Miehen omistamaan asuntoon muutto ja sen vuokranmaksu
Olen muuttamassa miesystäväni luokse hänen omistamaansa asuntoon, josta itse maksaa parisen sataa yhtiövastiketta ja lyhentää jonkin verran asuntolainaa. Hän edellyttää minun maksavan puolen markkinavuokrasta, eli haluaisi etsiä Oikotieltä paljonko saman kokoisesta asunnosta täällä päin yleensä maksetaan vuokraa ja velottaisi minulta sitten puolet siitä. Sen verran oli valmis tulemaan vastaan että jos joudun vuokraamaan varaston tavaroilleni, sen hinta vähennetään vuokrasta.
Tienaan ihan hyvin eikä idea tietenkään ollut muuttaa miehen siivelle elätiksi, mutta jotenkin silti tuntuu hassun viralliselta. Jos yhdessä vuokrattaisiin asunto niin tietysti kulut menisivät puoliksi, mutta tämä ei jotenkin ole sama asia vaikka en osaakaan perustella miksi :D Lähinnä ehkä kun jos tilanne olisi toisin päin, olisin itse varmaan pyytänyt mieheltä tyyliin puolet yhtiövastikkeesta. Omaa varallisuuttaan hän kuitenkin tuolla lainanlyhennyksellä kartuttaa. Muutenkin puolet markkinavuokrasta tuntuu korkealta kun kyseessä ei kuitenkaan ole asunto jonka sijaintiin, sisustukseen ym olisin itse päässyt mitenkään vaikuttamaan, vaan tosiaan kun omat roinani joudun kärräämään varastoon niin tuntuu jotenkin edelleen miehen asunnolta.
Mikä fiilis teillä tästä kuviosta, olenko kohtuuton ja hölmö jos tuntuu vähän hassulta?
Kommentit (655)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaalit yksiöiden vuokrat voi olla n. 500 Pk seudulla. Kaksiot voi olla vaikka 700.
Jos nyt ap muuttaa 500e asunnosta 700e asuntoon ja maksaa vuokraa 350e, niin kyllähän ap:n vuokra laskee!
Sinkkumies
No kun ap. kertoo asumiskustannusten nousevan. Ja se on siinä, eikä se millään laskelmilla miksikään muutu.
Pk-seudulla voi saada 350€ kaksion, jos on työsuhdeasunto ja maksaa verotusarvon tai esim. sijoitusasunto perikunnalla, jonka osakas ap. on tai hän saa asumistukea. Vaihtoehtoja on lukemattomia.
Oli tai ei niin eihän miehen kuulu sitä omasta pussistaan hyvittää mikäli ap:lla on joku erityisjärjestely jonka turvin asuu naurettavan halvalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaalit yksiöiden vuokrat voi olla n. 500 Pk seudulla. Kaksiot voi olla vaikka 700.
Jos nyt ap muuttaa 500e asunnosta 700e asuntoon ja maksaa vuokraa 350e, niin kyllähän ap:n vuokra laskee!
Sinkkumies
No kun ap. kertoo asumiskustannusten nousevan. Ja se on siinä, eikä se millään laskelmilla miksikään muutu.
Pk-seudulla voi saada 350€ kaksion, jos on työsuhdeasunto ja maksaa verotusarvon tai esim. sijoitusasunto perikunnalla, jonka osakas ap. on tai hän saa asumistukea. Vaihtoehtoja on lukemattomia.
Hyvää loisspleinausta. Miksi ap ei sitten ota miestä luokseen asumaan, kun ap on niin hyvätuloinenkin ( eli ei varmasti saa asumistukea). Taitaa ap asua äiskän ja iskän kanssa vielä kun ei maksa sähköä, nettiä eikä kotivakuutustakaan tällä hetkellä omien sanojensa mukaan.
Puolikas markkinavuokrasta noilla tiedoin on ainakin ihan liikaa. Itse ajattelen asiasta näin:
Yhteensä pariskunnan kulut yleensä vähenevät kun muutetaan yhteen. Näin teilläkin (?), koska olisitte muuttamassa miehen jo olemassa olevaan asuntoon. Tämän yhteisen säästön pitäisi tulla samalla tavalla molempien hyödyksi. Sillä ollaanhan pariskunta ja silloin haetaan yhteistä hyvää molemmille tasapuolisesti, myös taloudellisesti kuten muissakin asioissa. (Riippuu toki pariskunnista, kuinka tiivis yksikkö on kyseessä.)
