Kadun toista lastani..

Ymmärrän sinua. Meillä oli pitkään samanlaista, olin varma että tulen hulluksi. No, saatoin kyllä vähän seotakin hetkellisesti. Mutta yhtenä päivänä vain hoksasin, että lapsi ei ole huutanut kahteen päivään. Mitään erityistä ei tapahtunut, hän vain oppi normaalimman kommunikoinnin. Toki hän edelleen huutaa toisinaan (nyt 3,5v), mutta ei enää aamusta iltaan.

Osa-aikaisesti päiväkotiin?

Jotain teidän on keksittävä, ja tuolla voisi lapselle olla aktiviteettia ja esimerkkiä miten käyttäydytään (en nyt tarkoita ettei teillä sitä saisi, mutta ryhmä on kuitenkin eri juttu).

Onko lasta tutkittu? Kai te olette neuvolassa kertoneet ongelmasta?

Ehdottomasti pitää tutkia, mikä lasta vaivaa.

Kuulostaa kyllä ihan siltä että on joku fyysinen ongelma. Käykää lääkärissä. Jos lääkäri vähättelee tai kohauttelee, vaihda heti toiseen. Suosittelen myös naturopaattia. Voin ymmärtää että on todella vaikea kestää.

Yritä jaksaa.

Kakkonen kaduttaa kirjoitti:

Kaduttaa, että olen tehnyt tuon lapsen. Viime aikoina katumuksen tunne on vain syventynyt ja nyt näen lapsessa enää riesan ja ärsykkeen. Tuo lapsi vain huutaa ja riehuu, huutaa päivästä toiseen. Aamusta iltaan. Kipua ei itke, se on varmistettu lääkärissä, kunhan vain huutaa elämiseen tyytymättömyyttä. Vieläkään ei ole kertynyt yhtään täyttä nukuttua yötä, vaikka lapsi on kohta 2v. Herää joka yö pullolle, vaikka yösyömisiä on kokeiltu lopettaa monta kertaa, turhaan. Aamulla ensimmäisenä alkaa ulvomaan ja ulvoo läpi päivän. Ruokapöydässä sylkee ruoan pois suustaan ja lyö lusikkaan. Kaikki pitää saada syödä pöydältä, muuten ei onnistu. Tänäkin aamuna heräsi klo 6.30 ja valvoo vieläkin. Mölyää tuolla sängyssään, kun en saa millään keinolla nukkumaankaan. Esikoinen ei saa unta, kun pienempi sisarus valvottaa. Tästä kärsii kaikki.

Minulla ei ole pakopaikkaa minnekkään, en tunne ketään kenen luo voisin mennä ilman lapsia ja minulla ei ole sukuakaan jonne voisin mennä itsekseni hengittämään ja keskustelemaan aikuisten kesken. Olen aivan romuna, tämä elämä tuntuu tosi paskalle, vankilalle. Mies on hermoraunio, koska tämä jatkuva huutamisen kuuntelu töiden lisäksi rasittaa häntäkin. Olen itse nykyään aina pahalla päällä, koska tuntuu etten kestä tätä enää. Pelkään, että lyön tuota huutavaa pentua nyrkillä, että pitäisi suunsa kiinni edes hetken. Väsyttää, mutta päiväunille ei voi rueta, kun ei tuokaan lapsi nuku. Meillä ei ole ketään, joka voisi ottaa nuo lapset hoitoon, ei isovanhempia eikä muita sukulaisia, jotka tulisi toimeen noin pienten lasten kanssa. Yksi sukulainen hoitaa nuita lapsia ehkä kerran pari vuoteen kokonaisen viikonlopu. Minua ahdistaa, kun täällä kotona ei voi nykyään keskustella mistään, kun mitään ei kuule tuon turhan huutamisen yli. Minnekkään ei voi mennä kylään, kun tuo pentu aloittaa huutamisen sielläkin, kiipeilee ja käyttäytyy niin, ettei yksinkertaisesti enää huvita lähteä mihinkään. Viimeksi kylässä lapsi repi pöytäliinasta niin, että kaatoi kahvikupin ja kermakon pöydälle. Häpesin silmät päästäni.

Kaduttaa tuo lapsi, ei olisi pitänyt koskaan sitä tehdä. Nyt voisin kenties elää elämää, jossa olisi yksi lapsi, joka iällisesti on jo sen verran viisas, että tietää miten käyttäytyä ja on aina ollut kiltti muutenkin, ei mikään turhan ulvoja.

