Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehen omistamaan asuntoon muutto ja sen vuokranmaksu
29.06.2018 |
Olen muuttamassa miesystäväni luokse hänen omistamaansa asuntoon, josta itse maksaa parisen sataa yhtiövastiketta ja lyhentää jonkin verran asuntolainaa. Hän edellyttää minun maksavan puolen markkinavuokrasta, eli haluaisi etsiä Oikotieltä paljonko saman kokoisesta asunnosta täällä päin yleensä maksetaan vuokraa ja velottaisi minulta sitten puolet siitä. Sen verran oli valmis tulemaan vastaan että jos joudun vuokraamaan varaston tavaroilleni, sen hinta vähennetään vuokrasta.
Tienaan ihan hyvin eikä idea tietenkään ollut muuttaa miehen siivelle elätiksi, mutta jotenkin silti tuntuu hassun viralliselta. Jos yhdessä vuokrattaisiin asunto niin tietysti kulut menisivät puoliksi, mutta tämä ei jotenkin ole sama asia vaikka en osaakaan perustella miksi :D Lähinnä ehkä kun jos tilanne olisi toisin päin, olisin itse varmaan pyytänyt mieheltä tyyliin puolet yhtiövastikkeesta. Omaa varallisuuttaan hän kuitenkin tuolla lainanlyhennyksellä kartuttaa. Muutenkin puolet markkinavuokrasta tuntuu korkealta kun kyseessä ei kuitenkaan ole asunto jonka sijaintiin, sisustukseen ym olisin itse päässyt mitenkään vaikuttamaan, vaan tosiaan kun omat roinani joudun kärräämään varastoon niin tuntuu jotenkin edelleen miehen asunnolta.
Mikä fiilis teillä tästä kuviosta, olenko kohtuuton ja hölmö jos tuntuu vähän hassulta?
Kommentit (655)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki voit maksaa miehelle vuokraa! Miehen laskukaava tosin menee aivan pieleen. Ei vuokraa voi laskea kaksion päävuokralaissuhteen puolikkaasta, koska - kuten todettua - sinulla ei ole lähellekään päävuokralaisen oikeuksia. Käytätte vuokran laskemiseen tätä kaavaa:
- Etsitte suunnilleen samanarvoiselta alueelta kimppakämpän soluhuoneen ilmoituksen. Otatte lähtökohdaksi sen hinnan.
- Otatte pois n. kolmasosan, koska sinulla ei ole oikeutta yksityisyyteen omassa tilassasi, ja vuokranantajalla on tähän vuokraamaasi tilaan täysin vapaa pääsy.
- Otatte tästä summasta pois noin 20 prosenttia, koska et saa sisustaa tilaasi oman maun mukaan.
- Ja vielä pois noin 30 prosenttia, koska puolisollasi tuskin olisi aikomusta maksaa vuokratuloistaan veroja.Tadaa! Tässä käypä vuokrahinta. Ei tosin taida olla paljoa korkeampi kuin puolet kaksion yhtiövastikkeesta. Mutta ihan vaan periaatteesta! Ja muistaahan herra vuokranantaja, ettei jääkaapista saa luvatta syödä alivuokralaisen ruokia?
Toimiikos tämä sama logiikka kun vuokrataan asunto puoliksi? Jos ei, niin miksi ei?
Selvitä nyt itsellesi, mitä eroa on olla päävuokralainen mitä alivuokralainen.
Ei toisen omistusasunnossa yhdessä asuminen ole mitenkään verrannollinen alivuokralaissuhteeseen joten ihan suotta sitä tähän sotket.
Ei niin vaan vielä huonompi diili tälle alivuokralaiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerroin mun omalle ukolle täst topikista ja se oli kauhuissaan että ei kai ap suostu. Tultiin siihen tulokseen että fiksua että maksat vastikkeesta puolet ja puolet asuntolainan korosta, et muusta. Puolet vakuutuksesta. Et oo velvollinen lyhentää ukon lainaa. Tai sit ilmota verottajalle että ukko ottaa vuokraa ja verot veks
Kyllä mullekin tuollainen diili kävisi hyvin. Täytyykin ehdottaa ukolle että lunastaa tästä asunnosta minunkin puolikkaan itselleen ja ostan niillä rahoilla vaikka sijoitusasunnon itselleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä suostuisit maksamaan miehesi asuntolainaa ja sen korkoja?
Suostut maksamaan todellisista asumiskustannuksista puolet, etkä tietenkään ala kartuttamaan miehesi pääomaa. Jos miehellesi tämä ei käy niin parempi että molemmat pysyvät omissa asunnoissaan.
ps. onko miehesi tietoinen että joutuu maksamaan veroa vuokratuloista?
Tämä on se kohta, mitä vuokra-asujat eivät oikein hahmota: todelliset asumiskustannukset. Yhtiövastikkeen ja sähkön ymmärtävät kaikki, samaten asuntolainan koron. Mutta vuokra-asukit eivät ymmärrä pääoman vaihtoehtoiskustannusta.
Asia on helpoin hahmottaa tilanteessa, jossa asunto on ostettu 100% lainalla. Asunnon hinta 200000€, yhtiövastike 200€/kk ja asuntolainan korko 1%. Tästä saadaan helposti ymmärrettäviksi kuluiksi 267€/kk.
Mutta se vaihtoehtoiskustannus. Jos se 200000€ ei olisi seinissä kiinni, se voitaisiin sijoittaa osakkeisiin, joista kohtuudella voidaan odottaa vähintään 4% brutto-osinkoja. Jos asunnon omistajalla ei olisi rahat asunnossa kiinni ja sijoituslaina asuntolainaa vastaavalla korolla, hän saisi vähennettyä lainan korot täysimääräisesti, kun asuntolainan koroista saa vähennettyä vain pienen osan. Säästän teidät monimutkaisilta verokuvioilta, mutta lopputulos on, että sijoittaja saisi tuolle 200000€ pääomalle korkojen ja verojen jälkeen peräti 550€/kk nettona. Tämä on ihan todellinen asumiskustannus. Toki se vaihtelee korkotason mukaan, korkean koron ympäristössä se hyöty jää pienemmäksi. Mutta ei tätä komponenttia myöskään voi jättää kokonaan huomioimatta, niin kuin vuokra-asukkailla on tapana.
Vaihtoehtoiskustannusten laskeminen ei ole tässä yhteydessä järkevää. Ihmisen täytyy joka tapauksessa asua jossain ja siitä on kustannuksia. Vaihtoehtoiskustannusta voidaan laskea siinä tilanteessa kun olet puhtaasti sijoittamassa sen 200000 euroa ja mietit sijoitatko sen osakkaisiin vain sijoitusasuntoon. Tässä sinun skenaariossasi unohdat myös näppärästi huomioida asunnon arvonnousun ja huomioit vaan kulut.
