Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Uusi ennuste sadosta on karua luettavaa: pelloilla jopa täystuho – ”Kaikki eivät vielä ymmärrä tilannetta”

Vierailija
28.06.2018 |

Juuri nyt
Uusi ennuste sadosta on karua luettavaa: pelloilla jopa täystuho – ”Kaikki eivät vielä ymmärrä tilannetta”
Kuivuus uhkaa joillain pelloilla tuhota sadon kokonaan.
Kuivuus uhkaa joillain pelloilla tuhota sadon kokonaan. (KUVA: Martti Kainulainen)

Julkaistu: 28.6. 15:44

Jaa4
Twiittaa

Taloussanomien ProAgriasta saamat satoennakot ovat aiempaakin ankeampia. Joillain alueilla ennuste on jopa 0 % normaalista, eli satoa ei saada lainkaan.
Kuivuuden aiheuttamat satotappiot ovat osoittautumassa alkukevään ennusteitakin pahemmiksi. Saderintama, joka kasteli juhannuksen viettäjiä, tuli viljanviljelijöille liian myöhään eikä riitä heinäpelloillekaan.

Tiistaina ProAgria päivitti ennusteensa huomattavasti aiempaa synkemmäksi ja arvioi, että rehuohran, kauran ja kevätvehnän sato jää Etelä-Suomessa noin puoleen tavanomaisesta. Aiemmin arvio oli noin viidennes.

Katso jutun lopusta alueelliset satoennusteet viljelylajeittain

– Raaka todellisuus on, että 70 prosenttia kevätvehnän sadosta on menetetty, suunnilleen sama tilanne on ohrissa. Tulevilla sateilla ei ole niille enää mitään merkitystä, jokelalainen tilallinen Jussi Taruma kertoo.

Taruma viljelee vaimonsa Sadun kanssa kevätvehnää, mallas- ja rehuohraa, kuminaa ja timoteita.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Luulen, että kaikki eivät vielä ymmärrä tilannetta. Pelto voi näyttää vähän vihreämmältä reunalta katsellessa. Kun alkaa tarkemmin tutkia versomääriä ja kasvien kuntoa, näkee että peli on pitkälti menetetty.

Taruma uskoo, että moni viljelijä joutuu osista peltolohkoja tuhoamaan kasvustot kokonaan. Tuotto ei kata edes korjuukustannuksia ja myöhemmät sateet nostavat itämättä jääneille alueille jälkikasvustoa.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005736392.html?utm_campaign=tf-…

Kommentit (172)

Vierailija
121/172 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä kun eivät opi asentamaan kastelusysteemejä, vaikka koko elinkeino olisi uhattuna?

1 hehtaari vaatiin yhteen kasteluun 20mm vettä eli 200m3/H. Nykyajan peltotilat ovat isoja yleensä 100 hehtaarin plänttejä jotta kannattaa viljellä, joten 200m3/H x 100H on 20 000m3 vettä. Jos vesi on talousvettä eli keskiarvo 4€/m3 niin yhden kastelun hinnaksi tulee 80 000€. Varmaan kannattaa joo.

No ei sitä varmaan ostovedellä kukaan kastelisi. 

Vesistöstä pumpattava.

Palaa dieseliä 10-15litraa/tunti.

Runkolinjojen teko oma kustannus, kuivatusojat eivät sellaisenaan useinkaan kasteluun sovi.

Paree kun lopetat viljelyn kokonaan kun joka asiasta pitää maksaa jotain. Ainiin eihän se kannata kun normiduunarin keskipalkka on paljon pienempi kuin viljelijän. Lisäksi normiduunarilla ei ole varaa ostaa perheelle seitsemää traktoria. 

Normiduunari voisi traktorin sijaan maksaa omat työvälineensä eli tietokoneen ohjelmineen ja lisensseineen, työhuoneen kalusteineen tai vaikka sorvin, jos sillä töitä tekee. Sairaanhoitaja voisi maksaa vuokraa tiloista, joissa hoitaa potilaita jne.

