Lue keskustelun säännöt.
Miehen omistamaan asuntoon muutto ja sen vuokranmaksu
29.06.2018 |
Olen muuttamassa miesystäväni luokse hänen omistamaansa asuntoon, josta itse maksaa parisen sataa yhtiövastiketta ja lyhentää jonkin verran asuntolainaa. Hän edellyttää minun maksavan puolen markkinavuokrasta, eli haluaisi etsiä Oikotieltä paljonko saman kokoisesta asunnosta täällä päin yleensä maksetaan vuokraa ja velottaisi minulta sitten puolet siitä. Sen verran oli valmis tulemaan vastaan että jos joudun vuokraamaan varaston tavaroilleni, sen hinta vähennetään vuokrasta.
Tienaan ihan hyvin eikä idea tietenkään ollut muuttaa miehen siivelle elätiksi, mutta jotenkin silti tuntuu hassun viralliselta. Jos yhdessä vuokrattaisiin asunto niin tietysti kulut menisivät puoliksi, mutta tämä ei jotenkin ole sama asia vaikka en osaakaan perustella miksi :D Lähinnä ehkä kun jos tilanne olisi toisin päin, olisin itse varmaan pyytänyt mieheltä tyyliin puolet yhtiövastikkeesta. Omaa varallisuuttaan hän kuitenkin tuolla lainanlyhennyksellä kartuttaa. Muutenkin puolet markkinavuokrasta tuntuu korkealta kun kyseessä ei kuitenkaan ole asunto jonka sijaintiin, sisustukseen ym olisin itse päässyt mitenkään vaikuttamaan, vaan tosiaan kun omat roinani joudun kärräämään varastoon niin tuntuu jotenkin edelleen miehen asunnolta.
Mikä fiilis teillä tästä kuviosta, olenko kohtuuton ja hölmö jos tuntuu vähän hassulta?
Kommentit (655)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.
Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.
Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?
Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.
Saamapuolellahan se on helppo taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)[/
Jos lähdetään kaikki hinnoittelemaan ja lasketaan kokonaishyöty, niin lisätään sitten seksi mukaan. Paljonko maksaisi pano maksullisen kanssa. Sanotaan, että halvimmillaan voi päästä satasella. 4 panoa kuussa tekisi jo 400 euroa.
Totta. Siinä säästäväinen puoliso voisi ottaa huomioon, että toinen ei velkaannu holtittomasti vaan pitäisi huolen, että panokulut pysyisivät kohtuullisina. Joku kaksi kertaa kuukaudessa ei miehenkään taloutta kaataisi.
Itse asiassa jos on kohtuullisen tasokas tapaus, niin veloitus menee tietenkin high-end escortin markkinahintaisten taksojen mukaan. Ei siis pelkästä seksistä, vaan ylipäänsä kaikesta yhteisestä ajanvietosta, esim. ravintolassa/teatterissa käynneistä jne.. Kun nyt kerran aletaan parisuhdetta ”markkinahinnoittelemaan”.
Kukas tässä on parisuhdetta markkinahinnoitellut (paitsi te kaksi mukanokkelaa ääliötä) ? Asumiskuluista oli edelleen kyse.
Jos oikein tarkkaan mietit, niin keksit kyllä, miten samassa asunnossa asuvasta puolisosta on ihan rahallista hyötyä muutenkin. Esimerkiksi se, viekö puoliso sairastuneen lääkäriin vai pitääkö mennä taksilla. Tai kun itse unohtaa oman avaimen kotiin, puoliso onkin muistanut ottaa omansa mukaan eikä tarvitse maksaa huoltomiehelle oven avaamisesta. Tai toinen tilaa itselleen lehden ja antaa toisenkin lukea sitä. Ties vaikka yhdellä autolla pärjää, joten toinen voi myydä autonsa pois. Onhan noita.
Esimerkkisi enimmäkseen olivat sellaisia että menevät melko luonnostaan muutenkin päittäin, joskus toinen sairastaa ja joskus toinen. Autoesimerkki sen sijaan on sikäli erilainen että jos toinen myy autonsa pois niin kyllä silloinkin on syytä keskustella sen toisen auton kulujen jakautumisesta eikä vaan olettaa että voi ajella sillä kuin omallaan, mutta ilmaiseksi.
