Lue keskustelun säännöt.
Draken kaava: Uusi tulkinta. Saatammekin olla yksin maailmankaikkeudessa
30.06.2018 |
Artikkeli hs.
Tutkijat on tulleet siihen tulokseen että saatammekin olla ainut sivilisaatio maailmankaikkeudessa. Aiemmin on tulkittu että elämää on vaikka kuinka.
Koska hs. on maksumuurin takana niin asian ydin on tässä:
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/32598-draken-kaava-ja-kuinka-suut…
"Mutta ei tuo Draken kaava ole muuta kuin Draken ja alan harrastajien tapa markkinoida suurta ideaansa etsiä ja mahdollisesti löytää maan ulkopuolista elämää. Kaavaan sijoitettavat arvot ovat pääosin täysin mielivaltaisia ja ulos saadaan mitä tahansa. Wikissä älyllistä elämää on laitettu kaavaan 10 sivilisaation verran galaksissamme, uusi "arvio" antaa luvuksi 10000.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Draken_kaava
Takavuosina suututin Esko Valtaojan, kun totesin, että Draken kaavan ainoa merkitys on, että se toimii SETI-tutkijoiden markkinointivälineenä:"
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Ateistit uskovat älyllistä elämää olevan avaruudessa kaikkialla, koska sopii heidän maailmankuvaansa.
Uskovaiset eivät usko älylliseen elämään muualla kuin täällä, koska ahtaaseen mieleen sopii vain pieni ja yksinkertainen maailmankuva. Eihän heidän ymmärrykseensä mahdu monenlaiset ihmisetkään, miten sitten avaruusolennot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalju Pitkätukka kirjoitti:
Ufoilijoille taas voi sanoa, että vaikka linnunradassamme olisi tuhansia sivilisaatioita, tähtienväliset etäisyydet pitävät meidät erillään.
Miksi ihmeessä tähtienväliset etäisyydet pitäisivät meitä erillään? Varsinkin jos linnunradalla on tuhansia sivilisaatioita, etäisyydet eivät ole silloin kuin kymmeniä tai satoja valovuosia, joka on matkana varsin mitätön.
Ihmiskuntakin tulee luotaimin kartoittamaan jokaisen aurinkokunnan tässä galaksissa seuraavien parin sadan tuhannen vuoden aikana, jos selviää tekoälyuhasta.
Juu, ja pitäisi ratkaista vähän muutakin - mistä saada tarpeeksi polttoainetta ja vähintään pitäisi tuossa matkavauhdissa päästä 10%:n valon nopeudesta (joka on siis n. 300 000 kilometriä per sekunti).
Kannattaa sisäistää tämä lause: Maasta kauimmaksi matkustanut ihmisen tekemä laite on amerikkalaisten lähettämä miehittämätön avaruusluotain Voyager 1. Sen nopeus on 1/18 000 valon nopeudesta. Jos luotain lentäisi kohti lähintä tähteä, Proxima Centauria, matka veisi 72 000 vuotta.
Polttoainetta mihin? Avaruudessa ei polttoainetta tarvita nopeuden ylläpitämiseen, ainoastaan vauhdin saamiseen (ja toki jarruttamiseen). Sama määrä polttoainetta kuluu, olipa kohde lähellämme oleva Mars taikka toisella puolella galaksia oleva tähti, jos nopeudenmuutos on sama.
Ja mitäpä sitten, että Voyagerilla matkaan kuluisi 72 000 vuotta? Se on vain kaukaisimmaksi matkannut luotain, se ei ole nopein sellainen. Muut luotaimet ovat saavuttaneet moninkertaisia nopeuksia, eikä mitään ennätyksiä ole kukaan edes yrittänyt tehdä. NASAlla oli 80-luvulla projekti nimeltään Project Longshot, jossa Alpha Centauriin olisi lähetetty alus vain 100 vuodessa.
Sadat ja tuhannet vuodet eivät ole mikään kummoinen este. Tuollaisille matkoillehan ei lähetetä nykyisenlaisia lyhyen aikaa eläviä ihmisiä tai välttämättä ihmisiä ylipäätänsä. Siinä vaiheessa kun elinikä lasketaan miljardeissa vuosissa, ei galaksin kiertäminenkään ole kovin ihmeellinen juttu. Varsinkin jos matkataan relativistisilla nopeuksilla, jolloin matka toiseen päähän galaksi voi kestää noin 20 vuotta matkaajan omaa aikaa.
