Lue keskustelun säännöt.
Uusi ennuste sadosta on karua luettavaa: pelloilla jopa täystuho – ”Kaikki eivät vielä ymmärrä tilannetta”
28.06.2018 |
Juuri nyt
Uusi ennuste sadosta on karua luettavaa: pelloilla jopa täystuho – ”Kaikki eivät vielä ymmärrä tilannetta”
Kuivuus uhkaa joillain pelloilla tuhota sadon kokonaan.
Kuivuus uhkaa joillain pelloilla tuhota sadon kokonaan. (KUVA: Martti Kainulainen)
Julkaistu: 28.6. 15:44
Jaa4
Twiittaa
Taloussanomien ProAgriasta saamat satoennakot ovat aiempaakin ankeampia. Joillain alueilla ennuste on jopa 0 % normaalista, eli satoa ei saada lainkaan.
Kuivuuden aiheuttamat satotappiot ovat osoittautumassa alkukevään ennusteitakin pahemmiksi. Saderintama, joka kasteli juhannuksen viettäjiä, tuli viljanviljelijöille liian myöhään eikä riitä heinäpelloillekaan.
Tiistaina ProAgria päivitti ennusteensa huomattavasti aiempaa synkemmäksi ja arvioi, että rehuohran, kauran ja kevätvehnän sato jää Etelä-Suomessa noin puoleen tavanomaisesta. Aiemmin arvio oli noin viidennes.
Katso jutun lopusta alueelliset satoennusteet viljelylajeittain
– Raaka todellisuus on, että 70 prosenttia kevätvehnän sadosta on menetetty, suunnilleen sama tilanne on ohrissa. Tulevilla sateilla ei ole niille enää mitään merkitystä, jokelalainen tilallinen Jussi Taruma kertoo.
Taruma viljelee vaimonsa Sadun kanssa kevätvehnää, mallas- ja rehuohraa, kuminaa ja timoteita.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
– Luulen, että kaikki eivät vielä ymmärrä tilannetta. Pelto voi näyttää vähän vihreämmältä reunalta katsellessa. Kun alkaa tarkemmin tutkia versomääriä ja kasvien kuntoa, näkee että peli on pitkälti menetetty.
Taruma uskoo, että moni viljelijä joutuu osista peltolohkoja tuhoamaan kasvustot kokonaan. Tuotto ei kata edes korjuukustannuksia ja myöhemmät sateet nostavat itämättä jääneille alueille jälkikasvustoa.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005736392.html?utm_campaign=tf-…
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä kun eivät opi asentamaan kastelusysteemejä, vaikka koko elinkeino olisi uhattuna?
1 hehtaari vaatiin yhteen kasteluun 20mm vettä eli 200m3/H. Nykyajan peltotilat ovat isoja yleensä 100 hehtaarin plänttejä jotta kannattaa viljellä, joten 200m3/H x 100H on 20 000m3 vettä. Jos vesi on talousvettä eli keskiarvo 4€/m3 niin yhden kastelun hinnaksi tulee 80 000€. Varmaan kannattaa joo.
No ei sitä varmaan ostovedellä kukaan kastelisi.
Vesistöstä pumpattava.
Palaa dieseliä 10-15litraa/tunti.
Runkolinjojen teko oma kustannus, kuivatusojat eivät sellaisenaan useinkaan kasteluun sovi.Paree kun lopetat viljelyn kokonaan kun joka asiasta pitää maksaa jotain. Ainiin eihän se kannata kun normiduunarin keskipalkka on paljon pienempi kuin viljelijän. Lisäksi normiduunarilla ei ole varaa ostaa perheelle seitsemää traktoria.
Normiduunari voisi traktorin sijaan maksaa omat työvälineensä eli tietokoneen ohjelmineen ja lisensseineen, työhuoneen kalusteineen tai vaikka sorvin, jos sillä töitä tekee. Sairaanhoitaja voisi maksaa vuokraa tiloista, joissa hoitaa potilaita jne.
Traktori on työväline. Jos aikoo pumpata vettä pelloille, niin tarvitsee jonkinlaisen laitteen, jolla pumpun saa toimimaan eli yleensä se on traktori vai ajattelitko, että työttömät olisi siellä ämpäreineen vettä kantamassa?
