Miehen omistamaan asuntoon muutto ja sen vuokranmaksu

Vierailija kirjoitti:

Eikä 550 euroa riitä mitenkään yhtiövastikkeeseen ja lainanlyhennykseen

Vahempien pitää maksaa 1000-1500 näitä kuluja

550€ riittää yhtiövastikkeeseen ja rahoitusvastikkeeseen. Pankista otettu laina on sitten oma lukunsa, se pitää tietenkin maksaa omasta pussista. Suunnitteilla on, että lapsi osaa asunnon kun on saanut riittävästi ASP-säästöjä kasaan ja tuloja on sen verran, että pankista laina irtoaa. Kyseessä on siis jonkinlainen siltarahoitus, ei ole tarkoituskaan että maksamme itse tuon lainan loppuun. Muutama vuosi maksellaan ja sitten lapsi (tai joku muu) ostaa sen asunnon meiltä pois. Lapselle voidaan myydä 20% alennuksella, mutta jos hän tekee päätöksen ettei haluakaan ostaa tätä hänelle ostettua asuntoa, niin sitten voimme myydä markkinahintaan jollekin ulkopuoliselle. Kumpikaan vaihtoehto ei ole meidän kannalta huono.

Tuo joku toinen, jolla on hieman vastaava kuvio, oli lapsen puolisolle myymisessä vielä tiukemmalla linjalla kuin itse olisin. Minä ajattelen, että jos lapsi menee naimisiin ja puoliso haluaa ostaa asunnosta 50%, niin kyllä minä oman lapsen puolisolle voisin myös myydä alennuksella. Aviopuolisoilla on kuitenkin keskinäinen elatusvelvollisuus ja molemmat hyötyisivät siitä, että asunnosta on saatu hieman alennusta. Meidän omistaman asunnon kohdalla alennus puolikkaasta voisi olla 20000€ luokkaa, joten ei tässä puhuta niin suurista summista joiden perään tarvitsisi itkeä, jos avioliitto sattuisikin myöhemmin kariutumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaiset vanhemmat tekevät noin? Laittavat lapsensa maksamaan 550 vuokraa kun saa 400 opintotukea. Laittavat lapsen maksamaan rahoitusvastikkeen kokonaan. Millä se lapsi elää?

Pitkäjänteistä talouden suunnittelua tekevät vanhemmat toimivat näin. Lapsi saa opintotukea 250€ + asumistukea 400€. Vuokraan menee 550€ ja itselle jää vielä 100€. Vanhemmat maksavat ruuan, vaatteet, opiskelumenot, bussiliput - you name it. Lapsi maksaa vain vuokran, ei muuta.

Rahoitusvastike on vähennettävissä vuokratuotoista jolloin verotettavaa tuloa ei muodostu. Kelalta tulee asumistuki, joka auttaa yhtiölainan lyhentämisessä. Profit!

Miten ne vanhemmat maksavat ne menot? Käyvät yhdessä ostamassa? Eivät anna lapsen itsenäistyä.

Satasella ei elä

Tarviiko sitä vielä itsenäistyä opiskeluiden aikana? Vanhempani maksoivat kaikki kulut opiskellessani, mutta nyt olen erittäin hyväpalkkaisessa työssä ja täysin itsenäinen. Sain viettää todella huolettomat opiskeluvuodet heidän ansiostaan. Minä kyllä itse ostin kaiken, ja he antoivat rahat käteisenä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikä 550 euroa riitä mitenkään yhtiövastikkeeseen ja lainanlyhennykseen

Vahempien pitää maksaa 1000-1500 näitä kuluja

550€ riittää yhtiövastikkeeseen ja rahoitusvastikkeeseen. Pankista otettu laina on sitten oma lukunsa, se pitää tietenkin maksaa omasta pussista. Suunnitteilla on, että lapsi osaa asunnon kun on saanut riittävästi ASP-säästöjä kasaan ja tuloja on sen verran, että pankista laina irtoaa. Kyseessä on siis jonkinlainen siltarahoitus, ei ole tarkoituskaan että maksamme itse tuon lainan loppuun. Muutama vuosi maksellaan ja sitten lapsi (tai joku muu) ostaa sen asunnon meiltä pois. Lapselle voidaan myydä 20% alennuksella, mutta jos hän tekee päätöksen ettei haluakaan ostaa tätä hänelle ostettua asuntoa, niin sitten voimme myydä markkinahintaan jollekin ulkopuoliselle. Kumpikaan vaihtoehto ei ole meidän kannalta huono.