Von Neumannin luotaimilla koko galaksi saadaan kartoitettua todella tehokkaasti ja geologisessa mittakaavassa aivan mitättömässä aikajaksossa.
Hitaan luotaimen lähettämisessä kauas, vaikka alfa centauriin (se reilu 4 valovuotta) on se ongelma että myöhemmin kun tekniikka on kehittynyt voidaan lähettää nopeampi luotain joka ohittaa sen hitaamman, sen jälkeen vielä nopeampi jne kunnes viimeisillä luotaimilla päästään lähelle maksiminopeutta.
Tai no eihän se ongelma ole vaan ominaisuus.
Sama jos lähetetään aluksi iso alus täynnä horrostavia ihmisiä, oletettu matka-aika 100 vuotta. Sitten 30v päästä lähetetään toinen jonka matka-aika onkin vain 30 vuotta, lopulta vielä pari nopeampaa jotka matkaavat liki minimiajassa ja ovat odottamassa tätä ensimmäisenä lähetettyä kun se 100 vuoden päästä saapuu.
Eipä tuo mikään kummoinen ongelma olisi. Eikä noin tule muutenkaan käymään. Oletat, että teknologia kehittyy vielä senkin jälkeen, kun ensimmäistä alusta sinne ollaan lähettämässä, mikä ei ole erityisen todennäköistä. Tekoäly hioo tieteen ja teknologian tason ihan muutamassa vuodessa huippuunsa, kunhan se kunnolla saadaan käyttöön.
Tjaa, joskus viime vuosisadan vaihteessa "piirit" olivat sitä mieltä että fysiikka on valmis ja jäljellä on lähinnä hienosäätöä. Sitten 1900-luvun alussa tuli yksi Einstein ja potki koko pelilaudan sekaisin ja nyt tekemistä ja tutkimista tuntuu olevan fysiikassakin edessä enemmän kuin tarpeeksi.
Mikään tieteen (ja tekniikan) kehityksen historiassa ei viittaa siihen että tiede olisi valmis ihan äkkiä ja kehitys pysähtyisi lopullisesti just kohta.
Eihän nyt ole väite se, että tiede olisi lähimainkaan valmis. Väite on se, että tekoäly pystyy tieteen tutkimaan päätepisteeseensä erittäin nopeasti. Täysin riippumatta siitä, paljonko tutkittavaa vielä löytyy.
Tämä johtuu eksponentiaalisesta kasvusta. Kunhan tekoäly on kehitetty, tietojenkäsittelykapasiteetti sekä robottien määrä alkaa kasvamaan räjähdysmäisesti, koska tekoäly tekee ihmisten työt pilkkahintaan.
Lopulta automaatioaste alkaa lähestymään sataa prosenttia, jonka jälkeen on todella edullista kasvattaa tietojenkäsittelykapasiteettia triljoonakertaiseksi nykyisestä (koska käytännössä kaikki raha tarkoittaa ihmisten tekemää työtä, robotille ja tekoälylle ei palkkaa tarvitse maksaa). Tuo määrä tietojenkäsittelykapasiteettia mahdollistaa vaikkapa sen, että virtuaalinen tiedemies edistää tiedettä sekunneissa yhtä paljon kuin ihmistiedemies koko elämänsä aikana. Koska tekoälyllä ajankulku on juuri niin nopeaa kuin tietokoneista tehoja löytyy, täällä tosielämässä me näemme tulokset todella nopeasti.
Eipä tuostakaan ole mitään viitteitä että se onnistuisi varmasti. Jokainen tietojenkäsittelyteoriaa opiskeleva oppii aika äkkiä että suhteellisen yksinkertaiset laskutoimitukset ovatkin huomattavan hankalia kun pitäisi laittaa kone niitä laskemaan.
Saati sitten kokonaisen tieteenalan kaikenkattava läpikotainen todistaminen koneellisesti.
Muutenkin jos tekoälysi on sinua eksponentiaalisesti älykkäämpi niin et voi mitenkään ymmärtää sen luomia todistuksia ja et voi olla varma siitä etteikö se heitä pelkkää läppää koska se voi.
Ehkä älyjumalan sijaan tulee luotua älytrolli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalju Pitkätukka kirjoitti:
Ufoilijoille taas voi sanoa, että vaikka linnunradassamme olisi tuhansia sivilisaatioita, tähtienväliset etäisyydet pitävät meidät erillään.
