Uusi ennuste sadosta on karua luettavaa: pelloilla jopa täystuho – ”Kaikki eivät vielä ymmärrä tilannetta”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Tiistaina ProAgria päivitti ennusteensa huomattavasti aiempaa synkemmäksi ja arvioi, että rehuohran, kauran ja kevätvehnän sato jää Etelä-Suomessa noin puoleen tavanomaisesta. Aiemmin arvio oli noin viidennes.

Näköjään kesätoimittelijat päässeet "töihin". Kannattas mennä matematiikan peruskurssille.

Näköjään 1/2 < 1/5 kesätoimittelijan mielestä. Kyllä se minusta on toisinpäin. Jos satoennuste on nyt puolet sadosta ja aikaisempi arvio on ollut 20% sadosta.

Niin aikaisempi arvio sadon menetyksestä on ollut noin viidennes. Nyt arvio on synkempi, noin puolet.

Ei siinä niin sanota missään. "sato jää noin puoleen tavanomaisesta." "aiempi arvio (sadosta) oli noin viidennes". Tuossa ei ole sanaakaan menetyksestä vaan pelkästään sadosta.

Eli toimittajalla on osaamisesta puutetta, joko matematiikan tai äidinkielen osalta.

On huonosti kirjoitettu, sitä ei käy kieltäminen, mutta itse ainakin ymmärsin heti mitä tarkoitetaan.

Joka vuosihan maanviljelijät ruikuttaa. Pahempia valittaja ja jouruajia on kansainväliset formulatoimittajat.

Jos maa ei ole liian märkää, niin sitten on se on liian kuivaa. Semmoista se viljely Suomessa nyt vaan on.

Vierailija kirjoitti:

Mikdei suomalainen viljelijä viitsi kastella peltojaan.

Kuivemmissakin maissa viljellään. Tuntuu siltä, että viljelijät ovat aina tyytymättömiä. Jos tulee hyvä sato, niin valittavat, että hinnat laskevat, kun viljaa tulee liikaa.

Ei voida kastella, koska ojat ovat kuivat ja peltolohkot 3-20 hehtaaria. Peltolohkojen välimatkat viidestä kahteentoista kilometriä. Vettä ei siis ole eikä sitä voi millään pelloille viedä.

Vierailija kirjoitti:

Mikdei suomalainen viljelijä viitsi kastella peltojaan.

Kuivemmissakin maissa viljellään. Tuntuu siltä, että viljelijät ovat aina tyytymättömiä. Jos tulee hyvä sato, niin valittavat, että hinnat laskevat, kun viljaa tulee liikaa.

Ei voida kastella, koska ojat ovat kuivat ja peltolohkot 3-20 hehtaaria. Peltolohkojen välimatkat viidestä kahteentoista kilometriä. Vettä ei siis ole eikä sitä voi millään pelloille viedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä kun eivät opi asentamaan kastelusysteemejä, vaikka koko elinkeino olisi uhattuna?

1 hehtaari vaatiin yhteen kasteluun 20mm vettä eli 200m3/H. Nykyajan peltotilat ovat isoja yleensä 100 hehtaarin plänttejä jotta kannattaa viljellä, joten 200m3/H x 100H on 20 000m3 vettä. Jos vesi on talousvettä eli keskiarvo 4€/m3 niin yhden kastelun hinnaksi tulee 80 000€. Varmaan kannattaa joo.

No ei sitä varmaan ostovedellä kukaan kastelisi. 

Vesistöstä pumpattava.

Palaa dieseliä 10-15litraa/tunti.

Runkolinjojen teko oma kustannus, kuivatusojat eivät sellaisenaan useinkaan kasteluun sovi.

Paree kun lopetat viljelyn kokonaan kun joka asiasta pitää maksaa jotain. Ainiin eihän se kannata kun normiduunarin keskipalkka on paljon pienempi kuin viljelijän. Lisäksi normiduunarilla ei ole varaa ostaa perheelle seitsemää traktoria. 

Normiduunari voisi traktorin sijaan maksaa omat työvälineensä eli tietokoneen ohjelmineen ja lisensseineen, työhuoneen kalusteineen tai vaikka sorvin, jos sillä töitä tekee. Sairaanhoitaja voisi maksaa vuokraa tiloista, joissa hoitaa potilaita jne.

Traktori on työväline. Jos aikoo pumpata vettä pelloille, niin tarvitsee jonkinlaisen laitteen, jolla pumpun saa toimimaan eli yleensä se on traktori vai ajattelitko, että työttömät olisi siellä ämpäreineen vettä kantamassa?

Pumppuja tarvii tietenkin useamman ja jos tosiaan viljelykasvit ovat arvokkaampia, niin jonkinlainen putkilinjasto kannattanee silloin jo rakentaa huonoja aikoja silmällä pitäen.

Siis eihän tässä voi omaan perssilmään tuijottaa ja katsella, että just nyt se ei kannata. 

Voi kannattaa jatkossa ..

