Miehen omistamaan asuntoon muutto ja sen vuokranmaksu

Vierailija kirjoitti:

Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.

Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.

Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.

Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo toisen omistamaan asuntoon muuttaminen on vähän hankala tilanne koska tuo talouspuoli yleensä tuntuu epäreilulta aina jommasta kummasta ja periaatteessa ihan perustellusti.

Jos toinen maksaa vuokraa niin hän tulee tavallaan lyhentäneeksi toisen asuntolainaa saamatta asunnosta vastaavaa osuutta, mikä sinänsä vastaa sitä tilannetta että asuisi muutenkin vuokralla, mutta tuntuu epäreilulta kun kyse on kumppanista.

Jos taas toinen maksaa pelkästään puolet asumiskuluista (vastike, lainan korot) niin asuntoon sidotun pääoman "tuotosta" puolet meneekin kumppanille. Tämä on helpoin ymmärtää jos ajatellaan tilannetta että molemmilla on oma samanlainen asunto, joista toiseen muutetaan ja joista toinen laitetaan vuokralle - kovinkaan moni ei varmaankaan tuossa tilanteessa näkisi reiluna että toinen pitäisi vuokratulot yksin.

Tuotosta ei mene kumppanille mitään vaikka hän mahdollisesti hyötyykin tilanteesta jos kulut ovat vähemmän kuin sellaisen asunnon vuokra jossa hän muutoin asuisi. Omistava osapuoli ei menetä mitään tässä tilanteessa.

Olisitko samaa mieltä jos mies asuisikin vuokralla?

Eihän miehen vuokra siitä mihinkään nousisi vaikka ap hänen vuokraamaansa asuntoon muuttaisi, joten olisi kohtuutonta pyytää ap:ta maksamaan puolet vuokrasta koska mies ei kutenkaan menettäisi mitään?

Tiedätkö kuule, että monet miehet ja naiset maksaa asuntonsa vuokran nurisematta itse, vaikka siellä kumppanikin asuisi? Yleensä pariskunnat puhaltavat yhteiseen hiileen ja toimitaan yhteiseksi parhaaksi.

Maksa mutta ilmoita vuokranmaksusta verottajalle. Sehän on miehelle veronalaista tuloa. Ja vaadi myös vuokrasoppari kaikkine vuokralaisen oikeuksineen.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä kulut pitäisi laittaa suurinpiirtein puoliksi. Asun itse omistusasunnossa Helsingin Punavuoressa, ja mikäli laittaisin kämpän vuokralle olisi vuokra noin 1300-1400e. Yhtiövastike tässä on kuitenkin vain 250e, ja omasta mielestäni olisi älytöntä että mikäli mieheni muuttaisi tähän hän maksaisi vain puolet yhtiövastikkeesta eli 125e, tällöin mies todellakin pääsisi kartuttamaan omaisuuttaan ja mikäli erottaisiin niin hänellä varmasti olisi säästynyt sievoinen summa asumiskustannuksissa. Itsellä taas menee suurin osa tuloista lainanlyhennykseen, eikä rahaa säästy juuri lainkaan. Mielestäni reilua olisi että toinen osapuoli maksaisi sitten edes sen yhtiövastikkeen, näin ollen molemmat oikeasti pääsisivät säästämään hieman rahaa kun asumiskustannukset molemmilla pienenisivät. Ei niin että jompi kumpi selkeästi säästää todella paljon rahaa. 

Sinäkin kartutat omaisuuttasi koko ajan kun lyhennät asuntolainaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.

Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.

Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.

Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?

Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.

Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.

Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.

Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?

Eli miesten kuuluu maksaa naisen kaikki eläminen, koska nainen ehkä synnyttää. Sille järjestyksessä tulevalle seitsemännelle miehelleen. Jos sillekään, koska suomalaisnaiset eivät enää edes synnytä.