Tietenkin auton pakolliset maksut pitää maksaa puoliksi, ihan niin kuin asunnon vastike- ja sähkömaksut puolitetaan. Polttoaineet maksaa autolla ajava. Jos toinen käyttää autoa kerran viikossa kauppareissuun ja toinen ajaa päivittäin pitkiä työajoja, ei rengas- ja huoltokuluja voi suoraan puolittaa. Se on kohtuutonta, jos toinen saa työmatkoista verovähennyksen ja saa työajoista työnantajalta km-korvauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauroin ääneen aloitukselle.
17-vuotias poikani kysyi mille nauran.Kerroin avoparista, joka vahtii, ettei toinen hyödy ja eukon pitäisi maksaa ukolle vuokraa.
Poikakin nauroi ja sanoi, ettei taida olla rakkautta mukana.Mulla on ihana ja fiksu poika.
Kyllä sekin poika vielä siitä kyynistyy. Rakastuu johonkin kivaan opiskelijatypyyn ja ottaa nurkkiinsa asumaan. Herätys tulee kun tyttö saa maisterin paperit ulos ja ensimmäisen vakkaripaikan, sitten ollaankin kasvettu yhtäkkiä niin erilleen että ei muuta kuin heippa vaan ja kiitos kestityksestä. Mutta ainakin oli (pojan puolelta) rakkautta mukana.
Kyllä tuo poikakin on varmasti tytöstä iloa ja hyötyä saanut ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.
Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.
Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?
Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.
Saamapuolellahan se on helppo taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)[/
Jos lähdetään kaikki hinnoittelemaan ja lasketaan kokonaishyöty, niin lisätään sitten seksi mukaan. Paljonko maksaisi pano maksullisen kanssa. Sanotaan, että halvimmillaan voi päästä satasella. 4 panoa kuussa tekisi jo 400 euroa.
Totta. Siinä säästäväinen puoliso voisi ottaa huomioon, että toinen ei velkaannu holtittomasti vaan pitäisi huolen, että panokulut pysyisivät kohtuullisina. Joku kaksi kertaa kuukaudessa ei miehenkään taloutta kaataisi.
Itse asiassa jos on kohtuullisen tasokas tapaus, niin veloitus menee tietenkin high-end escortin markkinahintaisten taksojen mukaan. Ei siis pelkästä seksistä, vaan ylipäänsä kaikesta yhteisestä ajanvietosta, esim. ravintolassa/teatterissa käynneistä jne.. Kun nyt kerran aletaan parisuhdetta ”markkinahinnoittelemaan”.
Kukas tässä on parisuhdetta markkinahinnoitellut (paitsi te kaksi mukanokkelaa ääliötä) ? Asumiskuluista oli edelleen kyse.
Jos oikein tarkkaan mietit, niin keksit kyllä, miten samassa asunnossa asuvasta puolisosta on ihan rahallista hyötyä muutenkin. Esimerkiksi se, viekö puoliso sairastuneen lääkäriin vai pitääkö mennä taksilla. Tai kun itse unohtaa oman avaimen kotiin, puoliso onkin muistanut ottaa omansa mukaan eikä tarvitse maksaa huoltomiehelle oven avaamisesta. Tai toinen tilaa itselleen lehden ja antaa toisenkin lukea sitä. Ties vaikka yhdellä autolla pärjää, joten toinen voi myydä autonsa pois. Onhan noita.
Esimerkkisi enimmäkseen olivat sellaisia että menevät melko luonnostaan muutenkin päittäin, joskus toinen sairastaa ja joskus toinen. Autoesimerkki sen sijaan on sikäli erilainen että jos toinen myy autonsa pois niin kyllä silloinkin on syytä keskustella sen toisen auton kulujen jakautumisesta eikä vaan olettaa että voi ajella sillä kuin omallaan, mutta ilmaiseksi.
Tietenkin auton pakolliset maksut pitää maksaa puoliksi, ihan niin kuin asunnon vastike- ja sähkömaksut puolitetaan. Polttoaineet maksaa autolla ajava. Jos toinen käyttää autoa kerran viikossa kauppareissuun ja toinen ajaa päivittäin pitkiä työajoja, ei rengas- ja huoltokuluja voi suoraan puolittaa. Se on kohtuutonta, jos toinen saa työmatkoista verovähennyksen ja saa työajoista työnantajalta km-korvauksia.
