Miehen omistamaan asuntoon muutto ja sen vuokranmaksu

Toki voit maksaa miehelle vuokraa! Miehen laskukaava tosin menee aivan pieleen. Ei vuokraa voi laskea kaksion päävuokralaissuhteen puolikkaasta, koska - kuten todettua - sinulla ei ole lähellekään päävuokralaisen oikeuksia. Käytätte vuokran laskemiseen tätä kaavaa:

- Etsitte suunnilleen samanarvoiselta alueelta kimppakämpän soluhuoneen ilmoituksen. Otatte lähtökohdaksi sen hinnan.

- Otatte pois n. kolmasosan, koska sinulla ei ole oikeutta yksityisyyteen omassa tilassasi, ja vuokranantajalla on tähän vuokraamaasi tilaan täysin vapaa pääsy.

- Otatte tästä summasta pois noin 20 prosenttia, koska et saa sisustaa tilaasi oman maun mukaan.

- Ja vielä pois noin 30 prosenttia, koska puolisollasi tuskin olisi aikomusta maksaa vuokratuloistaan veroja.

Tadaa! Tässä käypä vuokrahinta. Ei tosin taida olla paljoa korkeampi kuin puolet kaksion yhtiövastikkeesta. Mutta ihan vaan periaatteesta! Ja muistaahan herra vuokranantaja, ettei jääkaapista saa luvatta syödä alivuokralaisen ruokia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä aiheesta on ollut loputtoman monta ketjua ja aina tuntuu naisten olevan vaikea ymmärtää, miksi puolet markkinavuokrasta on ihan käypä korvaus. Toki jos tuohon lähtee, niin pitää olla halu asua kyseisen miehen kanssa kyseisessä asunnossa. 

Miehen omaisuus karttuu, koska hän on tehnyt valinnan ryhtyä omistusasujaksi. Hänellä on asunnossa rahaa kiinni ja hänen asumiskulunsa ovat tämän vuoksi edullisemmat. Edullisempi asuminen on tavallaan se tuotto, jonka hän saa asuntoon sitomille pääomille. Jos ne rahat ei olisi seinissä kiinni, ne tahkoaisivat rahaa osakkeissa tai muissa tuottavissa sijoituksissa. Vuokra-asuja ei sido pääomiaan eikä kanna omistajan riskiä (mukaanlukien riski asunnon arvon alentumisesta) eikä hän näin ollen ole oikeutettu mihinkään tuottoihin, joita asunnon omistaja voi saada. 

Vuokralla asuja kasvattaa aina jonkun toisen omaisuutta. Olipa se sitten yksityinen vuokranantaja tai joku julkinen taho, jolta asunto on vuokrattu. Tämä tuntuu vuokralla asujille olevan ihan hyväksyttävää niin kauan, kun vuokranantaja ei ole oma puoliso. Miksi haluatte mieluummin kartuttaa jonkun vieraan omaisuutta?

Jos vertaat avio/avolittoa vuokrasuhteeseen, niin aika kylmältä ja laskelmoivalta tuo mielestäni kuulostaa.

Parisuhteessa ei asuta kenenkään luona vuokralla, alivuokralaisena, hyyryläisenä, palkollisena, piikana, renkinä............

Yhteen muutetaan rakkaudesta, ainakin länsimaissa, eikä siihen mielestäni kuulu saada taloudellista hyötyä jommastakummasta osapuolesta.

Nykymenoon tottuneille on kuitenkin järkevää huolehtia tilanteesta mahdollisen (todennäköisen) eron tullessa ajankohtaiseksi.

Olen sitä mieltä, että jos liittoon mennessä toisella on asunto-osake ja lainanmaksu alkutekojöissään, on parempi olla tekemättä avioehtoa tai ainakin sulkea siitä pois asunto, sillä kun kuluja liiton aikana maksetaan puoliksi, niin kyllähän asunnon omistaja siitä enemmän loppupeleissä hyötyy erotilanteessa ja lainanmaksun ollessa loppussuorallaan, kohtuuttomasti.

Aivan, ei kuulu saada taloudellista hyötyä. Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että puolet vastikkeesta ja asumisen laskuista ei ole riittävä korvaus, vaan antaa taloudellista hyötyä sille, joka kämppään muuttaa.

Oletetaan, että kämppä on vaikka 100 neliötä. Putkiremontti, julkisivuremontti, katto, parveke ja muut isot rempat ovat yhteensä 150 tonnia. Ne tulevat keskimäärin vaikka 35 vuoden välein, eli reilu nelisen tonnia jyvittyy per vuosi. Ainakin nyt tästä pitäisi puolet maksaa ap:n (mitä se siinä kämpässä onkaan). Toki osakkaan vastuulla olevat korjaukset voidaan katsoa samalla tavalla.

Miksi? Omistajahan on vastuussa peruskorjausten yms. Kustannuksista ja hänen omaisuutensa arvo nousee kun parannuksia tehdään.

Nyt ymmärrät aivan väärin. Peruskorjaukset vain palauttavat asunnon arvoa siihen, mitä se oli uutena. Niitä tehdään sen takia, että talo on ajan myötä kulunut ja että se pysyisi asuinkelpoisena.

Keskustelu oli siitä, mikä on reilua. Onko sinusta tosiaan reilua, että vain omistaja maksaa kaiken tämän asunnon ja talon kulumisen?

Kerroppa missä muualla asunnon arvo on ikääntymisen ja kulumisen myötä absoluuttisesti alentunut kuin joillakin rakennemuutospaikkakunnilla. Kyllähän asuntojen arvo nousee kokoajan tasaisesti. Myös niiden vanhempien.

Käy katsomassa oman paikkakuntasi juuri valmistuvien kämppien hinnat ja vertaa vastaaviin vaikka 1990 rakennettuihin kämppiin. Jos todella et löydä eroa, niin tarjoan pihvin.

Ei vaan vertailu pitää tehdä 1990 valmistuneen asunnon arvoon rakennushetkellä ja nyt siten, että otetaan rahan arvo huomioon. Uusi on aina uusi, eikä asuntojen arvo laske. Vertaa sinä vaikka oman paikkakunnan myytävistä asunnoista se, paljon sama asunto maksoi 2013 valmistuessaan ja paljonko siitä nyt pyydetään.

Uusi on aina uusi... sepä se. Kuluminen laskee arvoa. Pääsimme yhteisymmärrykseen.

Ei päästy, puhut edelleen asian vierestä. Helsingin keskustassa olevien kerrostaloasuntojen arvo ei ole laskenut vuosien myötä, vaikka talot alkavat olla sata vuotta vanhoja vaikka muuttotappiokunnissa ei olekaan käynyt noin. Sitä talon arvoa pitää verrata valmistumishetkeen ja nykyiseen tai ostohetkeen ja nykyiseen.

Kulumisella on kustannus, vaikka yleiselle hintatasolle tapahtuisi mitä tahansa.

Jotkut osaavat asua niin siististi, että pintaremonttia ei tarvitse tehdä 10 vuoden välein. Siihen ei tarvita muuta kuin säännöllinen siivous ja se, että ei potki nurkkia rikki tai ota lemmikkieläimiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä aiheesta on ollut loputtoman monta ketjua ja aina tuntuu naisten olevan vaikea ymmärtää, miksi puolet markkinavuokrasta on ihan käypä korvaus. Toki jos tuohon lähtee, niin pitää olla halu asua kyseisen miehen kanssa kyseisessä asunnossa. 