Kuulostaa erikoiselta, että sulla nousisi asumisen kulut ja miehellä pienenisi todella paljon - sun kustannuksella. Sehän ei ole tietenkään reilua. Jakakaa yhteenmuutosta koituva säästö yhteisissä asumiskuluissa molempien eduksi tasapuolisesti. (ottakaa huomioon myös varaston vuokra. ja se, jos olet saanut ennen asumistukea ja muuton jälkeen et saa, niin silloin yhteenmuutosta ei välttämättä synnykään säästöä asumiskuluissa?)
Kuulostaa myös erikoiselta ettette haluaisi sisustaa kotia yhteiseksi sekä sinun että hänen tavaroillaan. Jos varastoida tarvitsee, niin sitten viedään molempien tavaroita varastoon, ei vain sinun. Miksi olette päätyneet ajatukseen, että vain sun tavarat vietäisiin varastoon? Ei kuulosta yhteiseltä kodilta, vaan tosiaan siltä että vain majailet miehen luona. Eihän sellaista pitkän päälle jaksa, saati sitten kun olisi vielä kallistakin. Huono diili sulle. En sinuna muuttaisi. Keskustelkaa uudestaan mikä olisi molemmille reilu ja hyvä ratkaisu. Miesystäväsi vaikuttaa näillä perustein itsekkäältä oman edun tavoittelijalta kun ehdottaa noin epäedullista ratkaisua sun kannalta. Ottaakohan hän sut huomioon hyvin yleensä muissakaan asioissa..?
Ketju on pitkä kuin nälkävuosi joten luultavasti olet löytänyt jo vastauksia tilanteeseen, mutta minun mielestäni molempien pitäisi ”voittaa” järjestelystä ja itelläni se tarkoittaisi sitä että jos mies muuttaisi minun omistus kämppään niin hän maksaisi esim. Vastikkeen. Eli ”oikea” vuokrataso kämpästäni on 450, tällä järjestelyllä hän maksaisi siis 150 ja minä lyhentäisin lainani 300€ /kk. Eli joo maksettava on siitä miehen kämpässä asumisesta, mutta kyllä sen on alle puoleen jäätävä virallisesta vuokratasosta.
En kehtaisi pyytää vuokraa puolet markkinahinnasta. Kävin juuri katsomassa asuntoni vuokratason ja tästä voisi helposti pyytää 1450 euroa kuussa. Maksan kuitenkin lainaa vain 800 euroa kuussa. Minäkin pyytäisin maksamaan vastikkeen ja lisäksi puolet muista juoksevista kuluista, kuten tuossa yllä. Siinä kumpikin voittaisi eikä tulisi oloa, että toinen yrittää hyötyä jotenkin.
Kyseessä on avoliitto! Jos joudut työttömäksi/tulosi tippuvat yms, et ole oikeutettu asumistukeen, koska asut avopuolison luona, ja hänellä on tässä mielessä elatusvelvollisuus sinusta. Myös muiden etuuksien suuruudet laskevat, kun on avoliitossa.
Ja meinaako mies tosiaan maksaa verot tästä sinun vuokrastasi? Eli solmisitte ihan virallisen vuokrasopimuksen?
Tämä mies kuulostaa hyväksikäyttäjältä. En voi käsittää, että omasta perheestä/kumppanista ei huolehdita. Nykyajan minä minä-asenne taitaa näkyä tässäkin.
Kun muutin mieheni asuntoon niin maksoin vastikkeen, sähkön, vakuutuksen, netin...
Ei siinä mitään ihmeellistä ollut. Hyvä asunto, vuokra olisi ollut korkeampi vastaavasta.
Olemme nyt olleet yhdessä 21 v. Tosin asumistilanne on muuttunut, mutta noin aloitettiin. Ja asuttiin 7 v.
