Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten te muut rumat ihmiset kestätte muiden tuijotuksen jos liikutte ihmiesten ilmoilla?
27.06.2018 |
Oli aika tuskaa käydä kaupungilla pitkästä aikaa kun moni tuijotti, pahinta oli kävellä yhden terassin ohi josta kuului "hyi vit*u katsokaa tota!" Ja perään räkäinen nauru. Taisi olla virhe poistua kotoa, ei sitä aina vaan jaksa olla kotonakaan, hulluksi sitä tulee.
Kommentit (173)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laihduttamalla ja oikeanlaisilla vaatteilla tekee ihmeitä mutta laiskat läskit mieluummin vinkuvat täällä kovaa kohtaloaan jonka ovat itse aiheuttaneet.
Minä olen ollut ikäni normaalipainoinen tai alipainoinen, ja saan silti kuulla vittuilua rumuudestani. Ei se laihuus muuta epäsymmetrisiä kasvoja, rumaa possunenää, pieniä tihrusilmiä, alikehittyneen näköistä leukaa ja vinoja hampaita mihinkään.
Voi ei, mulla on just nuo piirteet ja mua on kiusattu koko ikäni tän ulkonäön takia :( Masentaa olla tän näköinen, en ole koskaan seurustellut, mun on hankalaa saada kavereita ja mua tuijotetaan ihan julkisillakin paikoilla tosi oudosti. Ihmiset aina kuvittelee, että rumuus tarkoittaa jotain äärimmäistä, mutta tää ei pidä ollenkaan paikkaansa. Ei tarvitse olla kuin vähänkään normista poikkeava niin saa sankokaupalla paskaa niskaan. Etenkin rumille tytöille/naisille elämä ja ihan kaikki tekeminen, ja oleminen on niin paljon hankalampaa kuin normaaleille tai nätille vastakappaleilleen. Vituttaa ja harmittaa tää, etenkin vielä siks, kun omat sisarukset ovat hyvännäköisiä :( Jokaisella heistä on suorat nenä, hyvä kasvojen luusto ja kasvojen symmetria sekä säännölliset piirteet. En ymmärrä, että miten musta tuli tän näköinen. En vaan yhtään ymmärrä tätä. Tunnen toisinaan olevani maailman epäonnisin ihminen, ikäänkuinn tää rumuus on jokin kirous tai rangaistus jostain. Se on aihettanut niin paljon pahaa mun elämässä, ettei tosikaan. Sitä ei voi tajuta sellainen joka sitä ei itse ole. Mulla on jääneet mm. sosiaaliset taidot ihan äärettämän huonolle tasolle tän mun rumuuden takia. Mä jään omasta elämästäni paitsioon tän takia. Itsemurhakin käy usein mielessä, ei mun olemassa ololla ole yhtään mitään merkitystä. Mun elämä on vähemmän arvokkaampi kuin viehättävien ihmisten. Harmittaa ja masentaa se, ettei tälle voi tehdä yhtään mitään.
Mä en tiedä lohduttaako tämä vai ei mutta kerron kuitenkin. MInä olen mielestäni aika kaunis, sitä minulle on myös aina hoettu. Olen kuitenkin koulukiusattu rankasti, koskaan en saanut tietää miksi. Se jätti sellaiset jäljet, että käyn terapiassa, syön mielialalääkkeitä ja pelkään sosiaalisia tilanteita. Sosiaaliset taidot omasta mielestäni ihan paskat. Minun on vaikea luottaa muihin ja siten solmia ystävyyssuhteita.
Tällä halusin vain sanoa, että ikään kuin samassa veneessä ollaan, vaikka en koekaan olevani ruma. Ei se kauneus mua silti ole parempaan tilanteeseen vienyt, joskin siitä on toki apua arjessa (en koe ikäviä kommentteja, suhtaudutaan positiivisesti).