Entä jos molemmat ajavat saman verran, eikä mitään km-korvauksia makseta? Onko edelleen ok, että toinen myy autonsa, sijoittaa rahat omaan portfolioonsa ja ajelee toisen autolla vain bensan hinnalla ja vakuutuksen puolikkaalla?
Vierailija kirjoitti:
Muutatte vuokralle vastaavaan ja mies vuokraa omansa. Jostain syystä tämä koetaan reiluksi, vaikka tilanne on käytännössä sama kuin ap:n miehen ehdottamassa mallissa.
Aloittaja ei kertonut, saako hän mieheltä virallisen vuokrasopimuksen. Mikään suullinen sopimus "maksat minulle 700 euroa kuukaudessa" ei ole sellainen. Ei kukaan mene pimeäksi vuokralaiseksi toisen nurkkiin asumaan, siinä ei ole mitään oikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauroin ääneen aloitukselle.
17-vuotias poikani kysyi mille nauran.Kerroin avoparista, joka vahtii, ettei toinen hyödy ja eukon pitäisi maksaa ukolle vuokraa.
Poikakin nauroi ja sanoi, ettei taida olla rakkautta mukana.Mulla on ihana ja fiksu poika.
Kyllä sekin poika vielä siitä kyynistyy. Rakastuu johonkin kivaan opiskelijatypyyn ja ottaa nurkkiinsa asumaan. Herätys tulee kun tyttö saa maisterin paperit ulos ja ensimmäisen vakkaripaikan, sitten ollaankin kasvettu yhtäkkiä niin erilleen että ei muuta kuin heippa vaan ja kiitos kestityksestä. Mutta ainakin oli (pojan puolelta) rakkautta mukana.
Kyllä tuo poikakin on varmasti tytöstä iloa ja hyötyä saanut ;)
On varmasti, mutta ei tiennyt ostavansa sitä rahalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauroin ääneen aloitukselle.
17-vuotias poikani kysyi mille nauran.Kerroin avoparista, joka vahtii, ettei toinen hyödy ja eukon pitäisi maksaa ukolle vuokraa.
Poikakin nauroi ja sanoi, ettei taida olla rakkautta mukana.Mulla on ihana ja fiksu poika.
Ihana ja fiksu poika miettisi, että miten saadaan aikaiseksi tasapuolinen ratkaisu, jossa molemmat kokevat osallistuvansa saman verran.
Samanveroinen osallistuminen on mahdollista vain, jos omaisuus on yhteistä.
Vain tällöin ollaan aidosti tasaveroisia ja puhalletaan yhteiseen hiileen.
Vierailija kirjoitti:
Muutatte vuokralle vastaavaan ja mies vuokraa omansa. Jostain syystä tämä koetaan reiluksi, vaikka tilanne on käytännössä sama kuin ap:n miehen ehdottamassa mallissa.
Miehen vuokralainen siis maksaa miehelle tonnin ja mies maksaa vastaavasta asunnosta vuokranantajalle 500 (ja nainen myös 500). Nyt ei enää tunnu siltä, että mies ”kerryttää omaisuuttaan”, kun naisen raha ei mene suoraan miehelle vaan jollekin tuntemattomalle. Taikuutta. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauroin ääneen aloitukselle.
17-vuotias poikani kysyi mille nauran.Kerroin avoparista, joka vahtii, ettei toinen hyödy ja eukon pitäisi maksaa ukolle vuokraa.
Poikakin nauroi ja sanoi, ettei taida olla rakkautta mukana.Mulla on ihana ja fiksu poika.
Ihana ja fiksu poika miettisi, että miten saadaan aikaiseksi tasapuolinen ratkaisu, jossa molemmat kokevat osallistuvansa saman verran.
Samanveroinen osallistuminen on mahdollista vain, jos omaisuus on yhteistä.
Vain tällöin ollaan aidosti tasaveroisia ja puhalletaan yhteiseen hiileen.
No nyt on teesit naulattu. Olen sanaton.