Sinkkumies

Meillä on pellolla putkilinjasto, mutta kunta kielsi tänä vuonna kastelun, koska tila on pohjavesialueella ja vesi tarvitaan kuntalaisille (varavedenottopaikka). Vaihtoehdoksi jäi vetää letkut noin 5 km päästä, mutta siinä tarvittaisiin jo sellainen määrä pumppuja väliin, että ei kannata.

Mä huutelenkin maalta, kun merellä on hätä. 

Itse arvostan viljelijöitä korkealle ja haluaisin vain nähdä nyt niin, että onko se kastelu sitten täysin turhaa. Voi olla, mutta sitä näkemystä mä en oikein pysty hyväksymään, että se on 0 litraa tai sitten jotta kastelu onnistuu niin miljoonalitraa.

Sinkkumies

Koita nyt vain hyväksyä. Ei viljapeltoja voi kastella vain vähän, tai se vahingoittaa kasvustoa enemmän kuin hyödyttää. Sateen / veden on yletettävä kasvien juuristoon asti. Jos kosteus jää vain pinnalle, niin se ei hyödytä kasvustoa, koska kasvi ei saa sitä pinnasta imettyä, sillä juuret ovat syvemmällä. Ja kuten jo sanottu, niin pinnasta kosteus vain haihtuu.

Jotta kosteus imeytyy riittävän syvälle eli juuriston tasolle asti, niin sadetta / vettä on saatava pellolle riittävästi. Jos veden tuoma kosteus ei yllä riittävän syvälle, niin juuret kääntyvät hakemaan kosteutta maan pinnasta missä se on. Ja kun maan pintakosteus sitten parissa päivässä kuivuu ja juuret ovat kivunneet lähemmäs pintaa, niin auringon paahde ja kuivuus kuivattavat juuret vielä aiempaakin herkemmin ja nopeammin.

Pieni kastelu saa siis lopulta kasvit kuivumaan herkemmin kuin jos kastelua ei olisi lainkaan. Paitsi jos vettä tulee aina lisää ja lisää ennen kuin pelto ja pintaan nousseet juuret ehtivät kuivua. Mutta silloinhan kyse ei enää olekaan pienestä kastelusta vaan siitä miljoonasta litrasta.

Pystytkö nyt hyväksymään sen, että kastelu on nolla tai miljoona litraa?

Suomi ei ole ainoa maailman maa, jossa maksetaan maanviljelijöille tukia. Joillain on tällainen sitkeä käsitys siitä, että VAIN Suomalainen Maajussi saa tukia. Nyt tässä voitte päivittää tietonne. Maataloustukia maksetaan muuallakin. Esim EU:ssa. Me maksamme veroissamme MYÖS muiden EU maiden maajussien maataloustukia. Enää ei tarvitse kadehtia vain Suomalaista Maajussia, voitte ulottaa kateellisuutenne vaikka Ruotsalaisen Maajussin saamia tukia kohtaan, koska ihan itse niitäkin joudutte makselemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mene näemmä joillakin jakeluun, että viljanviljelyn kate ei riitä kastelujärjestelmien rakentamiseen.

Oulujoessa voi virrata paljon vettä, mutta sen saaminen vaikkapa Liminkaan on toinen juttu.

Ja ei riitä, että vesi saadaan pellon reunaan, se on saatava peltoon.

Salaojitusjärjestelmä ei yleensä sellaisenaan toimi kasteluun, vesi ei nouse vastamaahan.

Yleensä salaojitus pitää rakentaa alustapitäen eri tavalla jos sitä aiotaan käyttää kasteluun.

Näitä on rakennettu perunatiloille.

Viljapuolella ongelma on, että kate ei tahdo riittää kuivatusojitustenkaan ylläpitoon ja kuivatus on Suomessa yleensä ensisijainen murhe.

Varmaan ihan asialliset argumentit, mutta peltoa ei pysty kastelemaan, koska peltoa ei pysty kastelemaan.

Siis perustelut ontuu.

Peltoa ei kannata kastella, koska peltoa ei kannata kastella.

Vähän enemmän älyllisyyttä odottaisi. Kai se vähäinenkin apu olisi kuivana kautena hyväksi?

Sinkkumies

Minusta oli ihan järkevästi kirjoitettu. Kerro nyt itse miten tuon kastelun rahoittaisit ja hoitaisit 100 ha pellolla, joka sijaitsee 10 km päässä lähimmältä makeanveden altaalta? Ja muista, että mikään pikkukastelu ei rutikuivalka auta, koska pieni vesimäärä jää kuivassa maassa pintaan ja kuivuu heti melkein auringossa ja kuivassa tuulessa.

Käytännössä kastelu vaatii tuon vähintään 20mm eli 20000m3/100hehtaaria

Eli nolla tai sitten se vaatii vähintään miljoona litraa?

Sinkkumies

Perustelut? Perustelut?

1l/m2 on 1mm kerros vettä. Haihtuu ilmaan rutikuivan ja läpäisemättömän kovan maan pinnasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mene näemmä joillakin jakeluun, että viljanviljelyn kate ei riitä kastelujärjestelmien rakentamiseen.