Miksi ihmeessä tähtienväliset etäisyydet pitäisivät meitä erillään? Varsinkin jos linnunradalla on tuhansia sivilisaatioita, etäisyydet eivät ole silloin kuin kymmeniä tai satoja valovuosia, joka on matkana varsin mitätön.
Ihmiskuntakin tulee luotaimin kartoittamaan jokaisen aurinkokunnan tässä galaksissa seuraavien parin sadan tuhannen vuoden aikana, jos selviää tekoälyuhasta.
Juu, ja pitäisi ratkaista vähän muutakin - mistä saada tarpeeksi polttoainetta ja vähintään pitäisi tuossa matkavauhdissa päästä 10%:n valon nopeudesta (joka on siis n. 300 000 kilometriä per sekunti).
Kannattaa sisäistää tämä lause: Maasta kauimmaksi matkustanut ihmisen tekemä laite on amerikkalaisten lähettämä miehittämätön avaruusluotain Voyager 1. Sen nopeus on 1/18 000 valon nopeudesta. Jos luotain lentäisi kohti lähintä tähteä, Proxima Centauria, matka veisi 72 000 vuotta.
Polttoainetta mihin? Avaruudessa ei polttoainetta tarvita nopeuden ylläpitämiseen, ainoastaan vauhdin saamiseen (ja toki jarruttamiseen). Sama määrä polttoainetta kuluu, olipa kohde lähellämme oleva Mars taikka toisella puolella galaksia oleva tähti, jos nopeudenmuutos on sama.
Ja mitäpä sitten, että Voyagerilla matkaan kuluisi 72 000 vuotta? Se on vain kaukaisimmaksi matkannut luotain, se ei ole nopein sellainen. Muut luotaimet ovat saavuttaneet moninkertaisia nopeuksia, eikä mitään ennätyksiä ole kukaan edes yrittänyt tehdä. NASAlla oli 80-luvulla projekti nimeltään Project Longshot, jossa Alpha Centauriin olisi lähetetty alus vain 100 vuodessa.
Sadat ja tuhannet vuodet eivät ole mikään kummoinen este. Tuollaisille matkoillehan ei lähetetä nykyisenlaisia lyhyen aikaa eläviä ihmisiä tai välttämättä ihmisiä ylipäätänsä. Siinä vaiheessa kun elinikä lasketaan miljardeissa vuosissa, ei galaksin kiertäminenkään ole kovin ihmeellinen juttu. Varsinkin jos matkataan relativistisilla nopeuksilla, jolloin matka toiseen päähän galaksi voi kestää noin 20 vuotta matkaajan omaa aikaa.
Von Neumannin luotaimilla koko galaksi saadaan kartoitettua todella tehokkaasti ja geologisessa mittakaavassa aivan mitättömässä aikajaksossa.
Hitaan luotaimen lähettämisessä kauas, vaikka alfa centauriin (se reilu 4 valovuotta) on se ongelma että myöhemmin kun tekniikka on kehittynyt voidaan lähettää nopeampi luotain joka ohittaa sen hitaamman, sen jälkeen vielä nopeampi jne kunnes viimeisillä luotaimilla päästään lähelle maksiminopeutta.
Tai no eihän se ongelma ole vaan ominaisuus.
Sama jos lähetetään aluksi iso alus täynnä horrostavia ihmisiä, oletettu matka-aika 100 vuotta. Sitten 30v päästä lähetetään toinen jonka matka-aika onkin vain 30 vuotta, lopulta vielä pari nopeampaa jotka matkaavat liki minimiajassa ja ovat odottamassa tätä ensimmäisenä lähetettyä kun se 100 vuoden päästä saapuu.
Eipä tuo mikään kummoinen ongelma olisi. Eikä noin tule muutenkaan käymään. Oletat, että teknologia kehittyy vielä senkin jälkeen, kun ensimmäistä alusta sinne ollaan lähettämässä, mikä ei ole erityisen todennäköistä. Tekoäly hioo tieteen ja teknologian tason ihan muutamassa vuodessa huippuunsa, kunhan se kunnolla saadaan käyttöön.
Tjaa, joskus viime vuosisadan vaihteessa "piirit" olivat sitä mieltä että fysiikka on valmis ja jäljellä on lähinnä hienosäätöä. Sitten 1900-luvun alussa tuli yksi Einstein ja potki koko pelilaudan sekaisin ja nyt tekemistä ja tutkimista tuntuu olevan fysiikassakin edessä enemmän kuin tarpeeksi.
