Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehen omistamaan asuntoon muutto ja sen vuokranmaksu
29.06.2018 |
Olen muuttamassa miesystäväni luokse hänen omistamaansa asuntoon, josta itse maksaa parisen sataa yhtiövastiketta ja lyhentää jonkin verran asuntolainaa. Hän edellyttää minun maksavan puolen markkinavuokrasta, eli haluaisi etsiä Oikotieltä paljonko saman kokoisesta asunnosta täällä päin yleensä maksetaan vuokraa ja velottaisi minulta sitten puolet siitä. Sen verran oli valmis tulemaan vastaan että jos joudun vuokraamaan varaston tavaroilleni, sen hinta vähennetään vuokrasta.
Tienaan ihan hyvin eikä idea tietenkään ollut muuttaa miehen siivelle elätiksi, mutta jotenkin silti tuntuu hassun viralliselta. Jos yhdessä vuokrattaisiin asunto niin tietysti kulut menisivät puoliksi, mutta tämä ei jotenkin ole sama asia vaikka en osaakaan perustella miksi :D Lähinnä ehkä kun jos tilanne olisi toisin päin, olisin itse varmaan pyytänyt mieheltä tyyliin puolet yhtiövastikkeesta. Omaa varallisuuttaan hän kuitenkin tuolla lainanlyhennyksellä kartuttaa. Muutenkin puolet markkinavuokrasta tuntuu korkealta kun kyseessä ei kuitenkaan ole asunto jonka sijaintiin, sisustukseen ym olisin itse päässyt mitenkään vaikuttamaan, vaan tosiaan kun omat roinani joudun kärräämään varastoon niin tuntuu jotenkin edelleen miehen asunnolta.
Mikä fiilis teillä tästä kuviosta, olenko kohtuuton ja hölmö jos tuntuu vähän hassulta?
Kommentit (655)
261/655
|
30.06.2018 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.
Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.
Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?
Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.
Saamapuolellahan se on helppo taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)
Olen tuo jonka kirjoitukseen vastasit. En tiedä tuosta saamapuolella olemisesta, kun en ole koskaan parisuhteessani euroja laskeskellut. Olen kyllä aikoinaan maksanut vuosien ajan käytännössä parheemme kaikki kulut puolison opiskellessa. Nykyään molemmilla on mukavat tulot, eikä kumpikaan meistä jaksa miettiä naurettavia ”kuka hyötyy/on hyötynyt”-asioita.
Tottakai olet maksanut. :)
Arkikokemus on kuitenkin osoittanut todeksi tuo aiemman väittämäni, vaikka sinä olisitkin poikkeus.
Minun arkikokemukseni taas on osoittanut itarat kitupiikit ja jopa parisuhteensa taloudellisia hyötyjä laskeskelevat äärimmäisen rasittaviksi tyypeiksi, ja olen tuollaisia kitupiikkejä tiputellut vuosien varrella tuttavapiiristäni surutta pois. Ei niiden kanssa voi viettää aikaa tai tehdä ylipäänsä mitään, kun mikään ei saisi maksaa mitään eikä varsinkaan itse saa koskaan jäädä centtiäkään ”tappiolle” mistään.
Anoppi sai kerran kyydin kauppaan naapuripariskunnalta. Anoppi ei ole pihi, hän kyllä maksaa, jos apua itselleen saa. Tässä tapauksessa naapurimies oli laskenut valmiiksi kauppareissun kulut, oli siis ottanut huomioon anopin painon, arvioinut ostosten painon ja laskenut jopa renkaiden kulumisen. Ja kaikki tämä yhteensä 20 kilometrin matkalta. Kotiin päästyä mies esitteli anopille laskelmansa. Anoppi maksoi, mutta sanoi minulle jälkeenpäin, että taksi olisi tullut halvemmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nauroin ääneen aloitukselle.
17-vuotias poikani kysyi mille nauran.
Kerroin avoparista, joka vahtii, ettei toinen hyödy ja eukon pitäisi maksaa ukolle vuokraa.