Olisin tietysti voinut ostaa itsekin asunnon, jos olisin kadehtinut sitä, että mies rikastuu kustannuksellani.
Luulen, että ap:n on paras olla muuttamatta.
Ap. Harkitse. Itse olen tuossa tilanteessa lasten kanssa. Muutettiin yhteen ennen lapsia. Nyt maksan puolet asumiskuluista ja kaikki lasten (kaksoset) kulut päivähoidosta, vaipoista, harrastuksista ja ruoista lähtien. Kun "saat lapsilisät". Laskin, että pärjäisin paremmin yksin lasten kanssa, mies kun ei tule yhtään vastaan. Siksipä yritän säästää kuussa rahaa salaa sen verran, että joskus pääsisin käsiksi vaikka osaomistusasuntoon ja irti tästä. Lapset oli haluttuja, mutta olisi jäänyt tekemättä, joa olisin tiennyt miehen asenteen. Älä jää samaan loukkuun kuin minä, osta mieheltä puolet tai hommatkaa yhteinen oma yhdessä, älä mene miehelle tuolla diilillä vuokralle.
Vierailija kirjoitti:
Mainittakoon vielä että tähän markkinavuokranpuolikkaan päälle minulle tulisi maksettavaksi puolet sähköstä, netistä, asuntovakuutuksista ym. Omat elinkustannukseni nuosisivat muuton myötä.
Yhteenmuuton syynä tietysti suhteessa eteenpäin meneminen. Lapsistakin tulevaisuudessa on ollut puhe, ja toki ennen niitä olisi hyvä asua yhdessä. Vuokra-asuntoa emme vielä voi yhdessä hankkia joidenkin verojuttujen takia (mies omistanut asunnon vasta alle 2 vuotta, en ole ihan varma mistä selitti, joku myyntiverojuttu). Mulla ei tällä hetkellä ole varaa ostaa puolta asunnosta.
-ap
+- Ehkä oikeampi laskutapa olisi se, että puolikkaasta markkinavuokraa vähennetään pankin lainasta maksettava puolikas. Sinne vuokraan kun kuuluu sellaisia eriä, jotka kuuluvat omistajan vastuisiin. Pankin laina joka kohdistuu pelkästään ko. omaisuuteen on taas puhtaasti sitä omaisuuden kartuttamista, vähän tasapuolisempi olis tuo.
Kusetettu kirjoitti:
Ap. Harkitse. Itse olen tuossa tilanteessa lasten kanssa. Muutettiin yhteen ennen lapsia. Nyt maksan puolet asumiskuluista ja kaikki lasten (kaksoset) kulut päivähoidosta, vaipoista, harrastuksista ja ruoista lähtien. Kun "saat lapsilisät". Laskin, että pärjäisin paremmin yksin lasten kanssa, mies kun ei tule yhtään vastaan. Siksipä yritän säästää kuussa rahaa salaa sen verran, että joskus pääsisin käsiksi vaikka osaomistusasuntoon ja irti tästä. Lapset oli haluttuja, mutta olisi jäänyt tekemättä, joa olisin tiennyt miehen asenteen. Älä jää samaan loukkuun kuin minä, osta mieheltä puolet tai hommatkaa yhteinen oma yhdessä, älä mene miehelle tuolla diilillä vuokralle.
Ihan kiinnostuksesta: mitä mies sanoo, kun esität hänelle laskelmat siitä, että lapsilisät eivät todellakaan kata esim. päivähoitoa? Miten mies onnistuu selittämään tämän kuvion itselleen? Kiinnostaisi tuo logiikka.
Poikani tulee saamaan minulta asunnokseen muutaman v päästä asunnon, jonka hinta on 250ke.
Jos hän sinne ottaa asumaan tyttökaverinsa, saa tyttö maksaa puolet asunnon käyvästä vuokrasta.
Tämä siksi että:
1) Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka eksäni eli poikani isä asui vanhempieni omistamassa asunnossa ja maksoi vanhemmilleni yhtiövastikkeen verran vuokraa. Sen 15 v aikana jonka asunnossa asui, ei halunnut panostaa mihinkään: ehdotin tapetoidaanko, vanhempani maksavat tapetit: "Ei kuulu mulle" oli vastaus. Ei korjannut mitään, irronneita listoja ym. Lisäksi aina lähinnä motkotti asuntoa, koskaan ei sanonut mitään, mistä olisi voinut havaita, että on tyytyväinen asuntoon (joka oli todella hyvä). Että vanhempiani v😐😐😐😐i.