Mikään tieteen (ja tekniikan) kehityksen historiassa ei viittaa siihen että tiede olisi valmis ihan äkkiä ja kehitys pysähtyisi lopullisesti just kohta.
Eihän nyt ole väite se, että tiede olisi lähimainkaan valmis. Väite on se, että tekoäly pystyy tieteen tutkimaan päätepisteeseensä erittäin nopeasti. Täysin riippumatta siitä, paljonko tutkittavaa vielä löytyy.
Tämä johtuu eksponentiaalisesta kasvusta. Kunhan tekoäly on kehitetty, tietojenkäsittelykapasiteetti sekä robottien määrä alkaa kasvamaan räjähdysmäisesti, koska tekoäly tekee ihmisten työt pilkkahintaan.
Lopulta automaatioaste alkaa lähestymään sataa prosenttia, jonka jälkeen on todella edullista kasvattaa tietojenkäsittelykapasiteettia triljoonakertaiseksi nykyisestä (koska käytännössä kaikki raha tarkoittaa ihmisten tekemää työtä, robotille ja tekoälylle ei palkkaa tarvitse maksaa). Tuo määrä tietojenkäsittelykapasiteettia mahdollistaa vaikkapa sen, että virtuaalinen tiedemies edistää tiedettä sekunneissa yhtä paljon kuin ihmistiedemies koko elämänsä aikana. Koska tekoälyllä ajankulku on juuri niin nopeaa kuin tietokoneista tehoja löytyy, täällä tosielämässä me näemme tulokset todella nopeasti.
Eipä tuostakaan ole mitään viitteitä että se onnistuisi varmasti. Jokainen tietojenkäsittelyteoriaa opiskeleva oppii aika äkkiä että suhteellisen yksinkertaiset laskutoimitukset ovatkin huomattavan hankalia kun pitäisi laittaa kone niitä laskemaan.
Saati sitten kokonaisen tieteenalan kaikenkattava läpikotainen todistaminen koneellisesti.
Muutenkin jos tekoälysi on sinua eksponentiaalisesti älykkäämpi niin et voi mitenkään ymmärtää sen luomia todistuksia ja et voi olla varma siitä etteikö se heitä pelkkää läppää koska se voi.
Ehkä älyjumalan sijaan tulee luotua älytrolli.
Ei nyt puhuttu ihmisten luomista algoritmeista, vaan yleistekoälyistä. Yleistekoälylle ei tarvitse koodata yksinkertaistakaan laskutoimitusta, koska se on itsessään älykäs entiteetti ja se pähkäilee ratkaisut ihan itse, samalla tavalla kuin ihminenkin.
Yleistekoäly tuotetaan esimerkiksi simuloimalla skannattuja ihmisten aivoja koneella, kehittämällä tekoäly evoluutiosimulaattorin avulla, tai ihan miten tahansa. Nykymaailman mukatekoälyistä ja niiden koodaamisesta siinä ei ole kyse.
Tekoälyn ei tarvitse olla laisinkaan älykkäämpi kuin nykyihminen. Voi olla hieman tyhmempikin. Riittää, että sille annetaan runsaasti aikaa (vaihtoehtoisesti rinnakkaisia tekoälyjä valtavat määrät). Miljoonassa vuodessa ehtii hitusen tyhmempikin ihminen kehittelemään vaikkapa fysiikan teorioita eteenpäin, ja koneen tapauksessa se miljoona vuotta voi olla reaalimaailman yksi vuosi, jos laskentakapasiteetista ei ole pulaa. Yhtäaikaisesti simuloituja ihmisiä voi olla vaikka triljoona.
Ei ole juurikaan merkitystä sillä, onko jokin koneen luoma fysiikan teoria huuhaata vaiko ei, jos sen avulla saadaan insinööreille toimivia malleja ja toimivia sovelluksia.
Vierailija kirjoitti:
Ateistit uskovat älyllistä elämää olevan avaruudessa kaikkialla, koska sopii heidän maailmankuvaansa.
Minä olen ateisti ja minun nähdäkseni tässä universumissa ei todennäköisesti ole muuta elämää. Tämä käsitykseni sopii "maailmankuvaani" ihan yhtä kuin sekin, että elämää olisi kaikkialla. Miksi siis ateistin pitäisi uskoa yhtään mitään avaruusolioista ateisminsa takia, kun kaikki vaihtoehdot ovat täysin yhteensopivia ateismin kanssa?