Vaihtoehtoiskustannuksia voi laskea myös siltä kantilta että kun asunnon omistaja asuu asunnossaan yksin niin vaihtoehtoiskustannus omassa asumiselle olisi maksaa vuokraa yksin jolloin omistaja hyötyy seiniin sidotusta pääomasta markkinavuokran ja omistusasunnon kulujen erotuksen verran.
Jos taas hän asuu siinä jonkun kanssa kaksin niin hän hyötyy samasta pääomasta enää puolen markkinavuokran ja kulujen erotuksen verran. Loppu hyöty ohjautuu toiselle asunnossa asuvalle joka hänkin hyötyy puolen markkinavuokran ja maksamiensa kulujen erotuksen verran. Mikäli jälkimmäinen ei maksa omistajalle mitään hyvitystä asumisestaan (esim sitä puolikasta markkinavuokrasta) niin kyllähän hän tuossa omistajan kustannuksella vaurastuu.
Ajattelet siis, että se toinen asunnossa asuja on kilpailijasi, joka saa aiheetonta hyötyä sinusta. Yleensä parisuhteessa olijat kokevat hyötyvänsä kumppanista monella eri tavalla, eikä hyötyjä lasketa euroissa. Miksi siis oletat, ettei se toinen asuja käytä mielestäsi hänelle koituvaa hyötyä yhteiseksi hyväksi eli kohottamaan myös sen asunnon omistajan elintasoa?
Miksi siis olisi ongelma maksaa markkinavuokraa tai vaikka suoraan puolet omistajan lyhennykestä jos kerran voi hyvin olettaa että hän käyttää ne rahat yhteiseksi hyväksi? Tai tuolla logiikallahan voisi maksaa vaikka koko asunnon omistajan puolesta, kun ne rahat kumminkin yhteiseksi hyväksi, molempien elintasoa kohottamaan käytetään?
En kahlannut koko ketjua läpi, mutta jos diiliä haetaan, niin mielestäni reilua olisi jos molemmille jäisi yhdessä asumisesta saman verran säästöä erillään asumiseen verrattuna. Esim. Jos vuokra ja muut asumiskustannukset olleet vuokralla 800€ ja miehen omistusasunnon kulut sähköt, vastike, vesi, netti, vakuutus (ilman lainan lyhennyksiä ja korkokuluja) + sinun huonekalujen säilytysvaraston vuokra yhteensä 500€, tasapuolista voisi olla, että maksat yhdessäasumisesta 400€. Näin molemmille kertyy säästöä saman verran! Varaston vuokra on lisäkustannus entiseen nähden, mutta jos huonekalusi eivät asuntoon mahdu, reilua on ottaa se kulu laskentaan mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroin mun omalle ukolle täst topikista ja se oli kauhuissaan että ei kai ap suostu. Tultiin siihen tulokseen että fiksua että maksat vastikkeesta puolet ja puolet asuntolainan korosta, et muusta. Puolet vakuutuksesta. Et oo velvollinen lyhentää ukon lainaa. Tai sit ilmota verottajalle että ukko ottaa vuokraa ja verot veks
Kyllä mullekin tuollainen diili kävisi hyvin. Täytyykin ehdottaa ukolle että lunastaa tästä asunnosta minunkin puolikkaan itselleen ja ostan niillä rahoilla vaikka sijoitusasunnon itselleni.
Meillä on molemmilla kyl omat vuokrakämpät. Mul maksaa kela, oon opiskelija ja ukko töissä. Lisäks ukko ostaa ruuat ku oon ukol kylässä. Saan ilmaisen kämpän, mitä en saisi, jos asuisin ukon nurkissa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katkera ja kateellinen kirjoitti:
Mun tuttu (nainen) on asunut omistusasunnoissa parikytä vuotta silleen että mies maksaa asumisesta x sataa euroa kuussa.
Sitten kun mies vaihtuu, seuraavan miehen kanssa sama käytäntö.
Nyt tällä naisella on yksi kokonaan oma asunto ja toinen mokoma hyvän matkaa maksussa..
Fiksu nainen, pienipalkkaiseksi hoitsuksi.
Ymmärrän hyvin, että on toiminut. Olen tavannut paljon miehiä, joita ei kiinnosta omaisuus tai oikeastaan mistään huolehtiminen. Tämä tulee miehille halvimmaksi ja on jopa ruokaa ja seksiä saatavilla. Heille on helppoa, kun voivat maksaa pienen summan ja kaikki hoituu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katkera ja kateellinen kirjoitti:
Mun tuttu (nainen) on asunut omistusasunnoissa parikytä vuotta silleen että mies maksaa asumisesta x sataa euroa kuussa.
Sitten kun mies vaihtuu, seuraavan miehen kanssa sama käytäntö.
Nyt tällä naisella on yksi kokonaan oma asunto ja toinen mokoma hyvän matkaa maksussa..
Fiksu nainen, pienipalkkaiseksi hoitsuksi.
Ymmärrän hyvin, että on toiminut. Olen tavannut paljon miehiä, joita ei kiinnosta omaisuus tai oikeastaan mistään huolehtiminen. Tämä tulee miehille halvimmaksi ja on jopa ruokaa ja seksiä saatavilla. Heille on helppoa, kun voivat maksaa pienen summan ja kaikki hoituu.
Ja halvempaahan se silti niille miehille on kuin täyden vuokran maksaminen yksinään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä aiheesta on ollut loputtoman monta ketjua ja aina tuntuu naisten olevan vaikea ymmärtää, miksi puolet markkinavuokrasta on ihan käypä korvaus. Toki jos tuohon lähtee, niin pitää olla halu asua kyseisen miehen kanssa kyseisessä asunnossa.
Miehen omaisuus karttuu, koska hän on tehnyt valinnan ryhtyä omistusasujaksi. Hänellä on asunnossa rahaa kiinni ja hänen asumiskulunsa ovat tämän vuoksi edullisemmat. Edullisempi asuminen on tavallaan se tuotto, jonka hän saa asuntoon sitomille pääomille. Jos ne rahat ei olisi seinissä kiinni, ne tahkoaisivat rahaa osakkeissa tai muissa tuottavissa sijoituksissa. Vuokra-asuja ei sido pääomiaan eikä kanna omistajan riskiä (mukaanlukien riski asunnon arvon alentumisesta) eikä hän näin ollen ole oikeutettu mihinkään tuottoihin, joita asunnon omistaja voi saada.