Poikakin nauroi ja sanoi, ettei taida olla rakkautta mukana.
Mulla on ihana ja fiksu poika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.
Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.
Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?
Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.
Saamapuolellahan se on helppo taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)
Olen tuo jonka kirjoitukseen vastasit. En tiedä tuosta saamapuolella olemisesta, kun en ole koskaan parisuhteessani euroja laskeskellut. Olen kyllä aikoinaan maksanut vuosien ajan käytännössä parheemme kaikki kulut puolison opiskellessa. Nykyään molemmilla on mukavat tulot, eikä kumpikaan meistä jaksa miettiä naurettavia ”kuka hyötyy/on hyötynyt”-asioita.
Tottakai olet maksanut. :)
Arkikokemus on kuitenkin osoittanut todeksi tuo aiemman väittämäni, vaikka sinä olisitkin poikkeus.
”Itse asiassa olen tehnyt mallintöitä nuorena”
”Minulla on kylläkin kaksi akateemista tutkintoa”
Klassikoita.
Onko tosiaan niin, että joidenkin mielestä on suorastaan uskomaton ajatus ”elättää” aviopuolisoaan tämän opiskellessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ruoanlaiton hinta?
Lasketaanko mukaan ruoan hinnan lisäksi vaiva?
Millä summalla veloitatte toisianne saunan lämmittämisestä tai kotirappusten lakaisusta?Millä summalla toinen saa hyötyä kun sinä keität kahvit ja leivot pullat?
Toinen tykkää hyvästä ruuasta, mutta ei osaa kokata. Toinen myös tykkää hyvästä ruuasta, mutta on innokas ja hyvä ruuanlaittaja. Miten tässä tapauksessa jaetaan ruuanlaittovuorot? On epäreilua, että hyvää ruokaa tekevä joutuu puolet ajasta syömään pahaa ruokaa, kun kuitenkin maksaa tarvikkeista puolet. Reiluinta olisi, että kumpikin ostaa ja tekee omat ruokansa, niin kumpikaan ei pääse hyötymään toisesta.
Juuri kun luulin että pohjanoteeraus oli edellisen umpisurkean analogian kohdalla saavutettu niin sitten tämä! Toivottaasti olet edes itse ylpeä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.
Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.
Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?
Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.
Saamapuolellahan se on helppo taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)[/
Jos lähdetään kaikki hinnoittelemaan ja lasketaan kokonaishyöty, niin lisätään sitten seksi mukaan. Paljonko maksaisi pano maksullisen kanssa. Sanotaan, että halvimmillaan voi päästä satasella. 4 panoa kuussa tekisi jo 400 euroa.
Totta. Siinä säästäväinen puoliso voisi ottaa huomioon, että toinen ei velkaannu holtittomasti vaan pitäisi huolen, että panokulut pysyisivät kohtuullisina. Joku kaksi kertaa kuukaudessa ei miehenkään taloutta kaataisi.
Itse asiassa jos on kohtuullisen tasokas tapaus, niin veloitus menee tietenkin high-end escortin markkinahintaisten taksojen mukaan. Ei siis pelkästä seksistä, vaan ylipäänsä kaikesta yhteisestä ajanvietosta, esim. ravintolassa/teatterissa käynneistä jne.. Kun nyt kerran aletaan parisuhdetta ”markkinahinnoittelemaan”.
Kukas tässä on parisuhdetta markkinahinnoitellut (paitsi te kaksi mukanokkelaa ääliötä) ? Asumiskuluista oli edelleen kyse.
Jos oikein tarkkaan mietit, niin keksit kyllä, miten samassa asunnossa asuvasta puolisosta on ihan rahallista hyötyä muutenkin. Esimerkiksi se, viekö puoliso sairastuneen lääkäriin vai pitääkö mennä taksilla. Tai kun itse unohtaa oman avaimen kotiin, puoliso onkin muistanut ottaa omansa mukaan eikä tarvitse maksaa huoltomiehelle oven avaamisesta. Tai toinen tilaa itselleen lehden ja antaa toisenkin lukea sitä. Ties vaikka yhdellä autolla pärjää, joten toinen voi myydä autonsa pois. Onhan noita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.
Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.
Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?
Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.
Saamapuolellahan se on helppo taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)
Olen tuo jonka kirjoitukseen vastasit. En tiedä tuosta saamapuolella olemisesta, kun en ole koskaan parisuhteessani euroja laskeskellut. Olen kyllä aikoinaan maksanut vuosien ajan käytännössä parheemme kaikki kulut puolison opiskellessa. Nykyään molemmilla on mukavat tulot, eikä kumpikaan meistä jaksa miettiä naurettavia ”kuka hyötyy/on hyötynyt”-asioita.
Tottakai olet maksanut. :)
Arkikokemus on kuitenkin osoittanut todeksi tuo aiemman väittämäni, vaikka sinä olisitkin poikkeus.
Minun arkikokemukseni taas on osoittanut itarat kitupiikit ja jopa parisuhteensa taloudellisia hyötyjä laskeskelevat äärimmäisen rasittaviksi tyypeiksi, ja olen tuollaisia kitupiikkejä tiputellut vuosien varrella tuttavapiiristäni surutta pois. Ei niiden kanssa voi viettää aikaa tai tehdä ylipäänsä mitään, kun mikään ei saisi maksaa mitään eikä varsinkaan itse saa koskaan jäädä centtiäkään ”tappiolle” mistään.
Anoppi sai kerran kyydin kauppaan naapuripariskunnalta. Anoppi ei ole pihi, hän kyllä maksaa, jos apua itselleen saa. Tässä tapauksessa naapurimies oli laskenut valmiiksi kauppareissun kulut, oli siis ottanut huomioon anopin painon, arvioinut ostosten painon ja laskenut jopa renkaiden kulumisen. Ja kaikki tämä yhteensä 20 kilometrin matkalta. Kotiin päästyä mies esitteli anopille laskelmansa. Anoppi maksoi, mutta sanoi minulle jälkeenpäin, että taksi olisi tullut halvemmaksi.
Höpöhöpö.
Älä missään tapauksessa suostu. Skippaa koko mies tai hankitte yhdessä uuden asunnon josta kumpikin omistaa puolet ja laina maksetaan puoliksi. Nyt mies yrittää maksattaa sinulla lainansa ja avullasi kerryttää omaisuutta itselleen. Sitä kutsutaan hyväksikäytöksi. Maksattaisi varmaan sinulla myös kaikki ruokaostokset eikä ehtisi osallistua kotitöihin koska "töissä raskasta". Nämä loisäijät on niin nähty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.
Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.
Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?
Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.
Saamapuolellahan se on helppo taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)
Olen tuo jonka kirjoitukseen vastasit. En tiedä tuosta saamapuolella olemisesta, kun en ole koskaan parisuhteessani euroja laskeskellut. Olen kyllä aikoinaan maksanut vuosien ajan käytännössä parheemme kaikki kulut puolison opiskellessa. Nykyään molemmilla on mukavat tulot, eikä kumpikaan meistä jaksa miettiä naurettavia ”kuka hyötyy/on hyötynyt”-asioita.
Tottakai olet maksanut. :)
Arkikokemus on kuitenkin osoittanut todeksi tuo aiemman väittämäni, vaikka sinä olisitkin poikkeus.
Minun arkikokemukseni taas on osoittanut itarat kitupiikit ja jopa parisuhteensa taloudellisia hyötyjä laskeskelevat äärimmäisen rasittaviksi tyypeiksi, ja olen tuollaisia kitupiikkejä tiputellut vuosien varrella tuttavapiiristäni surutta pois. Ei niiden kanssa voi viettää aikaa tai tehdä ylipäänsä mitään, kun mikään ei saisi maksaa mitään eikä varsinkaan itse saa koskaan jäädä centtiäkään ”tappiolle” mistään.
Totta. Miehen ei pidä ottaa "centtejään" laskeskelevaa kitupiikki-aloittajaa nurkkiinsa loisimaan.