Traktori on työväline. Jos aikoo pumpata vettä pelloille, niin tarvitsee jonkinlaisen laitteen, jolla pumpun saa toimimaan eli yleensä se on traktori vai ajattelitko, että työttömät olisi siellä ämpäreineen vettä kantamassa?

Vierailija
122/172 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mene näemmä joillakin jakeluun, että viljanviljelyn kate ei riitä kastelujärjestelmien rakentamiseen.

Oulujoessa voi virrata paljon vettä, mutta sen saaminen vaikkapa Liminkaan on toinen juttu.

Ja ei riitä, että vesi saadaan pellon reunaan, se on saatava peltoon.

Salaojitusjärjestelmä ei yleensä sellaisenaan toimi kasteluun, vesi ei nouse vastamaahan.

Yleensä salaojitus pitää rakentaa alustapitäen eri tavalla jos sitä aiotaan käyttää kasteluun.

Näitä on rakennettu perunatiloille.

Viljapuolella ongelma on, että kate ei tahdo riittää kuivatusojitustenkaan ylläpitoon ja kuivatus on Suomessa yleensä ensisijainen murhe.

Varmaan ihan asialliset argumentit, mutta peltoa ei pysty kastelemaan, koska peltoa ei pysty kastelemaan.

Siis perustelut ontuu.

Peltoa ei kannata kastella, koska peltoa ei kannata kastella.

Vähän enemmän älyllisyyttä odottaisi. Kai se vähäinenkin apu olisi kuivana kautena hyväksi?

Sinkkumies

Minusta oli ihan järkevästi kirjoitettu. Kerro nyt itse miten tuon kastelun rahoittaisit ja hoitaisit 100 ha pellolla, joka sijaitsee 10 km päässä lähimmältä makeanveden altaalta? Ja muista, että mikään pikkukastelu ei rutikuivalka auta, koska pieni vesimäärä jää kuivassa maassa pintaan ja kuivuu heti melkein auringossa ja kuivassa tuulessa.

Kaikki tai ei siis mitään? Mä itse toimin insinöörinä ja kyllä tuo kastelu varmasti onnistuisi, mutta onhan se kannattavampaa, kuin menettää koko sato. Eikö?

Sinkkumies

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/172 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mene näemmä joillakin jakeluun, että viljanviljelyn kate ei riitä kastelujärjestelmien rakentamiseen.

Oulujoessa voi virrata paljon vettä, mutta sen saaminen vaikkapa Liminkaan on toinen juttu.

Ja ei riitä, että vesi saadaan pellon reunaan, se on saatava peltoon.

Salaojitusjärjestelmä ei yleensä sellaisenaan toimi kasteluun, vesi ei nouse vastamaahan.

Yleensä salaojitus pitää rakentaa alustapitäen eri tavalla jos sitä aiotaan käyttää kasteluun.

Näitä on rakennettu perunatiloille.

Viljapuolella ongelma on, että kate ei tahdo riittää kuivatusojitustenkaan ylläpitoon ja kuivatus on Suomessa yleensä ensisijainen murhe.

Varmaan ihan asialliset argumentit, mutta peltoa ei pysty kastelemaan, koska peltoa ei pysty kastelemaan.

Siis perustelut ontuu.

Peltoa ei kannata kastella, koska peltoa ei kannata kastella.

Vähän enemmän älyllisyyttä odottaisi. Kai se vähäinenkin apu olisi kuivana kautena hyväksi?

Sinkkumies

Minusta oli ihan järkevästi kirjoitettu. Kerro nyt itse miten tuon kastelun rahoittaisit ja hoitaisit 100 ha pellolla, joka sijaitsee 10 km päässä lähimmältä makeanveden altaalta? Ja muista, että mikään pikkukastelu ei rutikuivalka auta, koska pieni vesimäärä jää kuivassa maassa pintaan ja kuivuu heti melkein auringossa ja kuivassa tuulessa.

Käytännössä kastelu vaatii tuon vähintään 20mm eli 20000m3/100hehtaaria

Vierailija
124/172 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä kun eivät opi asentamaan kastelusysteemejä, vaikka koko elinkeino olisi uhattuna?