Vuokralla asuja kasvattaa aina jonkun toisen omaisuutta. Olipa se sitten yksityinen vuokranantaja tai joku julkinen taho, jolta asunto on vuokrattu. Tämä tuntuu vuokralla asujille olevan ihan hyväksyttävää niin kauan, kun vuokranantaja ei ole oma puoliso. Miksi haluatte mieluummin kartuttaa jonkun vieraan omaisuutta?
Jos vertaat avio/avolittoa vuokrasuhteeseen, niin aika kylmältä ja laskelmoivalta tuo mielestäni kuulostaa.
Parisuhteessa ei asuta kenenkään luona vuokralla, alivuokralaisena, hyyryläisenä, palkollisena, piikana, renkinä............
Yhteen muutetaan rakkaudesta, ainakin länsimaissa, eikä siihen mielestäni kuulu saada taloudellista hyötyä jommastakummasta osapuolesta.
Nykymenoon tottuneille on kuitenkin järkevää huolehtia tilanteesta mahdollisen (todennäköisen) eron tullessa ajankohtaiseksi.
Olen sitä mieltä, että jos liittoon mennessä toisella on asunto-osake ja lainanmaksu alkutekojöissään, on parempi olla tekemättä avioehtoa tai ainakin sulkea siitä pois asunto, sillä kun kuluja liiton aikana maksetaan puoliksi, niin kyllähän asunnon omistaja siitä enemmän loppupeleissä hyötyy erotilanteessa ja lainanmaksun ollessa loppussuorallaan, kohtuuttomasti.
Aivan, ei kuulu saada taloudellista hyötyä. Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että puolet vastikkeesta ja asumisen laskuista ei ole riittävä korvaus, vaan antaa taloudellista hyötyä sille, joka kämppään muuttaa.
Oletetaan, että kämppä on vaikka 100 neliötä. Putkiremontti, julkisivuremontti, katto, parveke ja muut isot rempat ovat yhteensä 150 tonnia. Ne tulevat keskimäärin vaikka 35 vuoden välein, eli reilu nelisen tonnia jyvittyy per vuosi. Ainakin nyt tästä pitäisi puolet maksaa ap:n (mitä se siinä kämpässä onkaan). Toki osakkaan vastuulla olevat korjaukset voidaan katsoa samalla tavalla.
Miksi? Omistajahan on vastuussa peruskorjausten yms. Kustannuksista ja hänen omaisuutensa arvo nousee kun parannuksia tehdään.
Nyt ymmärrät aivan väärin. Peruskorjaukset vain palauttavat asunnon arvoa siihen, mitä se oli uutena. Niitä tehdään sen takia, että talo on ajan myötä kulunut ja että se pysyisi asuinkelpoisena.
Keskustelu oli siitä, mikä on reilua. Onko sinusta tosiaan reilua, että vain omistaja maksaa kaiken tämän asunnon ja talon kulumisen?
Kerroppa missä muualla asunnon arvo on ikääntymisen ja kulumisen myötä absoluuttisesti alentunut kuin joillakin rakennemuutospaikkakunnilla. Kyllähän asuntojen arvo nousee kokoajan tasaisesti. Myös niiden vanhempien.
Käy katsomassa oman paikkakuntasi juuri valmistuvien kämppien hinnat ja vertaa vastaaviin vaikka 1990 rakennettuihin kämppiin. Jos todella et löydä eroa, niin tarjoan pihvin.
Ei vaan vertailu pitää tehdä 1990 valmistuneen asunnon arvoon rakennushetkellä ja nyt siten, että otetaan rahan arvo huomioon. Uusi on aina uusi, eikä asuntojen arvo laske. Vertaa sinä vaikka oman paikkakunnan myytävistä asunnoista se, paljon sama asunto maksoi 2013 valmistuessaan ja paljonko siitä nyt pyydetään.
Uusi on aina uusi... sepä se. Kuluminen laskee arvoa. Pääsimme yhteisymmärrykseen.
Ei päästy, puhut edelleen asian vierestä. Helsingin keskustassa olevien kerrostaloasuntojen arvo ei ole laskenut vuosien myötä, vaikka talot alkavat olla sata vuotta vanhoja vaikka muuttotappiokunnissa ei olekaan käynyt noin. Sitä talon arvoa pitää verrata valmistumishetkeen ja nykyiseen tai ostohetkeen ja nykyiseen.
Kulumisella on kustannus, vaikka yleiselle hintatasolle tapahtuisi mitä tahansa.
Jotkut osaavat asua niin siististi, että pintaremonttia ei tarvitse tehdä 10 vuoden välein. Siihen ei tarvita muuta kuin säännöllinen siivous ja se, että ei potki nurkkia rikki tai ota lemmikkieläimiä.
Aika paljon on silti rakennustekniikkaa jotka kuluvat, ikääntyvät ja vaativat ylläpitoa. Lämmitys, putket, katot, ikkunat, julkisivu jne.
Ei noitakaan tehdä 10 vuoden välein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Markkinahintainen vuokra eikä oikeutta tuoda edes omia tavaroita! Onko mies muutenkin kylmä, kyyninen ja itsekäs? Vaikuttaa olevan melkoinen saalis.. Mietis nyt ap vielä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä suostuisit maksamaan miehesi asuntolainaa ja sen korkoja?
Suostut maksamaan todellisista asumiskustannuksista puolet, etkä tietenkään ala kartuttamaan miehesi pääomaa. Jos miehellesi tämä ei käy niin parempi että molemmat pysyvät omissa asunnoissaan.
ps. onko miehesi tietoinen että joutuu maksamaan veroa vuokratuloista?
Tämä on se kohta, mitä vuokra-asujat eivät oikein hahmota: todelliset asumiskustannukset. Yhtiövastikkeen ja sähkön ymmärtävät kaikki, samaten asuntolainan koron. Mutta vuokra-asukit eivät ymmärrä pääoman vaihtoehtoiskustannusta.
Asia on helpoin hahmottaa tilanteessa, jossa asunto on ostettu 100% lainalla. Asunnon hinta 200000€, yhtiövastike 200€/kk ja asuntolainan korko 1%. Tästä saadaan helposti ymmärrettäviksi kuluiksi 267€/kk.