Tsemppiä sulle! Tuskin olet niin ruma mitä kuvittelet, itse en oikein pidä ketään rumana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan hävettää millaisia urpoja sitä onkaan. Mutta eiköhän nuo kommentit kerro enemmän heistä.
Mä en ole koskaan nähnytkin rumaa tai kaunista että pitäisi ääneen alkaa päivittelemään. Minulle opetettiin jo lapsena että ketään ei arvostella ja omille lapsille olen opettanut että kaikista löytyy jotain hyvää.
Ei tosin kaikki tuijottaminen ole pahasta, itse tykkään katsella ihmisiä ihan katsomisen ilosta, en kyllä arvostele edes mielessäni. Jokaisessa on kuitenkin jotain katsottavaa :)
Ymmärrän ettet tarkoita pahaa tolla että tykkäät katsella ihmisiä, mutta ruma ihminen joka on aina ollut kiusattu kokee tuon tuijottamisen todella kiusallisena.
Vierailija kirjoitti:
Ap vois hakea ammattiapua tuohon masennukseensa. Masentuneen ihmisen päähän ei mahdu muuta kuin minäitse. Oikeasti harva kiinnittää huomiota kadulla kulkeviin ihmisiin ja unohtaa vastaantulijat 2 sekunnin kuluttua. Toistamalla että olet ruma ja hakemalla sitä julistamalla huomiota itsellesi teet hallaa psyykellesi.
Vaikea sitä masennusta on selättää jos se johtuu ulkonäöstä ja tuosta miten ihmiset kohtelee. Ei tavallisen näköiset tajua mitä ruma joutuu kokemaan. Totta on se, että harva kiinnittää huomiota, mutta ne jotka kiinnittää kyllä tekee selväksi rumalle että tämä on kaikinpuolin vastenmielinen pilkkaamalla ja nauramalla.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku idiootti humalainen tai teiniporukka kommentoi niin ne voi päästää toisesta korvasta ulos. Ei ole mitään velvollisuutta olla viehättävä katseltava, jokainen saa kadulla kulkea omana itsenään.
Totta, muttatulee kouluvuosien traumat pintaan kun nuorisoporukka huutelee. Sitten ne känniset aikuiset ihmiset, humalassa ihmisiltä katoaa estot ja tulee oikeat mielipiteet esiin niin tuntuu pahalta tajuta että ihmiset ajattelee minusta rumasti vaikken edes tunne niitä. Ja aikuiset ihmiset pilkantekijöinä, menee usko ihmisiin ja tekee vaan mieli käpertyä enemmän neljänseinän sisälle. Vain tosi rumat voi ymmärtää tätä. Minäkin odotan syksyä ja talvea kun on pimeää niin voi liikkua enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Mua rupes kiinnostaa nämä "rumat" :) Missä tässä maassa on muka niin paljon rumia mitä ketjuun kirjoitellaan? Kaikilla naisilla ja miehillä on kokemus siitä, että joku kohta ei ole tai ei ole tyytyväinen itseensä. Ei se ole rumuutta, Se on inhimillisyyttä. Ja kun itsetuntoa vahvistaa se kasvaa. Uskalla vahvistaa itsetuntoasi. Uskalla näkyä ja nauttia itsestäsi
Missä rumat?! Juu jos sinä et meitä näe missään se tarkoittas tietenkin ettei meitä tosi rumia oikeasti ole, kuvitellaan vaan olevamme rumia ja ne ilkeät huutelut on vain kuuloharhoja. Itse olen todella ruma, voin kertoa ettei minua näe missään. Käyn kodin ulkopuolella vain kaupassa ja sielläkin heti aamusta kun aukeaa ettei ole ihmisiä. Työelämässä en ole, joten minua ei näy missään. Poissa silmistä poissa mielestä, vai miten se sanonta menikään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole kasvoiltani ruma, mutta olen lyhytkasvuinen. Ihmiset tuijottaa ja kommentoi ääneen. Ajattelin lapsena ja teininä, että aikuisena minun ei tarvitsisi enää kestää negatiivisia kommentteja, koska sitten muka ollaan fiksumpia. Väärässä olin. Saan yhä kestää arvosteluja. Kännisiltä ihmisiltä tulee pahimmat kommentit. Tässäpä muutama mitä olen viimeisen parin vuoden aikana kokenut:
- Miesporukka alkoi baarireissun jälkeen taksijonossa nauramaan miten lyhyt olen ja miettimään, mahtuisiko heidän peniksensä sisääni vai tulisiko se suusta ulos.