Miehen omaisuus karttuu, koska hän on tehnyt valinnan ryhtyä omistusasujaksi. Hänellä on asunnossa rahaa kiinni ja hänen asumiskulunsa ovat tämän vuoksi edullisemmat. Edullisempi asuminen on tavallaan se tuotto, jonka hän saa asuntoon sitomille pääomille. Jos ne rahat ei olisi seinissä kiinni, ne tahkoaisivat rahaa osakkeissa tai muissa tuottavissa sijoituksissa. Vuokra-asuja ei sido pääomiaan eikä kanna omistajan riskiä (mukaanlukien riski asunnon arvon alentumisesta) eikä hän näin ollen ole oikeutettu mihinkään tuottoihin, joita asunnon omistaja voi saada. 

Vuokralla asuja kasvattaa aina jonkun toisen omaisuutta. Olipa se sitten yksityinen vuokranantaja tai joku julkinen taho, jolta asunto on vuokrattu. Tämä tuntuu vuokralla asujille olevan ihan hyväksyttävää niin kauan, kun vuokranantaja ei ole oma puoliso. Miksi haluatte mieluummin kartuttaa jonkun vieraan omaisuutta?

Jos vertaat avio/avolittoa vuokrasuhteeseen, niin aika kylmältä ja laskelmoivalta tuo mielestäni kuulostaa.

Parisuhteessa ei asuta kenenkään luona vuokralla, alivuokralaisena, hyyryläisenä, palkollisena, piikana, renkinä............

Yhteen muutetaan rakkaudesta, ainakin länsimaissa, eikä siihen mielestäni kuulu saada taloudellista hyötyä jommastakummasta osapuolesta.

Nykymenoon tottuneille on kuitenkin järkevää huolehtia tilanteesta mahdollisen (todennäköisen) eron tullessa ajankohtaiseksi.

Olen sitä mieltä, että jos liittoon mennessä toisella on asunto-osake ja lainanmaksu alkutekojöissään, on parempi olla tekemättä avioehtoa tai ainakin sulkea siitä pois asunto, sillä kun kuluja liiton aikana maksetaan puoliksi, niin kyllähän asunnon omistaja siitä enemmän loppupeleissä hyötyy erotilanteessa ja lainanmaksun ollessa loppussuorallaan, kohtuuttomasti.

Aivan, ei kuulu saada taloudellista hyötyä. Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että puolet vastikkeesta ja asumisen laskuista ei ole riittävä korvaus, vaan antaa taloudellista hyötyä sille, joka kämppään muuttaa.

Oletetaan, että kämppä on vaikka 100 neliötä. Putkiremontti, julkisivuremontti, katto, parveke ja muut isot rempat ovat yhteensä 150 tonnia. Ne tulevat keskimäärin vaikka 35 vuoden välein, eli reilu nelisen tonnia jyvittyy per vuosi. Ainakin nyt tästä pitäisi puolet maksaa ap:n (mitä se siinä kämpässä onkaan). Toki osakkaan vastuulla olevat korjaukset voidaan katsoa samalla tavalla.

Miksi? Omistajahan on vastuussa peruskorjausten yms. Kustannuksista ja hänen omaisuutensa arvo nousee kun parannuksia tehdään.

Nyt ymmärrät aivan väärin. Peruskorjaukset vain palauttavat asunnon arvoa siihen, mitä se oli uutena. Niitä tehdään sen takia, että talo on ajan myötä kulunut ja että se pysyisi asuinkelpoisena.

Keskustelu oli siitä, mikä on reilua. Onko sinusta tosiaan reilua, että vain omistaja maksaa kaiken tämän asunnon ja talon kulumisen?

Kerroppa missä muualla asunnon arvo on ikääntymisen ja kulumisen myötä absoluuttisesti alentunut kuin joillakin rakennemuutospaikkakunnilla. Kyllähän asuntojen arvo nousee kokoajan tasaisesti. Myös niiden vanhempien.

Käy katsomassa oman paikkakuntasi juuri valmistuvien kämppien hinnat ja vertaa vastaaviin vaikka 1990 rakennettuihin kämppiin. Jos todella et löydä eroa, niin tarjoan pihvin.

Ei vaan vertailu pitää tehdä 1990 valmistuneen asunnon arvoon rakennushetkellä ja nyt siten, että otetaan rahan arvo huomioon. Uusi on aina uusi, eikä asuntojen arvo laske. Vertaa sinä vaikka oman paikkakunnan myytävistä asunnoista se, paljon sama asunto maksoi 2013 valmistuessaan ja paljonko siitä nyt pyydetään.

Uusi on aina uusi... sepä se. Kuluminen laskee arvoa. Pääsimme yhteisymmärrykseen.

Ei päästy, puhut edelleen asian vierestä. Helsingin keskustassa olevien kerrostaloasuntojen arvo ei ole laskenut vuosien myötä, vaikka talot alkavat olla sata vuotta vanhoja vaikka muuttotappiokunnissa ei olekaan käynyt noin. Sitä talon arvoa pitää verrata valmistumishetkeen ja nykyiseen tai ostohetkeen ja nykyiseen.

Eihän tässä nyt voi olla erimielisyyttä. Kulumisen kustannus on silmin nähtävissä ja euroin todettavissa.

Vierailija kirjoitti:

Toki voit maksaa miehelle vuokraa! Miehen laskukaava tosin menee aivan pieleen. Ei vuokraa voi laskea kaksion päävuokralaissuhteen puolikkaasta, koska - kuten todettua - sinulla ei ole lähellekään päävuokralaisen oikeuksia. Käytätte vuokran laskemiseen tätä kaavaa:

- Etsitte suunnilleen samanarvoiselta alueelta kimppakämpän soluhuoneen ilmoituksen. Otatte lähtökohdaksi sen hinnan.

- Otatte pois n. kolmasosan, koska sinulla ei ole oikeutta yksityisyyteen omassa tilassasi, ja vuokranantajalla on tähän vuokraamaasi tilaan täysin vapaa pääsy.

- Otatte tästä summasta pois noin 20 prosenttia, koska et saa sisustaa tilaasi oman maun mukaan.

- Ja vielä pois noin 30 prosenttia, koska puolisollasi tuskin olisi aikomusta maksaa vuokratuloistaan veroja.

Tadaa! Tässä käypä vuokrahinta. Ei tosin taida olla paljoa korkeampi kuin puolet kaksion yhtiövastikkeesta. Mutta ihan vaan periaatteesta! Ja muistaahan herra vuokranantaja, ettei jääkaapista saa luvatta syödä alivuokralaisen ruokia?

Tai sitten lapsellisen riidan haastamisen sijasta vaan mietitään, miten todellinen kustannus menisi reilusti tasan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä aiheesta on ollut loputtoman monta ketjua ja aina tuntuu naisten olevan vaikea ymmärtää, miksi puolet markkinavuokrasta on ihan käypä korvaus. Toki jos tuohon lähtee, niin pitää olla halu asua kyseisen miehen kanssa kyseisessä asunnossa. 

Miehen omaisuus karttuu, koska hän on tehnyt valinnan ryhtyä omistusasujaksi. Hänellä on asunnossa rahaa kiinni ja hänen asumiskulunsa ovat tämän vuoksi edullisemmat. Edullisempi asuminen on tavallaan se tuotto, jonka hän saa asuntoon sitomille pääomille. Jos ne rahat ei olisi seinissä kiinni, ne tahkoaisivat rahaa osakkeissa tai muissa tuottavissa sijoituksissa. Vuokra-asuja ei sido pääomiaan eikä kanna omistajan riskiä (mukaanlukien riski asunnon arvon alentumisesta) eikä hän näin ollen ole oikeutettu mihinkään tuottoihin, joita asunnon omistaja voi saada. 

Vuokralla asuja kasvattaa aina jonkun toisen omaisuutta. Olipa se sitten yksityinen vuokranantaja tai joku julkinen taho, jolta asunto on vuokrattu. Tämä tuntuu vuokralla asujille olevan ihan hyväksyttävää niin kauan, kun vuokranantaja ei ole oma puoliso. Miksi haluatte mieluummin kartuttaa jonkun vieraan omaisuutta?