Mutta se vaihtoehtoiskustannus. Jos se 200000€ ei olisi seinissä kiinni, se voitaisiin sijoittaa osakkeisiin, joista kohtuudella voidaan odottaa vähintään 4% brutto-osinkoja. Jos asunnon omistajalla ei olisi rahat asunnossa kiinni ja sijoituslaina asuntolainaa vastaavalla korolla, hän saisi vähennettyä lainan korot täysimääräisesti, kun asuntolainan koroista saa vähennettyä vain pienen osan. Säästän teidät monimutkaisilta verokuvioilta, mutta lopputulos on, että sijoittaja saisi tuolle 200000€ pääomalle korkojen ja verojen jälkeen peräti 550€/kk nettona. Tämä on ihan todellinen asumiskustannus. Toki se vaihtelee korkotason mukaan, korkean koron ympäristössä se hyöty jää pienemmäksi. Mutta ei tätä komponenttia myöskään voi jättää kokonaan huomioimatta, niin kuin vuokra-asukkailla on tapana.
Vaihtoehtoiskustannusten laskeminen ei ole tässä yhteydessä järkevää. Ihmisen täytyy joka tapauksessa asua jossain ja siitä on kustannuksia. Vaihtoehtoiskustannusta voidaan laskea siinä tilanteessa kun olet puhtaasti sijoittamassa sen 200000 euroa ja mietit sijoitatko sen osakkaisiin vain sijoitusasuntoon. Tässä sinun skenaariossasi unohdat myös näppärästi huomioida asunnon arvonnousun ja huomioit vaan kulut.
Vaihtoehtoiskustannuksia voi laskea myös siltä kantilta että kun asunnon omistaja asuu asunnossaan yksin niin vaihtoehtoiskustannus omassa asumiselle olisi maksaa vuokraa yksin jolloin omistaja hyötyy seiniin sidotusta pääomasta markkinavuokran ja omistusasunnon kulujen erotuksen verran.
Jos taas hän asuu siinä jonkun kanssa kaksin niin hän hyötyy samasta pääomasta enää puolen markkinavuokran ja kulujen erotuksen verran. Loppu hyöty ohjautuu toiselle asunnossa asuvalle joka hänkin hyötyy puolen markkinavuokran ja maksamiensa kulujen erotuksen verran. Mikäli jälkimmäinen ei maksa omistajalle mitään hyvitystä asumisestaan (esim sitä puolikasta markkinavuokrasta) niin kyllähän hän tuossa omistajan kustannuksella vaurastuu.
Ajattelet siis, että se toinen asunnossa asuja on kilpailijasi, joka saa aiheetonta hyötyä sinusta. Yleensä parisuhteessa olijat kokevat hyötyvänsä kumppanista monella eri tavalla, eikä hyötyjä lasketa euroissa. Miksi siis oletat, ettei se toinen asuja käytä mielestäsi hänelle koituvaa hyötyä yhteiseksi hyväksi eli kohottamaan myös sen asunnon omistajan elintasoa?
Kun suhde tänä päivänä todennäköisemmin päättyy eroon kui kestää eliniän niin tottakai kannattaa huolehtia että talousasiat hoidetaan oikeudenmukaisesti eikä kumpikaan hyödy perusteettomasti toisesta. Ja toisaalta kun ne talousasiat on sovittu kuntoon niin niistä ei myöskään pääse muodostumaan rasitetta suhteelle.
Jos on sovittu että on yhteiset rahat niin se on ihan ok, silloin ei tietysti näitä asioita miettiä muuta kuin verotuksen minimoimisen kannalta. AP:n tilanne taitaa kuitenkin olla kaukana siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki voit maksaa miehelle vuokraa! Miehen laskukaava tosin menee aivan pieleen. Ei vuokraa voi laskea kaksion päävuokralaissuhteen puolikkaasta, koska - kuten todettua - sinulla ei ole lähellekään päävuokralaisen oikeuksia. Käytätte vuokran laskemiseen tätä kaavaa:
- Etsitte suunnilleen samanarvoiselta alueelta kimppakämpän soluhuoneen ilmoituksen. Otatte lähtökohdaksi sen hinnan.
- Otatte pois n. kolmasosan, koska sinulla ei ole oikeutta yksityisyyteen omassa tilassasi, ja vuokranantajalla on tähän vuokraamaasi tilaan täysin vapaa pääsy.
- Otatte tästä summasta pois noin 20 prosenttia, koska et saa sisustaa tilaasi oman maun mukaan.
- Ja vielä pois noin 30 prosenttia, koska puolisollasi tuskin olisi aikomusta maksaa vuokratuloistaan veroja.Tadaa! Tässä käypä vuokrahinta. Ei tosin taida olla paljoa korkeampi kuin puolet kaksion yhtiövastikkeesta. Mutta ihan vaan periaatteesta! Ja muistaahan herra vuokranantaja, ettei jääkaapista saa luvatta syödä alivuokralaisen ruokia?
Toimiikos tämä sama logiikka kun vuokrataan asunto puoliksi? Jos ei, niin miksi ei?
Selvitä nyt itsellesi, mitä eroa on olla päävuokralainen mitä alivuokralainen.
Ei toisen omistusasunnossa yhdessä asuminen ole mitenkään verrannollinen alivuokralaissuhteeseen joten ihan suotta sitä tähän sotket.
Aloittajan miesystävä hinnoittelee naisen asumisen päävuokralaisen summalla vaikka kyseessä on alivuokralainen. Tuosta ei saa parisuhdetta väännettyä millään tavalla. Miehelle nainen on alivuokralainen, jolta saa seksiä ja jolta voi vaatia yhteisten tilojen siivousta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä aiheesta on ollut loputtoman monta ketjua ja aina tuntuu naisten olevan vaikea ymmärtää, miksi puolet markkinavuokrasta on ihan käypä korvaus. Toki jos tuohon lähtee, niin pitää olla halu asua kyseisen miehen kanssa kyseisessä asunnossa.
Miehen omaisuus karttuu, koska hän on tehnyt valinnan ryhtyä omistusasujaksi. Hänellä on asunnossa rahaa kiinni ja hänen asumiskulunsa ovat tämän vuoksi edullisemmat. Edullisempi asuminen on tavallaan se tuotto, jonka hän saa asuntoon sitomille pääomille. Jos ne rahat ei olisi seinissä kiinni, ne tahkoaisivat rahaa osakkeissa tai muissa tuottavissa sijoituksissa. Vuokra-asuja ei sido pääomiaan eikä kanna omistajan riskiä (mukaanlukien riski asunnon arvon alentumisesta) eikä hän näin ollen ole oikeutettu mihinkään tuottoihin, joita asunnon omistaja voi saada.