Vierailija kirjoitti:
Asunnonomistajana olen sitä mieltä, että ihan ok kuvio. Vaatisin itsekin saman verran, tuossa tilanteessa. Olen huomannut keskusteluissa, että monesti asunnon omistavat ymmärtävät sen, että asuntoon liittyy aika paljon kuluja tulevaisuudessakin (mm. remontit) ja niihin pitää varautua. Sen sijaan vuokralla asuvat ihmiset eivät monesti ymmärrä.
Mutta jos tuo on sinusta kohtuutonta, pysy toki entisessä asunnossasi.
Pyytäisit täyttä markkinahintaa asunnosta, jossa toinen ei saisi pitää edes omia tavaroitaan? En minä kehtaisi noin törkeä olla. Jos toinen maksaa oikean markkinahinnan, niin sitten pitää olla oikeasti puoleen asuntoon ihan täydet oikeudet, sisustaa miten haluaa, ja myös se puolen vuoden irtisanomisaika.
Ei mies voi poimia rusinoita pullasta vaatimalla täyttä vuokraa, mutta antamatta mitään vastineeksi. Ja verottajalle sitten myös ilmoitus, koska täydestä markkinavuokrasta nekin maksetaan, eli muuten mies saa naiselta enemmän tuottoa kuin ulkopuolisesta vuokralaisesta.
Tosin kukaan hullu ulkopuolinen ei noin huonoon diiliin edes suostuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.
Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.
Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?
Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.
Saamapuolellahan se on helppo taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)[/
Jos lähdetään kaikki hinnoittelemaan ja lasketaan kokonaishyöty, niin lisätään sitten seksi mukaan. Paljonko maksaisi pano maksullisen kanssa. Sanotaan, että halvimmillaan voi päästä satasella. 4 panoa kuussa tekisi jo 400 euroa.
Totta. Siinä säästäväinen puoliso voisi ottaa huomioon, että toinen ei velkaannu holtittomasti vaan pitäisi huolen, että panokulut pysyisivät kohtuullisina. Joku kaksi kertaa kuukaudessa ei miehenkään taloutta kaataisi.
Itse asiassa jos on kohtuullisen tasokas tapaus, niin veloitus menee tietenkin high-end escortin markkinahintaisten taksojen mukaan. Ei siis pelkästä seksistä, vaan ylipäänsä kaikesta yhteisestä ajanvietosta, esim. ravintolassa/teatterissa käynneistä jne.. Kun nyt kerran aletaan parisuhdetta ”markkinahinnoittelemaan”.
Kukas tässä on parisuhdetta markkinahinnoitellut (paitsi te kaksi mukanokkelaa ääliötä) ? Asumiskuluista oli edelleen kyse.
Jos oikein tarkkaan mietit, niin keksit kyllä, miten samassa asunnossa asuvasta puolisosta on ihan rahallista hyötyä muutenkin. Esimerkiksi se, viekö puoliso sairastuneen lääkäriin vai pitääkö mennä taksilla. Tai kun itse unohtaa oman avaimen kotiin, puoliso onkin muistanut ottaa omansa mukaan eikä tarvitse maksaa huoltomiehelle oven avaamisesta. Tai toinen tilaa itselleen lehden ja antaa toisenkin lukea sitä. Ties vaikka yhdellä autolla pärjää, joten toinen voi myydä autonsa pois. Onhan noita.
Esimerkkisi enimmäkseen olivat sellaisia että menevät melko luonnostaan muutenkin päittäin, joskus toinen sairastaa ja joskus toinen. Autoesimerkki sen sijaan on sikäli erilainen että jos toinen myy autonsa pois niin kyllä silloinkin on syytä keskustella sen toisen auton kulujen jakautumisesta eikä vaan olettaa että voi ajella sillä kuin omallaan, mutta ilmaiseksi.
Tietenkin auton pakolliset maksut pitää maksaa puoliksi, ihan niin kuin asunnon vastike- ja sähkömaksut puolitetaan. Polttoaineet maksaa autolla ajava. Jos toinen käyttää autoa kerran viikossa kauppareissuun ja toinen ajaa päivittäin pitkiä työajoja, ei rengas- ja huoltokuluja voi suoraan puolittaa. Se on kohtuutonta, jos toinen saa työmatkoista verovähennyksen ja saa työajoista työnantajalta km-korvauksia.
