Miehen omistamaan asuntoon muutto ja sen vuokranmaksu

Vierailija kirjoitti:

Ap, juokse! Mies ei rakasta sinua ja haluaa vain maksattaa asuntonsa sinulla ja saa sinusta samalla ilmaisen piian. Vaikuttaa myös kitupiikiltä, jonka kanssa tulee varmasti ongelmia. Kannattaisi alkaa katselemaan parempaa miestä.

Jos ap haluaa elämälleen rahoittajan, niin tämä mies ei tosiaan liene sellainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.

Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.

Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.

Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?

Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.

Saamapuolellahan se on helppo  taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)[/

Jos lähdetään kaikki hinnoittelemaan ja lasketaan kokonaishyöty, niin lisätään sitten seksi mukaan. Paljonko maksaisi pano maksullisen kanssa. Sanotaan, että halvimmillaan voi päästä satasella. 4 panoa kuussa tekisi jo 400 euroa.

Totta. Siinä säästäväinen puoliso voisi ottaa huomioon, että toinen ei velkaannu holtittomasti vaan pitäisi huolen, että panokulut pysyisivät kohtuullisina. Joku kaksi kertaa kuukaudessa ei miehenkään taloutta kaataisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.

Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.

Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.

Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?

Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.

Saamapuolellahan se on helppo  taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)

Olen tuo jonka kirjoitukseen vastasit. En tiedä tuosta saamapuolella olemisesta, kun en ole koskaan parisuhteessani euroja laskeskellut. Olen kyllä aikoinaan maksanut vuosien ajan käytännössä parheemme kaikki kulut puolison opiskellessa. Nykyään molemmilla on mukavat tulot, eikä kumpikaan meistä jaksa miettiä naurettavia ”kuka hyötyy/on hyötynyt”-asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, juokse! Mies ei rakasta sinua ja haluaa vain maksattaa asuntonsa sinulla ja saa sinusta samalla ilmaisen piian. Vaikuttaa myös kitupiikiltä, jonka kanssa tulee varmasti ongelmia. Kannattaisi alkaa katselemaan parempaa miestä.

Jos ap haluaa elämälleen rahoittajan, niin tämä mies ei tosiaan liene sellainen.

Parisuhteessa eläminen tulee halvemmaksi mitä omissa asunnoissa asuminen. Puolisosta on muutenkin iloa ja hyötyä vaikkei jokaiselle asialle laske euromääräistä arvoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.

Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.

Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.

Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?

Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.

Saamapuolellahan se on helppo  taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)

Jos lähdetään kaikki hinnoittelemaan ja lasketaan kokonaishyöty, niin lisätään sitten seksi mukaan. Paljonko maksaisi pano maksullisen kanssa. Sanotaan, että halvimmillaan voi päästä satasella. 4 panoa kuussa tekisi jo 400 euroa.

Miksi ihmeessä laskettaisiin seksi mukaan? Vai onko se sinulle vain pakkopullaa jota annat kumppanin mieliksi, sitten ehkä ymmärrän.

Mikä on ruoanlaiton hinta?

Lasketaanko mukaan ruoan hinnan lisäksi vaiva?

Millä summalla veloitatte toisianne saunan lämmittämisestä tai kotirappusten lakaisusta?

Millä summalla toinen saa hyötyä kun sinä keität kahvit ja leivot pullat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.

Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.

Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.

Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?

Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.

Saamapuolellahan se on helppo  taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)[/

Jos lähdetään kaikki hinnoittelemaan ja lasketaan kokonaishyöty, niin lisätään sitten seksi mukaan. Paljonko maksaisi pano maksullisen kanssa. Sanotaan, että halvimmillaan voi päästä satasella. 4 panoa kuussa tekisi jo 400 euroa.

Totta. Siinä säästäväinen puoliso voisi ottaa huomioon, että toinen ei velkaannu holtittomasti vaan pitäisi huolen, että panokulut pysyisivät kohtuullisina. Joku kaksi kertaa kuukaudessa ei miehenkään taloutta kaataisi.