Sehän on väsynyt!! Käy ylikierroksilla eikä enään saa itse nukuttua. Elämä on rankkaa väsyneenä.

Hyvä äiti nyt laitat lapsi nukkumaan. Vaikka sitten tuuditat koko yön lasta sylissä kunhan nukkuu. Samoin päiväunet. Varmistat että lapsi nukkuu päivällä hyvin. Kohta on Iloinen lapsi.

Kaikenlisäksi lapsi tuntee tuon negatiivisen suhtautumisen ja asenteen.

Kipeä se lapsi on. Mun veikkaus, että refluksitauti. Sen takia se ei syö ja herää öisinkin pyytämään maitoa, koska se auttaa poltteeseen. Meillä on nimittäin ihan samoja oireita, tutulta kuullostaa. Toinen mitä vois epäillä, niin allergia. Viivästyneitä allergioita ei voi testillä todeta eli kannattaa kokeilla olla vähän aikaa ilman maitoa, soijaa, munia, ne on niitä yleisimpiä allergioita aiheuttavia. Ei noin pieni lapsi vittumaisuuttaan huuda.

Kakkonen kaduttaa.. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kakkonen kaduttaa.. kirjoitti:

. 

Minulla jää itselläni kaikki pihatyöt tekemättä, kun ei tuolla ulkona voi mitään tehdä ilman, että kakkonen huutaa heti jos jää vaille huomioo. Mies hoitaa lapsia silloin kun on kotona, että saan edes hetken tehdä ulkotöitä mitkä olisi minulle tärkeitä ja mitkä nyt on pakko tehdä. Ei auta väsyttää, on kokeiltu. On käyty uimassa ja leikkipuistoissa jne, mutta yöt on silti ihan yhtä hankalia.

-Ap

Oletko kokeillut mitään kurinpito toimenpiteitä? Joka vitsaa säästää se vihaa lastaan.

En ole, koska en usko sen hyödyttävän mitään. En usko, että kurittaminen auttaa tilanteeseen, jolle ei ole mitään syytä. Lapsi ei ole tuhma, ei tee mitään kiellettyä, itkeskelee ja esittää tyytymättömyyttään asioihin... Saa hirvittävän "mielensäpahoitus" -kohtauksen, jos kiellän tekemästä jotain tuhmaa ja sitä huutamista sitten riittää. 

Nukahtamistilanteet on ihan hirveitä, ei vaan suostu nukkumaan, vaikka kuinka väsyttää. Nousee pystyyn sängyssä, kaatuilee ja kolauttelee itseään kun ei enää väsymykseltään pysy pystyssä.

-Ap

Näin moni nykykasvatuksessa ajattelee, mutta itse en näihin nykykasvatusmetodeihin usko. Rajojen asetaminen ja lapsen komentaminen ja rankaiseminen kuuluvat kasvatukseen sanoi Suomen lait mitä hyvänsä. Puhuminen ei aina riitä vaan tarvitaan myös kurinpitoa jonkinlaisen vitsan muodossa, jonka lapsi ymmärtää sellaiseksi eli asioilla on oltava syy ja seuraus. Vapaakasvatus on karhunpalvelus ensisijaisesti juuri lapselle. En tunne tilannettasi, enkä siksi ole oikea henkilö neuvomaan, mutta jos minulla olisi lapsi, joka tuolla tapaa stressaisi koko perhettä niin todellakin ottaisin kuripitotoimenpiteet käyttöön. Silti lapsen täytyy kokea ensin  rakkaus ja välittäminen ja sen myötä myös  rajojen asettaminen joka on myös sitä välittämistä. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä esikoinen nukkui ensimmäisen kokonaisen yön vähän päälle kaksivuotiaana ja sittemmin hoksasimme hänen olevan herkkä laktoosille. Yöhuudot loppuivat kuin seinään. Onko lapselta tutkittu allergiat?

Mites on hampaat? Joko kaikki tulleet vai voisko ne vaivata? Viimäset poskihampaat saattaa kauankin tehdä tuloaan.