Jos vertaat avio/avolittoa vuokrasuhteeseen, niin aika kylmältä ja laskelmoivalta tuo mielestäni kuulostaa.

Parisuhteessa ei asuta kenenkään luona vuokralla, alivuokralaisena, hyyryläisenä, palkollisena, piikana, renkinä............

Yhteen muutetaan rakkaudesta, ainakin länsimaissa, eikä siihen mielestäni kuulu saada taloudellista hyötyä jommastakummasta osapuolesta.

Nykymenoon tottuneille on kuitenkin järkevää huolehtia tilanteesta mahdollisen (todennäköisen) eron tullessa ajankohtaiseksi.

Olen sitä mieltä, että jos liittoon mennessä toisella on asunto-osake ja lainanmaksu alkutekojöissään, on parempi olla tekemättä avioehtoa tai ainakin sulkea siitä pois asunto, sillä kun kuluja liiton aikana maksetaan puoliksi, niin kyllähän asunnon omistaja siitä enemmän loppupeleissä hyötyy erotilanteessa ja lainanmaksun ollessa loppussuorallaan, kohtuuttomasti.

Aivan, ei kuulu saada taloudellista hyötyä. Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että puolet vastikkeesta ja asumisen laskuista ei ole riittävä korvaus, vaan antaa taloudellista hyötyä sille, joka kämppään muuttaa.

Oletetaan, että kämppä on vaikka 100 neliötä. Putkiremontti, julkisivuremontti, katto, parveke ja muut isot rempat ovat yhteensä 150 tonnia. Ne tulevat keskimäärin vaikka 35 vuoden välein, eli reilu nelisen tonnia jyvittyy per vuosi. Ainakin nyt tästä pitäisi puolet maksaa ap:n (mitä se siinä kämpässä onkaan). Toki osakkaan vastuulla olevat korjaukset voidaan katsoa samalla tavalla.

Miksi? Omistajahan on vastuussa peruskorjausten yms. Kustannuksista ja hänen omaisuutensa arvo nousee kun parannuksia tehdään.

Nyt ymmärrät aivan väärin. Peruskorjaukset vain palauttavat asunnon arvoa siihen, mitä se oli uutena. Niitä tehdään sen takia, että talo on ajan myötä kulunut ja että se pysyisi asuinkelpoisena.

Keskustelu oli siitä, mikä on reilua. Onko sinusta tosiaan reilua, että vain omistaja maksaa kaiken tämän asunnon ja talon kulumisen?

Kerroppa missä muualla asunnon arvo on ikääntymisen ja kulumisen myötä absoluuttisesti alentunut kuin joillakin rakennemuutospaikkakunnilla. Kyllähän asuntojen arvo nousee kokoajan tasaisesti. Myös niiden vanhempien.

Käy katsomassa oman paikkakuntasi juuri valmistuvien kämppien hinnat ja vertaa vastaaviin vaikka 1990 rakennettuihin kämppiin. Jos todella et löydä eroa, niin tarjoan pihvin.

Ei vaan vertailu pitää tehdä 1990 valmistuneen asunnon arvoon rakennushetkellä ja nyt siten, että otetaan rahan arvo huomioon. Uusi on aina uusi, eikä asuntojen arvo laske. Vertaa sinä vaikka oman paikkakunnan myytävistä asunnoista se, paljon sama asunto maksoi 2013 valmistuessaan ja paljonko siitä nyt pyydetään.

Uusi on aina uusi... sepä se. Kuluminen laskee arvoa. Pääsimme yhteisymmärrykseen.

Ei päästy, puhut edelleen asian vierestä. Helsingin keskustassa olevien kerrostaloasuntojen arvo ei ole laskenut vuosien myötä, vaikka talot alkavat olla sata vuotta vanhoja vaikka muuttotappiokunnissa ei olekaan käynyt noin. Sitä talon arvoa pitää verrata valmistumishetkeen ja nykyiseen tai ostohetkeen ja nykyiseen.

Kulumisella on kustannus, vaikka yleiselle hintatasolle tapahtuisi mitä tahansa.

Jotkut osaavat asua niin siististi, että pintaremonttia ei tarvitse tehdä 10 vuoden välein. Siihen ei tarvita muuta kuin säännöllinen siivous ja se, että ei potki nurkkia rikki tai ota lemmikkieläimiä.

Aika paljon on silti rakennustekniikkaa jotka kuluvat, ikääntyvät ja vaativat ylläpitoa. Lämmitys, putket, katot, ikkunat, julkisivu jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loiset taas loisspleinaaamassa. Eipä yllättänyt.

Jos et ymmärrä parisuhteen konseptia niin on parempi ettet siihen ryhdy. Jos joku maksaa toisen asumiskustannuksia, niin kyllä siitä hyvästä on saatava maksua vastaava osuus omistulsesta. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Ei se niin voi mennä, että toinen maksaa elinkuluja ja toinen kartuttaa omaisuuttaan toisen kustannuksella. Millaisia verenimijöitä nämäiehet oikein ovat?

Miten sen toisen osapuolen omaisuus ei muka kartu? Elelet vailla huolen häivää ilman vastuita remonteista ja asunnon arvon laskusta ja kodinkoneiden uusinnoista sun muusta. Laitat kaikki ne toisen putkiremonttirahat osakkeisiin. Eikö se ole omaisuutta?

10 vuoden päästä putkirempan tullessa ap lähtee pullean osakesalkun kanssa muualle. Mies huokaisee ja ottaa selkä kyyryssä tiedon 50 tonnin taloyhtiövelkajyvityksestä vastaan miettien, mistä saisi rahat kovassa (toiselle ilmaisessa) käytössä olleen pesukoneen uusintaan.

No voi kauhea. Itse ostin omilla rahoilla meille pyykkikoneen, jossa pestiin paljon nelihenkisen perheen pyykkiä. Minä pesin jopa miehen vaatteet. Pyykkikone kesti 19 vuotta ja uusi, todella hyvä, maksoi tarjouksessa 800 euroa. Kodinkoneet nyt muutenkin kestävät 15-20 vuotta, ei niitä vähän väliä tarvitse olla uusimassa.

Eli 40 euroa vuodessa, josta ap:n osuus olisi 20 euroa. Tämä jo yhdestä ainoasta pesukoneesta.

Mites sitten vaikka LVIS-remppa? Se on sellaiset 50 tonnia eli aika monta pesukonetta. Sanotko siihenkin, että ”voi kauhea”?

Paljonko miehelle maksaisi se, että hän joutuisi pesemään pyykkinsä taloyhtiön pesutiloissa? Vaikka sen käyttö olisi ilmaista, niin siitä on enemmän vaivaa kuin omasta koneesta. Aika moni laskee tuollekin rahallisen arvon.

Sinä voisit käydä vertailemassa asuntojen myyntihintoja, kun viereisessä taloyhtiössä on tehty putkiremppa ja toisessa ei. Luuletko, että ei näy myyntihinnoissa?

Tottakai se näkyy myyntihinnassa, joskaan ei juuri koskaan niin paljon kuin se maksaa. Kyse on kuitenkin ylläpitoremontista eli tarkoitus on palauttaa ajan ja normaalin käytön nakertama osuus asunnon arvosta. Vertailuna vaikkapa takan rakennuttaminen jossa lisätään asunnolle uutta arvoa jota sillä ei aiemmin ole ollut.

Juuri näin. Ja lienee reilua, että kaikki käyttäjät maksavat yhdessä tämän nakerruksen.

Eli jos mies on asunut asunnossa 10 vuotta, sitten sinne muuttaa nainen ja he asuvat yhdessä siinä kolme vuotta, niin naisen pitää maksaa puolet asunnon pintaremontista? Ei tuo minusta kuulosta reilulta.