Vierailija kirjoitti:
Nauroin ääneen aloitukselle.
17-vuotias poikani kysyi mille nauran.Kerroin avoparista, joka vahtii, ettei toinen hyödy ja eukon pitäisi maksaa ukolle vuokraa.
Poikakin nauroi ja sanoi, ettei taida olla rakkautta mukana.Mulla on ihana ja fiksu poika.
Kyllä sekin poika vielä siitä kyynistyy. Rakastuu johonkin kivaan opiskelijatypyyn ja ottaa nurkkiinsa asumaan. Herätys tulee kun tyttö saa maisterin paperit ulos ja ensimmäisen vakkaripaikan, sitten ollaankin kasvettu yhtäkkiä niin erilleen että ei muuta kuin heippa vaan ja kiitos kestityksestä. Mutta ainakin oli (pojan puolelta) rakkautta mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ruoanlaiton hinta?
Lasketaanko mukaan ruoan hinnan lisäksi vaiva?
Millä summalla veloitatte toisianne saunan lämmittämisestä tai kotirappusten lakaisusta?Millä summalla toinen saa hyötyä kun sinä keität kahvit ja leivot pullat?
Toinen tykkää hyvästä ruuasta, mutta ei osaa kokata. Toinen myös tykkää hyvästä ruuasta, mutta on innokas ja hyvä ruuanlaittaja. Miten tässä tapauksessa jaetaan ruuanlaittovuorot? On epäreilua, että hyvää ruokaa tekevä joutuu puolet ajasta syömään pahaa ruokaa, kun kuitenkin maksaa tarvikkeista puolet. Reiluinta olisi, että kumpikin ostaa ja tekee omat ruokansa, niin kumpikaan ei pääse hyötymään toisesta.
Juuri kun luulin että pohjanoteeraus oli edellisen umpisurkean analogian kohdalla saavutettu niin sitten tämä! Toivottaasti olet edes itse ylpeä!
Kuule, sairaan itara laskee nuokin sentilleen. En epäile hetkeäkään, että aloittajan miesystävä ei veloita ap:lta huonekalujensa kulumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.
Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.
Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?
Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.
Saamapuolellahan se on helppo taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)[/
Jos lähdetään kaikki hinnoittelemaan ja lasketaan kokonaishyöty, niin lisätään sitten seksi mukaan. Paljonko maksaisi pano maksullisen kanssa. Sanotaan, että halvimmillaan voi päästä satasella. 4 panoa kuussa tekisi jo 400 euroa.
Totta. Siinä säästäväinen puoliso voisi ottaa huomioon, että toinen ei velkaannu holtittomasti vaan pitäisi huolen, että panokulut pysyisivät kohtuullisina. Joku kaksi kertaa kuukaudessa ei miehenkään taloutta kaataisi.
Itse asiassa jos on kohtuullisen tasokas tapaus, niin veloitus menee tietenkin high-end escortin markkinahintaisten taksojen mukaan. Ei siis pelkästä seksistä, vaan ylipäänsä kaikesta yhteisestä ajanvietosta, esim. ravintolassa/teatterissa käynneistä jne.. Kun nyt kerran aletaan parisuhdetta ”markkinahinnoittelemaan”.
Kukas tässä on parisuhdetta markkinahinnoitellut (paitsi te kaksi mukanokkelaa ääliötä) ? Asumiskuluista oli edelleen kyse.
Jos oikein tarkkaan mietit, niin keksit kyllä, miten samassa asunnossa asuvasta puolisosta on ihan rahallista hyötyä muutenkin. Esimerkiksi se, viekö puoliso sairastuneen lääkäriin vai pitääkö mennä taksilla. Tai kun itse unohtaa oman avaimen kotiin, puoliso onkin muistanut ottaa omansa mukaan eikä tarvitse maksaa huoltomiehelle oven avaamisesta. Tai toinen tilaa itselleen lehden ja antaa toisenkin lukea sitä. Ties vaikka yhdellä autolla pärjää, joten toinen voi myydä autonsa pois. Onhan noita.