Vuokralla asuja kasvattaa aina jonkun toisen omaisuutta. Olipa se sitten yksityinen vuokranantaja tai joku julkinen taho, jolta asunto on vuokrattu. Tämä tuntuu vuokralla asujille olevan ihan hyväksyttävää niin kauan, kun vuokranantaja ei ole oma puoliso. Miksi haluatte mieluummin kartuttaa jonkun vieraan omaisuutta?
Jos vertaat avio/avolittoa vuokrasuhteeseen, niin aika kylmältä ja laskelmoivalta tuo mielestäni kuulostaa.
Parisuhteessa ei asuta kenenkään luona vuokralla, alivuokralaisena, hyyryläisenä, palkollisena, piikana, renkinä............
Yhteen muutetaan rakkaudesta, ainakin länsimaissa, eikä siihen mielestäni kuulu saada taloudellista hyötyä jommastakummasta osapuolesta.
Nykymenoon tottuneille on kuitenkin järkevää huolehtia tilanteesta mahdollisen (todennäköisen) eron tullessa ajankohtaiseksi.
Olen sitä mieltä, että jos liittoon mennessä toisella on asunto-osake ja lainanmaksu alkutekojöissään, on parempi olla tekemättä avioehtoa tai ainakin sulkea siitä pois asunto, sillä kun kuluja liiton aikana maksetaan puoliksi, niin kyllähän asunnon omistaja siitä enemmän loppupeleissä hyötyy erotilanteessa ja lainanmaksun ollessa loppussuorallaan, kohtuuttomasti.
Aivan, ei kuulu saada taloudellista hyötyä. Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että puolet vastikkeesta ja asumisen laskuista ei ole riittävä korvaus, vaan antaa taloudellista hyötyä sille, joka kämppään muuttaa.
Oletetaan, että kämppä on vaikka 100 neliötä. Putkiremontti, julkisivuremontti, katto, parveke ja muut isot rempat ovat yhteensä 150 tonnia. Ne tulevat keskimäärin vaikka 35 vuoden välein, eli reilu nelisen tonnia jyvittyy per vuosi. Ainakin nyt tästä pitäisi puolet maksaa ap:n (mitä se siinä kämpässä onkaan). Toki osakkaan vastuulla olevat korjaukset voidaan katsoa samalla tavalla.
Miksi? Omistajahan on vastuussa peruskorjausten yms. Kustannuksista ja hänen omaisuutensa arvo nousee kun parannuksia tehdään.
Nyt ymmärrät aivan väärin. Peruskorjaukset vain palauttavat asunnon arvoa siihen, mitä se oli uutena. Niitä tehdään sen takia, että talo on ajan myötä kulunut ja että se pysyisi asuinkelpoisena.
Keskustelu oli siitä, mikä on reilua. Onko sinusta tosiaan reilua, että vain omistaja maksaa kaiken tämän asunnon ja talon kulumisen?
Kerroppa missä muualla asunnon arvo on ikääntymisen ja kulumisen myötä absoluuttisesti alentunut kuin joillakin rakennemuutospaikkakunnilla. Kyllähän asuntojen arvo nousee kokoajan tasaisesti. Myös niiden vanhempien.
Käy katsomassa oman paikkakuntasi juuri valmistuvien kämppien hinnat ja vertaa vastaaviin vaikka 1990 rakennettuihin kämppiin. Jos todella et löydä eroa, niin tarjoan pihvin.
Ei vaan vertailu pitää tehdä 1990 valmistuneen asunnon arvoon rakennushetkellä ja nyt siten, että otetaan rahan arvo huomioon. Uusi on aina uusi, eikä asuntojen arvo laske. Vertaa sinä vaikka oman paikkakunnan myytävistä asunnoista se, paljon sama asunto maksoi 2013 valmistuessaan ja paljonko siitä nyt pyydetään.
Uusi on aina uusi... sepä se. Kuluminen laskee arvoa. Pääsimme yhteisymmärrykseen.
Ei päästy, puhut edelleen asian vierestä. Helsingin keskustassa olevien kerrostaloasuntojen arvo ei ole laskenut vuosien myötä, vaikka talot alkavat olla sata vuotta vanhoja vaikka muuttotappiokunnissa ei olekaan käynyt noin. Sitä talon arvoa pitää verrata valmistumishetkeen ja nykyiseen tai ostohetkeen ja nykyiseen.
Kulumisella on kustannus, vaikka yleiselle hintatasolle tapahtuisi mitä tahansa.
Jotkut osaavat asua niin siististi, että pintaremonttia ei tarvitse tehdä 10 vuoden välein. Siihen ei tarvita muuta kuin säännöllinen siivous ja se, että ei potki nurkkia rikki tai ota lemmikkieläimiä.
Aika paljon on silti rakennustekniikkaa jotka kuluvat, ikääntyvät ja vaativat ylläpitoa. Lämmitys, putket, katot, ikkunat, julkisivu jne.
Ei noitakaan tehdä 10 vuoden välein.
Mitä sitten? Luuletko sinä että mitään kulumista ei tapahdu jos asut vain sen 10 vuotta ja muutat ennen remonttia pois?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loiset taas loisspleinaaamassa. Eipä yllättänyt.
Jos et ymmärrä parisuhteen konseptia niin on parempi ettet siihen ryhdy. Jos joku maksaa toisen asumiskustannuksia, niin kyllä siitä hyvästä on saatava maksua vastaava osuus omistulsesta. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Ei se niin voi mennä, että toinen maksaa elinkuluja ja toinen kartuttaa omaisuuttaan toisen kustannuksella. Millaisia verenimijöitä nämäiehet oikein ovat?
Miten sen toisen osapuolen omaisuus ei muka kartu? Elelet vailla huolen häivää ilman vastuita remonteista ja asunnon arvon laskusta ja kodinkoneiden uusinnoista sun muusta. Laitat kaikki ne toisen putkiremonttirahat osakkeisiin. Eikö se ole omaisuutta?
10 vuoden päästä putkirempan tullessa ap lähtee pullean osakesalkun kanssa muualle. Mies huokaisee ja ottaa selkä kyyryssä tiedon 50 tonnin taloyhtiövelkajyvityksestä vastaan miettien, mistä saisi rahat kovassa (toiselle ilmaisessa) käytössä olleen pesukoneen uusintaan.
No voi kauhea. Itse ostin omilla rahoilla meille pyykkikoneen, jossa pestiin paljon nelihenkisen perheen pyykkiä. Minä pesin jopa miehen vaatteet. Pyykkikone kesti 19 vuotta ja uusi, todella hyvä, maksoi tarjouksessa 800 euroa. Kodinkoneet nyt muutenkin kestävät 15-20 vuotta, ei niitä vähän väliä tarvitse olla uusimassa.