Jos pintaremontti tehdään kerran kymmenessä vuodessa ja maksaa kymppitonnin, niin kulumisen kustannus on tonni vuodessa. Siitä nainen maksaa kolmelta vuodelta puolet eli yhteensä 1500.

Se lisää naisen kuukausikustannuksia vajaat 42 euroa kuukaudessa. Ihan reilua sittenkin, kun se lisätään puoleen asumiskuluista. Nainen voi sitten laskuttaa mieheltä niistä tavaroista, joita mies käyttää. Toki kumpikin voi käyttää omia astioitaan, ruokailuvälineitään, lakanoita ja mattoja. Kumpikin tekee itselleen ruuat, niin ei tule käyttäneeksi toista hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Toki voit maksaa miehelle vuokraa! Miehen laskukaava tosin menee aivan pieleen. Ei vuokraa voi laskea kaksion päävuokralaissuhteen puolikkaasta, koska - kuten todettua - sinulla ei ole lähellekään päävuokralaisen oikeuksia. Käytätte vuokran laskemiseen tätä kaavaa:

- Etsitte suunnilleen samanarvoiselta alueelta kimppakämpän soluhuoneen ilmoituksen. Otatte lähtökohdaksi sen hinnan.

- Otatte pois n. kolmasosan, koska sinulla ei ole oikeutta yksityisyyteen omassa tilassasi, ja vuokranantajalla on tähän vuokraamaasi tilaan täysin vapaa pääsy.

- Otatte tästä summasta pois noin 20 prosenttia, koska et saa sisustaa tilaasi oman maun mukaan.

- Ja vielä pois noin 30 prosenttia, koska puolisollasi tuskin olisi aikomusta maksaa vuokratuloistaan veroja.

Tadaa! Tässä käypä vuokrahinta. Ei tosin taida olla paljoa korkeampi kuin puolet kaksion yhtiövastikkeesta. Mutta ihan vaan periaatteesta! Ja muistaahan herra vuokranantaja, ettei jääkaapista saa luvatta syödä alivuokralaisen ruokia?

Toimiikos tämä sama logiikka kun vuokrataan asunto puoliksi? Jos ei, niin miksi ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loiset taas loisspleinaaamassa. Eipä yllättänyt.

Jos et ymmärrä parisuhteen konseptia niin on parempi ettet siihen ryhdy. Jos joku maksaa toisen asumiskustannuksia, niin kyllä siitä hyvästä on saatava maksua vastaava osuus omistulsesta. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Ei se niin voi mennä, että toinen maksaa elinkuluja ja toinen kartuttaa omaisuuttaan toisen kustannuksella. Millaisia verenimijöitä nämäiehet oikein ovat?

Miten sen toisen osapuolen omaisuus ei muka kartu? Elelet vailla huolen häivää ilman vastuita remonteista ja asunnon arvon laskusta ja kodinkoneiden uusinnoista sun muusta. Laitat kaikki ne toisen putkiremonttirahat osakkeisiin. Eikö se ole omaisuutta?

10 vuoden päästä putkirempan tullessa ap lähtee pullean osakesalkun kanssa muualle. Mies huokaisee ja ottaa selkä kyyryssä tiedon 50 tonnin taloyhtiövelkajyvityksestä vastaan miettien, mistä saisi rahat kovassa (toiselle ilmaisessa) käytössä olleen pesukoneen uusintaan.

No voi kauhea. Itse ostin omilla rahoilla meille pyykkikoneen, jossa pestiin paljon nelihenkisen perheen pyykkiä. Minä pesin jopa miehen vaatteet. Pyykkikone kesti 19 vuotta ja uusi, todella hyvä, maksoi tarjouksessa 800 euroa. Kodinkoneet nyt muutenkin kestävät 15-20 vuotta, ei niitä vähän väliä tarvitse olla uusimassa.

Eli 40 euroa vuodessa, josta ap:n osuus olisi 20 euroa. Tämä jo yhdestä ainoasta pesukoneesta.

Mites sitten vaikka LVIS-remppa? Se on sellaiset 50 tonnia eli aika monta pesukonetta. Sanotko siihenkin, että ”voi kauhea”?

Paljonko miehelle maksaisi se, että hän joutuisi pesemään pyykkinsä taloyhtiön pesutiloissa? Vaikka sen käyttö olisi ilmaista, niin siitä on enemmän vaivaa kuin omasta koneesta. Aika moni laskee tuollekin rahallisen arvon.

Sinä voisit käydä vertailemassa asuntojen myyntihintoja, kun viereisessä taloyhtiössä on tehty putkiremppa ja toisessa ei. Luuletko, että ei näy myyntihinnoissa?

Tottakai se näkyy myyntihinnassa, joskaan ei juuri koskaan niin paljon kuin se maksaa. Kyse on kuitenkin ylläpitoremontista eli tarkoitus on palauttaa ajan ja normaalin käytön nakertama osuus asunnon arvosta. Vertailuna vaikkapa takan rakennuttaminen jossa lisätään asunnolle uutta arvoa jota sillä ei aiemmin ole ollut.

Juuri näin. Ja lienee reilua, että kaikki käyttäjät maksavat yhdessä tämän nakerruksen.

Eli jos mies on asunut asunnossa 10 vuotta, sitten sinne muuttaa nainen ja he asuvat yhdessä siinä kolme vuotta, niin naisen pitää maksaa puolet asunnon pintaremontista? Ei tuo minusta kuulosta reilulta.

Jos pintaremontti tehdään kerran kymmenessä vuodessa ja maksaa kymppitonnin, niin kulumisen kustannus on tonni vuodessa. Siitä nainen maksaa kolmelta vuodelta puolet eli yhteensä 1500.

Se lisää naisen kuukausikustannuksia vajaat 42 euroa kuukaudessa. Ihan reilua sittenkin, kun se lisätään puoleen asumiskuluista. Nainen voi sitten laskuttaa mieheltä niistä tavaroista, joita mies käyttää. Toki kumpikin voi käyttää omia astioitaan, ruokailuvälineitään, lakanoita ja mattoja. Kumpikin tekee itselleen ruuat, niin ei tule käyttäneeksi toista hyväksi.

Ei tarvitse hiuksia halkoa, mutta kunhan ihmiset ymmärtäisivät, että puolet hoitovastikkeesta ei ole reilu diili.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki voit maksaa miehelle vuokraa! Miehen laskukaava tosin menee aivan pieleen. Ei vuokraa voi laskea kaksion päävuokralaissuhteen puolikkaasta, koska - kuten todettua - sinulla ei ole lähellekään päävuokralaisen oikeuksia. Käytätte vuokran laskemiseen tätä kaavaa:

- Etsitte suunnilleen samanarvoiselta alueelta kimppakämpän soluhuoneen ilmoituksen. Otatte lähtökohdaksi sen hinnan.

- Otatte pois n. kolmasosan, koska sinulla ei ole oikeutta yksityisyyteen omassa tilassasi, ja vuokranantajalla on tähän vuokraamaasi tilaan täysin vapaa pääsy.

- Otatte tästä summasta pois noin 20 prosenttia, koska et saa sisustaa tilaasi oman maun mukaan.

- Ja vielä pois noin 30 prosenttia, koska puolisollasi tuskin olisi aikomusta maksaa vuokratuloistaan veroja.

Tadaa! Tässä käypä vuokrahinta. Ei tosin taida olla paljoa korkeampi kuin puolet kaksion yhtiövastikkeesta. Mutta ihan vaan periaatteesta! Ja muistaahan herra vuokranantaja, ettei jääkaapista saa luvatta syödä alivuokralaisen ruokia?

Toimiikos tämä sama logiikka kun vuokrataan asunto puoliksi? Jos ei, niin miksi ei?

