Mies lähti eilen työkeikalle ja soitin hänen eksälleen hakemaan lapsensa pois meiltä - nyt mies raivoaa minulle
Miehen eksä soitti perjantaina, että voisiko isä ottaa lapset tänä viikonloppuna. Isä suostui kysymättä minulta, ja ilmoitin tiukasti, etten sitten vahdi lapsia koska lauantaina ja sunnuntaina miehellä oli iltavuorot. Siitä huolimatta muksut olivat pihassa kuudelta illalla ja mies lähti sinne töihinsa lauantaina hyvissä ajoin. Mikään puhe ei mennyt perille, joten soitin eksälleen että hakee nyt lapsensa takaisin, koska en ehdi itse olemaan lapsenlikkana.
Eks haki hiukan ihmetellen lapset ja sadatteli minulle kiireitään, mutta nyt mies raivoaa kun ei saa tavata lapsiaan. En silti sulata miehen käytöstä, että hän ottaa lapset ja olettaa että joku muu hoitaa.
Kommentit (226)
Vierailija kirjoitti:
Niin sitä ollaan tylyjä ja kylmiä miehen lapsia kohtaan. Varmaan miehenkin kanssa olet vaan lompakon perässä kun ei rakkautta riitä.
Miehen eli isänsä luokse ne lapset olivat tulossa isän suostumuksella, mutta isä ei sitten kuitenkaan niitä lapsiaan ollut valmis hoitamaan. Isähän se tässä on kylmä ja tyly ollut omia lapsiaan ja myös nykyistä vaimoaan kohtaan. Jos isä elelisi yksin, miten olisi mahtanut tuon tilsnteen hoitaa? Tuskinpa olisi silloin lapsiaan luokseen ottanut, koska itse oli töissä, vai töihinkö olisi heidät ottanut mukaan.
Meillä ei lupailla toisen puolesta yhtikästä mitään ennen kuin asiasta keskustellaan. Tuollaista tilannetta ei tulisi ikinä tapahtumaan.
Ap on aika tyly äitipuoli. Ehkä olisi voinut niellä (ihan oikeutetun ja ymmärrettävän) kiukkunsa SILLÄ HETKELLÄ, ja huolehtia lapsista, ja sitten - lasten palattua äidilleen - olisi voinut ripittää miestään aiheesta lastenhoito isän vuoron aikana. Nythän tuossa kärsivät lapset, jotka ovat syyttömiä isänsä käytökseen.
Jos seurustelee miehen kanssa, jolla on lapsia edellisestä liitosta, niin kyllä pitää hyväksyä se tosiasia, että välillä mennään lasten ehdoilla eikä lapsia voi silloin sysätä sen miehen niskoille. Tiedän, että jotkut suuttuvat jos vertaa lapsia eläimiin, mutta jos miehellä olisi koira, niin kyllä siihenkin pitää sopeutua ja hyväksyä koiran olemassaolon vaikutukset, ja sen, että se pitää ulkoiluttaa jos mies ei syystä tai toisesta siihen pysty. Yhteisasumisen velvoitteet.
Vierailija kirjoitti:
Outoa käytöstä nykypuolisolta kirjoitti:
Ei kai se lasten vika ole, jos teidän parisuhteessa ei puhuta? Ikävää lapsille nähdä tuollaista riepottelua paikasta toiseen. Etenkin jos syynä on vain ettet jaksa/halua hoita puolisosi lapsia. Olisiko ollut parempi jututtaa miestä kahden kesken viikonlopun jälkeen?
Lue nyt edes avaus ennen kuin kommentoit. Ap oli sanonut erittäin selkeästi miehelle, että ei hoida lapsia viikonloppuna ja myös kertonut että hänellä on liput keikalle. Mies haki lapset heille silti.
Kopioitko aloituksesta tuollaisen kohdan. Ap on saattanut pitkän ketjun jossain vaiheessa kertoa noin, mutta aloituksessa ei puhuta mistään keikoista eikä sanota, että ap olisi jo ennen pe-su -episodia tehnyt miehelle selväksi ettei aio ikinä hoitaa miehen lapsia.
JOS hän on sen selvästi hyvissä ajoin sanonut, niin ymmärrän ap:n tempauksen. Ei se tietysti hyvää kerro pariskunnan väleistä ja kommunikoinnin tasosta.
Mutta ymmärrän sitten ap:n ketutuksen. Ja kuten ekassa kommentissani sanoin, minä panisin kiertoon noin umpiluupäisen miehen, jolle mikään ei mene jakeluun.