Entä jos molemmat ajavat saman verran, eikä mitään km-korvauksia makseta? Onko edelleen ok, että toinen myy autonsa, sijoittaa rahat omaan portfolioonsa ja ajelee toisen autolla vain bensan hinnalla ja vakuutuksen puolikkaalla?
Siinä tapauksessa auton omistaja voi aukaista suunsa ja ehdottaa, että toinen ostaa hänen autostaan puolet ja siitä tehdään viralliset paperit. Tai sitten kumpikin auto myydään ja ostetaan yhdessä auto molempien nimiin. Ei se tuon vaikeampaa ole. Ja voihan olla, että toisella on työpaikka, kauppa ja kaikki muukin tarvittava kävelyetäisyydellä kodista, mihin hän autoa sitten tarvitsee mihinkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutatte vuokralle vastaavaan ja mies vuokraa omansa. Jostain syystä tämä koetaan reiluksi, vaikka tilanne on käytännössä sama kuin ap:n miehen ehdottamassa mallissa.
Miehen vuokralainen siis maksaa miehelle tonnin ja mies maksaa vastaavasta asunnosta vuokranantajalle 500 (ja nainen myös 500). Nyt ei enää tunnu siltä, että mies ”kerryttää omaisuuttaan”, kun naisen raha ei mene suoraan miehelle vaan jollekin tuntemattomalle. Taikuutta. :)
Tällöin naisella on myös puolet päätäntävallasta, ja osuus vuokrasopimuksesta, eli nainen saa tuoda omia tavaroitaan asuntoon, ja naisella on irtisanomisaika. Nämä ovat isoja eroja aloittajan tilanteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.
Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.
Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?
Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.
Saamapuolellahan se on helppo taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)[/
Jos lähdetään kaikki hinnoittelemaan ja lasketaan kokonaishyöty, niin lisätään sitten seksi mukaan. Paljonko maksaisi pano maksullisen kanssa. Sanotaan, että halvimmillaan voi päästä satasella. 4 panoa kuussa tekisi jo 400 euroa.
Totta. Siinä säästäväinen puoliso voisi ottaa huomioon, että toinen ei velkaannu holtittomasti vaan pitäisi huolen, että panokulut pysyisivät kohtuullisina. Joku kaksi kertaa kuukaudessa ei miehenkään taloutta kaataisi.
Itse asiassa jos on kohtuullisen tasokas tapaus, niin veloitus menee tietenkin high-end escortin markkinahintaisten taksojen mukaan. Ei siis pelkästä seksistä, vaan ylipäänsä kaikesta yhteisestä ajanvietosta, esim. ravintolassa/teatterissa käynneistä jne.. Kun nyt kerran aletaan parisuhdetta ”markkinahinnoittelemaan”.
Kukas tässä on parisuhdetta markkinahinnoitellut (paitsi te kaksi mukanokkelaa ääliötä) ? Asumiskuluista oli edelleen kyse.
Jos oikein tarkkaan mietit, niin keksit kyllä, miten samassa asunnossa asuvasta puolisosta on ihan rahallista hyötyä muutenkin. Esimerkiksi se, viekö puoliso sairastuneen lääkäriin vai pitääkö mennä taksilla. Tai kun itse unohtaa oman avaimen kotiin, puoliso onkin muistanut ottaa omansa mukaan eikä tarvitse maksaa huoltomiehelle oven avaamisesta. Tai toinen tilaa itselleen lehden ja antaa toisenkin lukea sitä. Ties vaikka yhdellä autolla pärjää, joten toinen voi myydä autonsa pois. Onhan noita.
Esimerkkisi enimmäkseen olivat sellaisia että menevät melko luonnostaan muutenkin päittäin, joskus toinen sairastaa ja joskus toinen. Autoesimerkki sen sijaan on sikäli erilainen että jos toinen myy autonsa pois niin kyllä silloinkin on syytä keskustella sen toisen auton kulujen jakautumisesta eikä vaan olettaa että voi ajella sillä kuin omallaan, mutta ilmaiseksi.