Tuo joku toinen, jolla on hieman vastaava kuvio, oli lapsen puolisolle myymisessä vielä tiukemmalla linjalla kuin itse olisin. Minä ajattelen, että jos lapsi menee naimisiin ja puoliso haluaa ostaa asunnosta 50%, niin kyllä minä oman lapsen puolisolle voisin myös myydä alennuksella. Aviopuolisoilla on kuitenkin keskinäinen elatusvelvollisuus ja molemmat hyötyisivät siitä, että asunnosta on saatu hieman alennusta. Meidän omistaman asunnon kohdalla alennus puolikkaasta voisi olla 20000€ luokkaa, joten ei tässä puhuta niin suurista summista joiden perään tarvitsisi itkeä, jos avioliitto sattuisikin myöhemmin kariutumaan.

Tässä on kyseessä 17v lapsi, jolta vanhemmat kuppaavat rahaa ja kontrolloivat elämän jo peruskoulun kälkeen valmiiksi suunnitelluksi. Lapsi muka ostaa asunnon... kyseiset vanhemmat haluavat vain hyötyä. Tuskinpa elmisen kuluja maksavat. Tähän mennessä lapsi on saanut 20e kuukausirahaa kaksinkertaista kirjanpitoa vastaan

Lapsi ei saanut edes valita asunnon hanaa. Äiti tietää paremmin

Äidillä ei ole varaa auttaa tätä ladta. Niinpä kuppaa lapselta rahat ja kontrolloi koko elämän

Kusetettu kirjoitti:

Ap. Harkitse. Itse olen tuossa tilanteessa lasten kanssa. Muutettiin yhteen ennen lapsia. Nyt maksan puolet asumiskuluista ja kaikki lasten (kaksoset) kulut päivähoidosta, vaipoista, harrastuksista ja ruoista lähtien. Kun "saat lapsilisät". Laskin, että pärjäisin paremmin yksin lasten kanssa, mies kun ei tule yhtään vastaan. Siksipä yritän säästää kuussa rahaa salaa sen verran, että joskus pääsisin käsiksi vaikka osaomistusasuntoon ja irti tästä. Lapset oli haluttuja, mutta olisi jäänyt tekemättä, joa olisin tiennyt miehen asenteen. Älä jää samaan loukkuun kuin minä, osta mieheltä puolet tai hommatkaa yhteinen oma yhdessä, älä mene miehelle tuolla diilillä vuokralle.

Meillä samantyylinen tilanne. Olen työtön ja mies hyvätuloinen,jatko- opinnoista valmistunut. On ostamassa asuntoa johon haluaisi lapsemme ja minun kanssa muuttaa mutta haluaa sen omiin nimiinsä niin että maksan vastikkeen ja kulut. Olemme naimisissa ja lapsi yhteinen. Ei halua että" hyödyn" hänen asunnostaan. No ei kiinnosta muuttaa joten vuokralla pysytään. Tuntisin ettei se olisi minun kotini ja muutenkin epävarma olo. Paremmin pärjäisin lapsen kanssa kaksin vuokra- asunnossa ja jätin juuri avioerohakemuksen. En uskalla enää olla miehen " elätettävänä"kun peruspäivärahaa voidaan leikata eikä rahaa olisi maksaa vastiketta ja laskuja.

Tämä ketju taas osoittaa selkeästi sen minkälaiset miehet eivät kelpaa kenellekkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaiset vanhemmat tekevät noin? Laittavat lapsensa maksamaan 550 vuokraa kun saa 400 opintotukea. Laittavat lapsen maksamaan rahoitusvastikkeen kokonaan. Millä se lapsi elää?

Pitkäjänteistä talouden suunnittelua tekevät vanhemmat toimivat näin. Lapsi saa opintotukea 250€ + asumistukea 400€. Vuokraan menee 550€ ja itselle jää vielä 100€. Vanhemmat maksavat ruuan, vaatteet, opiskelumenot, bussiliput - you name it. Lapsi maksaa vain vuokran, ei muuta.

Rahoitusvastike on vähennettävissä vuokratuotoista jolloin verotettavaa tuloa ei muodostu. Kelalta tulee asumistuki, joka auttaa yhtiölainan lyhentämisessä. Profit!