Itse asiassa jos on kohtuullisen tasokas tapaus, niin veloitus menee tietenkin high-end escortin markkinahintaisten taksojen mukaan. Ei siis pelkästä seksistä, vaan ylipäänsä kaikesta yhteisestä ajanvietosta, esim. ravintolassa/teatterissa käynneistä jne.. Kun nyt kerran aletaan parisuhdetta ”markkinahinnoittelemaan”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.

Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.

Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.

Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?

Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.

Saamapuolellahan se on helppo  taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)

Olen tuo jonka kirjoitukseen vastasit. En tiedä tuosta saamapuolella olemisesta, kun en ole koskaan parisuhteessani euroja laskeskellut. Olen kyllä aikoinaan maksanut vuosien ajan käytännössä parheemme kaikki kulut puolison opiskellessa. Nykyään molemmilla on mukavat tulot, eikä kumpikaan meistä jaksa miettiä naurettavia ”kuka hyötyy/on hyötynyt”-asioita.

Tottakai olet maksanut. :)  

Arkikokemus on kuitenkin osoittanut todeksi tuo aiemman väittämäni, vaikka sinä olisitkin poikkeus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.

Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.

Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.

Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?

Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.

Saamapuolellahan se on helppo  taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)

Olen tuo jonka kirjoitukseen vastasit. En tiedä tuosta saamapuolella olemisesta, kun en ole koskaan parisuhteessani euroja laskeskellut. Olen kyllä aikoinaan maksanut vuosien ajan käytännössä parheemme kaikki kulut puolison opiskellessa. Nykyään molemmilla on mukavat tulot, eikä kumpikaan meistä jaksa miettiä naurettavia ”kuka hyötyy/on hyötynyt”-asioita.

Tottakai olet maksanut. :)  

Arkikokemus on kuitenkin osoittanut todeksi tuo aiemman väittämäni, vaikka sinä olisitkin poikkeus.

”Itse asiassa olen tehnyt mallintöitä nuorena”

”Minulla on kylläkin kaksi akateemista tutkintoa”

Klassikoita.

Vierailija kirjoitti:

Jos mies haluaa sinut vuokralle, hän varmaan on halukas tekemään vuokrasopimuksen, ja maksamaan siitä sitten vaadittavat verot. En lähtisi elämänkumppanini, jonka kanssa siis aion viettää loppuelämäni, kanssa mihinkään vuokraveivaukseen kartuttamaan hänen omaisuuttaan, ja tuo olisi jo hylkäysperuste parisuhteellekin. Haluaako mies siis että teidän suhteenne on vuokranantaja-vuokralainen suhde, vai parisuhde?

Ei tällaisesta vuokrasuhteesta mene veroa, kun ei ole omaa tilaa tai huonetta. Verotus edellyttää. Että vuokralaiselle on selkeä neliömetriä asunnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.

Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.

Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.

Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?

Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.

Saamapuolellahan se on helppo  taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)

Olen tuo jonka kirjoitukseen vastasit. En tiedä tuosta saamapuolella olemisesta, kun en ole koskaan parisuhteessani euroja laskeskellut. Olen kyllä aikoinaan maksanut vuosien ajan käytännössä parheemme kaikki kulut puolison opiskellessa. Nykyään molemmilla on mukavat tulot, eikä kumpikaan meistä jaksa miettiä naurettavia ”kuka hyötyy/on hyötynyt”-asioita.

Selvä. Lopeta kuitenkin ”aidosti pahoillaan oleminen” toisten suhteista. Aika ikävää käytöstä, jos toinen on onnellinen ja sinä tulet säälittelemään ja alentuvaisesti pahoittelemaan.

Ap, sinun kannattaisi maksaa puolet juoksevista kuluista ja säästää niin paljon pystyt tulevaa yhteistä kotia = omistusasuntoa varten. Ostaisitte uuden (ehkä isomman perheasunnon?) yhdessä puoliksi ja molemmilla olisi oma asuntolainansa. Nyt voisit kerätä oman alkupääoman säästämällä ja sijoittamalla. Ehdota tätä tarkan markan miehellesi. Jos hän ei ymmärrä eikä aio tehdä pitkän aikavälin suunnitelmia, niin unohda.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.

Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.

Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.

Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?

Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.