Eli 40 euroa vuodessa, josta ap:n osuus olisi 20 euroa. Tämä jo yhdestä ainoasta pesukoneesta.
Mites sitten vaikka LVIS-remppa? Se on sellaiset 50 tonnia eli aika monta pesukonetta. Sanotko siihenkin, että ”voi kauhea”?
Paljonko miehelle maksaisi se, että hän joutuisi pesemään pyykkinsä taloyhtiön pesutiloissa? Vaikka sen käyttö olisi ilmaista, niin siitä on enemmän vaivaa kuin omasta koneesta. Aika moni laskee tuollekin rahallisen arvon.
Sinä voisit käydä vertailemassa asuntojen myyntihintoja, kun viereisessä taloyhtiössä on tehty putkiremppa ja toisessa ei. Luuletko, että ei näy myyntihinnoissa?
Tottakai se näkyy myyntihinnassa, joskaan ei juuri koskaan niin paljon kuin se maksaa. Kyse on kuitenkin ylläpitoremontista eli tarkoitus on palauttaa ajan ja normaalin käytön nakertama osuus asunnon arvosta. Vertailuna vaikkapa takan rakennuttaminen jossa lisätään asunnolle uutta arvoa jota sillä ei aiemmin ole ollut.
Juuri näin. Ja lienee reilua, että kaikki käyttäjät maksavat yhdessä tämän nakerruksen.
Eli jos mies on asunut asunnossa 10 vuotta, sitten sinne muuttaa nainen ja he asuvat yhdessä siinä kolme vuotta, niin naisen pitää maksaa puolet asunnon pintaremontista? Ei tuo minusta kuulosta reilulta.
Jos pintaremontti tehdään kerran kymmenessä vuodessa ja maksaa kymppitonnin, niin kulumisen kustannus on tonni vuodessa. Siitä nainen maksaa kolmelta vuodelta puolet eli yhteensä 1500.
Se lisää naisen kuukausikustannuksia vajaat 42 euroa kuukaudessa. Ihan reilua sittenkin, kun se lisätään puoleen asumiskuluista. Nainen voi sitten laskuttaa mieheltä niistä tavaroista, joita mies käyttää. Toki kumpikin voi käyttää omia astioitaan, ruokailuvälineitään, lakanoita ja mattoja. Kumpikin tekee itselleen ruuat, niin ei tule käyttäneeksi toista hyväksi.
Ei tarvitse hiuksia halkoa, mutta kunhan ihmiset ymmärtäisivät, että puolet hoitovastikkeesta ei ole reilu diili.
Näköjään täytyy, koska toisten mielestä reilu diili on periä puolet vastaavan asunnon markkinavuokrasta plus kulut päälle.
Ei tietenkään kuluja päälle, kuka niin muka on väittänyt?
Markkinavuokrahan sisältää jo kulut, mukaanlukien pitkän aikavälin remonttivaran.
Tässä on suora lainaus ap:n kommentista nro 21. Minusta tuossa ei ole mitään epäselvää.
"Mainittakoon vielä että tähän markkinavuokranpuolikkaan päälle minulle tulisi maksettavaksi puolet sähköstä, netistä, asuntovakuutuksista ym. Omat elinkustannukseni nuosisivat muuton myötä."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loiset taas loisspleinaaamassa. Eipä yllättänyt.
Jos et ymmärrä parisuhteen konseptia niin on parempi ettet siihen ryhdy. Jos joku maksaa toisen asumiskustannuksia, niin kyllä siitä hyvästä on saatava maksua vastaava osuus omistulsesta. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Ei se niin voi mennä, että toinen maksaa elinkuluja ja toinen kartuttaa omaisuuttaan toisen kustannuksella. Millaisia verenimijöitä nämäiehet oikein ovat?
Miten sen toisen osapuolen omaisuus ei muka kartu? Elelet vailla huolen häivää ilman vastuita remonteista ja asunnon arvon laskusta ja kodinkoneiden uusinnoista sun muusta. Laitat kaikki ne toisen putkiremonttirahat osakkeisiin. Eikö se ole omaisuutta?
10 vuoden päästä putkirempan tullessa ap lähtee pullean osakesalkun kanssa muualle. Mies huokaisee ja ottaa selkä kyyryssä tiedon 50 tonnin taloyhtiövelkajyvityksestä vastaan miettien, mistä saisi rahat kovassa (toiselle ilmaisessa) käytössä olleen pesukoneen uusintaan.
No voi kauhea. Itse ostin omilla rahoilla meille pyykkikoneen, jossa pestiin paljon nelihenkisen perheen pyykkiä. Minä pesin jopa miehen vaatteet. Pyykkikone kesti 19 vuotta ja uusi, todella hyvä, maksoi tarjouksessa 800 euroa. Kodinkoneet nyt muutenkin kestävät 15-20 vuotta, ei niitä vähän väliä tarvitse olla uusimassa.
Eli 40 euroa vuodessa, josta ap:n osuus olisi 20 euroa. Tämä jo yhdestä ainoasta pesukoneesta.
Mites sitten vaikka LVIS-remppa? Se on sellaiset 50 tonnia eli aika monta pesukonetta. Sanotko siihenkin, että ”voi kauhea”?
Paljonko miehelle maksaisi se, että hän joutuisi pesemään pyykkinsä taloyhtiön pesutiloissa? Vaikka sen käyttö olisi ilmaista, niin siitä on enemmän vaivaa kuin omasta koneesta. Aika moni laskee tuollekin rahallisen arvon.
Sinä voisit käydä vertailemassa asuntojen myyntihintoja, kun viereisessä taloyhtiössä on tehty putkiremppa ja toisessa ei. Luuletko, että ei näy myyntihinnoissa?
Tottakai se näkyy myyntihinnassa, joskaan ei juuri koskaan niin paljon kuin se maksaa. Kyse on kuitenkin ylläpitoremontista eli tarkoitus on palauttaa ajan ja normaalin käytön nakertama osuus asunnon arvosta. Vertailuna vaikkapa takan rakennuttaminen jossa lisätään asunnolle uutta arvoa jota sillä ei aiemmin ole ollut.
Juuri näin. Ja lienee reilua, että kaikki käyttäjät maksavat yhdessä tämän nakerruksen.
Eli jos mies on asunut asunnossa 10 vuotta, sitten sinne muuttaa nainen ja he asuvat yhdessä siinä kolme vuotta, niin naisen pitää maksaa puolet asunnon pintaremontista? Ei tuo minusta kuulosta reilulta.