- Työpaikalla erään työkaverimiehen mielestä on edelleen hauska kysyä, että milloin alan kasvamaan.
- Festareilla moni tuli kysymään miksi olen tullut paikalle, koska en kuitenkaan näe mitään. Tätä tekee varsinkin miehet. Heistä on kiva kumartua tasolleni ja nauraa räkäisesti.
- Baarissa istuin ja juttelin jonkun tuntemattoman miehen kanssa. Hän pyysi seuraksi tiskille tilaamaan. Kun hän huomasi lyhyyteni, niin totesi ääneen "joo hyi" ja poistui nopeasti paikalta.
- Olen saanut myös miehiltä ilkeitä pakkeja, vaikka en ole edes yrittänyt iskeä heitä. "En mä nyt sun kanssa mitään halua, oot ihan kiva mut en mä tuollaisen kanssa voisi mihinkään alkaa" jne.
Tämä kaikki aikuisilta ihmisiltä.
Vierailija kirjoitti:
En ole kasvoiltani ruma, mutta olen lyhytkasvuinen. Ihmiset tuijottaa ja kommentoi ääneen. Ajattelin lapsena ja teininä, että aikuisena minun ei tarvitsisi enää kestää negatiivisia kommentteja, koska sitten muka ollaan fiksumpia. Väärässä olin. Saan yhä kestää arvosteluja. Kännisiltä ihmisiltä tulee pahimmat kommentit. Tässäpä muutama mitä olen viimeisen parin vuoden aikana kokenut:
- Miesporukka alkoi baarireissun jälkeen taksijonossa nauramaan miten lyhyt olen ja miettimään, mahtuisiko heidän peniksensä sisääni vai tulisiko se suusta ulos.
- Työpaikalla erään työkaverimiehen mielestä on edelleen hauska kysyä, että milloin alan kasvamaan.
- Festareilla moni tuli kysymään miksi olen tullut paikalle, koska en kuitenkaan näe mitään. Tätä tekee varsinkin miehet. Heistä on kiva kumartua tasolleni ja nauraa räkäisesti.
- Baarissa istuin ja juttelin jonkun tuntemattoman miehen kanssa. Hän pyysi seuraksi tiskille tilaamaan. Kun hän huomasi lyhyyteni, niin totesi ääneen "joo hyi" ja poistui nopeasti paikalta.
- Olen saanut myös miehiltä ilkeitä pakkeja, vaikka en ole edes yrittänyt iskeä heitä. "En mä nyt sun kanssa mitään halua, oot ihan kiva mut en mä tuollaisen kanssa voisi mihinkään alkaa" jne.
Tämä kaikki aikuisilta ihmisiltä.
Järkyttävää. Olen pahoillani että kukaan joutuu kokemaan tuollaista. Käytän itse proteesia amputaation vuoksi, ja usein mahdollinen tuijottelu on hyväntahtoista. Päin naamaa kukaan ei ole kehdannut tulla sanomaan mitään, enkä kyllä sellaista varmaan edes kestäisi.
Jotkut osaavat olla ihan hirveitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä ihmeellistä, kun ihan ventovieraiden ulkonäköä pitää kommentoida. Te jotka teette niin, miksi? Mikä kasvatuksessanne on mennyt vikaan?