Hyvä idea, ap voisi tosiaan myydä autonsa pois ja ajella töihin miehen autolla. Mies auton kuitenkin omistaa, niin ei häviä mitään. Toisaalta ap säästäisi mukavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.
Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.
Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?
Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.
Saamapuolellahan se on helppo taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)
Olen tuo jonka kirjoitukseen vastasit. En tiedä tuosta saamapuolella olemisesta, kun en ole koskaan parisuhteessani euroja laskeskellut. Olen kyllä aikoinaan maksanut vuosien ajan käytännössä parheemme kaikki kulut puolison opiskellessa. Nykyään molemmilla on mukavat tulot, eikä kumpikaan meistä jaksa miettiä naurettavia ”kuka hyötyy/on hyötynyt”-asioita.
Tottakai olet maksanut. :)
Arkikokemus on kuitenkin osoittanut todeksi tuo aiemman väittämäni, vaikka sinä olisitkin poikkeus.
Minun arkikokemukseni taas on osoittanut itarat kitupiikit ja jopa parisuhteensa taloudellisia hyötyjä laskeskelevat äärimmäisen rasittaviksi tyypeiksi, ja olen tuollaisia kitupiikkejä tiputellut vuosien varrella tuttavapiiristäni surutta pois. Ei niiden kanssa voi viettää aikaa tai tehdä ylipäänsä mitään, kun mikään ei saisi maksaa mitään eikä varsinkaan itse saa koskaan jäädä centtiäkään ”tappiolle” mistään.
Joo kyllähän se kannattaa sellaiset "ystävät" armotta karsia pois, joita ei pysty kuppaamaan :)
Ei ole tarve kupata keneltäkään, ei edes omalta aviopuolisolta markkinahintaista ”vuokraa”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.
Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.
Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?
Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.
Saamapuolellahan se on helppo taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)
Olen tuo jonka kirjoitukseen vastasit. En tiedä tuosta saamapuolella olemisesta, kun en ole koskaan parisuhteessani euroja laskeskellut. Olen kyllä aikoinaan maksanut vuosien ajan käytännössä parheemme kaikki kulut puolison opiskellessa. Nykyään molemmilla on mukavat tulot, eikä kumpikaan meistä jaksa miettiä naurettavia ”kuka hyötyy/on hyötynyt”-asioita.
Tottakai olet maksanut. :)
Arkikokemus on kuitenkin osoittanut todeksi tuo aiemman väittämäni, vaikka sinä olisitkin poikkeus.
Minun arkikokemukseni taas on osoittanut itarat kitupiikit ja jopa parisuhteensa taloudellisia hyötyjä laskeskelevat äärimmäisen rasittaviksi tyypeiksi, ja olen tuollaisia kitupiikkejä tiputellut vuosien varrella tuttavapiiristäni surutta pois. Ei niiden kanssa voi viettää aikaa tai tehdä ylipäänsä mitään, kun mikään ei saisi maksaa mitään eikä varsinkaan itse saa koskaan jäädä centtiäkään ”tappiolle” mistään.
Anoppi sai kerran kyydin kauppaan naapuripariskunnalta. Anoppi ei ole pihi, hän kyllä maksaa, jos apua itselleen saa. Tässä tapauksessa naapurimies oli laskenut valmiiksi kauppareissun kulut, oli siis ottanut huomioon anopin painon, arvioinut ostosten painon ja laskenut jopa renkaiden kulumisen. Ja kaikki tämä yhteensä 20 kilometrin matkalta. Kotiin päästyä mies esitteli anopille laskelmansa. Anoppi maksoi, mutta sanoi minulle jälkeenpäin, että taksi olisi tullut halvemmaksi.
Höpöhöpö.
Höpöhöpö itsellesi, olen itsekin tavannut anopin naapurit. On noita tuollaisia muitakin, täälläkin oli pitkä ketju piheistä ihmisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nauroin ääneen aloitukselle.
17-vuotias poikani kysyi mille nauran.Kerroin avoparista, joka vahtii, ettei toinen hyödy ja eukon pitäisi maksaa ukolle vuokraa.