1 hehtaari vaatiin yhteen kasteluun 20mm vettä eli 200m3/H. Nykyajan peltotilat ovat isoja yleensä 100 hehtaarin plänttejä jotta kannattaa viljellä, joten 200m3/H x 100H on 20 000m3 vettä. Jos vesi on talousvettä eli keskiarvo 4€/m3 niin yhden kastelun hinnaksi tulee 80 000€. Varmaan kannattaa joo.

No ei sitä varmaan ostovedellä kukaan kastelisi. 

Vesistöstä pumpattava.

Palaa dieseliä 10-15litraa/tunti.

Runkolinjojen teko oma kustannus, kuivatusojat eivät sellaisenaan useinkaan kasteluun sovi.

Paree kun lopetat viljelyn kokonaan kun joka asiasta pitää maksaa jotain. Ainiin eihän se kannata kun normiduunarin keskipalkka on paljon pienempi kuin viljelijän. Lisäksi normiduunarilla ei ole varaa ostaa perheelle seitsemää traktoria. 

Normiduunari voisi traktorin sijaan maksaa omat työvälineensä eli tietokoneen ohjelmineen ja lisensseineen, työhuoneen kalusteineen tai vaikka sorvin, jos sillä töitä tekee. Sairaanhoitaja voisi maksaa vuokraa tiloista, joissa hoitaa potilaita jne.

Traktori on työväline. Jos aikoo pumpata vettä pelloille, niin tarvitsee jonkinlaisen laitteen, jolla pumpun saa toimimaan eli yleensä se on traktori vai ajattelitko, että työttömät olisi siellä ämpäreineen vettä kantamassa?

Pumppuja tarvii tietenkin useamman ja jos tosiaan viljelykasvit ovat arvokkaampia, niin jonkinlainen putkilinjasto kannattanee silloin jo rakentaa huonoja aikoja silmällä pitäen.

Siis eihän tässä voi omaan perssilmään tuijottaa ja katsella, että just nyt se ei kannata. 

Voi kannattaa jatkossa ..

Sinkkumies

Vierailija
125/172 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mene näemmä joillakin jakeluun, että viljanviljelyn kate ei riitä kastelujärjestelmien rakentamiseen.

Oulujoessa voi virrata paljon vettä, mutta sen saaminen vaikkapa Liminkaan on toinen juttu.

Ja ei riitä, että vesi saadaan pellon reunaan, se on saatava peltoon.

Salaojitusjärjestelmä ei yleensä sellaisenaan toimi kasteluun, vesi ei nouse vastamaahan.

Yleensä salaojitus pitää rakentaa alustapitäen eri tavalla jos sitä aiotaan käyttää kasteluun.

Näitä on rakennettu perunatiloille.

Viljapuolella ongelma on, että kate ei tahdo riittää kuivatusojitustenkaan ylläpitoon ja kuivatus on Suomessa yleensä ensisijainen murhe.

Varmaan ihan asialliset argumentit, mutta peltoa ei pysty kastelemaan, koska peltoa ei pysty kastelemaan.

Siis perustelut ontuu.

Peltoa ei kannata kastella, koska peltoa ei kannata kastella.

Vähän enemmän älyllisyyttä odottaisi. Kai se vähäinenkin apu olisi kuivana kautena hyväksi?

Sinkkumies

Minusta oli ihan järkevästi kirjoitettu. Kerro nyt itse miten tuon kastelun rahoittaisit ja hoitaisit 100 ha pellolla, joka sijaitsee 10 km päässä lähimmältä makeanveden altaalta? Ja muista, että mikään pikkukastelu ei rutikuivalka auta, koska pieni vesimäärä jää kuivassa maassa pintaan ja kuivuu heti melkein auringossa ja kuivassa tuulessa.

Käytännössä kastelu vaatii tuon vähintään 20mm eli 20000m3/100hehtaaria

Eli nolla tai sitten se vaatii vähintään miljoona litraa?