2) Ei kukaan voi asua ilmaiseksi paitsi vanhemmillaan. Tyttöystävä voi vuokrata yhtä hyvältä paikalta yksiön, se maksaa täällä 700-800€. Tulee kalliimmaksi kuin se 600€ asuntoni puolikkaasta. Se että tyttöystävä joutuu maksamaan asumisestaan, takaa sen, että häntä kiinnostaa pojassani muukin kuin pelkkä hieno ilmainen asunto / perintö.
3) Jos tyttöystävä muuttuu vaimoksi, hän voi halutessaan ostaa asunnosta markkinahintaan puolet. Sitten ei tarvise maksaa kuin 1/2 yhtiövastikkeesta + remppakuluista puolet. Että ihan miten haluaa. Eksälleni vanhempani ehdottivat että osta asunnosta 1/2. Ei halunnut. Epäilemättä katui tätä kun ero tuli 10 v päästä.
Kyllä se niin on, ertei rahaa ja rakkautta pideä sekoittaa toisiinsa, muuten menee pieleen.
Vierailija kirjoitti:
Millaiset vanhemmat tekevät noin? Laittavat lapsensa maksamaan 550 vuokraa kun saa 400 opintotukea. Laittavat lapsen maksamaan rahoitusvastikkeen kokonaan. Millä se lapsi elää?
Pitkäjänteistä talouden suunnittelua tekevät vanhemmat toimivat näin. Lapsi saa opintotukea 250€ + asumistukea 400€. Vuokraan menee 550€ ja itselle jää vielä 100€. Vanhemmat maksavat ruuan, vaatteet, opiskelumenot, bussiliput - you name it. Lapsi maksaa vain vuokran, ei muuta.
Rahoitusvastike on vähennettävissä vuokratuotoista jolloin verotettavaa tuloa ei muodostu. Kelalta tulee asumistuki, joka auttaa yhtiölainan lyhentämisessä. Profit!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaiset vanhemmat tekevät noin? Laittavat lapsensa maksamaan 550 vuokraa kun saa 400 opintotukea. Laittavat lapsen maksamaan rahoitusvastikkeen kokonaan. Millä se lapsi elää?
Pitkäjänteistä talouden suunnittelua tekevät vanhemmat toimivat näin. Lapsi saa opintotukea 250€ + asumistukea 400€. Vuokraan menee 550€ ja itselle jää vielä 100€. Vanhemmat maksavat ruuan, vaatteet, opiskelumenot, bussiliput - you name it. Lapsi maksaa vain vuokran, ei muuta.
Rahoitusvastike on vähennettävissä vuokratuotoista jolloin verotettavaa tuloa ei muodostu. Kelalta tulee asumistuki, joka auttaa yhtiölainan lyhentämisessä. Profit!
Miten ne vanhemmat maksavat ne menot? Käyvät yhdessä ostamassa? Eivät anna lapsen itsenäistyä.
Satasella ei elä
Eikä 550 euroa riitä mitenkään yhtiövastikkeeseen ja lainanlyhennykseen
Vahempien pitää maksaa 1000-1500 näitä kuluja
Vierailija kirjoitti:
Poikani tulee saamaan minulta asunnokseen muutaman v päästä asunnon, jonka hinta on 250ke.
Jos hän sinne ottaa asumaan tyttökaverinsa, saa tyttö maksaa puolet asunnon käyvästä vuokrasta.
Tämä siksi että:
1) Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka eksäni eli poikani isä asui vanhempieni omistamassa asunnossa ja maksoi vanhemmilleni yhtiövastikkeen verran vuokraa. Sen 15 v aikana jonka asunnossa asui, ei halunnut panostaa mihinkään: ehdotin tapetoidaanko, vanhempani maksavat tapetit: "Ei kuulu mulle" oli vastaus. Ei korjannut mitään, irronneita listoja ym. Lisäksi aina lähinnä motkotti asuntoa, koskaan ei sanonut mitään, mistä olisi voinut havaita, että on tyytyväinen asuntoon (joka oli todella hyvä). Että vanhempiani v😐😐😐😐i.