Jos pintaremontti tehdään kerran kymmenessä vuodessa ja maksaa kymppitonnin, niin kulumisen kustannus on tonni vuodessa. Siitä nainen maksaa kolmelta vuodelta puolet eli yhteensä 1500.
Se lisää naisen kuukausikustannuksia vajaat 42 euroa kuukaudessa. Ihan reilua sittenkin, kun se lisätään puoleen asumiskuluista. Nainen voi sitten laskuttaa mieheltä niistä tavaroista, joita mies käyttää. Toki kumpikin voi käyttää omia astioitaan, ruokailuvälineitään, lakanoita ja mattoja. Kumpikin tekee itselleen ruuat, niin ei tule käyttäneeksi toista hyväksi.
Sama laskenta taloyhtiön rempoista, niin naiselle tulee ehkä pari sataa juoksevien kulujen puolikkaan päälle. Se kuulostaa aika reilulta näin näppituntumalla.
Miten huonosti rakennetuissa asunnoissa ihmiset asuu? Oma taloyhtiö on 30 vuotta vanha, tähän on tehty katto- ja parvekeremontit sekä muuta pienempää, mutta putkiremppaan on vielä pitkä aika. Ei niistä tule satasia kuukaudessa millään tavalla laskettuna.
Määrittele pitkä aika. 3-5 v.?
Omalla paikkakunnalla putkiremppoja tehdään keskimäärin 50 vuotta vanhoihin taloihin, joten pitkä aika on parikymmentä vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loiset taas loisspleinaaamassa. Eipä yllättänyt.
Jos et ymmärrä parisuhteen konseptia niin on parempi ettet siihen ryhdy. Jos joku maksaa toisen asumiskustannuksia, niin kyllä siitä hyvästä on saatava maksua vastaava osuus omistulsesta. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Ei se niin voi mennä, että toinen maksaa elinkuluja ja toinen kartuttaa omaisuuttaan toisen kustannuksella. Millaisia verenimijöitä nämäiehet oikein ovat?
Miten sen toisen osapuolen omaisuus ei muka kartu? Elelet vailla huolen häivää ilman vastuita remonteista ja asunnon arvon laskusta ja kodinkoneiden uusinnoista sun muusta. Laitat kaikki ne toisen putkiremonttirahat osakkeisiin. Eikö se ole omaisuutta?
10 vuoden päästä putkirempan tullessa ap lähtee pullean osakesalkun kanssa muualle. Mies huokaisee ja ottaa selkä kyyryssä tiedon 50 tonnin taloyhtiövelkajyvityksestä vastaan miettien, mistä saisi rahat kovassa (toiselle ilmaisessa) käytössä olleen pesukoneen uusintaan.
No voi kauhea. Itse ostin omilla rahoilla meille pyykkikoneen, jossa pestiin paljon nelihenkisen perheen pyykkiä. Minä pesin jopa miehen vaatteet. Pyykkikone kesti 19 vuotta ja uusi, todella hyvä, maksoi tarjouksessa 800 euroa. Kodinkoneet nyt muutenkin kestävät 15-20 vuotta, ei niitä vähän väliä tarvitse olla uusimassa.
Eli 40 euroa vuodessa, josta ap:n osuus olisi 20 euroa. Tämä jo yhdestä ainoasta pesukoneesta.
Mites sitten vaikka LVIS-remppa? Se on sellaiset 50 tonnia eli aika monta pesukonetta. Sanotko siihenkin, että ”voi kauhea”?
Paljonko miehelle maksaisi se, että hän joutuisi pesemään pyykkinsä taloyhtiön pesutiloissa? Vaikka sen käyttö olisi ilmaista, niin siitä on enemmän vaivaa kuin omasta koneesta. Aika moni laskee tuollekin rahallisen arvon.
Sinä voisit käydä vertailemassa asuntojen myyntihintoja, kun viereisessä taloyhtiössä on tehty putkiremppa ja toisessa ei. Luuletko, että ei näy myyntihinnoissa?
Tottakai se näkyy myyntihinnassa, joskaan ei juuri koskaan niin paljon kuin se maksaa. Kyse on kuitenkin ylläpitoremontista eli tarkoitus on palauttaa ajan ja normaalin käytön nakertama osuus asunnon arvosta. Vertailuna vaikkapa takan rakennuttaminen jossa lisätään asunnolle uutta arvoa jota sillä ei aiemmin ole ollut.
Juuri näin. Ja lienee reilua, että kaikki käyttäjät maksavat yhdessä tämän nakerruksen.
Eli jos mies on asunut asunnossa 10 vuotta, sitten sinne muuttaa nainen ja he asuvat yhdessä siinä kolme vuotta, niin naisen pitää maksaa puolet asunnon pintaremontista? Ei tuo minusta kuulosta reilulta.
Jos pintaremontti tehdään kerran kymmenessä vuodessa ja maksaa kymppitonnin, niin kulumisen kustannus on tonni vuodessa. Siitä nainen maksaa kolmelta vuodelta puolet eli yhteensä 1500.
Se lisää naisen kuukausikustannuksia vajaat 42 euroa kuukaudessa. Ihan reilua sittenkin, kun se lisätään puoleen asumiskuluista. Nainen voi sitten laskuttaa mieheltä niistä tavaroista, joita mies käyttää. Toki kumpikin voi käyttää omia astioitaan, ruokailuvälineitään, lakanoita ja mattoja. Kumpikin tekee itselleen ruuat, niin ei tule käyttäneeksi toista hyväksi.
Ei tarvitse hiuksia halkoa, mutta kunhan ihmiset ymmärtäisivät, että puolet hoitovastikkeesta ei ole reilu diili.
Näköjään täytyy, koska toisten mielestä reilu diili on periä puolet vastaavan asunnon markkinavuokrasta plus kulut päälle.
Ei tietenkään kuluja päälle, kuka niin muka on väittänyt?
Markkinavuokrahan sisältää jo kulut, mukaanlukien pitkän aikavälin remonttivaran.
Tässä on suora lainaus ap:n kommentista nro 21. Minusta tuossa ei ole mitään epäselvää.
"Mainittakoon vielä että tähän markkinavuokranpuolikkaan päälle minulle tulisi maksettavaksi puolet sähköstä, netistä, asuntovakuutuksista ym. Omat elinkustannukseni nuosisivat muuton myötä."
Okei tarkoitit tuollaisia kuluja, oletin että puhut remonttikuluista kuten niissä viesteissä joihon vastasit.
Nuo kulut kuuluukin maksaa puoliksi, maksaahan vuokralainenkin yleensä sähköt, netit ja vakuutukset itse.