Lapsi saattaa myös aistia väsymyksenne ja turhautumisenne, halunne paeta muualle. Tuollainen saa lapsen helposti olemaan ihan kamala riesa ja känkkäränkkä. Toisaalta hän saattaisi kaivata enemmän läsnäoloa ja läheisyyttä, kuin mitä teiltä saa. Muistan miten oma esikoinen oli siinä 2v-synttäriensä tienoilla ihan kamala takiainen (on aina ollut takiainen mutta tuo oli ihan ultimaattinen vaihe) ja koko ajan olisi pitänyt kantaa ja auttaa ja leikittää ja ja ja. Jos päivä oli tappelua ja minun jaksamattomuuttani, heräili ja huusi lapsi seuraavana yönä ja sitten oltiin taas päivä väsyneitä ja kiukkusia - ikävä kierre.

Ota nyt ihmeessä puheeksi neuvolassa ja pyydä apua ennen kuin kuppisi kaatuu nurin. Tai kai ne siellä neuvolassakin ovat huomanneet lapsen käyttäytyvän kuin riivattu? Miten siellä ei ole asiaan puututtu?

Ei ole kaikki hampaat vielä, sekin on yksi vaihtoehto, että niistä voisi johtua. Mitään ei vaan tunnu ikenien läpi. 

Laktoositonta maitoa on annettu, mutta ei siitäkään tuntunut olevan mitään muutosta. Laktoosittomana teen kaikki muut ruoat, koska mies ei kestä laktoosia. Sillä sitä ei ole tutkittu, mutta on itse huomattu, että näin on. Varsinaisia allergiaoireita ei mistään ruoasta ole tullut, niin sitä en ole miettinytkään, voisiko siitä johtua. Normaalisti kakkaa jne, ei ole vatsa kovana, eikä ole ihottumia tms.. 

Meidän neuvolassa vaan kerrotaan, miten kaikki muuttuu hyväksi, vähän ehkä liian yltiöpositiivisella asenteella. Ei siellä edes tule mieleen puhua ihan kaikkea, kun minusta tuntuu, että sieltä saa lastensuojelun peräänsä aikalailla aiheettomasti. Väsymyksestä on kyllä puhuttu, että yöt menee edelleen ihan päin honkia, niin sekin on kuulemma vain vaihe, joka menee ohi. 

Lapsi olisi tyytyväisin, jos saisi olla koko ajan sylissä. Olenkin kokeillut kantoreppua, joka on ollut pelastava tekijä monessa tilanteessa, kun lapsella on ollut hankalaa. Ihan kaikissa tilanteissa sekään ei auta, kuten ei esimerkiksi näinä iltoina, kun itseäkin väsyttäisi aivan _helvetin_ paljon ja lapsi ei vaan suostu nukkumaan. :( 

En tosiasiassa edes tiedä, miksi tästä aiheesta avaudun tänne, mutta nyt tuntuu, että pakko saada kertoa tästä jollekin. Olen itkenyt koko illan, kun ahdistaa tämä kotona oleminen niin paljon. Kavereita minulla on joitamia, heilläkin on lapsia ja lapsemme leikkivät keskenään. Valitettavaa on, että useimmiten kun tapaamme, on jommalla kummalla lapset mukana, koska mies/ muu hoitava taho ei ole käytettävissä. Haluaisin niin kovin mennä joskus vaikka ihan vain kaupungille istumaan johonkin ostoskeskukseen, ettei tarvitsisi olla kotona. Mutta jos teen niin, saan kantaa syyllisyyden tuntoa mielessäni koko loppu päivän. Tiedän, että mies ei siitä olisi pahoillaan, en vaan haluaisi rasittaa häntä enää yhtään enempää omien töidensä lisäksi. 

Kakkonen kaduttaa.. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kakkonen kaduttaa.. kirjoitti:

. 

Minulla jää itselläni kaikki pihatyöt tekemättä, kun ei tuolla ulkona voi mitään tehdä ilman, että kakkonen huutaa heti jos jää vaille huomioo. Mies hoitaa lapsia silloin kun on kotona, että saan edes hetken tehdä ulkotöitä mitkä olisi minulle tärkeitä ja mitkä nyt on pakko tehdä. Ei auta väsyttää, on kokeiltu. On käyty uimassa ja leikkipuistoissa jne, mutta yöt on silti ihan yhtä hankalia.

-Ap

Oletko kokeillut mitään kurinpito toimenpiteitä? Joka vitsaa säästää se vihaa lastaan.