Miten ne vanhemmat maksavat ne menot? Käyvät yhdessä ostamassa? Eivät anna lapsen itsenäistyä.

Satasella ei elä

Tarviiko sitä vielä itsenäistyä opiskeluiden aikana? Vanhempani maksoivat kaikki kulut opiskellessani, mutta nyt olen erittäin hyväpalkkaisessa työssä ja täysin itsenäinen. Sain viettää todella huolettomat opiskeluvuodet heidän ansiostaan. Minä kyllä itse ostin kaiken, ja he antoivat rahat käteisenä 

Tässä ei rahaa anneta

Äiti mukaan ostamaan. Äiti kontrolloi

Vierailija kirjoitti:

Poikani tulee saamaan minulta asunnokseen muutaman v päästä asunnon, jonka hinta on 250ke.

Jos hän sinne ottaa asumaan tyttökaverinsa, saa tyttö maksaa puolet asunnon käyvästä vuokrasta.

Tämä siksi että:

1) Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka eksäni eli poikani isä asui vanhempieni omistamassa asunnossa ja maksoi vanhemmilleni yhtiövastikkeen verran vuokraa. Sen 15 v aikana jonka asunnossa asui, ei halunnut panostaa mihinkään: ehdotin tapetoidaanko, vanhempani maksavat tapetit: "Ei kuulu mulle" oli vastaus. Ei korjannut mitään, irronneita listoja ym. Lisäksi aina lähinnä motkotti asuntoa, koskaan ei sanonut mitään, mistä olisi voinut havaita, että on tyytyväinen asuntoon (joka oli todella hyvä). Että vanhempiani v😐😐😐😐i.

2) Ei kukaan voi asua ilmaiseksi paitsi vanhemmillaan. Tyttöystävä voi vuokrata yhtä hyvältä paikalta yksiön, se maksaa täällä 700-800€. Tulee kalliimmaksi kuin se 600€ asuntoni puolikkaasta. Se että tyttöystävä joutuu maksamaan asumisestaan, takaa sen, että häntä kiinnostaa pojassani muukin kuin pelkkä hieno ilmainen asunto / perintö.

3) Jos tyttöystävä muuttuu vaimoksi, hän voi halutessaan ostaa asunnosta markkinahintaan puolet. Sitten ei tarvise maksaa kuin 1/2 yhtiövastikkeesta + remppakuluista puolet. Että ihan miten haluaa. Eksälleni vanhempani ehdottivat että osta asunnosta 1/2. Ei halunnut. Epäilemättä katui tätä kun ero tuli 10 v päästä.

Kyllä se niin on, ertei rahaa ja rakkautta pideä sekoittaa toisiinsa, muuten menee pieleen.

Ihanko oikeasti kuvittelet saavasi myös vapailta markkinoilta vuokralaisen, joka suostuisi maksamaan puolet markkinahintaisesta vuokrasta, niin kuin oletat poikasi tyttö ystävän maksavan.

Meillä mies maksaa 75% hoitovastikkeesta, kun asunto on minun ja olen oikein tyytyväinen, sillä se on jopa enemmän jos vuokraisin yhden huoneen alivuokralaisasunnoksi, jonka tilan joutuisin luovuttamaan.

Ja vapailta markkinoilta ei noin vain oteta vuokralaisia, sillä nyt on vuokralaistenmarkkinat ja vapaita vuokra-asuntoja on polvin pimein. Tiedän tämän omasta kokemuksesta, kun on pari vuokra-asuntoa.

Sinun ja ap. miehen ehdotus ei ole millään lailla realistinen, vaan kuulostaa halu ottaa rusinat pullasta - periä markkinahintainen vuokra, ilman vuokralaisen juridisia oikeuksia ja lainsuojaa. Täytyy olla aika tyhmä, jos tähän joku suostuu.

Jos peritäån markkinahintainen vuokra, myös muut ehdot ja etuudet on täytyttävä.

Maksat puolet hoitovastikkeesta (rahoitusvastike ei kuulu sinulle), vedestä, sähköstä, kotivakuutuksesta, internetistä ja lehdestä. Jos käytät miehen autoa niin maksa ainakin omien ajojesi bensat, lasinpesunesteet ja pesetä auto silloin tällöin.