Itse makselin joskus ex ukkoni yksiössä asuessa hänen yhtiövastikkeen, joka oli yli 350e, jälkikäteen se vituttaa. Olisi korkeintaan puolet pitänyt maksaa pienestä kopista, mutta enää en kenellekää maksele tollasia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.

Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.

Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.

Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?

Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.

Saamapuolellahan se on helppo  taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)

Vierailija kirjoitti:

Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.

Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.

Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.

Elämä on yhteinen mutta laskut maksaa mies. Joopajoo.

Vierailija kirjoitti:

Itse makselin joskus ex ukkoni yksiössä asuessa hänen yhtiövastikkeen, joka oli yli 350e, jälkikäteen se vituttaa. Olisi korkeintaan puolet pitänyt maksaa pienestä kopista, mutta enää en kenellekää maksele tollasia.

Ja olisit asunut 350 eurolla kuukaudessa missä? Jossain peräkylällä?

Oma miesystäväni asuu virallisesti Helsingissä luonani.. maksaa 300€/kk vuokraa minulle.

Asumme 3h/keittiö kokoisessa asunnossa noin 10km päässä keskustasta.

Tuo 300€ sisältää veden, sähköt ja vakuutusmaksut.

Oma omistusasunto sillä on toisella paikkakunnalla jota ei halua myydä ja pitää sitä tyhjillään.

Jätä väliin. Kun muutetaan yhteen niin sitä sanotaan avoliitoksi ja silloin on ihan luonnollista ja oikeus ja kohtuus, että elämisen kulut ja yhteiset menot laitetaan puoliksi, mutta ei sinun kenenkään omaisuuden kartuttamiseen tarvitse osallistua! Siltä se nimittäin kuullostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mainittakoon vielä että tähän markkinavuokranpuolikkaan päälle minulle tulisi maksettavaksi puolet sähköstä, netistä, asuntovakuutuksista ym. Omat elinkustannukseni nuosisivat muuton myötä.

Yhteenmuuton syynä tietysti suhteessa eteenpäin meneminen. Lapsistakin tulevaisuudessa on ollut puhe, ja toki ennen niitä olisi hyvä asua yhdessä. Vuokra-asuntoa emme vielä voi yhdessä hankkia joidenkin verojuttujen takia (mies omistanut asunnon vasta alle 2 vuotta, en ole ihan varma mistä selitti, joku myyntiverojuttu). Mulla ei tällä hetkellä ole varaa ostaa puolta asunnosta.

-ap

Jos asunnon myy alle 2v ostamisesta, voitosta menee veroa. Mutta totta kait voi muuttaa muualle, jos haluaa. Joko huijaa sua, tai sitten on tyhmä kuin saapas.

Ja jos myy alle 2v aikana ilman voittoa, niin ei mene veroa, se menee vain myyntivoitosta.

Oman asunnon myynti on verovapaata, jos omistusaikanaan on yhtäjaksoisesti asunut siinä kaksi vuotta. Ei riitä pelkkä omistaminen.

Katkera ja kateellinen kirjoitti:

Mun tuttu (nainen) on asunut omistusasunnoissa parikytä vuotta silleen että mies maksaa asumisesta x sataa euroa kuussa.

Sitten kun mies vaihtuu, seuraavan miehen kanssa sama käytäntö.

Nyt tällä naisella on yksi kokonaan oma asunto ja toinen mokoma hyvän matkaa maksussa..

Fiksu nainen, pienipalkkaiseksi hoitsuksi.

Jonkun miehen kannattaa viedä noin varakas nainen vihille. Jos nainen kuolee ensin, mies perii ja eronkin sattuessa kaikki menee puoleksi.

Kandee varmaa asuu 2 v aluksi erillään. Kuka sanoo, että oot tuon jälkee enää ees suhteessa?