En ole, koska en usko sen hyödyttävän mitään. En usko, että kurittaminen auttaa tilanteeseen, jolle ei ole mitään syytä. Lapsi ei ole tuhma, ei tee mitään kiellettyä, itkeskelee ja esittää tyytymättömyyttään asioihin... Saa hirvittävän "mielensäpahoitus" -kohtauksen, jos kiellän tekemästä jotain tuhmaa ja sitä huutamista sitten riittää. Sillä on uhmaikä

Nukahtamistilanteet on ihan hirveitä, ei vaan suostu nukkumaan, vaikka kuinka väsyttää. Nousee pystyyn sängyssä, kaatuilee ja kolauttelee itseään kun ei enää väsymykseltään pysy pystyssä.

-Ap

Lapsi tutkimuksiin neuvolaan, sairaalaan unikouluun ja osa-aikaisesti päiväkotiin, ja teet sen aikaa kotihommia, nukut päikkäreitä ja olet esikoisen kanssa rauhassa. Välillä voitte käydä miehen kanssa nukkumassa vuorotellen jossain air-b-n-bssä niin tulee hotellia halvemmaksi. Tukiperhe tai vähintään MLL:n lastenhoitaja ja siksi aikaa miehen kanssa pois kotoa yhdessä.

Voimia, olet varmasti jo pelkän 2 vuoden univelan vuoksi aivan lopussa. Ei ole mikään ihme että pinnasi on kireällä ja sinulla on tuollaisia ajatuksia.

Vierailija kirjoitti:

Kipeä se lapsi on. Mun veikkaus, että refluksitauti. Sen takia se ei syö ja herää öisinkin pyytämään maitoa, koska se auttaa poltteeseen. Meillä on nimittäin ihan samoja oireita, tutulta kuullostaa. Toinen mitä vois epäillä, niin allergia. Viivästyneitä allergioita ei voi testillä todeta eli kannattaa kokeilla olla vähän aikaa ilman maitoa, soijaa, munia, ne on niitä yleisimpiä allergioita aiheuttavia. Ei noin pieni lapsi vittumaisuuttaan huuda.

Kyllä niitä oikukkaita yksiöitä joskus syntyy. Ei aina auta etsiä syitä ulkopuolelta vaan  joskus lapsi on vaan vaikea tapaus joka kasvatetaan ruotuun.

Nukkuuko päiväunia? Jos, niin kokeile jättää pois? Sanoisin, että voi olla myös vaan temperamenttisen lapsen uhmaikä, joka korostuu helpon esikoisen ja huonojen yöunien valossa erittäin negatiivisena. Voi myös olla lisäksi niin, että esikoinen saa paljon positiivista huomiota ja kuopus negatiivisempaa huomiota? Toki voi olla niinkin, että on jotain häikkää, mutta ei 2-vuotias esim adhd diagnooseja saa, ja loppujen lopuksi normaalisti sitä lasta siltikin pitää kasvattaa. Todella kurjaa, ettei teillä ole hoitoapua. Olisiko mahdollista palkata lastenhoitoa, edes 3h/kk?

Ihan ensiksi teillä pitää saada yöt kuntoon. Nyt aloitatte vieroittamisen yömaidosta. Lapsenne ymmärtää jo puhetta, joten päättäkää esim viikon päästä lopettaa se, ja nyt alatte jo puhumaan lapselle että maito jätetään pois ja sitten kun on oltu ilman yömaitoa niin leivotaan kakku/keksejä tms. Puhuuko lapsi vielä kovinkaan? Kun lapsi huutaa, niin pysähdy lapsen äärelle ja kysy miksi huudat, haluatko äidin huomion? Jos haluat äidin huomion niin tule sanomaan tai halaamaan. Toistat tuhat kertaa. Jos lapsi ei vielä puhu hyvin, niin hän ei osaa oikein toimia muuten kuin huutaa, joten lukekaa paljon ja auta häntä hakemaan sanoja ololleen ja tahdolleen. Kehu kovasti jos lapsi ilmaisee itseään sopivalla tavalla, tyyliin huomasitko kuinka hienosti kerroit äidille, että haluat tämän lasin, hyvä niin sitä pitää. Älä vertaa esikoisen häntä enää, ajattele että tämä lapsi tarvitsee erilaista tyyliä ja se on ihan normaalia sekin.

Ja se uhma. Valitse ehdottomat säännöt. Ainakin ettei esineitä saa rikkoa ja ihmisiä satuttaa. Sitten syvä hengitys ja ei, noin ei saa tehdä koska esineitä ei saa rikkoa. Älä jää jankkaamaan. Toistat tuhat kertaa. Tuon ikäinen ei osaa vielä hillitä itseään eikä noudattaa kunnolla sääntöjä. Joten mieti valmiiksi ne tilanteet ja miten haluat niihin reagoida. Niin sanottu ärsyttävä käytös kannattaa jättää huomiotta ja keskittyä hyvään. Vahingolliseen käytökseen sitten puuttua jämäkästi.