Joku voisi tähän antaa vastauksen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laihduttamalla ja oikeanlaisilla vaatteilla tekee ihmeitä mutta laiskat läskit mieluummin vinkuvat täällä kovaa kohtaloaan jonka ovat itse aiheuttaneet.
Minä olen ollut ikäni normaalipainoinen tai alipainoinen, ja saan silti kuulla vittuilua rumuudestani. Ei se laihuus muuta epäsymmetrisiä kasvoja, rumaa possunenää, pieniä tihrusilmiä, alikehittyneen näköistä leukaa ja vinoja hampaita mihinkään.
Voi ei, mulla on just nuo piirteet ja mua on kiusattu koko ikäni tän ulkonäön takia :( Masentaa olla tän näköinen, en ole koskaan seurustellut, mun on hankalaa saada kavereita ja mua tuijotetaan ihan julkisillakin paikoilla tosi oudosti. Ihmiset aina kuvittelee, että rumuus tarkoittaa jotain äärimmäistä, mutta tää ei pidä ollenkaan paikkaansa. Ei tarvitse olla kuin vähänkään normista poikkeava niin saa sankokaupalla paskaa niskaan. Etenkin rumille tytöille/naisille elämä ja ihan kaikki tekeminen, ja oleminen on niin paljon hankalampaa kuin normaaleille tai nätille vastakappaleilleen. Vituttaa ja harmittaa tää, etenkin vielä siks, kun omat sisarukset ovat hyvännäköisiä :( Jokaisella heistä on suorat nenä, hyvä kasvojen luusto ja kasvojen symmetria sekä säännölliset piirteet. En ymmärrä, että miten musta tuli tän näköinen. En vaan yhtään ymmärrä tätä. Tunnen toisinaan olevani maailman epäonnisin ihminen, ikäänkuinn tää rumuus on jokin kirous tai rangaistus jostain. Se on aihettanut niin paljon pahaa mun elämässä, ettei tosikaan. Sitä ei voi tajuta sellainen joka sitä ei itse ole. Mulla on jääneet mm. sosiaaliset taidot ihan äärettämän huonolle tasolle tän mun rumuuden takia. Mä jään omasta elämästäni paitsioon tän takia. Itsemurhakin käy usein mielessä, ei mun olemassa ololla ole yhtään mitään merkitystä. Mun elämä on vähemmän arvokkaampi kuin viehättävien ihmisten. Harmittaa ja masentaa se, ettei tälle voi tehdä yhtään mitään.
Mä en tiedä lohduttaako tämä vai ei mutta kerron kuitenkin. MInä olen mielestäni aika kaunis, sitä minulle on myös aina hoettu. Olen kuitenkin koulukiusattu rankasti, koskaan en saanut tietää miksi. Se jätti sellaiset jäljet, että käyn terapiassa, syön mielialalääkkeitä ja pelkään sosiaalisia tilanteita. Sosiaaliset taidot omasta mielestäni ihan paskat. Minun on vaikea luottaa muihin ja siten solmia ystävyyssuhteita.
Tällä halusin vain sanoa, että ikään kuin samassa veneessä ollaan, vaikka en koekaan olevani ruma. Ei se kauneus mua silti ole parempaan tilanteeseen vienyt, joskin siitä on toki apua arjessa (en koe ikäviä kommentteja, suhtaudutaan positiivisesti).
Tsemppiä sulle! Tuskin olet niin ruma mitä kuvittelet, itse en oikein pidä ketään rumana.