Tietenkin auton pakolliset maksut pitää maksaa puoliksi, ihan niin kuin asunnon vastike- ja sähkömaksut puolitetaan. Polttoaineet maksaa autolla ajava. Jos toinen käyttää autoa kerran viikossa kauppareissuun ja toinen ajaa päivittäin pitkiä työajoja, ei rengas- ja huoltokuluja voi suoraan puolittaa. Se on kohtuutonta, jos toinen saa työmatkoista verovähennyksen ja saa työajoista työnantajalta km-korvauksia.
Entä jos molemmat ajavat saman verran, eikä mitään km-korvauksia makseta? Onko edelleen ok, että toinen myy autonsa, sijoittaa rahat omaan portfolioonsa ja ajelee toisen autolla vain bensan hinnalla ja vakuutuksen puolikkaalla?
Siinä tapauksessa auton omistaja voi aukaista suunsa ja ehdottaa, että toinen ostaa hänen autostaan puolet ja siitä tehdään viralliset paperit. Tai sitten kumpikin auto myydään ja ostetaan yhdessä auto molempien nimiin. Ei se tuon vaikeampaa ole. Ja voihan olla, että toisella on työpaikka, kauppa ja kaikki muukin tarvittava kävelyetäisyydellä kodista, mihin hän autoa sitten tarvitsee mihinkään?
Miksei voi vaan pitää omistuksia entisellään ja puolittaa kulut niin, että molemmat osallistuu reilusti? En ymmärrä, miksi tämä omistaminen on niin oleellinen pointti tässä.
Vierailija kirjoitti:
Muutatte vuokralle vastaavaan ja mies vuokraa omansa. Jostain syystä tämä koetaan reiluksi, vaikka tilanne on käytännössä sama kuin ap:n miehen ehdottamassa mallissa.
Näinpä. Ap siis maksaisi ihan mielellään enemmän vuokraa + netit + sähköt + vakuutukset ja muut kulut vuokra-asunnossa, jotta saisi kuluneet opiskelijakämpän krääsänsä ja kohta kierrätykseen joutavat roinansa asuntoon. Ja edelleenkin ap "kartuttaisi" sekä miehen, että uuden vuokran-antajan omaisuutta.
Ei näillä loisilla ole mitään logiikkaa missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutatte vuokralle vastaavaan ja mies vuokraa omansa. Jostain syystä tämä koetaan reiluksi, vaikka tilanne on käytännössä sama kuin ap:n miehen ehdottamassa mallissa.
Aloittaja ei kertonut, saako hän mieheltä virallisen vuokrasopimuksen. Mikään suullinen sopimus "maksat minulle 700 euroa kuukaudessa" ei ole sellainen. Ei kukaan mene pimeäksi vuokralaiseksi toisen nurkkiin asumaan, siinä ei ole mitään oikeuksia.
Eihän tuossa naisella todellakaan mitään oikeuksia ole, jos ei saa edes tavaroitaan asuntoon tuoda. Kyse on niin häiriintyneestä tilanteesta, että raha on tuossa pienin ongelma.
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi maksamaan miehen lainaa.
Asun mieheni omistamassa (tai ni pankin myös :D) asunnossa ja emme ole naimisissa. Maksan puolet vastikkeesta, sähköstä, vedestä, netistä... eli siis asumisesta, mutta en hänen omaisuuden kartoittamisia.
Älä suostu tuollaiseen, käyttää sinua hyväkseen.
Ensi näkemältä ok. Paitsi että sähkö ja netti eivät sisälly vuokraan eikä yhtiövastikkeeseen, joten niistä tässä on turha puhua.
Pelkkä puolet vastikkeesta ja vesimaksusta on huono diili asunnonomistajan näkökulmasta.
Hän maksaa asunnon, lainan korot, remontit, huollot. Asunto kuluu ja vanhenee.
Pääset halvalla. Asunnonomistajana en suostuisi tuollaiseen. Asunnon hankinta on suuri investointi.
Tätä ei vuokralainen yleensä ajattele.
Vierailija kirjoitti:
Asunnonomistajana olen sitä mieltä, että ihan ok kuvio. Vaatisin itsekin saman verran, tuossa tilanteessa. Olen huomannut keskusteluissa, että monesti asunnon omistavat ymmärtävät sen, että asuntoon liittyy aika paljon kuluja tulevaisuudessakin (mm. remontit) ja niihin pitää varautua. Sen sijaan vuokralla asuvat ihmiset eivät monesti ymmärrä.