2) Ei kukaan voi asua ilmaiseksi paitsi vanhemmillaan. Tyttöystävä voi vuokrata yhtä hyvältä paikalta yksiön, se maksaa täällä 700-800€. Tulee kalliimmaksi kuin se 600€ asuntoni puolikkaasta. Se että tyttöystävä joutuu maksamaan asumisestaan, takaa sen, että häntä kiinnostaa pojassani muukin kuin pelkkä hieno ilmainen asunto / perintö.
3) Jos tyttöystävä muuttuu vaimoksi, hän voi halutessaan ostaa asunnosta markkinahintaan puolet. Sitten ei tarvise maksaa kuin 1/2 yhtiövastikkeesta + remppakuluista puolet. Että ihan miten haluaa. Eksälleni vanhempani ehdottivat että osta asunnosta 1/2. Ei halunnut. Epäilemättä katui tätä kun ero tuli 10 v päästä.
Kyllä se niin on, ertei rahaa ja rakkautta pideä sekoittaa toisiinsa, muuten menee pieleen.
Tässä on hyvä syy pyrkiä taloudelliseen itsenäisyyteen. Vanhemmat pyrkivät asunnon ym kautta tekemään päätökset lapsensa elämästä
Kannattaa hiukan miettiä mitä tekee. Onko oikein
Vierailija kirjoitti:
Poikani tulee saamaan minulta asunnokseen muutaman v päästä asunnon, jonka hinta on 250ke.
Jos hän sinne ottaa asumaan tyttökaverinsa, saa tyttö maksaa puolet asunnon käyvästä vuokrasta.
Tämä siksi että:
1) Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kuinka eksäni eli poikani isä asui vanhempieni omistamassa asunnossa ja maksoi vanhemmilleni yhtiövastikkeen verran vuokraa. Sen 15 v aikana jonka asunnossa asui, ei halunnut panostaa mihinkään: ehdotin tapetoidaanko, vanhempani maksavat tapetit: "Ei kuulu mulle" oli vastaus. Ei korjannut mitään, irronneita listoja ym. Lisäksi aina lähinnä motkotti asuntoa, koskaan ei sanonut mitään, mistä olisi voinut havaita, että on tyytyväinen asuntoon (joka oli todella hyvä). Että vanhempiani v😐😐😐😐i.
2) Ei kukaan voi asua ilmaiseksi paitsi vanhemmillaan. Tyttöystävä voi vuokrata yhtä hyvältä paikalta yksiön, se maksaa täällä 700-800€. Tulee kalliimmaksi kuin se 600€ asuntoni puolikkaasta. Se että tyttöystävä joutuu maksamaan asumisestaan, takaa sen, että häntä kiinnostaa pojassani muukin kuin pelkkä hieno ilmainen asunto / perintö.
3) Jos tyttöystävä muuttuu vaimoksi, hän voi halutessaan ostaa asunnosta markkinahintaan puolet. Sitten ei tarvise maksaa kuin 1/2 yhtiövastikkeesta + remppakuluista puolet. Että ihan miten haluaa. Eksälleni vanhempani ehdottivat että osta asunnosta 1/2. Ei halunnut. Epäilemättä katui tätä kun ero tuli 10 v päästä.
Kyllä se niin on, ertei rahaa ja rakkautta pideä sekoittaa toisiinsa, muuten menee pieleen.
Hei, anoppi, poikasi saa tehdä asunnollaan mitä haluaa. Ja ilman avioehtoa tulee vaimo joka tapauksessa saamaan puolet kämpästä. Vai päätätkö sinä avioehdostakin.