Sinkkumies

Perustelut? Perustelut?

Vierailija
126/172 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten joku voi olla niin tollero, ettei tajua, että ensin kastelu on -ei mitään-, sitten jos aletaan puhumaan kastelusta niin keksitään omasta päästä määriä mitä se vaatii.

Ei se mitään määriä vaadi. Jokainen litra niille kasveille on hyväksi. Olen ihan omassa puutarhassani todennut.

Sinkkumies

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/172 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä kun eivät opi asentamaan kastelusysteemejä, vaikka koko elinkeino olisi uhattuna?

1 hehtaari vaatiin yhteen kasteluun 20mm vettä eli 200m3/H. Nykyajan peltotilat ovat isoja yleensä 100 hehtaarin plänttejä jotta kannattaa viljellä, joten 200m3/H x 100H on 20 000m3 vettä. Jos vesi on talousvettä eli keskiarvo 4€/m3 niin yhden kastelun hinnaksi tulee 80 000€. Varmaan kannattaa joo.

No ei sitä varmaan ostovedellä kukaan kastelisi. 

Vesistöstä pumpattava.

Palaa dieseliä 10-15litraa/tunti.

Runkolinjojen teko oma kustannus, kuivatusojat eivät sellaisenaan useinkaan kasteluun sovi.

Paree kun lopetat viljelyn kokonaan kun joka asiasta pitää maksaa jotain. Ainiin eihän se kannata kun normiduunarin keskipalkka on paljon pienempi kuin viljelijän. Lisäksi normiduunarilla ei ole varaa ostaa perheelle seitsemää traktoria. 

Normiduunari voisi traktorin sijaan maksaa omat työvälineensä eli tietokoneen ohjelmineen ja lisensseineen, työhuoneen kalusteineen tai vaikka sorvin, jos sillä töitä tekee. Sairaanhoitaja voisi maksaa vuokraa tiloista, joissa hoitaa potilaita jne.

Traktori on työväline. Jos aikoo pumpata vettä pelloille, niin tarvitsee jonkinlaisen laitteen, jolla pumpun saa toimimaan eli yleensä se on traktori vai ajattelitko, että työttömät olisi siellä ämpäreineen vettä kantamassa?

Yrittäjä maksaa kyllä kaikki työvälineensä ihan itse.

Vierailija
128/172 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuitenkaan totaalinen kuivuus ollut ongelma yli 50 vuoteen paitsi peruna viljelijöille jotka vielä 80 luvulla tuli toimeen melko pienilläkin aloilla ja oli kastelut omasta takaa.

Tulevana talvena ja keväällä sitten alkaa toimitus vaikeudet näkyä hyllyissä kun rehustakin sitten pulaa.

Perunaa ei tarvitse kastella.😂😂😂

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
129/172 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä kun eivät opi asentamaan kastelusysteemejä, vaikka koko elinkeino olisi uhattuna?

1 hehtaari vaatiin yhteen kasteluun 20mm vettä eli 200m3/H. Nykyajan peltotilat ovat isoja yleensä 100 hehtaarin plänttejä jotta kannattaa viljellä, joten 200m3/H x 100H on 20 000m3 vettä. Jos vesi on talousvettä eli keskiarvo 4€/m3 niin yhden kastelun hinnaksi tulee 80 000€. Varmaan kannattaa joo.

No ei sitä varmaan ostovedellä kukaan kastelisi. 

Vesistöstä pumpattava.

Palaa dieseliä 10-15litraa/tunti.

Runkolinjojen teko oma kustannus, kuivatusojat eivät sellaisenaan useinkaan kasteluun sovi.

Paree kun lopetat viljelyn kokonaan kun joka asiasta pitää maksaa jotain. Ainiin eihän se kannata kun normiduunarin keskipalkka on paljon pienempi kuin viljelijän. Lisäksi normiduunarilla ei ole varaa ostaa perheelle seitsemää traktoria. 