-m

Vierailija kirjoitti:

Tässä yhtivastike oli 150 ja rahoitusvastike 400. Ehkä lainaa lisäksi mutta miten se on sen lapsen vastuulla

Onko lapsi saanut vaikuttaa asunnon ostoon. Onko todellinen motiivi auttaa lasta

Onko näillä ihmisillä oikeasti varaa tähän. Vai halutaanko vain hyötyä. Ja jättää lapsi ikäänkuin talutusnuoraan samalla kun lapsi maksaa vanhempien sijoitusasunnon ja elää satasella kuussa

Itse harkitsen tätä. Mutta silloin vuokran pitää olla nimellinen. Tai paperilla. Apu on se että lapsi saa pitää tukirahat. Vähintäänkin elämiseen tarvittavan rahan. Ja lapsi saa kuitenkin olla itsenäinen. En asunnon varjolla puutu hänen elämäänsä

Toinen vaihtoehto on tukea lasta ihan antamalla rahaa

Lapsi on saanut vaikuttaa asunnon ostoon ja myös valita rakennusaikana mieleisensä pintamateriaalit. Ajatuksena tässä oli, että asunnon pitää olla niin mieluinen, että sitä asuntolainaa on sitten aikanaan kiva maksella, vaikka joutuisi jostain muusta vähän tinkimäänkin. Koon puolesta asunto on sellainen, että siinä mahtuu mukavasti asumaan yksin, mutta kaksikin siihen mahtuu. Eli ei tarvetta muuttaa heti, kun kumppani löytyy. Ja kyllä, motiivina on auttaa lasta ja myös varaa on. Sen verran on tunnustettava, että ilman tuota Kelan asumistukea emme ehkä olisi ostaneet asuntoa näin varhain. Lapsi muutti siihen suoraan lukiosta, vaikka asumme Helsingissä ja hän olisi voinut opiskelupaikkaansa kulkea hyvin täältä kotoakin käsin. 

Lapsi ei todellakaan joudu elämään satasella kuussa, vaan maksamme hänen elämisensä muuten. Hän maksaa vain tuon vuokran. Sitten jos pääsee säännölliseen osa-aikatyöhön, hänelle voi tulla tarve suurempaan itsenäisyyteen ja ehkä hän sitten alkaa maksaa ruokansa. Tämä kaikki on vielä auki ja neuvoteltavissa. Ei ole tarkoitus laittaa lasta köyhyyteen ja hyötyä hänestä. Pikemminkin hän auttaa meitä ensin tuon asunnon kuluissa ja me autamme häntä, että hän voi myöhemmin ostaa sen itselleen. Tai vaikka puolikkaan, joustonvaraa on moneen suuntaan.

550€/kk on varsin kohtuullinen vuokra tuosta asunnosta. Vastaavista samassa yhtiössä olevista asunnoista on vuokrapyynnit olleet 800-830€. Tässä optimoidaan asumistuen määrää ja minimoidaan veroja. Ja toteutetaan sellaista "pidetään raha perheen piirissä" -ajattelua. 

Sinkkumies pysynee sinkkuna, tai etsii jonkun hiukan yksinkertaisemman puolison..

Aika karulta noi laskelmoinnit kuulostaa.

Minä kun menin yhteen mieheni kanssa, omistin vain tuulen huuhtoman perseen ja olin yh.

Sain vakipaikan pian ja pyysin painojen uudelleen järjestelyä, jotta yhteisesti oltaisiin omaisuutta kiteytetty. Miehelle ei tämä sopinut. Halusi maksaa talon lainat itse ja minä olisin maksanut kaikki juoksevat kulut.

Nounou. Otin lainan ja ostin asunnon. Nyt molemmilla omat lainamenot/omaisuus ja yhteiset kulut puoliksi. Vähän neuvotteli kun tämän järjestelyn tein, mutta näin on reilumpaa. Mahdollisen eron koittaessa on minullakin jotain muuta kun kauppakuitit ruoasta ja muut kuitit muista menoista, joista ei jää mitään omaisuutta.

