaukaisimmaksi matkannut luotain, se ei ole nopein sellainen. Muut luotaimet ovat saavuttaneet moninkertaisia nopeuksia, eikä mitään ennätyksiä ole kukaan edes yrittänyt tehdä. NASAlla oli 80-luvulla projekti nimeltään Project Longshot, jossa Alpha Centauriin olisi lähetetty alus vain 100 vuodessa.
Sadat ja tuhannet vuodet eivät ole mikään kummoinen este. Tuollaisille matkoillehan ei lähetetä nykyisenlaisia lyhyen aikaa eläviä ihmisiä tai välttämättä ihmisiä ylipäätänsä. Siinä vaiheessa kun elinikä lasketaan miljardeissa vuosissa, ei galaksin kiertäminenkään ole kovin ihmeellinen juttu. Varsinkin jos matkataan relativistisilla nopeuksilla, jolloin matka toiseen päähän galaksi voi kestää noin 20 vuotta matkaajan omaa aikaa.
Von Neumannin luotaimilla koko galaksi saadaan kartoitettua todella tehokkaasti ja geologisessa mittakaavassa aivan mitättömässä aikajaksossa.
Hitaan luotaimen lähettämisessä kauas, vaikka alfa centauriin (se reilu 4 valovuotta) on se ongelma että myöhemmin kun tekniikka on kehittynyt voidaan lähettää nopeampi luotain joka ohittaa sen hitaamman, sen jälkeen vielä nopeampi jne kunnes viimeisillä luotaimilla päästään lähelle maksiminopeutta.
Tai no eihän se ongelma ole vaan ominaisuus.
Sama jos lähetetään aluksi iso alus täynnä horrostavia ihmisiä, oletettu matka-aika 100 vuotta. Sitten 30v päästä lähetetään toinen jonka matka-aika onkin vain 30 vuotta, lopulta vielä pari nopeampaa jotka matkaavat liki minimiajassa ja ovat odottamassa tätä ensimmäisenä lähetettyä kun se 100 vuoden päästä saapuu.
Käytän uudempaa Viggen-kaavaa, jonka mukaan on oikein hyvä, että muuta elämää ei ole vielä löydetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalju Pitkätukka kirjoitti:
Ufoilijoille taas voi sanoa, että vaikka linnunradassamme olisi tuhansia sivilisaatioita, tähtienväliset etäisyydet pitävät meidät erillään.
Miksi ihmeessä tähtienväliset etäisyydet pitäisivät meitä erillään? Varsinkin jos linnunradalla on tuhansia sivilisaatioita, etäisyydet eivät ole silloin kuin kymmeniä tai satoja valovuosia, joka on matkana varsin mitätön.
Ihmiskuntakin tulee luotaimin kartoittamaan jokaisen aurinkokunnan tässä galaksissa seuraavien parin sadan tuhannen vuoden aikana, jos selviää tekoälyuhasta.
Juu, ja pitäisi ratkaista vähän muutakin - mistä saada tarpeeksi polttoainetta ja vähintään pitäisi tuossa matkavauhdissa päästä 10%:n valon nopeudesta (joka on siis n. 300 000 kilometriä per sekunti).
Kannattaa sisäistää tämä lause: Maasta kauimmaksi matkustanut ihmisen tekemä laite on amerikkalaisten lähettämä miehittämätön avaruusluotain Voyager 1. Sen nopeus on 1/18 000 valon nopeudesta. Jos luotain lentäisi kohti lähintä tähteä, Proxima Centauria, matka veisi 72 000 vuotta.
Polttoainetta mihin? Avaruudessa ei polttoainetta tarvita nopeuden ylläpitämiseen, ainoastaan vauhdin saamiseen (ja toki jarruttamiseen). Sama määrä polttoainetta kuluu, olipa kohde lähellämme oleva Mars taikka toisella puolella galaksia oleva tähti, jos nopeudenmuutos on sama.
Ja mitäpä sitten, että Voyagerilla matkaan kuluisi 72 000 vuotta? Se on vain kaukaisimmaksi matkannut luotain, se ei ole nopein sellainen. Muut luotaimet ovat saavuttaneet moninkertaisia nopeuksia, eikä mitään ennätyksiä ole kukaan edes yrittänyt tehdä. NASAlla oli 80-luvulla projekti nimeltään Project Longshot, jossa Alpha Centauriin olisi lähetetty alus vain 100 vuodessa.
Sadat ja tuhannet vuodet eivät ole mikään kummoinen este. Tuollaisille matkoillehan ei lähetetä nykyisenlaisia lyhyen aikaa eläviä ihmisiä tai välttämättä ihmisiä ylipäätänsä. Siinä vaiheessa kun elinikä lasketaan miljardeissa vuosissa, ei galaksin kiertäminenkään ole kovin ihmeellinen juttu. Varsinkin jos matkataan relativistisilla nopeuksilla, jolloin matka toiseen päähän galaksi voi kestää noin 20 vuotta matkaajan omaa aikaa.
Von Neumannin luotaimilla koko galaksi saadaan kartoitettua todella tehokkaasti ja geologisessa mittakaavassa aivan mitättömässä aikajaksossa.
Hitaan luotaimen lähettämisessä kauas, vaikka alfa centauriin (se reilu 4 valovuotta) on se ongelma että myöhemmin kun tekniikka on kehittynyt voidaan lähettää nopeampi luotain joka ohittaa sen hitaamman, sen jälkeen vielä nopeampi jne kunnes viimeisillä luotaimilla päästään lähelle maksiminopeutta.
Tai no eihän se ongelma ole vaan ominaisuus.