Pumppuja tarvii tietenkin useamman ja jos tosiaan viljelykasvit ovat arvokkaampia, niin jonkinlainen putkilinjasto kannattanee silloin jo rakentaa huonoja aikoja silmällä pitäen.
Siis eihän tässä voi omaan perssilmään tuijottaa ja katsella, että just nyt se ei kannata.
Voi kannattaa jatkossa ..
Sinkkumies
Meillä on pellolla putkilinjasto, mutta kunta kielsi tänä vuonna kastelun, koska tila on pohjavesialueella ja vesi tarvitaan kuntalaisille (varavedenottopaikka). Vaihtoehdoksi jäi vetää letkut noin 5 km päästä, mutta siinä tarvittaisiin jo sellainen määrä pumppuja väliin, että ei kannata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätän tämän mielipiteeni vain tähän:
Ärsyttää kaikki lällättelijät ja päänsä rääpijät. Mahtaa teillä mennä elämässä huonosti, kun pitää olla kateellinen jollekin jyväjemmarille tai *askasaappaalle.
Ei ole historiallisesti pitkäkään aika, kun samanlaisten ongelmien takia ihmisiä lakosi kuin heinää. Ihmisiä, ihan oikeita ihmisiä, samanlaisia kuin sinä lällyttelijä, kuoli nälkään. Nälkävuosina ihmisiä oli tien pientareet pullollaan. Kuolleinna, ja he olivat yrittäneet syödä ulostetta.
Söivät ulosteita! Ja kuolivat!
Toivon että jokainen leukailija ja ruuan kanssa pelleilijä, edes haistaisi pitkän *askan.
En ole kateellinen, mutta ärsyttää kaikki tukien väärinkäyttäjät. Juuri Juhannuksena kuulin taas maajussien kehuja kuinka pelloille kylvetään jotain mistä saa tuet. Syksyllä sitten sato kynnetään takaisin peltoon kun ei edes jakseta korjata sitä vaan ollaan pelkästään tukien perässä. Ja me muut maksamme tämän lystin.
Ongelma: et saa tukia, jos et myös korjaa satoa. Kyntäminen ei riitä. Maataloustarkastajat kiertävät tiloilla ja tarkastavat, että pelloilla on todella tehty määräysten mukaan.
Harva pelto tarkastetaan ja se tiedetään. Tarkastusten vuoksi kylvöt kyllä tehdään, mutta mistä kukaan voi tietää kun pellot on jo kyntänyt mitä oikeasti on tehty. Yleensä vielä vedotaan siihen ettei viljely onnistunut.
Pelloista tarkastetaan noin 30%. Tarkastuksia tehdään koko kasvukauden ajan ja jos viljelijä ei ensin ilmoita epäonnistuneesta viljelystä ja odota tarkastajaa käymään, niin kynnetty alue tulkitaan suunnitelman vastaisesti hoidetuksi ja kaikki tilan tuet pienevät 70% ja ko. alueen tuki on 0 e.
Sanoit, että joka litra on hyväksi.
Ei pidä paikkaansa.
Vettä pitää mennä tarpeeksi.
Jos kastelu jää vähäiseksi, menetetään kasteluun käytetyt resurssit, mutta hyöty jaa saavuttamatta.
Arvaapa mistä tiedän....
Puutarhaoloissa muutamalla kastelukannullisella saa toki aikaan asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mene näemmä joillakin jakeluun, että viljanviljelyn kate ei riitä kastelujärjestelmien rakentamiseen.
Oulujoessa voi virrata paljon vettä, mutta sen saaminen vaikkapa Liminkaan on toinen juttu.
Ja ei riitä, että vesi saadaan pellon reunaan, se on saatava peltoon.
Salaojitusjärjestelmä ei yleensä sellaisenaan toimi kasteluun, vesi ei nouse vastamaahan.
Yleensä salaojitus pitää rakentaa alustapitäen eri tavalla jos sitä aiotaan käyttää kasteluun.
Näitä on rakennettu perunatiloille.