Nyt tosin yhteisiä lapsiakin, joten erossa omaisuus yhteistä ja puoliksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä yhtivastike oli 150 ja rahoitusvastike 400. Ehkä lainaa lisäksi mutta miten se on sen lapsen vastuulla

Onko lapsi saanut vaikuttaa asunnon ostoon. Onko todellinen motiivi auttaa lasta

Onko näillä ihmisillä oikeasti varaa tähän. Vai halutaanko vain hyötyä. Ja jättää lapsi ikäänkuin talutusnuoraan samalla kun lapsi maksaa vanhempien sijoitusasunnon ja elää satasella kuussa

Itse harkitsen tätä. Mutta silloin vuokran pitää olla nimellinen. Tai paperilla. Apu on se että lapsi saa pitää tukirahat. Vähintäänkin elämiseen tarvittavan rahan. Ja lapsi saa kuitenkin olla itsenäinen. En asunnon varjolla puutu hänen elämäänsä

Toinen vaihtoehto on tukea lasta ihan antamalla rahaa

Lapsi on saanut vaikuttaa asunnon ostoon ja myös valita rakennusaikana mieleisensä pintamateriaalit. Ajatuksena tässä oli, että asunnon pitää olla niin mieluinen, että sitä asuntolainaa on sitten aikanaan kiva maksella, vaikka joutuisi jostain muusta vähän tinkimäänkin. Koon puolesta asunto on sellainen, että siinä mahtuu mukavasti asumaan yksin, mutta kaksikin siihen mahtuu. Eli ei tarvetta muuttaa heti, kun kumppani löytyy. Ja kyllä, motiivina on auttaa lasta ja myös varaa on. Sen verran on tunnustettava, että ilman tuota Kelan asumistukea emme ehkä olisi ostaneet asuntoa näin varhain. Lapsi muutti siihen suoraan lukiosta, vaikka asumme Helsingissä ja hän olisi voinut opiskelupaikkaansa kulkea hyvin täältä kotoakin käsin. 

Lapsi ei todellakaan joudu elämään satasella kuussa, vaan maksamme hänen elämisensä muuten. Hän maksaa vain tuon vuokran. Sitten jos pääsee säännölliseen osa-aikatyöhön, hänelle voi tulla tarve suurempaan itsenäisyyteen ja ehkä hän sitten alkaa maksaa ruokansa. Tämä kaikki on vielä auki ja neuvoteltavissa. Ei ole tarkoitus laittaa lasta köyhyyteen ja hyötyä hänestä. Pikemminkin hän auttaa meitä ensin tuon asunnon kuluissa ja me autamme häntä, että hän voi myöhemmin ostaa sen itselleen. Tai vaikka puolikkaan, joustonvaraa on moneen suuntaan.

550€/kk on varsin kohtuullinen vuokra tuosta asunnosta. Vastaavista samassa yhtiössä olevista asunnoista on vuokrapyynnit olleet 800-830€. Tässä optimoidaan asumistuen määrää ja minimoidaan veroja. Ja toteutetaan sellaista "pidetään raha perheen piirissä" -ajattelua. 

Saiko hän valita sen hanan?

Lapsi auttaa teitä... tämä on selvä

Te maksatte elämisen? Äiti menee mukaan kauppaan. Äiti päättää mitä ostetaan. Onko se mielestäsi oikein?

Kuinka paljon tuohon elämiseen saa menmä rahaa. Olisiko vaihtoehtona ihan vaan antaa se raha. Ja päätösvalta lapselle

Vai onko sama kuvio kuin 20e kuukausirahassa. Lapsi saa sen kaksunkertaista kirjanpitoa vastaan. Äiti päättää mihin rahaa saa käyttää

Lapsi on 17. Mitä jos hän haluaakin ihan itse tehdä omia ratkaisujaan eikä elää äidin suunnitelmien mukaan

Osa perheistä elää omistusasunnossa, osa vuokra-asunnossa. Omistusasumista perustellaan usein sillä, että se on halvempaa kuin vuokra-asuminen.

Ap:n perhe (ap + mies) asuu omistusasunnossa. Omistusasunnossa ei makseta vuokraa. Vai asuuko osa perheestä omistusasunnossa ja osa vuokra-asunnossa, vaikka perhe asuu yhdessä ja samassa asunnossa? Vai eivätkö ap ja mies ole perhe? Ovatko he kaksi erillistä kotitaloutta?

Pahoittelut kirj virheistä. Kännykällä.

Ed

Vierailija kirjoitti:

Miten autat lasta? Eihän hän voi mitään siitä satasesta säästää. Sinä viet kaiken muun omaan asunnonmaksuun.

Ja haluat kontrolloida mitä hän ostaa. Menet mukaan ostoksille...

Saiko hän valita asunnon hanan?