Kyllä olen oikeasti ruma, ei siitä pääse mihinkään. Mun ongelmien vähättely ei auta. Helpompaa olis olla henkisesti ihan paskana ja kaunis, kuin ruma ja masentunut. Mä en saa muilta minkäänlaista tukea, olen ihan yksin tän ongelman kanssa. Kauniille löytyy kyllä lohduttajia ja ihmisiä kiinnostaa heidän hyvinvointinsa. T: sama kirjoittaja
Terassit kannattaa kiertää kaukaa. Ihan oikeasti. Suomalaiset ei tee niillä juuri muuta kuin kyttää ohikulkijoita ja kommentoivat kännissä ohikulkijoiden ulkonäköä. Muutenkin on parasta liikkua hiljaisemmilla alueilla, koska yksin kulkijat eivät uskalla kommentoida. Kommentteja tulee vasta porukoista ja etenkin jos ne ovat kännissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No olipas yllätys, että terassin suunnalta se huutelu oli tullut. Juottoloiden terassit pitäisi kieltää. Ei stna sitä vähäjärkisten mölyapinoiden elämöintiä kukaan jaksa kuunnella, oli ruma tai ei.
Ap, rohkeesti vaan kävelylle, mutta seuraavan kerran koeta välttää terassien vierestä kulkeminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua rupes kiinnostaa nämä "rumat" :) Missä tässä maassa on muka niin paljon rumia mitä ketjuun kirjoitellaan? Kaikilla naisilla ja miehillä on kokemus siitä, että joku kohta ei ole tai ei ole tyytyväinen itseensä. Ei se ole rumuutta, Se on inhimillisyyttä. Ja kun itsetuntoa vahvistaa se kasvaa. Uskalla vahvistaa itsetuntoasi. Uskalla näkyä ja nauttia itsestäsi
Missä rumat?! Juu jos sinä et meitä näe missään se tarkoittas tietenkin ettei meitä tosi rumia oikeasti ole, kuvitellaan vaan olevamme rumia ja ne ilkeät huutelut on vain kuuloharhoja. Itse olen todella ruma, voin kertoa ettei minua näe missään. Käyn kodin ulkopuolella vain kaupassa ja sielläkin heti aamusta kun aukeaa ettei ole ihmisiä. Työelämässä en ole, joten minua ei näy missään. Poissa silmistä poissa mielestä, vai miten se sanonta menikään?
en ole nähnyt Sinua, mutta kun luen kirjoitustasi minulle tulee mieleen ihminen joka on kovin epävarma itsestään lähinnä ulkonäöstään koska kutsuu itseään "rumaksi". En tiedä mistä tunteesi kumpuaa? Kehen vertaat itseäsi? Toisten haukkuminen sattuu jokaista, ja lähes jokaista meistä on haukuttu joskus. Toisia jopa ulkonäöstä. oma mummin laukaisi mulle, että on sulla sentään ihan kaunis suu. Niin on, ja on paljon muutakin kaunista itsessäni, sellaista minkä nykyään hyväksyn itsessäni. Kehut ovat auttaneet paljon. Jotta sinäkin saisit ihania kommentteja itsellesi ja alkaisit nähdä itsesti hyvänä ja riittävänä ja nättinä ja sinä kauniina ihmisenä joka Sinä olet, sinun tulee olla vahva. Sinun tulee itkeä haukut pois ja alkaa haluta itsellesi hyvää ja kaunista, itseäsi varten. Se tulee, kunhan uskot siihen
Ai niin, oot mun mielestä kaunis. :)
Vierailija kirjoitti:
En ole kasvoiltani ruma, mutta olen lyhytkasvuinen. Ihmiset tuijottaa ja kommentoi ääneen. Ajattelin lapsena ja teininä, että aikuisena minun ei tarvitsisi enää kestää negatiivisia kommentteja, koska sitten muka ollaan fiksumpia. Väärässä olin. Saan yhä kestää arvosteluja. Kännisiltä ihmisiltä tulee pahimmat kommentit. Tässäpä muutama mitä olen viimeisen parin vuoden aikana kokenut:
- Miesporukka alkoi baarireissun jälkeen taksijonossa nauramaan miten lyhyt olen ja miettimään, mahtuisiko heidän peniksensä sisääni vai tulisiko se suusta ulos.