Normiduunari voisi traktorin sijaan maksaa omat työvälineensä eli tietokoneen ohjelmineen ja lisensseineen, työhuoneen kalusteineen tai vaikka sorvin, jos sillä töitä tekee. Sairaanhoitaja voisi maksaa vuokraa tiloista, joissa hoitaa potilaita jne.

Traktori on työväline. Jos aikoo pumpata vettä pelloille, niin tarvitsee jonkinlaisen laitteen, jolla pumpun saa toimimaan eli yleensä se on traktori vai ajattelitko, että työttömät olisi siellä ämpäreineen vettä kantamassa?

Pumppuja tarvii tietenkin useamman ja jos tosiaan viljelykasvit ovat arvokkaampia, niin jonkinlainen putkilinjasto kannattanee silloin jo rakentaa huonoja aikoja silmällä pitäen.

Siis eihän tässä voi omaan perssilmään tuijottaa ja katsella, että just nyt se ei kannata. 

Voi kannattaa jatkossa ..

Sinkkumies

Ainakin on helppo ymmärtää, miksi olet sinkkumies!

Vierailija
130/172 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuitenkaan totaalinen kuivuus ollut ongelma yli 50 vuoteen paitsi peruna viljelijöille jotka vielä 80 luvulla tuli toimeen melko pienilläkin aloilla ja oli kastelut omasta takaa.

Tulevana talvena ja keväällä sitten alkaa toimitus vaikeudet näkyä hyllyissä kun rehustakin sitten pulaa.

Perunaa ei tarvitse kastella.😂😂😂

Tarttee.

Kattilassa.

Sinkkumies

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
131/172 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mene näemmä joillakin jakeluun, että viljanviljelyn kate ei riitä kastelujärjestelmien rakentamiseen.

Oulujoessa voi virrata paljon vettä, mutta sen saaminen vaikkapa Liminkaan on toinen juttu.

Ja ei riitä, että vesi saadaan pellon reunaan, se on saatava peltoon.

Salaojitusjärjestelmä ei yleensä sellaisenaan toimi kasteluun, vesi ei nouse vastamaahan.

Yleensä salaojitus pitää rakentaa alustapitäen eri tavalla jos sitä aiotaan käyttää kasteluun.

Näitä on rakennettu perunatiloille.

Viljapuolella ongelma on, että kate ei tahdo riittää kuivatusojitustenkaan ylläpitoon ja kuivatus on Suomessa yleensä ensisijainen murhe.

Varmaan ihan asialliset argumentit, mutta peltoa ei pysty kastelemaan, koska peltoa ei pysty kastelemaan.

Siis perustelut ontuu.

Peltoa ei kannata kastella, koska peltoa ei kannata kastella.

Vähän enemmän älyllisyyttä odottaisi. Kai se vähäinenkin apu olisi kuivana kautena hyväksi?

Sinkkumies

Mielestäni esitin kyllä hyvät perustelut.

Jos ei viljelyn kate riitä kastelujärjestelmän rakentamiseen, silloin tilalla ei ole kastelujärjestelmää ja apua kuivuuteen ei saa, vaikka se olisi kuinka hyödyllistä.

Minulla on kastelujärjestelmä, pumppaan vettä pienestä purosta.

Minulla on mahdollista kastella muutama hehtaari ja niin teen kun tarvitaan.

Mutta järjestelmän ulottaminen kattamaan kaikki peltoni on mahdotonta niin teknisesti kuin taloudellisesti.

Järjestelmä on rakennettu erikoiskasvien tarpeisiin.

Sitäpaitsi, jos kotipitäjäni kaikille viljapelloille alettaisiin pumpata ko. purosta vettä, se kuivuisi kättelyssä.

Vierailija
132/172 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä kun eivät opi asentamaan kastelusysteemejä, vaikka koko elinkeino olisi uhattuna?

1 hehtaari vaatiin yhteen kasteluun 20mm vettä eli 200m3/H. Nykyajan peltotilat ovat isoja yleensä 100 hehtaarin plänttejä jotta kannattaa viljellä, joten 200m3/H x 100H on 20 000m3 vettä. Jos vesi on talousvettä eli keskiarvo 4€/m3 niin yhden kastelun hinnaksi tulee 80 000€. Varmaan kannattaa joo.