Olet onnellisempi, kun et puutu poikasi valintoihin, tai suunnittele niitä hänen puolesta. Jäitä hattuun. Ei kannata heti ottaa negatiivista asennetta tyttöystävään/miniään. Tuskin hän on asunnon takia poikasi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Eikä 550 euroa riitä mitenkään yhtiövastikkeeseen ja lainanlyhennykseen
Vahempien pitää maksaa 1000-1500 näitä kuluja
Tässä yhtivastike oli 150 ja rahoitusvastike 400. Ehkä lainaa lisäksi mutta miten se on sen lapsen vastuulla
Onko lapsi saanut vaikuttaa asunnon ostoon. Onko todellinen motiivi auttaa lasta
Onko näillä ihmisillä oikeasti varaa tähän. Vai halutaanko vain hyötyä. Ja jättää lapsi ikäänkuin talutusnuoraan samalla kun lapsi maksaa vanhempien sijoitusasunnon ja elää satasella kuussa
Itse harkitsen tätä. Mutta silloin vuokran pitää olla nimellinen. Tai paperilla. Apu on se että lapsi saa pitää tukirahat. Vähintäänkin elämiseen tarvittavan rahan. Ja lapsi saa kuitenkin olla itsenäinen. En asunnon varjolla puutu hänen elämäänsä
Toinen vaihtoehto on tukea lasta ihan antamalla rahaa
Vierailija kirjoitti:
Miten ne vanhemmat maksavat ne menot? Käyvät yhdessä ostamassa? Eivät anna lapsen itsenäistyä.
Satasella ei elä
Ostoksilla voidaan käydä yhdessä ja laskut maksaa lapsen puolesta. Itsenäistymistä ei tietenkään ole tarkoitus estää, mutta tässä vaiheessa pidän tärkeämpänä, että lapsi kartuttaa ASP-tiliä eikä haaskaa rahojansa ruokaan.
Kun tässä alussa auttaa lasta niin, että hän pääsee mahdollisimman nopeasti kiinni omaan asuntoon, niin siitä on suuri hyöty elämän varrella. Toki siinä asunnossa on maksamista, vaikka pääsisi nuorena aloittamaan. Mutta verrattuna niihin, jotka asuvat kolmikymppisiksi asti vuokralla, niin saahan tästä huomattavasti etumatkaa jos pääsee jo 21-22-vuotiaana lyhentämään asuntolainaa. Voi pitää maksuerät siedettävinä ja siirtyä sitten aikanaan perheasuntoon vähän pienemmällä lainakuormalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ne vanhemmat maksavat ne menot? Käyvät yhdessä ostamassa? Eivät anna lapsen itsenäistyä.
Satasella ei elä
Ostoksilla voidaan käydä yhdessä ja laskut maksaa lapsen puolesta. Itsenäistymistä ei tietenkään ole tarkoitus estää, mutta tässä vaiheessa pidän tärkeämpänä, että lapsi kartuttaa ASP-tiliä eikä haaskaa rahojansa ruokaan.
Kun tässä alussa auttaa lasta niin, että hän pääsee mahdollisimman nopeasti kiinni omaan asuntoon, niin siitä on suuri hyöty elämän varrella. Toki siinä asunnossa on maksamista, vaikka pääsisi nuorena aloittamaan. Mutta verrattuna niihin, jotka asuvat kolmikymppisiksi asti vuokralla, niin saahan tästä huomattavasti etumatkaa jos pääsee jo 21-22-vuotiaana lyhentämään asuntolainaa. Voi pitää maksuerät siedettävinä ja siirtyä sitten aikanaan perheasuntoon vähän pienemmällä lainakuormalla.
Miten autat ladta? Eihän hän voi mitään siitä satasesta säästää. Sinä viet kaiken muun omaan asunnonmaksuun
Ja haluat kontrolloida mitä hän ostaa. Menet mukaan ostoksille...
Saiko hän valita asunnon hanan?
Jos mä ottaisin mun asuntoon miehen asumaan, niin laittaisin a) miehen laittamaan jo mahdollisesti omistamansa asunnon vuokralle tai b) ostamaan oman kämpän ja vuokraamaan sen. Näin kummallakin olisi omat lainat ja yhtiövastikkeet maksettavana.
TAI myisin puolet kämpästäni miehelle. Mutta en ottaisi ketään maksamaan omaa lainaani. Se olisi vuokralainen-vuokranantaja-suhde.