Ei lapsen tarvitse siitä satasesta säästää. Hän "säästää" omista varoistaan - siirtää rahaa talletuksista ASP-tilille. Vanhemmilta tulee ASP-säästöihin lisäksi 250€/kk, sitten on opintolaina, osinkotulot ja mahdolliset tulot osa-aikatyöstä. 

Elatuslahjojen kanssa olen tarkka. Verottaja ei hyväksy sellaista, että lahjansaaja ostaa ensin itse ja sitten joku toinen maksaa hänelle jälkeenpäin. Ehkä olen vainoharhainen, mutta haluan pelata varman päälle ja toimia lain mukaan. Käytännössä se vaatii sen, että mennään sinne vaateostoksille yhdessä. Tai että maksan suoraan lapsen nimellä tulevia laskuja. Huonekaluja on ostettu jo tuhansilla euroilla ja astioihinkin meni useita satoja euroja. Ja ihan on saanut lapsi itse valita - tietenkin! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten autat lasta? Eihän hän voi mitään siitä satasesta säästää. Sinä viet kaiken muun omaan asunnonmaksuun.

Ja haluat kontrolloida mitä hän ostaa. Menet mukaan ostoksille...

Saiko hän valita asunnon hanan?

Ei lapsen tarvitse siitä satasesta säästää. Hän "säästää" omista varoistaan - siirtää rahaa talletuksista ASP-tilille. Vanhemmilta tulee ASP-säästöihin lisäksi 250€/kk, sitten on opintolaina, osinkotulot ja mahdolliset tulot osa-aikatyöstä. 

Elatuslahjojen kanssa olen tarkka. Verottaja ei hyväksy sellaista, että lahjansaaja ostaa ensin itse ja sitten joku toinen maksaa hänelle jälkeenpäin. Ehkä olen vainoharhainen, mutta haluan pelata varman päälle ja toimia lain mukaan. Käytännössä se vaatii sen, että mennään sinne vaateostoksille yhdessä. Tai että maksan suoraan lapsen nimellä tulevia laskuja. Huonekaluja on ostettu jo tuhansilla euroilla ja astioihinkin meni useita satoja euroja. Ja ihan on saanut lapsi itse valita - tietenkin! 

Kirjoitit aiemmin miten sinä valitsit hanan... lapsi hamusi toisenlaisen

Anntat siis 250 e kuukaudessa asp tilille? Aiemmin kirjoitit ettei teillä ole rahaa

Mitä se lapsi syö? Menetkö ruokaostoksille mukaan. Päätät mitä lapsi syö

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten autat lasta? Eihän hän voi mitään siitä satasesta säästää. Sinä viet kaiken muun omaan asunnonmaksuun.

Ja haluat kontrolloida mitä hän ostaa. Menet mukaan ostoksille...

Saiko hän valita asunnon hanan?

Ei lapsen tarvitse siitä satasesta säästää. Hän "säästää" omista varoistaan - siirtää rahaa talletuksista ASP-tilille. Vanhemmilta tulee ASP-säästöihin lisäksi 250€/kk, sitten on opintolaina, osinkotulot ja mahdolliset tulot osa-aikatyöstä. 

Elatuslahjojen kanssa olen tarkka. Verottaja ei hyväksy sellaista, että lahjansaaja ostaa ensin itse ja sitten joku toinen maksaa hänelle jälkeenpäin. Ehkä olen vainoharhainen, mutta haluan pelata varman päälle ja toimia lain mukaan. Käytännössä se vaatii sen, että mennään sinne vaateostoksille yhdessä. Tai että maksan suoraan lapsen nimellä tulevia laskuja. Huonekaluja on ostettu jo tuhansilla euroilla ja astioihinkin meni useita satoja euroja. Ja ihan on saanut lapsi itse valita - tietenkin! 

Lahjavero asp avuta tottakai

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten autat lasta? Eihän hän voi mitään siitä satasesta säästää. Sinä viet kaiken muun omaan asunnonmaksuun.

Ja haluat kontrolloida mitä hän ostaa. Menet mukaan ostoksille...

Saiko hän valita asunnon hanan?

Ei lapsen tarvitse siitä satasesta säästää. Hän "säästää" omista varoistaan - siirtää rahaa talletuksista ASP-tilille. Vanhemmilta tulee ASP-säästöihin lisäksi 250€/kk, sitten on opintolaina, osinkotulot ja mahdolliset tulot osa-aikatyöstä. 

