Miten te muut rumat ihmiset kestätte muiden tuijotuksen jos liikutte ihmiesten ilmoilla?
Oli aika tuskaa käydä kaupungilla pitkästä aikaa kun moni tuijotti, pahinta oli kävellä yhden terassin ohi josta kuului "hyi vit*u katsokaa tota!" Ja perään räkäinen nauru. Taisi olla virhe poistua kotoa, ei sitä aina vaan jaksa olla kotonakaan, hulluksi sitä tulee.
Kommentit (173)
Vierailija kirjoitti:
Vain empatiakyvyttömät juntit kommentoivat toisten ulkonäköä
Joo mutta niitä on niin paljon että koska vaan voi törmätä.
Pahinta on kävellä jonkun nuorisolauman tai kännilauman ohi, aavistaa jo heti saavansa jotain kommenttia osakseen vaikka ei katsoisi sinne päinkään. Ja sitten yleensä myös itse ihan repsahtaneen näköiset miehet harrastavat tätä kommentointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain empatiakyvyttömät juntit kommentoivat toisten ulkonäköä
Joo mutta niitä on niin paljon että koska vaan voi törmätä.
Juu, on koemusta.
Mikä teistä sitten tekee niin ruman että ihmiset kääntyvät katsomaan. Minä en ainakaan kyylää ketään.
Vierailija kirjoitti:
Mikä teistä sitten tekee niin ruman että ihmiset kääntyvät katsomaan. Minä en ainakaan kyylää ketään.
Naama.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt, mutta suurimmaksi osaksi varmaan aivan aiheeton tuo tunne tuijotuksesta ja huomionherättämisestä. Ei ihmisiä kiinnosta, saati että normaali aikuinen ihminen heittelisi mitään kommentteja. Idiootteja aina maailmaan mahtuu ja kaikkia ei voi (eikä varsinkaan tarvitse!) miellyttää.
Kommenttisi osoittaa, kuinka pihalla norminnäköiset ovat tästä rumien osakseen saamasta sorsimisesta ja syrjinnästä. Onneksi itselläsi ei asiasta havaintoja, mutta itse rumana voin vahvistaa kaiken ap:n aloituksessa.
Ihan hävettää millaisia urpoja sitä onkaan. Mutta eiköhän nuo kommentit kerro enemmän heistä.
Mä en ole koskaan nähnytkin rumaa tai kaunista että pitäisi ääneen alkaa päivittelemään. Minulle opetettiin jo lapsena että ketään ei arvostella ja omille lapsille olen opettanut että kaikista löytyy jotain hyvää.
Ei tosin kaikki tuijottaminen ole pahasta, itse tykkään katsella ihmisiä ihan katsomisen ilosta, en kyllä arvostele edes mielessäni. Jokaisessa on kuitenkin jotain katsottavaa :)
Jotain alkukantaista joissain ihmisissä on, arvostelevat automaattisesti että ruma = paha, huono. Kun taas nätti = kaikin tavoin hyvä. Ihan päinvastoin voi olla todellisuudessa.
Mitenkäpä sellaisen virheellisen mustavalkoisen asenteen voisi ihmisissä muuttaa?
Vierailija kirjoitti:
Katse alas, aurinkolasit ja kuulokkeet korviin. En katso ketään päin, välttelen kontaktia muihin kaikin tavoin. Usein iltaisin migreenissä, koska niin valtava ahdistus olla näkyvillä vaikka tiedän naamani loukkaavan ihmisyyden käsitettä. Ruma mikä ruma. Töissä ahdistavat äärivuorot, jolloin tulee oltua paljon tekemisissä perheiden kanssa. Eivät varmasti halua jättää lastaan näin ällöttävän ihmisen hoivaan, itse niin kauniita, että oma ällöttävyys hävettää entistä enemmän ja oikein korostuu.
Usein mietin itsemurhaa ja viiltelen, koska en haluisi olla tämän näköisenä olemassa, mutta rohkeus ei ole vielä riittänyt päivien päättämiseen. Tatuointeja tai lävistyksiä ei ole, paino normaali ja liikun n. 10h viikossa monipuolisesti.
Tsemppiä! Tuskin olet niin kamalan näköinen kuin ajattelet.
Olen iso ja raamikasmies mutta ruma kasvoilta, oon huomannut että ihmiset pelästyen katsovat minua, ja erikoisinta on jos hymyilen vastaan tuleville ihmiselle/ihmislaumalle (kun en pelkää mitään) niin ne suuttuvat siitä todella paljon ja saan siitä pientä mielihyvää. Vaikka olen ruma on minulla aika älykkäät kasvonpiirteet. Ehkä ne kokevat huonoutta siitä että voisin helposti kohdella niitä kaltoin fyysisesti/älyllisesti. Ihmisten massageenit vaan ovat semmoiset että ovat todella hauraita ja heikkoja isojen miesten rinnalla.