No ei sitä varmaan ostovedellä kukaan kastelisi. 

Vesistöstä pumpattava.

Palaa dieseliä 10-15litraa/tunti.

Runkolinjojen teko oma kustannus, kuivatusojat eivät sellaisenaan useinkaan kasteluun sovi.

Paree kun lopetat viljelyn kokonaan kun joka asiasta pitää maksaa jotain. Ainiin eihän se kannata kun normiduunarin keskipalkka on paljon pienempi kuin viljelijän. Lisäksi normiduunarilla ei ole varaa ostaa perheelle seitsemää traktoria. 

Normiduunari voisi traktorin sijaan maksaa omat työvälineensä eli tietokoneen ohjelmineen ja lisensseineen, työhuoneen kalusteineen tai vaikka sorvin, jos sillä töitä tekee. Sairaanhoitaja voisi maksaa vuokraa tiloista, joissa hoitaa potilaita jne.

Traktori on työväline. Jos aikoo pumpata vettä pelloille, niin tarvitsee jonkinlaisen laitteen, jolla pumpun saa toimimaan eli yleensä se on traktori vai ajattelitko, että työttömät olisi siellä ämpäreineen vettä kantamassa?

Pumppuja tarvii tietenkin useamman ja jos tosiaan viljelykasvit ovat arvokkaampia, niin jonkinlainen putkilinjasto kannattanee silloin jo rakentaa huonoja aikoja silmällä pitäen.

Siis eihän tässä voi omaan perssilmään tuijottaa ja katsella, että just nyt se ei kannata. 

Voi kannattaa jatkossa ..

Sinkkumies

Ainakin on helppo ymmärtää, miksi olet sinkkumies!

Onko sinulla useinkin ymmärtämisvaikeuksia? Siis tiedän, että olet vähälahjainen.

Sinkkumies

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
133/172 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomellakaan ei noita öljylähteitä ja ruuan voisi ulkoa ostaa maksoi mitä maksoi kun Egypti ostaa kalliit durum vehnät monasti Japanin edeltä.

Vierailija
134/172 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mene näemmä joillakin jakeluun, että viljanviljelyn kate ei riitä kastelujärjestelmien rakentamiseen.

Oulujoessa voi virrata paljon vettä, mutta sen saaminen vaikkapa Liminkaan on toinen juttu.

Ja ei riitä, että vesi saadaan pellon reunaan, se on saatava peltoon.

Salaojitusjärjestelmä ei yleensä sellaisenaan toimi kasteluun, vesi ei nouse vastamaahan.

Yleensä salaojitus pitää rakentaa alustapitäen eri tavalla jos sitä aiotaan käyttää kasteluun.

Näitä on rakennettu perunatiloille.

Viljapuolella ongelma on, että kate ei tahdo riittää kuivatusojitustenkaan ylläpitoon ja kuivatus on Suomessa yleensä ensisijainen murhe.

Varmaan ihan asialliset argumentit, mutta peltoa ei pysty kastelemaan, koska peltoa ei pysty kastelemaan.

Siis perustelut ontuu.

Peltoa ei kannata kastella, koska peltoa ei kannata kastella.

Vähän enemmän älyllisyyttä odottaisi. Kai se vähäinenkin apu olisi kuivana kautena hyväksi?

Sinkkumies

Minusta oli ihan järkevästi kirjoitettu. Kerro nyt itse miten tuon kastelun rahoittaisit ja hoitaisit 100 ha pellolla, joka sijaitsee 10 km päässä lähimmältä makeanveden altaalta? Ja muista, että mikään pikkukastelu ei rutikuivalka auta, koska pieni vesimäärä jää kuivassa maassa pintaan ja kuivuu heti melkein auringossa ja kuivassa tuulessa.

Kaikki tai ei siis mitään? Mä itse toimin insinöörinä ja kyllä tuo kastelu varmasti onnistuisi, mutta onhan se kannattavampaa, kuin menettää koko sato. Eikö?