Mutta jos tuo on sinusta kohtuutonta, pysy toki entisessä asunnossasi.
Aloittaja ei saa tuoda yhteiseen kotiin omia tavaroitaan. Koska sinun mielestä ap:n pitää maksaa myös asunnon kulumisesta ja tulevista remonteista, pitääkö ap:n maksaa sitten miehelle huonekalujen ja television kulumisesta ja kuluista, jotka aiheutuvat, kun niitä joudutaan tulevaisuudessa uusimaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutatte vuokralle vastaavaan ja mies vuokraa omansa. Jostain syystä tämä koetaan reiluksi, vaikka tilanne on käytännössä sama kuin ap:n miehen ehdottamassa mallissa.
Miehen vuokralainen siis maksaa miehelle tonnin ja mies maksaa vastaavasta asunnosta vuokranantajalle 500 (ja nainen myös 500). Nyt ei enää tunnu siltä, että mies ”kerryttää omaisuuttaan”, kun naisen raha ei mene suoraan miehelle vaan jollekin tuntemattomalle. Taikuutta. :)
Tällöin naisella on myös puolet päätäntävallasta, ja osuus vuokrasopimuksesta, eli nainen saa tuoda omia tavaroitaan asuntoon, ja naisella on irtisanomisaika. Nämä ovat isoja eroja aloittajan tilanteeseen.
Ok. Ymmärsin ketjusta, että tämä omaisuuden kerryttäminen olisi se kipupiste. Kaipa he voivat tehdä vuokrasopimuksen sitten, jos se tässä on ongelma. Pikkujuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauroin ääneen aloitukselle.
17-vuotias poikani kysyi mille nauran.Kerroin avoparista, joka vahtii, ettei toinen hyödy ja eukon pitäisi maksaa ukolle vuokraa.
Poikakin nauroi ja sanoi, ettei taida olla rakkautta mukana.Mulla on ihana ja fiksu poika.
Kyllä sekin poika vielä siitä kyynistyy. Rakastuu johonkin kivaan opiskelijatypyyn ja ottaa nurkkiinsa asumaan. Herätys tulee kun tyttö saa maisterin paperit ulos ja ensimmäisen vakkaripaikan, sitten ollaankin kasvettu yhtäkkiä niin erilleen että ei muuta kuin heippa vaan ja kiitos kestityksestä. Mutta ainakin oli (pojan puolelta) rakkautta mukana.
Kyllä tuo poikakin on varmasti tytöstä iloa ja hyötyä saanut ;)
Nuori ja upea nainen. Ehkä ylempää Escort-tasoa. Harvalla on niihin varaa. Ajatella jos on saanut vuokran hinnalla, jonka olisi maksanut muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutatte vuokralle vastaavaan ja mies vuokraa omansa. Jostain syystä tämä koetaan reiluksi, vaikka tilanne on käytännössä sama kuin ap:n miehen ehdottamassa mallissa.
Näinpä. Ap siis maksaisi ihan mielellään enemmän vuokraa + netit + sähköt + vakuutukset ja muut kulut vuokra-asunnossa, jotta saisi kuluneet opiskelijakämpän krääsänsä ja kohta kierrätykseen joutavat roinansa asuntoon. Ja edelleenkin ap "kartuttaisi" sekä miehen, että uuden vuokran-antajan omaisuutta.
Ei näillä loisilla ole mitään logiikkaa missään.
Olet tyyppi, jolle ei kannattaisi oikeasti edes vastata, mutta sanotaan nyt vielä, että normaali ihminen haluaa itse päättää tavaroistaan, ja se on myös vuokralaisen perusoikeus. Alistavaan suhteeseen ei pidä kenenkään ryhtyä. Eikä sinun kanssasi yhtään mihinkään, et selvästikään pysty kunnioittamaan toisia ihmisiä lainkaan.
Trollihan tämä on.
Mutta jutussa kuvatun miehen kaltaisia ahneita hyödyn maksimoijia kyllä on.
En muuttaisi noilla ehdoilla. Harkitsisin suhteenkin jatkoa.