Vierailija kirjoitti:
Oli aika tuskaa käydä kaupungilla pitkästä aikaa kun moni tuijotti, pahinta oli kävellä yhden terassin ohi josta kuului "hyi vit*u katsokaa tota!" Ja perään räkäinen nauru. Taisi olla virhe poistua kotoa, ei sitä aina vaan jaksa olla kotonakaan, hulluksi sitä tulee.
Mä en usko tuosta sanaakaan.
Silleen kestää kun lopettaa sen oman ulkonäkönsä kanssa 24/7 painimisen ja antaa tyhmien ihmisten tehdä tyhmyytensä julkiseksi. Eli nenä pois omasta navasta nyt heti.
Ap vois hakea ammattiapua tuohon masennukseensa. Masentuneen ihmisen päähän ei mahdu muuta kuin minäitse. Oikeasti harva kiinnittää huomiota kadulla kulkeviin ihmisiin ja unohtaa vastaantulijat 2 sekunnin kuluttua. Toistamalla että olet ruma ja hakemalla sitä julistamalla huomiota itsellesi teet hallaa psyykellesi.
mulla taas käy aina niin, että kaikenlaiset alfat alkaa viheltelemään tai kulkemaan perässä. siis tod rasittavaa. mä tykkään hiljaisemmasta menosta, mutt minkäs teet? rasitteet se on kullakin. ei ole kuulkaas kauniilla ihmisilläkään helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt, mutta suurimmaksi osaksi varmaan aivan aiheeton tuo tunne tuijotuksesta ja huomionherättämisestä. Ei ihmisiä kiinnosta, saati että normaali aikuinen ihminen heittelisi mitään kommentteja. Idiootteja aina maailmaan mahtuu ja kaikkia ei voi (eikä varsinkaan tarvitse!) miellyttää.
Älä viitsi, suurin osa ihmisistä on todellakin normaaleja, ongelma onkin ne epänormaalit jotka huutelee ja nöyryyttää.
Eikö sulla ole miespuolisia sukulaisia tai kavereita, sieltä kuuluu törkeää kommenttia random naisista, aukeaisi sinunkin silmäsi naisten arvottamiselle.
Vierailija kirjoitti:
Oli aika tuskaa käydä kaupungilla pitkästä aikaa kun moni tuijotti, pahinta oli kävellä yhden terassin ohi josta kuului "hyi vit*u katsokaa tota!" Ja perään räkäinen nauru.
No jaa, tuohan vain muistuttaa ettei rumuus oli pahinta mitä ihmiselle voi sattua, lähellekään.
Nyt on pakko kysyä että missä olette kohdanneet tälläistä, onko yleistä kaupungissa tai jotain? Itse olen ruma lihapulla, mutta koskaan ei ole perään huudettu, ei edes känniläisten tai teinien toimesta ja liikun todella paljon kodin ulkopuolella. Ja kyse ei tosiaankaan siitä että luulen vain olevani ruma, vaan tiedostan kyllä etten ole edes taviksen tasoinen.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan todistanut kaupungilla muuta toisten ulkonäön kommentointia, kuin miesten kehuja kauniille naisille (vislaus raksatyömaata ohittaessa tms). Rumiin tai taviksiin ei vaan kiinnitetä huomiota.
Mutta jos nyt joku ääliö tosiaan hakkui niin älä välitä! Omapa on häpeänsä. Sinulla on täysi oikeus kulkea ja olla sellaisena kuin olet.
Minulle on kännissä huudeltu, että olen kääpiö. Herttaista!
Itse en mikään kaunotar ole, ja aiemmin myös painoin 150 kiloa, enkä silloinkaan ikinä kuullut kenenkään ääneen mua haukkuvan. Monenlaista varmaan kuiskailtiin, mutta mitäs siitä kun en niitä kommentteja kuullut. Missä ihmeessä saa noin törkeää kohtelua osakseen?
En usko sinun olevan ruma. Huuteluista huolimatta. Mutta aiheesta tuli mieleeni, että tänä päivänähän 'rumuus' on jopa muotia. Ei ole enää niin kapeaa muottia johon kaikkien pitäisi mahtua. Jokaisesta voi myös stailata tuhat versiota parempaan ja huonompaan suuntaan.
Oma kokemus on, että se miltä minusta tuntuu, näkyy ulospäin. Painan paljon mut voin näyttää hyvältä tai juuri niin karsealta, kuin oloni juuri silloin on. Ja näin oli hoikkanakin. Tämä ei ole bodypositiivisuutta vaan jotakin mikä kumpuaa sisältä. Älä mieti huutelijoita. Heillä on omat ongelmansa. Sinä olet arvokas ja kaunis.