Viljapuolella ongelma on, että kate ei tahdo riittää kuivatusojitustenkaan ylläpitoon ja kuivatus on Suomessa yleensä ensisijainen murhe.
Varmaan ihan asialliset argumentit, mutta peltoa ei pysty kastelemaan, koska peltoa ei pysty kastelemaan.
Siis perustelut ontuu.
Peltoa ei kannata kastella, koska peltoa ei kannata kastella.
Vähän enemmän älyllisyyttä odottaisi. Kai se vähäinenkin apu olisi kuivana kautena hyväksi?
Sinkkumies
Minusta oli ihan järkevästi kirjoitettu. Kerro nyt itse miten tuon kastelun rahoittaisit ja hoitaisit 100 ha pellolla, joka sijaitsee 10 km päässä lähimmältä makeanveden altaalta? Ja muista, että mikään pikkukastelu ei rutikuivalka auta, koska pieni vesimäärä jää kuivassa maassa pintaan ja kuivuu heti melkein auringossa ja kuivassa tuulessa.
Kaikki tai ei siis mitään? Mä itse toimin insinöörinä ja kyllä tuo kastelu varmasti onnistuisi, mutta onhan se kannattavampaa, kuin menettää koko sato. Eikö?
Sinkkumies
Miten?
Viljapeltoa ei voi mennä tallomaan millään vehkeillä tai lakoaa ne loputkin viljat.
Itsekö ne putket sinne lentelee.
Viljapeltoja ei voi käytännössä kastella mitenkään.Putket/letkut voi asentaa vaikka silloin kun ei viljele.
Älä viitsi.
Sinkkumies
hehtaarihinta on noin 15 000 e eli saat viljellä sitä peltoa aika monta vuotta, että saat summan takaisin. Tässä on mukana putkisto, pumppaamot, tarvittavat kaivot tai putket vesistöön sekä tietenkin siirrettävät sadetinlaitteet. Sähkötöitä en laskenut tähän mukaan.
Eli ihanan kallista, kun muistaa, että huoltokulut vuodessa ovat noin 180 e/ha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kun ihmiset ymmärtäisivät maanviljelijöiden ahdinkoa. Meillä ollut nyt 5v viljatila. Ja ihan hirveää, kun se ei ole yhtenäkään vuonna tuottanut ja koko ajan pelätään, että joku kone hajoaa. Velat vielä niskassa.
Tuet tippuvat vuosittain, ja viljan hinta vain laskee. Onneksi molemmat käymme päivätöissä, niin jotenkin selvitään. Kuivuuden takia menetämme sadosta arvioilta 40% tänä vuonna. Ei paljon naurata. Kulut silti samat ja mitään satokorvauksia ei tosiaan nykyään enää makseta. Lisäksi tekee pahaa katsoa, kun tilanteesta kärsivät maanviljelijät jo henkisesti ja psyykkisesti.Myykää liiketoimintanne (peltonne ja ne koneet jotka on myyntikelpoiset) jollekulle joka pärjännee paremmin isommalla tilakoolla. Toinen vaihtoehto on että viljelette jotain kannattavampaa. Kannattamatonta bisnestä ei kannata tekohengittää loputtomiin, edes verovaroista.
Jossain vaiheessa kun tulee suurkatastrofi ja ruokaa ei ole kun on lopetettu tuotanto eikä sitää mistää vaan sinäkin kuljet talosta taloon hattu kädessä pyytäessäsi ruokaa vatsan huutaessa mutta et saa kun he tarvitsevat sen vähäisen. Toiset hakevat väkisin ja yhteiskunta romahtaa. Yhteiskunta pysyy koossa viimekädessä ruuan avulla, kun se loppuu niin kaikki romahtaa. Et lopetaan vaan ruuantuotanto, näkee sen tyhmäkin et missä maassa pula ruuasta niin on todella epävakaa ja väkivaltainen.
Jos huoltovarmuus on pääasia (kuten sen pitäisi olla), pitäisi keskittyä viljelemään vain jotakin mitä on järkevää Suomessa viljellä (perunaa?). Suurkatastrofin sattuessa voinemme syödä vaikeiden aikojen ajan yli hieman yksipuolisemminkin.