Vaikka se varmasti olisikin viimeinen naula uskovaisten arkkuun löytää älykästä elämää muualta maailmankaikkeudesta, ei sitä tarvitse erityisesti toivoa. Uskonnollisuudesta päästään tehokkaasti eroon muillakin tavoin, kuten jatkossa vaikkapa sillä, että ihmistä miljoonakertaa älykkäämpi supertekoäly yksinkertaisesti osoittaa, että uskonnoille ei ole mitään evidenssiä ja että uskovaisuuteen taipuminen johtuu siitä ja siitä ongelmasta aivojen logiikkaprosessoinnissa.
Älykäs elämä samassa maailmankaikkeudessa on kuitenkin eksistentiaalinen uhka ihmiskunnalle. Tarvittaessahan tietokoneilla voidaan tulevaisuudessa simuloida vieraita eliölajeja juuri niin paljon kuin halutaan, joihin voi sitten turvallisesti tutustua Matrix-tyylisessä virtuaalitodellisuudessa. Parempi siis nähdäkseni olisi, jos olisimme yksin.
Tieteellisessä mielessä tämä väittely on hyvinkin yhdentekevä.
On täysin mahdollista (ehkä todennäköistä), että lähin sivilisaatio on niin kaukanan ettei ihmiskunnalla tule koskaan olemaan mitään keinoja edes havainnoida sitä.
Ihmiskunnan näkökulmasta voisivat yhtä hyvin olla ihan eri maailmankaikkeudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tieteellisessä mielessä tämä väittely on hyvinkin yhdentekevä.
On täysin mahdollista (ehkä todennäköistä), että lähin sivilisaatio on niin kaukanan ettei ihmiskunnalla tule koskaan olemaan mitään keinoja edes havainnoida sitä.
Ihmiskunnan näkökulmasta voisivat yhtä hyvin olla ihan eri maailmankaikkeudessa.
Mitenkäs se olisi todennäköistä, että se on juuri niin kaukana, ettei sitä voida havaita, mutta että on silti samassa maailmankaikkeudessa?
Jos alieneita per planeetta on 1, niin jokaisella planeetalla on elämää (tämä ei liene tilanne).
Jos alieneita per planeetta on 0,00000000001, on niitä silti joka paikka pullollaan (satoja miljardeja maailmankaikkeudessamme).
Jos alieneita per planeetta olisi noin 0,00000000000000000000001, olisi niitä jossain kaukaisuudessa, mutta emme koskaan törmäisi niihin. Tuon alle kun mennään (nollia voinee olla äärettömän monta), niin sitten ne ovat toisessa maailmankaikkeudessa.
Minä en näe kovin todennäköiseksi, että se luku olisi juuri tuolla viimeisen esitellyn lukeman tietämillä, eikä todennäköisemmin reilusti sen yli tai ali.
Eihän tämän aurinkokunnan ulkopuolisista planeetoistakaan tiedetty ennen kuin vasta muutama vuosi sitten. Vähän on aikaista sanoa, että "ei voida koskaan tietää." Kymmenen, sadan, tuhannen vuoden päästä tietämys on aivan eri tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole aiemmin niin seurannut Draken uraa, mutta se hänen uusi biisinsä "Nice for what" on kyllä ihan mukaansatempaava.
Eihän nyt ole väite se, että tiede olisi lähimainkaan valmis. Väite on se, että tekoäly pystyy tieteen tutkimaan päätepisteeseensä erittäin nopeasti. Täysin riippumatta siitä, paljonko tutkittavaa vielä löytyy.
Tämä johtuu eksponentiaalisesta kasvusta. Kunhan tekoäly on kehitetty, tietojenkäsittelykapasiteetti sekä robottien määrä alkaa kasvamaan räjähdysmäisesti, koska tekoäly tekee ihmisten työt pilkkahintaan.
Lopulta automaatioaste alkaa lähestymään sataa prosenttia, jonka jälkeen on todella edullista kasvattaa tietojenkäsittelykapasiteettia triljoonakertaiseksi nykyisestä (koska käytännössä kaikki raha tarkoittaa ihmisten tekemää työtä, robotille ja tekoälylle ei palkkaa tarvitse maksaa). Tuo määrä tietojenkäsittelykapasiteettia mahdollistaa vaikkapa sen, että virtuaalinen tiedemies edistää tiedettä sekunneissa yhtä paljon kuin ihmistiedemies koko elämänsä aikana. Koska tekoälyllä ajankulku on juuri niin nopeaa kuin tietokoneista tehoja löytyy, täällä tosielämässä me näemme tulokset todella nopeasti.