Oulujoessa voi virrata paljon vettä, mutta sen saaminen vaikkapa Liminkaan on toinen juttu.

Ja ei riitä, että vesi saadaan pellon reunaan, se on saatava peltoon.

Salaojitusjärjestelmä ei yleensä sellaisenaan toimi kasteluun, vesi ei nouse vastamaahan.

Yleensä salaojitus pitää rakentaa alustapitäen eri tavalla jos sitä aiotaan käyttää kasteluun.

Näitä on rakennettu perunatiloille.

Viljapuolella ongelma on, että kate ei tahdo riittää kuivatusojitustenkaan ylläpitoon ja kuivatus on Suomessa yleensä ensisijainen murhe.

Varmaan ihan asialliset argumentit, mutta peltoa ei pysty kastelemaan, koska peltoa ei pysty kastelemaan.

Siis perustelut ontuu.

Peltoa ei kannata kastella, koska peltoa ei kannata kastella.

Vähän enemmän älyllisyyttä odottaisi. Kai se vähäinenkin apu olisi kuivana kautena hyväksi?

Sinkkumies

Minusta oli ihan järkevästi kirjoitettu. Kerro nyt itse miten tuon kastelun rahoittaisit ja hoitaisit 100 ha pellolla, joka sijaitsee 10 km päässä lähimmältä makeanveden altaalta? Ja muista, että mikään pikkukastelu ei rutikuivalka auta, koska pieni vesimäärä jää kuivassa maassa pintaan ja kuivuu heti melkein auringossa ja kuivassa tuulessa.

Käytännössä kastelu vaatii tuon vähintään 20mm eli 20000m3/100hehtaaria

Eli nolla tai sitten se vaatii vähintään miljoona litraa?

Sinkkumies

Perustelut? Perustelut?

1l/m2 on 1mm kerros vettä. Haihtuu ilmaan rutikuivan ja läpäisemättömän kovan maan pinnasta.

Miksi jokaiseen ketjuun pitää pesiytyä jonkun jankuttamaan, vaikka ei tiedä aiheesta edes maalaisjärjen vertaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mene näemmä joillakin jakeluun, että viljanviljelyn kate ei riitä kastelujärjestelmien rakentamiseen.

Oulujoessa voi virrata paljon vettä, mutta sen saaminen vaikkapa Liminkaan on toinen juttu.

Ja ei riitä, että vesi saadaan pellon reunaan, se on saatava peltoon.

Salaojitusjärjestelmä ei yleensä sellaisenaan toimi kasteluun, vesi ei nouse vastamaahan.

Yleensä salaojitus pitää rakentaa alustapitäen eri tavalla jos sitä aiotaan käyttää kasteluun.

Näitä on rakennettu perunatiloille.

Viljapuolella ongelma on, että kate ei tahdo riittää kuivatusojitustenkaan ylläpitoon ja kuivatus on Suomessa yleensä ensisijainen murhe.

Varmaan ihan asialliset argumentit, mutta peltoa ei pysty kastelemaan, koska peltoa ei pysty kastelemaan.

Siis perustelut ontuu.

Peltoa ei kannata kastella, koska peltoa ei kannata kastella.

Vähän enemmän älyllisyyttä odottaisi. Kai se vähäinenkin apu olisi kuivana kautena hyväksi?

Sinkkumies

Minusta oli ihan järkevästi kirjoitettu. Kerro nyt itse miten tuon kastelun rahoittaisit ja hoitaisit 100 ha pellolla, joka sijaitsee 10 km päässä lähimmältä makeanveden altaalta? Ja muista, että mikään pikkukastelu ei rutikuivalka auta, koska pieni vesimäärä jää kuivassa maassa pintaan ja kuivuu heti melkein auringossa ja kuivassa tuulessa.

Käytännössä kastelu vaatii tuon vähintään 20mm eli 20000m3/100hehtaaria

Eli nolla tai sitten se vaatii vähintään miljoona litraa?

Sinkkumies

Perustelut? Perustelut?

1l/m2 on 1mm kerros vettä. Haihtuu ilmaan rutikuivan ja läpäisemättömän kovan maan pinnasta.

Miksi jokaiseen ketjuun pitää pesiytyä jonkun jankuttamaan, vaikka ei tiedä aiheesta edes maalaisjärjen vertaa.

Oikeinhan tuo on. Ei siinä ole mitään jankuttamista.

Tuolle hehtaarille pitää ruiskuttaa yllättävän paljon vettä jotta saadaan kasteltua kasvit kunnolla. itse ainakin yllätyin määrästä 200m3/hehtaari

Minä kastelen nyt viljelylastikoitani 20-40 litraa per kerta 2-3 kertaa viikossa.

Vierailija kirjoitti:

Minä kastelen nyt viljelylastikoitani 20-40 litraa per kerta 2-3 kertaa viikossa.

Niin ei se pelkkä pinnalta kastelu riitä