Ei sitä pelkällä perunalla pärjää ja tautiriskien takia samaa lajiketta ei voi viljellä samalla lohkolla kokoajan, max 3 vuotta viljat, perunat ja porkkanat jne. joka vuosi eri lohkolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä kun eivät opi asentamaan kastelusysteemejä, vaikka koko elinkeino olisi uhattuna?
1 hehtaari vaatiin yhteen kasteluun 20mm vettä eli 200m3/H. Nykyajan peltotilat ovat isoja yleensä 100 hehtaarin plänttejä jotta kannattaa viljellä, joten 200m3/H x 100H on 20 000m3 vettä. Jos vesi on talousvettä eli keskiarvo 4€/m3 niin yhden kastelun hinnaksi tulee 80 000€. Varmaan kannattaa joo.
No ei sitä varmaan ostovedellä kukaan kastelisi.
Vesistöstä pumpattava.
Palaa dieseliä 10-15litraa/tunti.
Runkolinjojen teko oma kustannus, kuivatusojat eivät sellaisenaan useinkaan kasteluun sovi.Paree kun lopetat viljelyn kokonaan kun joka asiasta pitää maksaa jotain. Ainiin eihän se kannata kun normiduunarin keskipalkka on paljon pienempi kuin viljelijän. Lisäksi normiduunarilla ei ole varaa ostaa perheelle seitsemää traktoria.
Normiduunari voisi traktorin sijaan maksaa omat työvälineensä eli tietokoneen ohjelmineen ja lisensseineen, työhuoneen kalusteineen tai vaikka sorvin, jos sillä töitä tekee. Sairaanhoitaja voisi maksaa vuokraa tiloista, joissa hoitaa potilaita jne.
Traktori on työväline. Jos aikoo pumpata vettä pelloille, niin tarvitsee jonkinlaisen laitteen, jolla pumpun saa toimimaan eli yleensä se on traktori vai ajattelitko, että työttömät olisi siellä ämpäreineen vettä kantamassa?
Pumppuja tarvii tietenkin useamman ja jos tosiaan viljelykasvit ovat arvokkaampia, niin jonkinlainen putkilinjasto kannattanee silloin jo rakentaa huonoja aikoja silmällä pitäen.
Siis eihän tässä voi omaan perssilmään tuijottaa ja katsella, että just nyt se ei kannata.
Voi kannattaa jatkossa ..
Sinkkumies
Meillä on pellolla putkilinjasto, mutta kunta kielsi tänä vuonna kastelun, koska tila on pohjavesialueella ja vesi tarvitaan kuntalaisille (varavedenottopaikka). Vaihtoehdoksi jäi vetää letkut noin 5 km päästä, mutta siinä tarvittaisiin jo sellainen määrä pumppuja väliin, että ei kannata.
Mä huutelenkin maalta, kun merellä on hätä.
Itse arvostan viljelijöitä korkealle ja haluaisin vain nähdä nyt niin, että onko se kastelu sitten täysin turhaa. Voi olla, mutta sitä näkemystä mä en oikein pysty hyväksymään, että se on 0 litraa tai sitten jotta kastelu onnistuu niin miljoonalitraa.
Sinkkumies
Kalju Pitkätukka kirjoitti:
Sanoit, että joka litra on hyväksi.
Ei pidä paikkaansa.
Vettä pitää mennä tarpeeksi.
Jos kastelu jää vähäiseksi, menetetään kasteluun käytetyt resurssit, mutta hyöty jaa saavuttamatta.
Arvaapa mistä tiedän....
Puutarhaoloissa muutamalla kastelukannullisella saa toki aikaan asioita.
Sovitaan, että sinä olet oikeassa, mutta tämä jää vain väittelyksi, koska sä et pysty esittämään kuin oman empiirisen mielipiteesi, kuten minäkin.
Sinkkumies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Golfkenttäni on kusessa? Mite nyt suu pannaan?
Vierailija kirjoitti:
Kalju Pitkätukka kirjoitti:
Perunan kastelu on usein hyvinkin hyödyllistä, toki riippuu olosuhteista.
Kuivuus mukulanmuodostusvaiheessa tekee sadosta huonon.
Kuivuus myöhemmin altistaa perunaruvelle.