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi maksamaan miehen lainaa.
Asun mieheni omistamassa (tai ni pankin myös :D) asunnossa ja emme ole naimisissa. Maksan puolet vastikkeesta, sähköstä, vedestä, netistä... eli siis asumisesta, mutta en hänen omaisuuden kartoittamisia.
Älä suostu tuollaiseen, käyttää sinua hyväkseen.
Miehesi on aika höveli kun antaa sinun käyttää itseään noin räikeästi hyväkseen. Sinähän pystyt nyt vuokralla asumiseen verrattuna kartuttamaan omaa omaisuuttasi monella sadalla joka kuukausi, miehen pääoman ja miehen kantaman riskin avulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loiset taas loisspleinaaamassa. Eipä yllättänyt.
Jos et ymmärrä parisuhteen konseptia niin on parempi ettet siihen ryhdy. Jos joku maksaa toisen asumiskustannuksia, niin kyllä siitä hyvästä on saatava maksua vastaava osuus omistulsesta. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Ei se niin voi mennä, että toinen maksaa elinkuluja ja toinen kartuttaa omaisuuttaan toisen kustannuksella. Millaisia verenimijöitä nämäiehet oikein ovat?
Miten sen toisen osapuolen omaisuus ei muka kartu? Elelet vailla huolen häivää ilman vastuita remonteista ja asunnon arvon laskusta ja kodinkoneiden uusinnoista sun muusta. Laitat kaikki ne toisen putkiremonttirahat osakkeisiin. Eikö se ole omaisuutta?
10 vuoden päästä putkirempan tullessa ap lähtee pullean osakesalkun kanssa muualle. Mies huokaisee ja ottaa selkä kyyryssä tiedon 50 tonnin taloyhtiövelkajyvityksestä vastaan miettien, mistä saisi rahat kovassa (toiselle ilmaisessa) käytössä olleen pesukoneen uusintaan.
No voi kauhea. Itse ostin omilla rahoilla meille pyykkikoneen, jossa pestiin paljon nelihenkisen perheen pyykkiä. Minä pesin jopa miehen vaatteet. Pyykkikone kesti 19 vuotta ja uusi, todella hyvä, maksoi tarjouksessa 800 euroa. Kodinkoneet nyt muutenkin kestävät 15-20 vuotta, ei niitä vähän väliä tarvitse olla uusimassa.
Eli 40 euroa vuodessa, josta ap:n osuus olisi 20 euroa. Tämä jo yhdestä ainoasta pesukoneesta.
Mites sitten vaikka LVIS-remppa? Se on sellaiset 50 tonnia eli aika monta pesukonetta. Sanotko siihenkin, että ”voi kauhea”?
Paljonko miehelle maksaisi se, että hän joutuisi pesemään pyykkinsä taloyhtiön pesutiloissa? Vaikka sen käyttö olisi ilmaista, niin siitä on enemmän vaivaa kuin omasta koneesta. Aika moni laskee tuollekin rahallisen arvon.
Sinä voisit käydä vertailemassa asuntojen myyntihintoja, kun viereisessä taloyhtiössä on tehty putkiremppa ja toisessa ei. Luuletko, että ei näy myyntihinnoissa?
Tottakai se näkyy myyntihinnassa, joskaan ei juuri koskaan niin paljon kuin se maksaa. Kyse on kuitenkin ylläpitoremontista eli tarkoitus on palauttaa ajan ja normaalin käytön nakertama osuus asunnon arvosta. Vertailuna vaikkapa takan rakennuttaminen jossa lisätään asunnolle uutta arvoa jota sillä ei aiemmin ole ollut.
Juuri näin. Ja lienee reilua, että kaikki käyttäjät maksavat yhdessä tämän nakerruksen.
Eli jos mies on asunut asunnossa 10 vuotta, sitten sinne muuttaa nainen ja he asuvat yhdessä siinä kolme vuotta, niin naisen pitää maksaa puolet asunnon pintaremontista? Ei tuo minusta kuulosta reilulta.
Jos pintaremontti tehdään kerran kymmenessä vuodessa ja maksaa kymppitonnin, niin kulumisen kustannus on tonni vuodessa. Siitä nainen maksaa kolmelta vuodelta puolet eli yhteensä 1500.
Se lisää naisen kuukausikustannuksia vajaat 42 euroa kuukaudessa. Ihan reilua sittenkin, kun se lisätään puoleen asumiskuluista. Nainen voi sitten laskuttaa mieheltä niistä tavaroista, joita mies käyttää. Toki kumpikin voi käyttää omia astioitaan, ruokailuvälineitään, lakanoita ja mattoja. Kumpikin tekee itselleen ruuat, niin ei tule käyttäneeksi toista hyväksi.
Ei tarvitse hiuksia halkoa, mutta kunhan ihmiset ymmärtäisivät, että puolet hoitovastikkeesta ei ole reilu diili.
Näköjään täytyy, koska toisten mielestä reilu diili on periä puolet vastaavan asunnon markkinavuokrasta plus kulut päälle.
Ei tietenkään kuluja päälle, kuka niin muka on väittänyt?
Markkinavuokrahan sisältää jo kulut, mukaanlukien pitkän aikavälin remonttivaran.
Tässä on suora lainaus ap:n kommentista nro 21. Minusta tuossa ei ole mitään epäselvää.
"Mainittakoon vielä että tähän markkinavuokranpuolikkaan päälle minulle tulisi maksettavaksi puolet sähköstä, netistä, asuntovakuutuksista ym. Omat elinkustannukseni nuosisivat muuton myötä."
Tämä selittääkin kaiken. Ap asuu vielä äiskällä ja iskällä, kun saa kaikki nuo nyt ilmaiseksi.
Ja odottaa että joku muu ottaisi naislapsen kaikki kulut maksettavakseen vanhempiensa sijasta.
Itse maksaisin puolet juoksevista kuluista, mukaanlukien lainan korko eli summa jäisi alle puolikkaan markkinavuokran mutta olisi molemmille win-wim verrattuna erillään asumiseen.
Alue: Aihe vapaa
Ajattelet siis, että se toinen asunnossa asuja on kilpailijasi, joka saa aiheetonta hyötyä sinusta. Yleensä parisuhteessa olijat kokevat hyötyvänsä kumppanista monella eri tavalla, eikä hyötyjä lasketa euroissa. Miksi siis oletat, ettei se toinen asuja käytä mielestäsi hänelle koituvaa hyötyä yhteiseksi hyväksi eli kohottamaan myös sen asunnon omistajan elintasoa?