Poikakin nauroi ja sanoi, ettei taida olla rakkautta mukana.Mulla on ihana ja fiksu poika.
Ihana ja fiksu poika miettisi, että miten saadaan aikaiseksi tasapuolinen ratkaisu, jossa molemmat kokevat osallistuvansa saman verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.
Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.
Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?
Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.
Saamapuolellahan se on helppo taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)
Olen tuo jonka kirjoitukseen vastasit. En tiedä tuosta saamapuolella olemisesta, kun en ole koskaan parisuhteessani euroja laskeskellut. Olen kyllä aikoinaan maksanut vuosien ajan käytännössä parheemme kaikki kulut puolison opiskellessa. Nykyään molemmilla on mukavat tulot, eikä kumpikaan meistä jaksa miettiä naurettavia ”kuka hyötyy/on hyötynyt”-asioita.
Tottakai olet maksanut. :)
Arkikokemus on kuitenkin osoittanut todeksi tuo aiemman väittämäni, vaikka sinä olisitkin poikkeus.
Minun arkikokemukseni taas on osoittanut itarat kitupiikit ja jopa parisuhteensa taloudellisia hyötyjä laskeskelevat äärimmäisen rasittaviksi tyypeiksi, ja olen tuollaisia kitupiikkejä tiputellut vuosien varrella tuttavapiiristäni surutta pois. Ei niiden kanssa voi viettää aikaa tai tehdä ylipäänsä mitään, kun mikään ei saisi maksaa mitään eikä varsinkaan itse saa koskaan jäädä centtiäkään ”tappiolle” mistään.
Anoppi sai kerran kyydin kauppaan naapuripariskunnalta. Anoppi ei ole pihi, hän kyllä maksaa, jos apua itselleen saa. Tässä tapauksessa naapurimies oli laskenut valmiiksi kauppareissun kulut, oli siis ottanut huomioon anopin painon, arvioinut ostosten painon ja laskenut jopa renkaiden kulumisen. Ja kaikki tämä yhteensä 20 kilometrin matkalta. Kotiin päästyä mies esitteli anopille laskelmansa. Anoppi maksoi, mutta sanoi minulle jälkeenpäin, että taksi olisi tullut halvemmaksi.
Höpöhöpö.
Höpöhöpö itsellesi, olen itsekin tavannut anopin naapurit. On noita tuollaisia muitakin, täälläkin oli pitkä ketju piheistä ihmisistä.
Taksi olisi tullut halvemmaksi... PRÖÖT
Typerä tarina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.
Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.
Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?
Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.
Saamapuolellahan se on helppo taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)[/
Jos lähdetään kaikki hinnoittelemaan ja lasketaan kokonaishyöty, niin lisätään sitten seksi mukaan. Paljonko maksaisi pano maksullisen kanssa. Sanotaan, että halvimmillaan voi päästä satasella. 4 panoa kuussa tekisi jo 400 euroa.
Totta. Siinä säästäväinen puoliso voisi ottaa huomioon, että toinen ei velkaannu holtittomasti vaan pitäisi huolen, että panokulut pysyisivät kohtuullisina. Joku kaksi kertaa kuukaudessa ei miehenkään taloutta kaataisi.
Itse asiassa jos on kohtuullisen tasokas tapaus, niin veloitus menee tietenkin high-end escortin markkinahintaisten taksojen mukaan. Ei siis pelkästä seksistä, vaan ylipäänsä kaikesta yhteisestä ajanvietosta, esim. ravintolassa/teatterissa käynneistä jne.. Kun nyt kerran aletaan parisuhdetta ”markkinahinnoittelemaan”.
Kukas tässä on parisuhdetta markkinahinnoitellut (paitsi te kaksi mukanokkelaa ääliötä) ? Asumiskuluista oli edelleen kyse.
