Näyttääkö nukutuksessa idiootilta? Menen ensimmäistä kertaa leikkaukseen, jossa anestesia. Avautuuko mun suu jotenkin tyhmästi?

Aattelepa ap. Kun oled tiedottomassa tilassa niin jokuhan voi vaikka kuvata sun peräreikää ja sormettaa piparia.

Vierailija kirjoitti:

Ollaanko leikkauksessa ilman alusvaatteita silloinkin, jos leikataan esim. käsivarsi?

Saako sairaalasta alushousut. Omia ei varmaan hygieniavaatimusten vuoksi voi pitää?

Kaks leikkausta läpikyneenä kolmen kuukauden sisällä, molemmissa omat alkkarit, ja hengitysmaski ei putkea.

sitä varten rakennetaankin tuommoinen vihreästä liinasta suojamuuri ettei lekuri joudu kattomaan dorkaa naamaasi

Itse olisin enemmän huolissani kivusta, särystä, henkiin jäämisestä ja leikkauksen onnistumisesta. No murheensa kullakin.

Vierailija kirjoitti:

Just joo.... 

Ihan oikeasti kysyin,  voiko operaation aikana näyttää tosi nololta ja mikä vielä pahempaa: pissata tai ulostaa leikkauspöydälle. 

Vaikka tietysti noudatan sen kuuden tunnin syömättömyys- ja juomattomuusjakson. 

Oikeasti sellaisella ihmisellä on paljon suurempia ongelmia kuin nololta näyttäminen tai eritteet, joka joutuu sellaiseen leikkaukseen, jossa nukutetaan.

Noin tyhmä ei voi näyttää kuin tyhmältä.

lääkisläinen kirjoitti:

Ensinnäkin, leikkaussalissa aivan kaikki näyttävät kaavuissaan ihan hölmöiltä. Välillä on vaikea tunnistaa kollegaa käytävällä ilman hattua ja koko kasvot peittävää maskia. 

Ohiksena haluan kertoa mahd. terveydenhuoltohenkilöstölle, että yksi varhaisimpia muistojani on kun makaan leikkauspöydällä (3 v.) ja kiroilen ylläni oleville lääkäreille koska pelottaa niin paljon. He puhuivat minulle oikein tyynnyttelevästi, mielikuvani heistä oli lempeä "Pistän sinua jalkapohjaan ja sitten nukahdat". MUTTA se kandirivistö maskeissaan seisomassa taustalla oli lapselle todella pelottava näky, siis kuin jostain tieteisfiktiopelotteluopuksesta. 

Mun kasvot ainakin peitettiin ettei mun ilme tai suun asento ei häiritse lääkäreitä ja hoitajia.

Siis kaikki potilaiden nolot ilmeet ja alleen paskomiset striimataan suoraan Periscopeen ja sitten niille nauretaan seuraavat 10 vuotta ainakin Ylilaudassa. Kokemusta on. Joudun kulkemaan lippis päässä vielä tänä päivänäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaanko leikkauksessa ilman alusvaatteita silloinkin, jos leikataan esim. käsivarsi?

Saako sairaalasta alushousut. Omia ei varmaan hygieniavaatimusten vuoksi voi pitää?

Omia voi pitää kun et kerro hoitajalle. Ja uudet ja puhtaat vaihdat sairaalassa leikkaukseen. Varahousut mukaan jos leikkauksen jälkeen joudut vaihtaa. Mulla on ollut rintaliivitkin leikkauksessa. Jossakin yksityisellä potilas omissa vaatteissa leikkauksen aikana.

Likaiset vaatteet leikkauksessa.... jossain yksityisellähän yksikin potilas oli kuollut, kun hygieniasta ei oltu huolehdittu asianmukaisesti.

Ei se johtunut alkkareista = tyypin omasta bakteerikannasta vaan nukkumatin aivastuksesta.

Kiva lukea tätä leikkauksesta toipuvana... Nauraminen on tosi tuskallista!

Vierailija kirjoitti:

lääkisläinen kirjoitti:

Ensinnäkin, leikkaussalissa aivan kaikki näyttävät kaavuissaan ihan hölmöiltä. Välillä on vaikea tunnistaa kollegaa käytävällä ilman hattua ja koko kasvot peittävää maskia. 

Ohiksena haluan kertoa mahd. terveydenhuoltohenkilöstölle, että yksi varhaisimpia muistojani on kun makaan leikkauspöydällä (3 v.) ja kiroilen ylläni oleville lääkäreille koska pelottaa niin paljon. He puhuivat minulle oikein tyynnyttelevästi, mielikuvani heistä oli lempeä "Pistän sinua jalkapohjaan ja sitten nukahdat". MUTTA se kandirivistö maskeissaan seisomassa taustalla oli lapselle todella pelottava näky, siis kuin jostain tieteisfiktiopelotteluopuksesta. 

Jalkapohjaan?

Eikö siinä ole enimmän aikaa kuitenkin anestesiahoitajan mulkku potilaan suussa? Imurefleksi pitää huolen että se ei näytä tyhmältä.