Saamapuolellahan se on helppo  taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)

Olen tuo jonka kirjoitukseen vastasit. En tiedä tuosta saamapuolella olemisesta, kun en ole koskaan parisuhteessani euroja laskeskellut. Olen kyllä aikoinaan maksanut vuosien ajan käytännössä parheemme kaikki kulut puolison opiskellessa. Nykyään molemmilla on mukavat tulot, eikä kumpikaan meistä jaksa miettiä naurettavia ”kuka hyötyy/on hyötynyt”-asioita.

Tottakai olet maksanut. :)  

Arkikokemus on kuitenkin osoittanut todeksi tuo aiemman väittämäni, vaikka sinä olisitkin poikkeus.

Minun arkikokemukseni taas on osoittanut itarat kitupiikit ja jopa parisuhteensa taloudellisia hyötyjä laskeskelevat äärimmäisen rasittaviksi tyypeiksi, ja olen tuollaisia kitupiikkejä tiputellut vuosien varrella tuttavapiiristäni surutta pois. Ei niiden kanssa voi viettää aikaa tai tehdä ylipäänsä mitään, kun mikään ei saisi maksaa mitään eikä varsinkaan itse saa koskaan jäädä centtiäkään ”tappiolle” mistään.

Itse maksaisin summan, joka molempien mielestä aidosti kattaa oman osuuteni. Keskenänne voitte keskustella, mitä se tarkoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.

Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.

Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.

Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?

Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.

Saamapuolellahan se on helppo  taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)

Olen tuo jonka kirjoitukseen vastasit. En tiedä tuosta saamapuolella olemisesta, kun en ole koskaan parisuhteessani euroja laskeskellut. Olen kyllä aikoinaan maksanut vuosien ajan käytännössä parheemme kaikki kulut puolison opiskellessa. Nykyään molemmilla on mukavat tulot, eikä kumpikaan meistä jaksa miettiä naurettavia ”kuka hyötyy/on hyötynyt”-asioita.

Tilanne on hieman erilainen siinä vaiheessa kun suhde ei ole enää ihan tuore. AP:n tapauksessa kuitenkin vaikuttaa siltä että on ja ainakin ap on aika nuori ja muuttamassa joko kotoaan tai ehkä opiskelijakämpästä miehen kanssa vasta yhteen, päätellen siitä että vuokran puolikas nostaisi hänen asuinkulujaan. Tuollaisessa tapauksessa on ihan järkevää miettiä niitä talousasioitakin - kummankin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yks jätkä kerran pyysi bensasta kun kävimme parinsadan kilsan päässä. Pyys 50e. No maksoin. Paljo mieti. Sama jätkä pölli mun Korkkarit. Unohdin sen autoon. En saanut takas. Hölmö jätin vielä tavaroita sille säilöön. En saanut koskaan takas. Varas ja petturi.

Jos mies pyytää rahaa siinä on aina joku vika.

Aviomiehen kanssa kun muutettiin yhteen en maksanut vuokraa enkä sähköä enkä vettä. Enkä edes ruokaa tai lomamatkoja. Elämä on yhteinen.

Näin juuri. Miten nämä kannattavuuden ja hyödyn laskuttajat muuten aikovat korvata saamansa hyödyn naiselle kun aletaan niitä lapsia hommata. Mikä olisi sopiva korvaus raskauden vaivoista, kivusta, särystä ja kuluista sekä korvaus menetetyistä tuloista ja otetusta riskistä terveydelle. Kun lapsi on saatu aikaiseksi, kuka maksaa lapsen osuuden vuokrasta ja kuluista?

Ovat muuten monin tavoin äärimmäisen rasittavia ihmisiä nuo jokaisen euron laskeskelijat ja hyötyjen mittaajat. Ei kukaan jaksa pidemmän päälle sellaisten kanssa olla tekemisissä, ja olen aidosti pahoillani jokaisen puolesta, joka on erehtynyt menemään naimisiin saati hankkimaan lapsia moisten kanssa.