Märkyys tuo myös tauteja.
Sinkkumies
Totta, mutta vain liika märkyys.
Tarkoitus olisi pitää kosteus ideaalisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä kun eivät opi asentamaan kastelusysteemejä, vaikka koko elinkeino olisi uhattuna?
1 hehtaari vaatiin yhteen kasteluun 20mm vettä eli 200m3/H. Nykyajan peltotilat ovat isoja yleensä 100 hehtaarin plänttejä jotta kannattaa viljellä, joten 200m3/H x 100H on 20 000m3 vettä. Jos vesi on talousvettä eli keskiarvo 4€/m3 niin yhden kastelun hinnaksi tulee 80 000€. Varmaan kannattaa joo.
Jos vesi otetaan pienestä joesta, jossa virtaama 1m3/s, niin tuo vaatii 5,5h joen kaiken virtaaman.
Jos vesi otetaan isosta joesta, jonka virtaama on 500m3/s, niin kasteluun menee 40s. Teoriassa.
Öh.. no riippuu kasteltavasta pinta-alasta, mutta olet jäljillä.
Sinkkumies
Miten niin jäljillä? Tuo oli täsmälleen oikea tulos sille annetulle pinta-alalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kun ihmiset ymmärtäisivät maanviljelijöiden ahdinkoa. Meillä ollut nyt 5v viljatila. Ja ihan hirveää, kun se ei ole yhtenäkään vuonna tuottanut ja koko ajan pelätään, että joku kone hajoaa. Velat vielä niskassa.
Tuet tippuvat vuosittain, ja viljan hinta vain laskee. Onneksi molemmat käymme päivätöissä, niin jotenkin selvitään. Kuivuuden takia menetämme sadosta arvioilta 40% tänä vuonna. Ei paljon naurata. Kulut silti samat ja mitään satokorvauksia ei tosiaan nykyään enää makseta. Lisäksi tekee pahaa katsoa, kun tilanteesta kärsivät maanviljelijät jo henkisesti ja psyykkisesti.Myykää liiketoimintanne (peltonne ja ne koneet jotka on myyntikelpoiset) jollekulle joka pärjännee paremmin isommalla tilakoolla. Toinen vaihtoehto on että viljelette jotain kannattavampaa. Kannattamatonta bisnestä ei kannata tekohengittää loputtomiin, edes verovaroista.
Niin varmaan myymmekin. Ostettiin tila suvulta(ei siis peritty mutta vähän markkinahintaa halvemmalla saatiin), joten harmittaisi luopuminen. Kannattavampi viljeleminen vaatisi kalliimpia investointeja ja toisen pitäisi varmaan jättää päivätyöt. Täytyy nyt muutama vuosi vielä ihmetellä, mihin suuntaan maailma on menossa. Pakko se on hyväkin vuosi jossain välissä tulla. :) Ikä ei vielä paina ja viihdymme muuten molemmat maalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiistaina ProAgria päivitti ennusteensa huomattavasti aiempaa synkemmäksi ja arvioi, että rehuohran, kauran ja kevätvehnän sato jää Etelä-Suomessa noin puoleen tavanomaisesta. Aiemmin arvio oli noin viidennes.
Näköjään kesätoimittelijat päässeet "töihin". Kannattas mennä matematiikan peruskurssille.
Näköjään 1/2 < 1/5 kesätoimittelijan mielestä. Kyllä se minusta on toisinpäin. Jos satoennuste on nyt puolet sadosta ja aikaisempi arvio on ollut 20% sadosta.
Ei tää ole mikään ongelma mulle, kun en syö suomalaisia tuotteita. Lisäksi aina voi ostaa netistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kalju Pitkätukka kirjoitti:
Sanoit, että joka litra on hyväksi.
Ei pidä paikkaansa.
Vettä pitää mennä tarpeeksi.
Jos kastelu jää vähäiseksi, menetetään kasteluun käytetyt resurssit, mutta hyöty jaa saavuttamatta.
Arvaapa mistä tiedän....
Puutarhaoloissa muutamalla kastelukannullisella saa toki aikaan asioita.