Selvitä nyt itsellesi, mitä eroa on olla päävuokralainen mitä alivuokralainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loiset taas loisspleinaaamassa. Eipä yllättänyt.

Jos et ymmärrä parisuhteen konseptia niin on parempi ettet siihen ryhdy. Jos joku maksaa toisen asumiskustannuksia, niin kyllä siitä hyvästä on saatava maksua vastaava osuus omistulsesta. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Ei se niin voi mennä, että toinen maksaa elinkuluja ja toinen kartuttaa omaisuuttaan toisen kustannuksella. Millaisia verenimijöitä nämäiehet oikein ovat?

Miten sen toisen osapuolen omaisuus ei muka kartu? Elelet vailla huolen häivää ilman vastuita remonteista ja asunnon arvon laskusta ja kodinkoneiden uusinnoista sun muusta. Laitat kaikki ne toisen putkiremonttirahat osakkeisiin. Eikö se ole omaisuutta?

10 vuoden päästä putkirempan tullessa ap lähtee pullean osakesalkun kanssa muualle. Mies huokaisee ja ottaa selkä kyyryssä tiedon 50 tonnin taloyhtiövelkajyvityksestä vastaan miettien, mistä saisi rahat kovassa (toiselle ilmaisessa) käytössä olleen pesukoneen uusintaan.

No voi kauhea. Itse ostin omilla rahoilla meille pyykkikoneen, jossa pestiin paljon nelihenkisen perheen pyykkiä. Minä pesin jopa miehen vaatteet. Pyykkikone kesti 19 vuotta ja uusi, todella hyvä, maksoi tarjouksessa 800 euroa. Kodinkoneet nyt muutenkin kestävät 15-20 vuotta, ei niitä vähän väliä tarvitse olla uusimassa.

Eli 40 euroa vuodessa, josta ap:n osuus olisi 20 euroa. Tämä jo yhdestä ainoasta pesukoneesta.

Mites sitten vaikka LVIS-remppa? Se on sellaiset 50 tonnia eli aika monta pesukonetta. Sanotko siihenkin, että ”voi kauhea”?

Paljonko miehelle maksaisi se, että hän joutuisi pesemään pyykkinsä taloyhtiön pesutiloissa? Vaikka sen käyttö olisi ilmaista, niin siitä on enemmän vaivaa kuin omasta koneesta. Aika moni laskee tuollekin rahallisen arvon.

Sinä voisit käydä vertailemassa asuntojen myyntihintoja, kun viereisessä taloyhtiössä on tehty putkiremppa ja toisessa ei. Luuletko, että ei näy myyntihinnoissa?

Tottakai se näkyy myyntihinnassa, joskaan ei juuri koskaan niin paljon kuin se maksaa. Kyse on kuitenkin ylläpitoremontista eli tarkoitus on palauttaa ajan ja normaalin käytön nakertama osuus asunnon arvosta. Vertailuna vaikkapa takan rakennuttaminen jossa lisätään asunnolle uutta arvoa jota sillä ei aiemmin ole ollut.

Juuri näin. Ja lienee reilua, että kaikki käyttäjät maksavat yhdessä tämän nakerruksen.

Eli jos mies on asunut asunnossa 10 vuotta, sitten sinne muuttaa nainen ja he asuvat yhdessä siinä kolme vuotta, niin naisen pitää maksaa puolet asunnon pintaremontista? Ei tuo minusta kuulosta reilulta.

Jos pintaremontti tehdään kerran kymmenessä vuodessa ja maksaa kymppitonnin, niin kulumisen kustannus on tonni vuodessa. Siitä nainen maksaa kolmelta vuodelta puolet eli yhteensä 1500.

Se lisää naisen kuukausikustannuksia vajaat 42 euroa kuukaudessa. Ihan reilua sittenkin, kun se lisätään puoleen asumiskuluista. Nainen voi sitten laskuttaa mieheltä niistä tavaroista, joita mies käyttää. Toki kumpikin voi käyttää omia astioitaan, ruokailuvälineitään, lakanoita ja mattoja. Kumpikin tekee itselleen ruuat, niin ei tule käyttäneeksi toista hyväksi.

Sama laskenta taloyhtiön rempoista, niin naiselle tulee ehkä pari sataa juoksevien kulujen puolikkaan päälle. Se kuulostaa aika reilulta näin näppituntumalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loiset taas loisspleinaaamassa. Eipä yllättänyt.

Jos et ymmärrä parisuhteen konseptia niin on parempi ettet siihen ryhdy. Jos joku maksaa toisen asumiskustannuksia, niin kyllä siitä hyvästä on saatava maksua vastaava osuus omistulsesta. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Ei se niin voi mennä, että toinen maksaa elinkuluja ja toinen kartuttaa omaisuuttaan toisen kustannuksella. Millaisia verenimijöitä nämäiehet oikein ovat?

Miten sen toisen osapuolen omaisuus ei muka kartu? Elelet vailla huolen häivää ilman vastuita remonteista ja asunnon arvon laskusta ja kodinkoneiden uusinnoista sun muusta. Laitat kaikki ne toisen putkiremonttirahat osakkeisiin. Eikö se ole omaisuutta?

10 vuoden päästä putkirempan tullessa ap lähtee pullean osakesalkun kanssa muualle. Mies huokaisee ja ottaa selkä kyyryssä tiedon 50 tonnin taloyhtiövelkajyvityksestä vastaan miettien, mistä saisi rahat kovassa (toiselle ilmaisessa) käytössä olleen pesukoneen uusintaan.

No voi kauhea. Itse ostin omilla rahoilla meille pyykkikoneen, jossa pestiin paljon nelihenkisen perheen pyykkiä. Minä pesin jopa miehen vaatteet. Pyykkikone kesti 19 vuotta ja uusi, todella hyvä, maksoi tarjouksessa 800 euroa. Kodinkoneet nyt muutenkin kestävät 15-20 vuotta, ei niitä vähän väliä tarvitse olla uusimassa.

Eli 40 euroa vuodessa, josta ap:n osuus olisi 20 euroa. Tämä jo yhdestä ainoasta pesukoneesta.

Mites sitten vaikka LVIS-remppa? Se on sellaiset 50 tonnia eli aika monta pesukonetta. Sanotko siihenkin, että ”voi kauhea”?

Paljonko miehelle maksaisi se, että hän joutuisi pesemään pyykkinsä taloyhtiön pesutiloissa? Vaikka sen käyttö olisi ilmaista, niin siitä on enemmän vaivaa kuin omasta koneesta. Aika moni laskee tuollekin rahallisen arvon.

Sinä voisit käydä vertailemassa asuntojen myyntihintoja, kun viereisessä taloyhtiössä on tehty putkiremppa ja toisessa ei. Luuletko, että ei näy myyntihinnoissa?

Tottakai se näkyy myyntihinnassa, joskaan ei juuri koskaan niin paljon kuin se maksaa. Kyse on kuitenkin ylläpitoremontista eli tarkoitus on palauttaa ajan ja normaalin käytön nakertama osuus asunnon arvosta. Vertailuna vaikkapa takan rakennuttaminen jossa lisätään asunnolle uutta arvoa jota sillä ei aiemmin ole ollut.

Juuri näin. Ja lienee reilua, että kaikki käyttäjät maksavat yhdessä tämän nakerruksen.

Eli jos mies on asunut asunnossa 10 vuotta, sitten sinne muuttaa nainen ja he asuvat yhdessä siinä kolme vuotta, niin naisen pitää maksaa puolet asunnon pintaremontista? Ei tuo minusta kuulosta reilulta.

Jos pintaremontti tehdään kerran kymmenessä vuodessa ja maksaa kymppitonnin, niin kulumisen kustannus on tonni vuodessa. Siitä nainen maksaa kolmelta vuodelta puolet eli yhteensä 1500.