Elatuslahjojen kanssa olen tarkka. Verottaja ei hyväksy sellaista, että lahjansaaja ostaa ensin itse ja sitten joku toinen maksaa hänelle jälkeenpäin. Ehkä olen vainoharhainen, mutta haluan pelata varman päälle ja toimia lain mukaan. Käytännössä se vaatii sen, että mennään sinne vaateostoksille yhdessä. Tai että maksan suoraan lapsen nimellä tulevia laskuja. Huonekaluja on ostettu jo tuhansilla euroilla ja astioihinkin meni useita satoja euroja. Ja ihan on saanut lapsi itse valita - tietenkin! 

Kpska lapsi saa lopettaa kaksinkertaisen kirjanpidon tpimittamisen sinulle?

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitit aiemmin miten sinä valitsit hanan... lapsi hamusi toisenlaisen

Anntat siis 250 e kuukaudessa asp tilille? Aiemmin kirjoitit ettei teillä ole rahaa

Mitä se lapsi syö? Menetkö ruokaostoksille mukaan. Päätät mitä lapsi syö

En muista ihan lähivuosina kirjoittaneeni, etteikö meillä olisi rahaa. Netto-omaisuus on luokkaa 800000€ ja lapsellakin on omia varoja yli 70000€ ja nämä karttuvat hiljalleen lisää. Sinun on aivan turha pelätä, etteikö lapsi saisi syödä juuri sellaista ruokaa mistä itse tykkää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ne vanhemmat maksavat ne menot? Käyvät yhdessä ostamassa? Eivät anna lapsen itsenäistyä.

Satasella ei elä

Ostoksilla voidaan käydä yhdessä ja laskut maksaa lapsen puolesta. Itsenäistymistä ei tietenkään ole tarkoitus estää, mutta tässä vaiheessa pidän tärkeämpänä, että lapsi kartuttaa ASP-tiliä eikä haaskaa rahojansa ruokaan. 

Kun tässä alussa auttaa lasta niin, että hän pääsee mahdollisimman nopeasti kiinni omaan asuntoon, niin siitä on suuri hyöty elämän varrella. Toki siinä asunnossa on maksamista, vaikka pääsisi nuorena aloittamaan. Mutta verrattuna niihin, jotka asuvat kolmikymppisiksi asti vuokralla, niin saahan tästä huomattavasti etumatkaa jos pääsee jo 21-22-vuotiaana lyhentämään asuntolainaa. Voi pitää maksuerät siedettävinä ja siirtyä sitten aikanaan perheasuntoon vähän pienemmällä lainakuormalla.

Voi, niillä nuorilla on omat unelmansa ja päämääränsä, joita hyvät vanhemmat tukevat.

Ja mistä ihmeestä voit edes tietää, mitä lapsesi haluaa ja arvostaa. Asunnon sijaan, hän voi lähteä maailman ympärysmatkalle tai johonkin kehitysmaahan ja varallisuuden ja materiaalin sijaan arvostaa muita asioita.

Minunkin tytär kieltäytyi mummin perinnöstä, eikä voisi vähempää kiinnostaa ja haluaa opiskella ihan toisella puolella maailmaa ja kokea ihan itse onnistumisen ja pärjäämisen ilon ja kantaa omia siipiään.

Kommentista päätellen, elät elämääsi lapsen kautta ja riistät lapselta elämän, kokea elämän murheet ja ilon.

Entä sitten, kun sinua ei enää ole. Miten lapsi pärjää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitit aiemmin miten sinä valitsit hanan... lapsi hamusi toisenlaisen

Anntat siis 250 e kuukaudessa asp tilille? Aiemmin kirjoitit ettei teillä ole rahaa

Mitä se lapsi syö? Menetkö ruokaostoksille mukaan. Päätät mitä lapsi syö

En muista ihan lähivuosina kirjoittaneeni, etteikö meillä olisi rahaa. Netto-omaisuus on luokkaa 800000€ ja lapsellakin on omia varoja yli 70000€ ja nämä karttuvat hiljalleen lisää. Sinun on aivan turha pelätä, etteikö lapsi saisi syödä juuri sellaista ruokaa mistä itse tykkää. 

Valitsitko sinä sen hanan? Päätätkö mitä lapsi syö?

Koska hän saa lakata tpimittamasta kirjanpitoa sinulle?