Sovitaan, että sinä olet oikeassa, mutta tämä jää vain väittelyksi, koska sä et pysty esittämään kuin oman empiirisen mielipiteesi, kuten minäkin.
Sinkkumies
Kiitos, tämä on harvoja kertoja, kun kireänä alkanut väittely anoyymillä keskustelupalstalla kääntyy näinkin sopuisaksi :-)
Näistä kasteluasioista on tullut keskusteltua myös kollegojen ja sopimuskumppanien, sekä viljelyasiantuntikoiden kanssa, ei ole pelkkää omaa kokemusta.
8mm tullut tänään vettä ja sade kiihtyy.
Maajusseille on ihan sama miten sadon käy aina tulee rahaa jostain tukiaisten ja korvausten muodossa.
Järvivedet ja pohjavedet ovat vielä todella korkealla, vuoksesta juoksutetaan ohi vettä kokoajan niin paljon kuin pystyy.
Tuossa jutussa luki, että aiemmin ennuste oli viidennes koko sadosta eli 20%, nyt synkempi eli puolet, joka on 50%. Synkempi?
Lisäksi siinä luki Etelä-Suomessa sato jää puoleen. Entäs muu Suomi?
Ja sitten, 70% kevätvehnästä tuhoutui.
Kyllä saa taas silmä kovana lukea, jotta ymmärtää, mitä siinä jutussa oikeasti lukee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiistaina ProAgria päivitti ennusteensa huomattavasti aiempaa synkemmäksi ja arvioi, että rehuohran, kauran ja kevätvehnän sato jää Etelä-Suomessa noin puoleen tavanomaisesta. Aiemmin arvio oli noin viidennes.
Näköjään kesätoimittelijat päässeet "töihin". Kannattas mennä matematiikan peruskurssille.
Näköjään 1/2 < 1/5 kesätoimittelijan mielestä. Kyllä se minusta on toisinpäin. Jos satoennuste on nyt puolet sadosta ja aikaisempi arvio on ollut 20% sadosta.
Niin aikaisempi arvio sadon menetyksestä on ollut noin viidennes. Nyt arvio on synkempi, noin puolet.
Vierailija kirjoitti:
Maajusseille on ihan sama miten sadon käy aina tulee rahaa jostain tukiaisten ja korvausten muodossa.
Järvivedet ja pohjavedet ovat vielä todella korkealla, vuoksesta juoksutetaan ohi vettä kokoajan niin paljon kuin pystyy.
Tämä väite on jo kahteen kertaan kumottu tässä ketjussa, ja aina jumputetaan samaa.
Katokorvausjärjestelmä on ajettu alas vuosia sitten.
Jos sato jää korjaamatta, sadon myyntitulot jäävät tietysti saamatta.
Jos kyseessä on karjatilan rehusato, rehu sitten on astettava muualta.
Viljelyn tukiin ei sadon onnistuminen onneksi nykyään vaikuta.
Viljelyn yleisen tason on kuitenkin vastattava seudun yleistä tasoa, tällä suitsitaan tukikeinottelua näennäosviljelyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiistaina ProAgria päivitti ennusteensa huomattavasti aiempaa synkemmäksi ja arvioi, että rehuohran, kauran ja kevätvehnän sato jää Etelä-Suomessa noin puoleen tavanomaisesta. Aiemmin arvio oli noin viidennes.
Näköjään kesätoimittelijat päässeet "töihin". Kannattas mennä matematiikan peruskurssille.
Näköjään 1/2 < 1/5 kesätoimittelijan mielestä. Kyllä se minusta on toisinpäin. Jos satoennuste on nyt puolet sadosta ja aikaisempi arvio on ollut 20% sadosta.
Niin aikaisempi arvio sadon menetyksestä on ollut noin viidennes. Nyt arvio on synkempi, noin puolet.
Ei siinä niin sanota missään. "sato jää noin puoleen tavanomaisesta." "aiempi arvio (sadosta) oli noin viidennes". Tuossa ei ole sanaakaan menetyksestä vaan pelkästään sadosta.
Eli toimittajalla on osaamisesta puutetta, joko matematiikan tai äidinkielen osalta.
Märkyys tuo myös tauteja.
Sinkkumies