Enemmän mua hävettää ns hereillä tehdyt leikkaukset, kiesus kun sitä pöllyssä porisee kaikenlaista. Nenän väliseinän korjausleikkaus tehtiin hereillä, koska pelkäsin nukutusta, tai siis lähinnä sitä, että herään kesken kaiken suunnattomissa kivuissa enkä voisi ilmaista mitenkään olevani hereillä. Noo se oli ihan hauska kokemus sinänsä, kirurgi nakutteli mun nokkaa, porisi välillä ja hyräili, nukahdinkin siihen pöydälle, heräsin siihen kun leikkaus loppui. Eli aika tuhdit tökötit pistettiin. Sit mulle tuli kiire että nään mitä mun nenästä irrotettiin :D niitä sitten ihasteltiin yhdessä, mutta kieltämättä mun nenä oli kyl kasvanu ihan umpeen ja isoja ruston kappaleita ja luutakin poistettiin.

Kiireellinen sektio sitten taas, no ensinnäkin mulla oli aivan kamala olo, luulin vakavissani kuolevani, tärisin ja oksensin. Mun perussairauden takia olivat hälyttäneet "erikoisnukkumatin" eli anestesialääkärin joka oli ennen sitä uraa endokrinologi. Sit kun sain tumakat pahoinvointilääkkeet heti kun vauva oli ulkona niin sithän mä olin ihan hyväntuulinen ja kehuin pois kärrätessä sille anestesialääkärille ja koko salin henkilökunnalle että vitsi miten hyvää työtä teitte! No se oli varmaan heistäkin ihan kiva, oisinhan saattanu vaihtoehtoisesti parkua tai kiroilla ja olin aidosti tosi kiitollinen ja onnellinen. Erityisesti siitä erikoiserikoislääkäristä joka oli tullut sinne vähän niinku off duty-ajalla. Mutta vieläkin hävettää :D

Nukutuksesta herääminen taas on armollista kun et yhtään tiedä mitä on tapahtunut, eikä siinä vaiheessa ees kiinnosta. Riippuen operaatiosta ei välttämättä pariin viikkoon kiinnosta muu kuin, että kroppa toimii välttävästi vessaan, jääkaapille ja sohvalle/sänkyyn takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Usko pois, ne ovat siellä leikkurissa nähneet i-h-a-n kaikki. Ja siks toisekseen, sulla on se hengitysputki suussa, ja kai se jotenkin sidotaan, ettei se sieltä pois pulpahda. Joku leikkurin sh voisi avata tätä juttua.

Olin itse leikattavana viime vuonna. Eniten hävetti se omituisen sönkötys, mitä sönkkäsin hoitsuille ja lekurille esilääkittynä kun minua valmisteltiin leikattavaksi. Minulla on siitä noloja muistikuvia. Onneksi anestesialääkäri armahti ja nukutti minut etten voinut jatkaa sönkötystäni. Mieluummin putki kurkussa ja vaikka sitä itseään housuissa kuin noloja sönkötyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Okei. 

En saanut nyt ensimmäistäkään asiallista vastausta, mutta on myönnettävä ettei aloituskaan suoranaisesti houkutellut siihen. 

Tilanne kuitenkin oikeasti on, että menen elämäni ensimmäiseen leikkaukseen ja operaatio on sinällään pieni. 

Anestesia pelottaa ja turhamaisena ihmisenä on tullut mieleen myös nämä esteettiset asiat. 

Varmaankin näytät idiootilta, koska juttusi ovat idioottimaisia.

Koko maailma miettii kaiken aikaa sun ulkonäköäsi, tietysti.

Vierailija kirjoitti:

Olen osallistunut kymmeniin leikkauksiin, mutta en kyllä yhtään muista, miltä potilaat ovat näyttäneet nukutettuina. En ole kiinnittänyt kyseiseen asiaan mitään huomiota. Enpä usko, että sinun leikkaussalihenkilökuntasikaan kiinnittää.

Henkilökuntaa kiinnostaa enemmän potilaan lakkaamattomien kynsien väri. Jos menet leikkaukseen niin älä laitata tekokynsiä äläkä edes lakkaa kynsiä millään lakalla.

Minulta leikattiin sydän muutama vuosi sitten. Itse sain sairaalavuoteelta kömpiä leikkauspöydälle ja sitten anestesia lääkäri rupesi antamaan profolia johon tipahdin...

Siinä olivat ruokatorven kautta kuvanneet sydäntäni, laittaneet virtsakatetrin, useampia valtimokanyyleita ( käteen ,kaulaan ) , avanneet rintalastani leikanneet sydämeni.

Teholta heräsin intubaatioputki suussani neljän hoitajan hokiessa " Leikkaus meni hyvin! Kaikki OK! " 

Ainut ajatus minulla oli etten näyttänyt idiootilta....

:D

Kannattaa katsoa videoita siitä miten esim. juuri sydänleikkauspotilas valmistellaan nukutuksen jälkeen leikkaukseen. Ihmistä käsitellään kuin lihapalaa kun jokainen hoitaja/lääkäri tekee omaa hommaa.

Mitä asioita ihminen voi höpötellä lääkehuuruissa? Antakaa esimerkkejä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä asioita ihminen voi höpötellä lääkehuuruissa? Antakaa esimerkkejä.

Esim. Antakaa mulle munaa mua panettaa!