Se lisää naisen kuukausikustannuksia vajaat 42 euroa kuukaudessa. Ihan reilua sittenkin, kun se lisätään puoleen asumiskuluista. Nainen voi sitten laskuttaa mieheltä niistä tavaroista, joita mies käyttää. Toki kumpikin voi käyttää omia astioitaan, ruokailuvälineitään, lakanoita ja mattoja. Kumpikin tekee itselleen ruuat, niin ei tule käyttäneeksi toista hyväksi.

Ei tarvitse hiuksia halkoa, mutta kunhan ihmiset ymmärtäisivät, että puolet hoitovastikkeesta ei ole reilu diili.

Näköjään täytyy, koska toisten mielestä reilu diili on periä puolet vastaavan asunnon markkinavuokrasta plus kulut päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loiset taas loisspleinaaamassa. Eipä yllättänyt.

Jos et ymmärrä parisuhteen konseptia niin on parempi ettet siihen ryhdy. Jos joku maksaa toisen asumiskustannuksia, niin kyllä siitä hyvästä on saatava maksua vastaava osuus omistulsesta. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Ei se niin voi mennä, että toinen maksaa elinkuluja ja toinen kartuttaa omaisuuttaan toisen kustannuksella. Millaisia verenimijöitä nämäiehet oikein ovat?

Miten sen toisen osapuolen omaisuus ei muka kartu? Elelet vailla huolen häivää ilman vastuita remonteista ja asunnon arvon laskusta ja kodinkoneiden uusinnoista sun muusta. Laitat kaikki ne toisen putkiremonttirahat osakkeisiin. Eikö se ole omaisuutta?

10 vuoden päästä putkirempan tullessa ap lähtee pullean osakesalkun kanssa muualle. Mies huokaisee ja ottaa selkä kyyryssä tiedon 50 tonnin taloyhtiövelkajyvityksestä vastaan miettien, mistä saisi rahat kovassa (toiselle ilmaisessa) käytössä olleen pesukoneen uusintaan.

No voi kauhea. Itse ostin omilla rahoilla meille pyykkikoneen, jossa pestiin paljon nelihenkisen perheen pyykkiä. Minä pesin jopa miehen vaatteet. Pyykkikone kesti 19 vuotta ja uusi, todella hyvä, maksoi tarjouksessa 800 euroa. Kodinkoneet nyt muutenkin kestävät 15-20 vuotta, ei niitä vähän väliä tarvitse olla uusimassa.

Eli 40 euroa vuodessa, josta ap:n osuus olisi 20 euroa. Tämä jo yhdestä ainoasta pesukoneesta.

Mites sitten vaikka LVIS-remppa? Se on sellaiset 50 tonnia eli aika monta pesukonetta. Sanotko siihenkin, että ”voi kauhea”?

Paljonko miehelle maksaisi se, että hän joutuisi pesemään pyykkinsä taloyhtiön pesutiloissa? Vaikka sen käyttö olisi ilmaista, niin siitä on enemmän vaivaa kuin omasta koneesta. Aika moni laskee tuollekin rahallisen arvon.

Sinä voisit käydä vertailemassa asuntojen myyntihintoja, kun viereisessä taloyhtiössä on tehty putkiremppa ja toisessa ei. Luuletko, että ei näy myyntihinnoissa?

Tottakai se näkyy myyntihinnassa, joskaan ei juuri koskaan niin paljon kuin se maksaa. Kyse on kuitenkin ylläpitoremontista eli tarkoitus on palauttaa ajan ja normaalin käytön nakertama osuus asunnon arvosta. Vertailuna vaikkapa takan rakennuttaminen jossa lisätään asunnolle uutta arvoa jota sillä ei aiemmin ole ollut.

Juuri näin. Ja lienee reilua, että kaikki käyttäjät maksavat yhdessä tämän nakerruksen.

Eli jos mies on asunut asunnossa 10 vuotta, sitten sinne muuttaa nainen ja he asuvat yhdessä siinä kolme vuotta, niin naisen pitää maksaa puolet asunnon pintaremontista? Ei tuo minusta kuulosta reilulta.

Jos pintaremontti tehdään kerran kymmenessä vuodessa ja maksaa kymppitonnin, niin kulumisen kustannus on tonni vuodessa. Siitä nainen maksaa kolmelta vuodelta puolet eli yhteensä 1500.

Se lisää naisen kuukausikustannuksia vajaat 42 euroa kuukaudessa. Ihan reilua sittenkin, kun se lisätään puoleen asumiskuluista. Nainen voi sitten laskuttaa mieheltä niistä tavaroista, joita mies käyttää. Toki kumpikin voi käyttää omia astioitaan, ruokailuvälineitään, lakanoita ja mattoja. Kumpikin tekee itselleen ruuat, niin ei tule käyttäneeksi toista hyväksi.

Sama laskenta taloyhtiön rempoista, niin naiselle tulee ehkä pari sataa juoksevien kulujen puolikkaan päälle. Se kuulostaa aika reilulta näin näppituntumalla.

Miten huonosti rakennetuissa asunnoissa ihmiset asuu? Oma taloyhtiö on 30 vuotta vanha, tähän on tehty katto- ja parvekeremontit sekä muuta pienempää, mutta putkiremppaan on vielä pitkä aika. Ei niistä tule satasia kuukaudessa millään tavalla laskettuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki voit maksaa miehelle vuokraa! Miehen laskukaava tosin menee aivan pieleen. Ei vuokraa voi laskea kaksion päävuokralaissuhteen puolikkaasta, koska - kuten todettua - sinulla ei ole lähellekään päävuokralaisen oikeuksia. Käytätte vuokran laskemiseen tätä kaavaa:

- Etsitte suunnilleen samanarvoiselta alueelta kimppakämpän soluhuoneen ilmoituksen. Otatte lähtökohdaksi sen hinnan.

- Otatte pois n. kolmasosan, koska sinulla ei ole oikeutta yksityisyyteen omassa tilassasi, ja vuokranantajalla on tähän vuokraamaasi tilaan täysin vapaa pääsy.

- Otatte tästä summasta pois noin 20 prosenttia, koska et saa sisustaa tilaasi oman maun mukaan.

- Ja vielä pois noin 30 prosenttia, koska puolisollasi tuskin olisi aikomusta maksaa vuokratuloistaan veroja.

Tadaa! Tässä käypä vuokrahinta. Ei tosin taida olla paljoa korkeampi kuin puolet kaksion yhtiövastikkeesta. Mutta ihan vaan periaatteesta! Ja muistaahan herra vuokranantaja, ettei jääkaapista saa luvatta syödä alivuokralaisen ruokia?

Toimiikos tämä sama logiikka kun vuokrataan asunto puoliksi? Jos ei, niin miksi ei?

Selvitä nyt itsellesi, mitä eroa on olla päävuokralainen mitä alivuokralainen.

Ei toisen omistusasunnossa yhdessä asuminen ole mitenkään verrannollinen alivuokralaissuhteeseen joten ihan suotta sitä tähän sotket.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki voit maksaa miehelle vuokraa! Miehen laskukaava tosin menee aivan pieleen. Ei vuokraa voi laskea kaksion päävuokralaissuhteen puolikkaasta, koska - kuten todettua - sinulla ei ole lähellekään päävuokralaisen oikeuksia. Käytätte vuokran laskemiseen tätä kaavaa:

- Etsitte suunnilleen samanarvoiselta alueelta kimppakämpän soluhuoneen ilmoituksen. Otatte lähtökohdaksi sen hinnan.

- Otatte pois n. kolmasosan, koska sinulla ei ole oikeutta yksityisyyteen omassa tilassasi, ja vuokranantajalla on tähän vuokraamaasi tilaan täysin vapaa pääsy.