Jos oikein tarkkaan mietit, niin keksit kyllä, miten samassa asunnossa asuvasta puolisosta on ihan rahallista hyötyä muutenkin. Esimerkiksi se, viekö puoliso sairastuneen lääkäriin vai pitääkö mennä taksilla. Tai kun itse unohtaa oman avaimen kotiin, puoliso onkin muistanut ottaa omansa mukaan eikä tarvitse maksaa huoltomiehelle oven avaamisesta. Tai toinen tilaa itselleen lehden ja antaa toisenkin lukea sitä. Ties vaikka yhdellä autolla pärjää, joten toinen voi myydä autonsa pois. Onhan noita.
Esimerkkisi enimmäkseen olivat sellaisia että menevät melko luonnostaan muutenkin päittäin, joskus toinen sairastaa ja joskus toinen. Autoesimerkki sen sijaan on sikäli erilainen että jos toinen myy autonsa pois niin kyllä silloinkin on syytä keskustella sen toisen auton kulujen jakautumisesta eikä vaan olettaa että voi ajella sillä kuin omallaan, mutta ilmaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.
Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.
Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?
Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.
Saamapuolellahan se on helppo taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)[/
Jos lähdetään kaikki hinnoittelemaan ja lasketaan kokonaishyöty, niin lisätään sitten seksi mukaan. Paljonko maksaisi pano maksullisen kanssa. Sanotaan, että halvimmillaan voi päästä satasella. 4 panoa kuussa tekisi jo 400 euroa.
Totta. Siinä säästäväinen puoliso voisi ottaa huomioon, että toinen ei velkaannu holtittomasti vaan pitäisi huolen, että panokulut pysyisivät kohtuullisina. Joku kaksi kertaa kuukaudessa ei miehenkään taloutta kaataisi.
Itse asiassa jos on kohtuullisen tasokas tapaus, niin veloitus menee tietenkin high-end escortin markkinahintaisten taksojen mukaan. Ei siis pelkästä seksistä, vaan ylipäänsä kaikesta yhteisestä ajanvietosta, esim. ravintolassa/teatterissa käynneistä jne.. Kun nyt kerran aletaan parisuhdetta ”markkinahinnoittelemaan”.
Kukas tässä on parisuhdetta markkinahinnoitellut (paitsi te kaksi mukanokkelaa ääliötä) ? Asumiskuluista oli edelleen kyse.
Jos oikein tarkkaan mietit, niin keksit kyllä, miten samassa asunnossa asuvasta puolisosta on ihan rahallista hyötyä muutenkin. Esimerkiksi se, viekö puoliso sairastuneen lääkäriin vai pitääkö mennä taksilla. Tai kun itse unohtaa oman avaimen kotiin, puoliso onkin muistanut ottaa omansa mukaan eikä tarvitse maksaa huoltomiehelle oven avaamisesta. Tai toinen tilaa itselleen lehden ja antaa toisenkin lukea sitä. Ties vaikka yhdellä autolla pärjää, joten toinen voi myydä autonsa pois. Onhan noita.
Hyvä idea, ap voisi tosiaan myydä autonsa pois ja ajella töihin miehen autolla. Mies auton kuitenkin omistaa, niin ei häviä mitään. Toisaalta ap säästäisi mukavasti.
Joo, noinhan se sitten menee, mitään muuta vaihtoehtoa ei ole. Kyllä ap ajaa työmatkansa miehen autolla, vaikka matka olisi 100 metriä.
Asunnonomistajana olen sitä mieltä, että ihan ok kuvio. Vaatisin itsekin saman verran, tuossa tilanteessa. Olen huomannut keskusteluissa, että monesti asunnon omistavat ymmärtävät sen, että asuntoon liittyy aika paljon kuluja tulevaisuudessakin (mm. remontit) ja niihin pitää varautua. Sen sijaan vuokralla asuvat ihmiset eivät monesti ymmärrä.
Mutta jos tuo on sinusta kohtuutonta, pysy toki entisessä asunnossasi.
Muutatte vuokralle vastaavaan ja mies vuokraa omansa. Jostain syystä tämä koetaan reiluksi, vaikka tilanne on käytännössä sama kuin ap:n miehen ehdottamassa mallissa.
Alue: Aihe vapaa