- Työpaikalla erään työkaverimiehen mielestä on edelleen hauska kysyä, että milloin alan kasvamaan.
- Festareilla moni tuli kysymään miksi olen tullut paikalle, koska en kuitenkaan näe mitään. Tätä tekee varsinkin miehet. Heistä on kiva kumartua tasolleni ja nauraa räkäisesti.
- Baarissa istuin ja juttelin jonkun tuntemattoman miehen kanssa. Hän pyysi seuraksi tiskille tilaamaan. Kun hän huomasi lyhyyteni, niin totesi ääneen "joo hyi" ja poistui nopeasti paikalta.
- Olen saanut myös miehiltä ilkeitä pakkeja, vaikka en ole edes yrittänyt iskeä heitä. "En mä nyt sun kanssa mitään halua, oot ihan kiva mut en mä tuollaisen kanssa voisi mihinkään alkaa" jne.
Tämä kaikki aikuisilta ihmisiltä.
Otan osaa kokemiisi kamaliin sanomisiin joltain sadistisilta pennuilta (miehiltä?)
Mun hyvä ystävä on 158 cm ja hän aina kun tuntee olonsa liian lyhyeksi muistuttaa että "pieni on kaunista" moni mies tykkää kun nainen sopii kainaloon turvallisesti ja tuntee itsensä miehekkääksi hänen rinnallaan? toinen ystäväni on 143cm pitkä. hänelläkin on mies.
Jokainen ihminen on hyvä riittävä ja kaunis omana itsenään. Näin eilen ratikkapysäkillä vieressäni istuvassa spurgumiehessä joka käyttäytyi ihan nätisti kaunista, koska hän oli selkeäsi kokenut kovia elämässään eikä silti riehunut vaan oli ihan rauhassa. kunnioitin häntä.
Muistakaa, että olette kauniita ihmisiä.
Minulle treenaaminen on tuonut itsevarmuutta. Kuljen hyväryhtisenä, energisenä ja hyväntuulisena. En pukeudu kovin paljastavasti ja huomionhakuisesti, mutta esim. hihattomassa tunnen ylpeyttä käsivarsistani. Kropalle voi siis jotain tehdä! Naamalle voi sit laittaa vaikka aurinkolasit tai lippiksen.
Kiitollisuutta siitä että on silmät joilla näkee, korvat joilla kuulee, suu joka maistaa ja nenä joka haistaa. Kädet jotka heiluu, lanne joka kaartuu jalat jotka kulkee ja varpaat jotka tuulee!
Vierailija kirjoitti:
Minulle treenaaminen on tuonut itsevarmuutta. Kuljen hyväryhtisenä, energisenä ja hyväntuulisena. En pukeudu kovin paljastavasti ja huomionhakuisesti, mutta esim. hihattomassa tunnen ylpeyttä käsivarsistani. Kropalle voi siis jotain tehdä! Naamalle voi sit laittaa vaikka aurinkolasit tai lippiksen.
Hyvä! ja sä ootkin hyvännäköinen, oon nähnyt Sut :)
Lopettakaa jo tuo "kaikki ovat kauniita" mantran pakottaminen. Se on täysin valheellinen väite, jota hokemalla vain vähätellään rumien ihmisten kokemuksia ja pyritään mitätöimään heidän sanomisiaan.
Alue: Aihe vapaa
Noniin. Nytt on otollinen aikaaa sitten iskeä. Eipä tässä mitään ihmeempiä. Röökiä yritetään lopetellla ja alkomaholia yritetäään lopetella ja ennenkaikkea koetetaaan kasvaa. En tieefä miten idokkdi pitää kssvaa mutts yriteyään löytää siihehen joku muottti diihem siytenn että päääsee jonnekkkin. Varmaaan minut tyrmätäään monedtikin muttta siitä sitten aina ylös jaa sitten tyrmätään uudelleeen.