- Otatte tästä summasta pois noin 20 prosenttia, koska et saa sisustaa tilaasi oman maun mukaan.

- Ja vielä pois noin 30 prosenttia, koska puolisollasi tuskin olisi aikomusta maksaa vuokratuloistaan veroja.

Tadaa! Tässä käypä vuokrahinta. Ei tosin taida olla paljoa korkeampi kuin puolet kaksion yhtiövastikkeesta. Mutta ihan vaan periaatteesta! Ja muistaahan herra vuokranantaja, ettei jääkaapista saa luvatta syödä alivuokralaisen ruokia?

Toimiikos tämä sama logiikka kun vuokrataan asunto puoliksi? Jos ei, niin miksi ei?

Koska silloin kyseessä olisi yhteinen projekti ja vuokrasopimuksessa olisi molempien nimi. 

Alivuokralaissuhde, josta ap:n kuvauksessa periaatteessa on kyse, on erilainen. Tosin alivuokralaisellakin on oikeus tuoda kotiin omia kamojaan, mutta ap joutuisi vuokraamaan varaston omilleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loiset taas loisspleinaaamassa. Eipä yllättänyt.

Jos et ymmärrä parisuhteen konseptia niin on parempi ettet siihen ryhdy. Jos joku maksaa toisen asumiskustannuksia, niin kyllä siitä hyvästä on saatava maksua vastaava osuus omistulsesta. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Ei se niin voi mennä, että toinen maksaa elinkuluja ja toinen kartuttaa omaisuuttaan toisen kustannuksella. Millaisia verenimijöitä nämäiehet oikein ovat?

Miten sen toisen osapuolen omaisuus ei muka kartu? Elelet vailla huolen häivää ilman vastuita remonteista ja asunnon arvon laskusta ja kodinkoneiden uusinnoista sun muusta. Laitat kaikki ne toisen putkiremonttirahat osakkeisiin. Eikö se ole omaisuutta?

10 vuoden päästä putkirempan tullessa ap lähtee pullean osakesalkun kanssa muualle. Mies huokaisee ja ottaa selkä kyyryssä tiedon 50 tonnin taloyhtiövelkajyvityksestä vastaan miettien, mistä saisi rahat kovassa (toiselle ilmaisessa) käytössä olleen pesukoneen uusintaan.

No voi kauhea. Itse ostin omilla rahoilla meille pyykkikoneen, jossa pestiin paljon nelihenkisen perheen pyykkiä. Minä pesin jopa miehen vaatteet. Pyykkikone kesti 19 vuotta ja uusi, todella hyvä, maksoi tarjouksessa 800 euroa. Kodinkoneet nyt muutenkin kestävät 15-20 vuotta, ei niitä vähän väliä tarvitse olla uusimassa.

Eli 40 euroa vuodessa, josta ap:n osuus olisi 20 euroa. Tämä jo yhdestä ainoasta pesukoneesta.

Mites sitten vaikka LVIS-remppa? Se on sellaiset 50 tonnia eli aika monta pesukonetta. Sanotko siihenkin, että ”voi kauhea”?

Paljonko miehelle maksaisi se, että hän joutuisi pesemään pyykkinsä taloyhtiön pesutiloissa? Vaikka sen käyttö olisi ilmaista, niin siitä on enemmän vaivaa kuin omasta koneesta. Aika moni laskee tuollekin rahallisen arvon.

Sinä voisit käydä vertailemassa asuntojen myyntihintoja, kun viereisessä taloyhtiössä on tehty putkiremppa ja toisessa ei. Luuletko, että ei näy myyntihinnoissa?

Tottakai se näkyy myyntihinnassa, joskaan ei juuri koskaan niin paljon kuin se maksaa. Kyse on kuitenkin ylläpitoremontista eli tarkoitus on palauttaa ajan ja normaalin käytön nakertama osuus asunnon arvosta. Vertailuna vaikkapa takan rakennuttaminen jossa lisätään asunnolle uutta arvoa jota sillä ei aiemmin ole ollut.

Juuri näin. Ja lienee reilua, että kaikki käyttäjät maksavat yhdessä tämän nakerruksen.

Eli jos mies on asunut asunnossa 10 vuotta, sitten sinne muuttaa nainen ja he asuvat yhdessä siinä kolme vuotta, niin naisen pitää maksaa puolet asunnon pintaremontista? Ei tuo minusta kuulosta reilulta.

Jos pintaremontti tehdään kerran kymmenessä vuodessa ja maksaa kymppitonnin, niin kulumisen kustannus on tonni vuodessa. Siitä nainen maksaa kolmelta vuodelta puolet eli yhteensä 1500.

Se lisää naisen kuukausikustannuksia vajaat 42 euroa kuukaudessa. Ihan reilua sittenkin, kun se lisätään puoleen asumiskuluista. Nainen voi sitten laskuttaa mieheltä niistä tavaroista, joita mies käyttää. Toki kumpikin voi käyttää omia astioitaan, ruokailuvälineitään, lakanoita ja mattoja. Kumpikin tekee itselleen ruuat, niin ei tule käyttäneeksi toista hyväksi.

Ei tarvitse hiuksia halkoa, mutta kunhan ihmiset ymmärtäisivät, että puolet hoitovastikkeesta ei ole reilu diili.

Näköjään täytyy, koska toisten mielestä reilu diili on periä puolet vastaavan asunnon markkinavuokrasta plus kulut päälle.

Ei tietenkään kuluja päälle, kuka niin muka on väittänyt?

Markkinavuokrahan sisältää jo kulut, mukaanlukien pitkän aikavälin remonttivaran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä suostuisit maksamaan miehesi asuntolainaa ja sen korkoja?

Suostut maksamaan todellisista asumiskustannuksista puolet, etkä tietenkään ala kartuttamaan miehesi pääomaa. Jos miehellesi tämä ei käy niin parempi että molemmat pysyvät omissa asunnoissaan.

ps. onko miehesi tietoinen että joutuu maksamaan veroa vuokratuloista?

Tämä on se kohta, mitä vuokra-asujat eivät oikein hahmota: todelliset asumiskustannukset. Yhtiövastikkeen ja sähkön ymmärtävät kaikki, samaten asuntolainan koron. Mutta vuokra-asukit eivät ymmärrä pääoman vaihtoehtoiskustannusta.

Asia on helpoin hahmottaa tilanteessa, jossa asunto on ostettu 100% lainalla. Asunnon hinta 200000€, yhtiövastike 200€/kk ja asuntolainan korko 1%. Tästä saadaan helposti ymmärrettäviksi kuluiksi 267€/kk.

Mutta se vaihtoehtoiskustannus. Jos se 200000€ ei olisi seinissä kiinni, se voitaisiin sijoittaa osakkeisiin, joista kohtuudella voidaan odottaa vähintään 4% brutto-osinkoja. Jos asunnon omistajalla ei olisi rahat asunnossa kiinni ja sijoituslaina asuntolainaa vastaavalla korolla, hän saisi vähennettyä lainan korot täysimääräisesti, kun asuntolainan koroista saa vähennettyä vain pienen osan. Säästän teidät monimutkaisilta verokuvioilta, mutta lopputulos on, että sijoittaja saisi tuolle 200000€ pääomalle korkojen ja verojen jälkeen peräti 550€/kk nettona. Tämä on ihan todellinen asumiskustannus. Toki se vaihtelee korkotason mukaan, korkean koron ympäristössä se hyöty jää pienemmäksi. Mutta ei tätä komponenttia myöskään voi jättää kokonaan huomioimatta, niin kuin vuokra-asukkailla on tapana.