Tsemppiä kyllä se siitä! Tuo on melkeinpä se vaikein ikä, on uhmaa ja tahtoa, mutta ei itsehillintää, järkeä tai sanoja. Älä pidä esikoista minään standardia, tai tuosta tulee sisaruskateuden myötä loputonta! Tuo pöytäliinankin vetäiseminen on tuttua monille vanhemmille, älä turhaan kuluta energiaa häpeään. Jos tuntuu ettet voi hillitä itseäsi, niin pyydä apua, et todellakaan ole ainoa jolla käy mielessä läpsäistä lastaan.

No ei sitä nyrkkiä tarvitse heiluttaa. Hommaat vaikka itsellesi reseptin rauhoittavia tai hankit niitä katukaupasta. Liotat pienen määrän pulloon. Ei vahingoita lasta, mutta nukkuu paremmin ja ei jaksa kokoaikaa huutaa. Yleisesti käytetty menetelmä hankalien lasten kohdalla, jotta vanhemmat saa edes joskus levätä.

Refluksi. Silent refluksi. Ehkä allergista, ehkä rakenteellista, ehkä molempia. Hampaiden tulo, flunssat, kaikki pahentaa. Yöt on huonoja, ruoka ei meinaa maistua. Mene hyvälle lääkärille, joka antaa teille lääkkeen kokeiluun. Suosittelen oikeasti kokeilemaan. Et menetä mitään.

Mulle tulee mieleen joku asperger. Siihen liittyy kaikenlaista aistiyliherkkyyttä, kiukuttelua ja levottomuutta. Vaadi nyt ihmeessä tutkimuksia, pillahda itkuun neuvolassa, vollota ettet jaksa kun se ei nuku ja huutaa ilman syytä. Pitää sulkea pois allergiat ja refluksit ja vaikka se asperger. Johan teillä kaatuu vielä liitto tuolla menolla kun ette saa apua ja voi olla erityislapsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kipeä se lapsi on. Mun veikkaus, että refluksitauti. Sen takia se ei syö ja herää öisinkin pyytämään maitoa, koska se auttaa poltteeseen. Meillä on nimittäin ihan samoja oireita, tutulta kuullostaa. Toinen mitä vois epäillä, niin allergia. Viivästyneitä allergioita ei voi testillä todeta eli kannattaa kokeilla olla vähän aikaa ilman maitoa, soijaa, munia, ne on niitä yleisimpiä allergioita aiheuttavia. Ei noin pieni lapsi vittumaisuuttaan huuda.

Kyllä niitä oikukkaita yksiöitä joskus syntyy. Ei aina auta etsiä syitä ulkopuolelta vaan  joskus lapsi on vaan vaikea tapaus joka kasvatetaan ruotuun.

Juuri näin. Niitä vaan välillä syntyy ja siksi monet nisäkäs emot tappavatkin suosiolla nämä epäkelvot jälkeläisensä, kun toteavat "epänormaaliuden". Ihmisen osa on vaan kärvistellä ja toivoa jotain kohtalokasta onnettomuutta tai sairautta, joka vapauttaisi painajaisesta.

Et voi olla tosissas..en ikinä voisi sanoa lapsestani noin! En vaikka kuinka olen ollut väsynyt ja vittuuntunut suomeksi sanottuna. Lapsi jos joku on niin arvokas ainutlaatuinen lahja.

Jos tilanne on noin paha että kirjoittaa tälle palstalle katuvan omaa lasta sanoisin että hae apua. Neuvolasta varmasti ohjataan hakemaan apua teidän tilanteeseen. Kun vanhemmat voi hyvin, lapsikin voi hyvin. Oikeesti..pyytäkää apua..

Kakkonen kaduttaa kirjoitti:

Kaduttaa, että olen tehnyt tuon lapsen.

Ainahan sen voi antaa pois :)

Tulin niin surulliseksi tästä aloituksesta..Näin ilmeisesti käy jos ihminen ei osaa pyytää apua..ajattelee että olisi parempaa ilman koko lasta.. Väsyneet äidit oikeasti hankkikaa sitä apua jos tilanne äityy näin pahaksi!