Sinkkumies

Miten?

Viljapeltoa ei voi mennä tallomaan millään vehkeillä tai lakoaa ne loputkin viljat.

Itsekö ne putket sinne lentelee.

Viljapeltoja ei voi käytännössä kastella mitenkään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
135/172 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kalju Pitkätukka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mene näemmä joillakin jakeluun, että viljanviljelyn kate ei riitä kastelujärjestelmien rakentamiseen.

Oulujoessa voi virrata paljon vettä, mutta sen saaminen vaikkapa Liminkaan on toinen juttu.

Ja ei riitä, että vesi saadaan pellon reunaan, se on saatava peltoon.

Salaojitusjärjestelmä ei yleensä sellaisenaan toimi kasteluun, vesi ei nouse vastamaahan.

Yleensä salaojitus pitää rakentaa alustapitäen eri tavalla jos sitä aiotaan käyttää kasteluun.

Näitä on rakennettu perunatiloille.

Viljapuolella ongelma on, että kate ei tahdo riittää kuivatusojitustenkaan ylläpitoon ja kuivatus on Suomessa yleensä ensisijainen murhe.

Varmaan ihan asialliset argumentit, mutta peltoa ei pysty kastelemaan, koska peltoa ei pysty kastelemaan.

Siis perustelut ontuu.

Peltoa ei kannata kastella, koska peltoa ei kannata kastella.

Vähän enemmän älyllisyyttä odottaisi. Kai se vähäinenkin apu olisi kuivana kautena hyväksi?

Sinkkumies

Mielestäni esitin kyllä hyvät perustelut.

Jos ei viljelyn kate riitä kastelujärjestelmän rakentamiseen, silloin tilalla ei ole kastelujärjestelmää ja apua kuivuuteen ei saa, vaikka se olisi kuinka hyödyllistä.

Minulla on kastelujärjestelmä, pumppaan vettä pienestä purosta.

Minulla on mahdollista kastella muutama hehtaari ja niin teen kun tarvitaan.

Mutta järjestelmän ulottaminen kattamaan kaikki peltoni on mahdotonta niin teknisesti kuin taloudellisesti.

Järjestelmä on rakennettu erikoiskasvien tarpeisiin.

Sitäpaitsi, jos kotipitäjäni kaikille viljapelloille alettaisiin pumpata ko. purosta vettä, se kuivuisi kättelyssä.

Siinäpä se. Jos kaikki olis Insinnöörejä, niin ehkä mullakaan ei olis töitä. Insinööriksi ei kannata kouluttautua, koska jos kaikki kouluttautuis niin mitään töitä ei olis. Sen takia on parempi elää sosiaalituilla.

Sinkkumies

Vierailija
136/172 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Golfkentätkin on ihan pulassa ja ruskeina vaikka siellä kastelujärjestelmät. Myös jatkuva tuuli lisää kuivuuden aiheuttamaa ongelmaa ja monella kentällä on voitu pitää vain greenit kunnossa. Osalla niissäkin ongelmia.

No voi voi.

Viljelijöitä pitää sääliä mutta golfkenttäyrittäjiä kohtaan ei saa tuntea empatiaa, niinkö?

Vierailija
137/172 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Perunan kastelu on usein hyvinkin hyödyllistä, toki riippuu olosuhteista.

Kuivuus mukulanmuodostusvaiheessa tekee sadosta huonon.

Kuivuus myöhemmin altistaa perunaruvelle.

Vierailija
138/172 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mene näemmä joillakin jakeluun, että viljanviljelyn kate ei riitä kastelujärjestelmien rakentamiseen.

Oulujoessa voi virrata paljon vettä, mutta sen saaminen vaikkapa Liminkaan on toinen juttu.

Ja ei riitä, että vesi saadaan pellon reunaan, se on saatava peltoon.

Salaojitusjärjestelmä ei yleensä sellaisenaan toimi kasteluun, vesi ei nouse vastamaahan.