Vaihtoehtoiskustannusten laskeminen ei ole tässä yhteydessä järkevää. Ihmisen täytyy joka tapauksessa asua jossain ja siitä on kustannuksia. Vaihtoehtoiskustannusta voidaan laskea siinä tilanteessa kun olet puhtaasti sijoittamassa sen 200000 euroa ja mietit sijoitatko sen osakkaisiin vain sijoitusasuntoon. Tässä sinun skenaariossasi unohdat myös näppärästi huomioida asunnon arvonnousun ja huomioit vaan kulut.

En myöskään huomioinut sijoitusten arvonnousua. Molemmat ovat kysymysmerkkejä. Mutta pitkällä aikavälillä osakkeiden arvo nousee enemmän kuin asunnon. Pisimmissä aikasarjoissa mitä asunnoista on tarjolla, hintojen reaalinousu on ollut aivan mitätöntä. Osakkeissa sentään tapahtuu reaalinousuakin. Omassa käytössä oleva asunto on pikemminkin inflaatiosuoja kuin mitään muuta, taantuvalla paikkakunnalla ei sitäkään.

On totta, ettei sijoituslainaa saa pankista samoilla ehdoilla kuin asuntolainaa. Eivätkä osakkeet käy niin hyvin vakuudeksi kuin asunto. Meillä on asuntolaina sijoitettu osakkeisiin ja meille tämä vaihtoehtoistuotto on ihan konkreettista. Meillä on 450000€ arvoinen asunto ja lainaa 180000€, joka on osakemarkkinoilla. Lainasta maksamme korkoa noin 1000€ vuodessa ja vastaavasti saamme netto-osinkoja noin 6300€. Jos maksaisimme asuntolainan pois, nettotulomme pienentyisivät 5300€ vuositasolla. 

Se rahojen makuuttaminen seinissä maksaa ihan oikeasti!

Tällä suhteella EI ole tulevaisuutta....

Kerroin mun omalle ukolle täst topikista ja se oli kauhuissaan että ei kai ap suostu. Tultiin siihen tulokseen että fiksua että maksat vastikkeesta puolet ja puolet asuntolainan korosta, et muusta. Puolet vakuutuksesta. Et oo velvollinen lyhentää ukon lainaa. Tai sit ilmota verottajalle että ukko ottaa vuokraa ja verot veks

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loiset taas loisspleinaaamassa. Eipä yllättänyt.

Jos et ymmärrä parisuhteen konseptia niin on parempi ettet siihen ryhdy. Jos joku maksaa toisen asumiskustannuksia, niin kyllä siitä hyvästä on saatava maksua vastaava osuus omistulsesta. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää? Ei se niin voi mennä, että toinen maksaa elinkuluja ja toinen kartuttaa omaisuuttaan toisen kustannuksella. Millaisia verenimijöitä nämäiehet oikein ovat?

Miten sen toisen osapuolen omaisuus ei muka kartu? Elelet vailla huolen häivää ilman vastuita remonteista ja asunnon arvon laskusta ja kodinkoneiden uusinnoista sun muusta. Laitat kaikki ne toisen putkiremonttirahat osakkeisiin. Eikö se ole omaisuutta?

10 vuoden päästä putkirempan tullessa ap lähtee pullean osakesalkun kanssa muualle. Mies huokaisee ja ottaa selkä kyyryssä tiedon 50 tonnin taloyhtiövelkajyvityksestä vastaan miettien, mistä saisi rahat kovassa (toiselle ilmaisessa) käytössä olleen pesukoneen uusintaan.

No voi kauhea. Itse ostin omilla rahoilla meille pyykkikoneen, jossa pestiin paljon nelihenkisen perheen pyykkiä. Minä pesin jopa miehen vaatteet. Pyykkikone kesti 19 vuotta ja uusi, todella hyvä, maksoi tarjouksessa 800 euroa. Kodinkoneet nyt muutenkin kestävät 15-20 vuotta, ei niitä vähän väliä tarvitse olla uusimassa.

Eli 40 euroa vuodessa, josta ap:n osuus olisi 20 euroa. Tämä jo yhdestä ainoasta pesukoneesta.

Mites sitten vaikka LVIS-remppa? Se on sellaiset 50 tonnia eli aika monta pesukonetta. Sanotko siihenkin, että ”voi kauhea”?

Paljonko miehelle maksaisi se, että hän joutuisi pesemään pyykkinsä taloyhtiön pesutiloissa? Vaikka sen käyttö olisi ilmaista, niin siitä on enemmän vaivaa kuin omasta koneesta. Aika moni laskee tuollekin rahallisen arvon.

Sinä voisit käydä vertailemassa asuntojen myyntihintoja, kun viereisessä taloyhtiössä on tehty putkiremppa ja toisessa ei. Luuletko, että ei näy myyntihinnoissa?

Tottakai se näkyy myyntihinnassa, joskaan ei juuri koskaan niin paljon kuin se maksaa. Kyse on kuitenkin ylläpitoremontista eli tarkoitus on palauttaa ajan ja normaalin käytön nakertama osuus asunnon arvosta. Vertailuna vaikkapa takan rakennuttaminen jossa lisätään asunnolle uutta arvoa jota sillä ei aiemmin ole ollut.

Juuri näin. Ja lienee reilua, että kaikki käyttäjät maksavat yhdessä tämän nakerruksen.

Eli jos mies on asunut asunnossa 10 vuotta, sitten sinne muuttaa nainen ja he asuvat yhdessä siinä kolme vuotta, niin naisen pitää maksaa puolet asunnon pintaremontista? Ei tuo minusta kuulosta reilulta.

Jos pintaremontti tehdään kerran kymmenessä vuodessa ja maksaa kymppitonnin, niin kulumisen kustannus on tonni vuodessa. Siitä nainen maksaa kolmelta vuodelta puolet eli yhteensä 1500.

Se lisää naisen kuukausikustannuksia vajaat 42 euroa kuukaudessa. Ihan reilua sittenkin, kun se lisätään puoleen asumiskuluista. Nainen voi sitten laskuttaa mieheltä niistä tavaroista, joita mies käyttää. Toki kumpikin voi käyttää omia astioitaan, ruokailuvälineitään, lakanoita ja mattoja. Kumpikin tekee itselleen ruuat, niin ei tule käyttäneeksi toista hyväksi.

Sama laskenta taloyhtiön rempoista, niin naiselle tulee ehkä pari sataa juoksevien kulujen puolikkaan päälle. Se kuulostaa aika reilulta näin näppituntumalla.

Miten huonosti rakennetuissa asunnoissa ihmiset asuu? Oma taloyhtiö on 30 vuotta vanha, tähän on tehty katto- ja parvekeremontit sekä muuta pienempää, mutta putkiremppaan on vielä pitkä aika. Ei niistä tule satasia kuukaudessa millään tavalla laskettuna.

Määrittele pitkä aika. 3-5 v.?

Mun mielestä kulut pitäisi laittaa suurinpiirtein puoliksi. Asun itse omistusasunnossa Helsingin Punavuoressa, ja mikäli laittaisin kämpän vuokralle olisi vuokra noin 1300-1400e. Yhtiövastike tässä on kuitenkin vain 250e, ja omasta mielestäni olisi älytöntä että mikäli mieheni muuttaisi tähän hän maksaisi vain puolet yhtiövastikkeesta eli 125e, tällöin mies todellakin pääsisi kartuttamaan omaisuuttaan ja mikäli erottaisiin niin hänellä varmasti olisi säästynyt sievoinen summa asumiskustannuksissa. Itsellä taas menee suurin osa tuloista lainanlyhennykseen, eikä rahaa säästy juuri lainkaan. Mielestäni reilua olisi että toinen osapuoli maksaisi sitten edes sen yhtiövastikkeen, näin ollen molemmat oikeasti pääsisivät säästämään hieman rahaa kun asumiskustannukset molemmilla pienenisivät. Ei niin että jompi kumpi selkeästi säästää todella paljon rahaa.