Sama jos lähetetään aluksi iso alus täynnä horrostavia ihmisiä, oletettu matka-aika 100 vuotta. Sitten 30v päästä lähetetään toinen jonka matka-aika onkin vain 30 vuotta, lopulta vielä pari nopeampaa jotka matkaavat liki minimiajassa ja ovat odottamassa tätä ensimmäisenä lähetettyä kun se 100 vuoden päästä saapuu.
Eipä tuo mikään kummoinen ongelma olisi. Eikä noin tule muutenkaan käymään. Oletat, että teknologia kehittyy vielä senkin jälkeen, kun ensimmäistä alusta sinne ollaan lähettämässä, mikä ei ole erityisen todennäköistä. Tekoäly hioo tieteen ja teknologian tason ihan muutamassa vuodessa huippuunsa, kunhan se kunnolla saadaan käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalju Pitkätukka kirjoitti:
Ufoilijoille taas voi sanoa, että vaikka linnunradassamme olisi tuhansia sivilisaatioita, tähtienväliset etäisyydet pitävät meidät erillään.
Miksi ihmeessä tähtienväliset etäisyydet pitäisivät meitä erillään? Varsinkin jos linnunradalla on tuhansia sivilisaatioita, etäisyydet eivät ole silloin kuin kymmeniä tai satoja valovuosia, joka on matkana varsin mitätön.
Ihmiskuntakin tulee luotaimin kartoittamaan jokaisen aurinkokunnan tässä galaksissa seuraavien parin sadan tuhannen vuoden aikana, jos selviää tekoälyuhasta.
Juu, ja pitäisi ratkaista vähän muutakin - mistä saada tarpeeksi polttoainetta ja vähintään pitäisi tuossa matkavauhdissa päästä 10%:n valon nopeudesta (joka on siis n. 300 000 kilometriä per sekunti).
Kannattaa sisäistää tämä lause: Maasta kauimmaksi matkustanut ihmisen tekemä laite on amerikkalaisten lähettämä miehittämätön avaruusluotain Voyager 1. Sen nopeus on 1/18 000 valon nopeudesta. Jos luotain lentäisi kohti lähintä tähteä, Proxima Centauria, matka veisi 72 000 vuotta.
Polttoainetta mihin? Avaruudessa ei polttoainetta tarvita nopeuden ylläpitämiseen, ainoastaan vauhdin saamiseen (ja toki jarruttamiseen). Sama määrä polttoainetta kuluu, olipa kohde lähellämme oleva Mars taikka toisella puolella galaksia oleva tähti, jos nopeudenmuutos on sama.
Ja mitäpä sitten, että Voyagerilla matkaan kuluisi 72 000 vuotta? Se on vain kaukaisimmaksi matkannut luotain, se ei ole nopein sellainen. Muut luotaimet ovat saavuttaneet moninkertaisia nopeuksia, eikä mitään ennätyksiä ole kukaan edes yrittänyt tehdä. NASAlla oli 80-luvulla projekti nimeltään Project Longshot, jossa Alpha Centauriin olisi lähetetty alus vain 100 vuodessa.
Sadat ja tuhannet vuodet eivät ole mikään kummoinen este. Tuollaisille matkoillehan ei lähetetä nykyisenlaisia lyhyen aikaa eläviä ihmisiä tai välttämättä ihmisiä ylipäätänsä. Siinä vaiheessa kun elinikä lasketaan miljardeissa vuosissa, ei galaksin kiertäminenkään ole kovin ihmeellinen juttu. Varsinkin jos matkataan relativistisilla nopeuksilla, jolloin matka toiseen päähän galaksi voi kestää noin 20 vuotta matkaajan omaa aikaa.
Von Neumannin luotaimilla koko galaksi saadaan kartoitettua todella tehokkaasti ja geologisessa mittakaavassa aivan mitättömässä aikajaksossa.
Hitaan luotaimen lähettämisessä kauas, vaikka alfa centauriin (se reilu 4 valovuotta) on se ongelma että myöhemmin kun tekniikka on kehittynyt voidaan lähettää nopeampi luotain joka ohittaa sen hitaamman, sen jälkeen vielä nopeampi jne kunnes viimeisillä luotaimilla päästään lähelle maksiminopeutta.
Tai no eihän se ongelma ole vaan ominaisuus.
Sama jos lähetetään aluksi iso alus täynnä horrostavia ihmisiä, oletettu matka-aika 100 vuotta. Sitten 30v päästä lähetetään toinen jonka matka-aika onkin vain 30 vuotta, lopulta vielä pari nopeampaa jotka matkaavat liki minimiajassa ja ovat odottamassa tätä ensimmäisenä lähetettyä kun se 100 vuoden päästä saapuu.
Eipä tuo mikään kummoinen ongelma olisi. Eikä noin tule muutenkaan käymään. Oletat, että teknologia kehittyy vielä senkin jälkeen, kun ensimmäistä alusta sinne ollaan lähettämässä, mikä ei ole erityisen todennäköistä. Tekoäly hioo tieteen ja teknologian tason ihan muutamassa vuodessa huippuunsa, kunhan se kunnolla saadaan käyttöön.
Tjaa, joskus viime vuosisadan vaihteessa "piirit" olivat sitä mieltä että fysiikka on valmis ja jäljellä on lähinnä hienosäätöä. Sitten 1900-luvun alussa tuli yksi Einstein ja potki koko pelilaudan sekaisin ja nyt tekemistä ja tutkimista tuntuu olevan fysiikassakin edessä enemmän kuin tarpeeksi.
Mikään tieteen (ja tekniikan) kehityksen historiassa ei viittaa siihen että tiede olisi valmis ihan äkkiä ja kehitys pysähtyisi lopullisesti just kohta.
Jos elämää on maapallolla on elämää lähes joka paikassa. Meissä ei ole mitään erikoista tai merkittävää. Muita lajeja tavatessa yleensä jompi kumpi laji päätyy lautaselle.