Ap, juokse! Mies ei rakasta sinua ja haluaa vain maksattaa asuntonsa sinulla ja saa sinusta samalla ilmaisen piian. Vaikuttaa myös kitupiikiltä, jonka kanssa tulee varmasti ongelmia. Kannattaisi alkaa katselemaan parempaa miestä.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai maksat asumisesta. Eikä tuo summa edes riitä. Joillakin meillä naisista on vieläkin se outo käsitys, että miehen rahat on meidän rahoja ja, että miehen pitää maksaa meidänkin elämä, mutta toisin päin se ei käy. Kuten jo itsekin myönnät niin olisit rahoja mieheltä vaatimassa. Niin miksei hän myös sinulta??

Oletko kuullut yhteisestä hyvästä?

Ehdota miehelle naimisiin menoa, jos kerran sinua rakastaa.

Vastaus kertoo riittävästi tehdäksesi päätöksen suhteen jatkosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.

Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.

Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.

Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?

Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.

Joistain kommenteista on minulle tullut mieleen, kun työkaveri kulkee kimppakyydissä töihin samalla paikkakunnalla asuvien, samassa työpaikassa olevien ihmisten kanssa. Jokainen ajaa viikon vuorollaan ja muut saavat ilmaiset työmatkat. Yksi kyytiläisistä tosin oli sitä mieltä, että toisten pitäisi maksaa hänelle korvauksia, koska hänen autonsa on parempi ja kalliimpi mitä toisilla. Itse en tuollaisen kyytiin suostuisi vaan ajaisin itse vaikka se kalliimmaksi tulisikin. Ap:n tapauksessa kävisi vielä niin, että kimppa-asuminen tulisi hänelle nykyistä kalliimmaksi. Yleensä yhdessä tehdään asioita siksi, että se laskee kummankin kuluja.

Vierailija kirjoitti:

Olen muuttamassa miesystäväni luokse hänen omistamaansa asuntoon, josta itse maksaa parisen sataa yhtiövastiketta ja lyhentää jonkin verran asuntolainaa. Hän edellyttää minun maksavan puolen markkinavuokrasta, eli haluaisi etsiä Oikotieltä paljonko saman kokoisesta asunnosta täällä päin yleensä maksetaan vuokraa ja velottaisi minulta sitten puolet siitä. Sen verran oli valmis tulemaan vastaan että jos joudun vuokraamaan varaston tavaroilleni, sen hinta vähennetään vuokrasta.

Tienaan ihan hyvin eikä idea tietenkään ollut muuttaa miehen siivelle elätiksi, mutta jotenkin silti tuntuu hassun viralliselta. Jos yhdessä vuokrattaisiin asunto niin tietysti kulut menisivät puoliksi, mutta tämä ei jotenkin ole sama asia vaikka en osaakaan perustella miksi :D Lähinnä ehkä kun jos tilanne olisi toisin päin, olisin itse varmaan pyytänyt mieheltä tyyliin puolet yhtiövastikkeesta. Omaa varallisuuttaan hän kuitenkin tuolla lainanlyhennyksellä kartuttaa. Muutenkin puolet markkinavuokrasta tuntuu korkealta kun kyseessä ei kuitenkaan ole asunto jonka sijaintiin, sisustukseen ym olisin itse päässyt mitenkään vaikuttamaan, vaan tosiaan kun omat roinani joudun kärräämään varastoon niin tuntuu jotenkin edelleen miehen asunnolta.

Mikä fiilis teillä tästä kuviosta, olenko kohtuuton ja hölmö jos tuntuu vähän hassulta?

Ilmanen vinkki. Laskuta sinäkin pildestä puolet markkinahinnasta.. jätä se sika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.

Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.

Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.

Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?

Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.

Saamapuolellahan se on helppo  taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)[/

Jos lähdetään kaikki hinnoittelemaan ja lasketaan kokonaishyöty, niin lisätään sitten seksi mukaan. Paljonko maksaisi pano maksullisen kanssa. Sanotaan, että halvimmillaan voi päästä satasella. 4 panoa kuussa tekisi jo 400 euroa.