Saamapuolellahan se on helppo  taivastella että kylläpä ne muut viitsii rahojaan laskeskella :)

Olen tuo jonka kirjoitukseen vastasit. En tiedä tuosta saamapuolella olemisesta, kun en ole koskaan parisuhteessani euroja laskeskellut. Olen kyllä aikoinaan maksanut vuosien ajan käytännössä parheemme kaikki kulut puolison opiskellessa. Nykyään molemmilla on mukavat tulot, eikä kumpikaan meistä jaksa miettiä naurettavia ”kuka hyötyy/on hyötynyt”-asioita.

Tottakai olet maksanut. :)  

Arkikokemus on kuitenkin osoittanut todeksi tuo aiemman väittämäni, vaikka sinä olisitkin poikkeus.

Minun arkikokemukseni taas on osoittanut itarat kitupiikit ja jopa parisuhteensa taloudellisia hyötyjä laskeskelevat äärimmäisen rasittaviksi tyypeiksi, ja olen tuollaisia kitupiikkejä tiputellut vuosien varrella tuttavapiiristäni surutta pois. Ei niiden kanssa voi viettää aikaa tai tehdä ylipäänsä mitään, kun mikään ei saisi maksaa mitään eikä varsinkaan itse saa koskaan jäädä centtiäkään ”tappiolle” mistään.

Joo kyllähän se kannattaa sellaiset "ystävät" armotta karsia pois, joita ei pysty kuppaamaan :)

Kyllä Ap:n kannattaa tässä tilanteessa tehdä kokonaislaskelma.

Kaikki tulee laskea ja hinnoitella, ettei tule epäselvyyksiä siitä kumpi hyötyy ja kenestä.

Pullaesimerkki oli hyvä. Ap leipoo pullat itse ostamistaan aineista. Pullia tulee kaksi pellillistä. Nyt kuuluu laskea pullan markkinahinta. Leipomoissa yksi pulla n.3Eur.

Pullia tulee 40 kpl.

Tästä Ap on ansainnut jo lähes 120 euron arvosta rahaa itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies haluaa sinut vuokralle, hän varmaan on halukas tekemään vuokrasopimuksen, ja maksamaan siitä sitten vaadittavat verot. En lähtisi elämänkumppanini, jonka kanssa siis aion viettää loppuelämäni, kanssa mihinkään vuokraveivaukseen kartuttamaan hänen omaisuuttaan, ja tuo olisi jo hylkäysperuste parisuhteellekin. Haluaako mies siis että teidän suhteenne on vuokranantaja-vuokralainen suhde, vai parisuhde?

Ei tällaisesta vuokrasuhteesta mene veroa, kun ei ole omaa tilaa tai huonetta. Verotus edellyttää. Että vuokralaiselle on selkeä neliömetriä asunnosta.

Kaikesta pääomatuloista menee veroa. Kulut saa tietenkin vähentää. Vuokratulot pitää ilmoittaa, vaikka verotettavaa tuloa ei jäisikään.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on ruoanlaiton hinta?

Lasketaanko mukaan ruoan hinnan lisäksi vaiva?

Millä summalla veloitatte toisianne saunan lämmittämisestä tai kotirappusten lakaisusta?

Millä summalla toinen saa hyötyä kun sinä keität kahvit ja leivot pullat?

Toinen tykkää hyvästä ruuasta, mutta ei osaa kokata. Toinen myös tykkää hyvästä ruuasta, mutta on innokas ja hyvä ruuanlaittaja. Miten tässä tapauksessa jaetaan ruuanlaittovuorot? On epäreilua, että hyvää ruokaa tekevä joutuu puolet ajasta syömään pahaa ruokaa, kun kuitenkin maksaa tarvikkeista puolet. Reiluinta olisi, että kumpikin ostaa ja tekee omat ruokansa, niin kumpikaan ei pääse hyötymään toisesta.

Outoa, että mies puhuu puolet markkinavuokrasta.

Minä pistäisin rahoiksi tuolla tavalla.

Puolet markkinavuokrasta kattaisi melkein kokonaan lainanhoitokuluni eli avopuoliso hoitaisi kokonaan lainani, mutta minä vain kerryttäisin omaisuutta. 

Minusta järkevää olisi, että ap maksaa vastikkeen ja puolet muista juoksevista kuluista.