Yleensä salaojitus pitää rakentaa alustapitäen eri tavalla jos sitä aiotaan käyttää kasteluun.

Näitä on rakennettu perunatiloille.

Viljapuolella ongelma on, että kate ei tahdo riittää kuivatusojitustenkaan ylläpitoon ja kuivatus on Suomessa yleensä ensisijainen murhe.

Varmaan ihan asialliset argumentit, mutta peltoa ei pysty kastelemaan, koska peltoa ei pysty kastelemaan.

Siis perustelut ontuu.

Peltoa ei kannata kastella, koska peltoa ei kannata kastella.

Vähän enemmän älyllisyyttä odottaisi. Kai se vähäinenkin apu olisi kuivana kautena hyväksi?

Sinkkumies

Minusta oli ihan järkevästi kirjoitettu. Kerro nyt itse miten tuon kastelun rahoittaisit ja hoitaisit 100 ha pellolla, joka sijaitsee 10 km päässä lähimmältä makeanveden altaalta? Ja muista, että mikään pikkukastelu ei rutikuivalka auta, koska pieni vesimäärä jää kuivassa maassa pintaan ja kuivuu heti melkein auringossa ja kuivassa tuulessa.

Kaikki tai ei siis mitään? Mä itse toimin insinöörinä ja kyllä tuo kastelu varmasti onnistuisi, mutta onhan se kannattavampaa, kuin menettää koko sato. Eikö?

Sinkkumies

Miten?

Viljapeltoa ei voi mennä tallomaan millään vehkeillä tai lakoaa ne loputkin viljat.

Itsekö ne putket sinne lentelee.

Viljapeltoja ei voi käytännössä kastella mitenkään.

Putket/letkut voi asentaa vaikka silloin kun ei viljele.

Älä viitsi.

Sinkkumies

Vierailija
139/172 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi normiduunarilla ei ole varaa ostaa perheelle seitsemää traktoria.

Onko sinulla mitään käsitystä traktoreiden vuosittaisista myyntimääristä Suomessa, ja miten se suhteutuu maatilojen määrään?

Jos ei ole, niin vedä v###u päähäsi äläkä tule tänne länkyttämään asioista joista et ole alkuunkaan perillä.

Voisitko siivota suusi?

Vierailija
140/172 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jätän tämän mielipiteeni vain tähän:

Ärsyttää kaikki lällättelijät ja päänsä rääpijät. Mahtaa teillä mennä elämässä huonosti, kun pitää olla kateellinen jollekin jyväjemmarille tai *askasaappaalle.

Ei ole historiallisesti pitkäkään aika, kun samanlaisten ongelmien takia ihmisiä lakosi kuin heinää. Ihmisiä, ihan oikeita ihmisiä, samanlaisia kuin sinä lällyttelijä, kuoli nälkään. Nälkävuosina ihmisiä oli tien pientareet pullollaan. Kuolleinna, ja he olivat yrittäneet syödä ulostetta.

Söivät ulosteita! Ja kuolivat!

Toivon että jokainen leukailija ja ruuan kanssa pelleilijä, edes haistaisi pitkän *askan.

En ole kateellinen, mutta ärsyttää kaikki tukien väärinkäyttäjät. Juuri Juhannuksena kuulin taas maajussien kehuja kuinka pelloille kylvetään jotain mistä saa tuet. Syksyllä sitten sato kynnetään takaisin peltoon kun ei edes jakseta korjata sitä vaan ollaan pelkästään tukien perässä. Ja me muut maksamme tämän lystin.

Ongelma: et saa tukia, jos et myös korjaa satoa. Kyntäminen ei riitä. Maataloustarkastajat kiertävät tiloilla ja tarkastavat, että pelloilla on todella tehty määräysten mukaan.

Harva pelto tarkastetaan ja se tiedetään. Tarkastusten vuoksi kylvöt kyllä tehdään, mutta mistä kukaan voi tietää kun pellot on jo kyntänyt mitä oikeasti on tehty. Yleensä vielä vedotaan siihen ettei viljely onnistunut.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kaksi viisi