96
Vierailija kirjoitti:
Koittakaa ketjuun kirjoittaneet miehet tajuta ettei sen nyksän tehtävä ole toimia lapsenvahtina.EI OLE.
Jos siitä on toinen kieltäytynyt, niin ei minustakaan ole. Noin muuten kyllä yya toimii kaikkiin suuntiin, minusta on aika horror tilanne jos periaate ylittää inhimillisen jouston parisuhteessa.
Kynnysmatoksi tietenkään ei tarvitse ryhtyä tai toistuvasti tinkiä omista menoistaan
96
Niin siis ap kirjoitti näin "Miehen eksä soitti perjantaina, että voisiko isä ottaa lapset tänä viikonloppuna. Isä suostui kysymättä minulta, ja ilmoitin tiukasti, etten sitten vahdi lapsia koska lauantaina ja sunnuntaina miehellä oli iltavuorot."
Toisin sanoen mies sopi ensin lasten ottamisesta. Hän ei ensin keskustellut ap:n kanssa, "isä suostui KYSYMÄTTÄ MINULTA".
Sen JÄLKEEN ap ilmoittaa, ettei kyllä sitten muuten hoida lapsia, kun mies on iltavuoroissa töissä. Mistään keikoista ei puhuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viesti 96: Ja kaikki vastuu taas kaatuu naiselle. Miksi mies ei alunalkaen ota vastuuta lapsestaan vaan sysää aina vastuun naiselle? Miksi naisen pitää tehdä aloite puhumisessa, miksi ei mies? Ärsyttää tällainen syyttely.
Lukulasit silmille ja yritä uudestaan.
Sanoin ihan selvällä suomella, että mies toimi väärin, kun ei kysyny ap:lta.
Mutta että kostaminen lasten kautta on lapsellista. Eikä se muutu sen vähemmän lapselliseksi sillä, että ekan mokan teki ap:n mies.
Ja sanoin myös, että JOS - huomaa sana jos - ap ei ole aiemmin tuonut kantaansa (ettei halua hoitaa miehen lapsia) ilmi, sen tuominen esille vasta, kun lapset on jo haettu heille on liian myöhäistä. Siinä vaiheessa niellään vitutus ja otetaan asia esille kun lapset ovat kotiutuneet äidilleen.
Kyllä. Parisuhteessa molemmilla on velvollisuus puhua, koska kummallakaan tuskin on hallussaan kristallipalloa.
96
Sinä se taidat tarvita lukulasit - ap sanoi avauksensa ENSIMMÄISESSÄ LAUSEESSA kieltäytyneensä tiukasti hoitamasta lapsia. Tämä ennen kuin lapset tulivat heille. Kommenttisi ei siis kuulu tähän ketjuun, jos jossain toisessa ketjussa on uusperheellisiä joilla on kommunikaatiovaikeuksia niin heille siitä voisi olla apua.
Korjaan: toisessa lauseessa. Ei muuta itse asiaa kuitenkaan.
Mua alkoi nyt hirveästi kiinnostaa, mitä se mies täsmälleen raivosi ap:lle? Miten ihmeessä pystyi ottamaan sen asenteen, että ap teki jotain väärin? Miten keskustelu/riita meni?
Eikä ap siis todellakaan sano kieltäytyneensä jo ennen lasten tuloa. Hän sanoi kieltäytyneensä, kun mies oli jo asiasta sopinut, mieshän ei hänelle etukäteen kertonut ottavansa lapsia. Remember?
96
Ap oli kertonut konsertistaan ennen kuin mies sopi exän kanssa, ja oli myöskin ilmoittanut että ei aio hoitaa lapsia ENNEN KUIN LAPSET TULIVAT. Miehellä oli siis täydet mahdollisuudet a) perua lasten ottaminen b) hankkia lapsille hoitaja, tai c) perua työvuoronsa. Sen sijaan hän valitsi jättää lapset käytännössä heitteille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa käytöstä nykypuolisolta kirjoitti:
Ei kai se lasten vika ole, jos teidän parisuhteessa ei puhuta? Ikävää lapsille nähdä tuollaista riepottelua paikasta toiseen. Etenkin jos syynä on vain ettet jaksa/halua hoita puolisosi lapsia. Olisiko ollut parempi jututtaa miestä kahden kesken viikonlopun jälkeen?
Lue nyt edes avaus ennen kuin kommentoit. Ap oli sanonut erittäin selkeästi miehelle, että ei hoida lapsia viikonloppuna ja myös kertonut että hänellä on liput keikalle. Mies haki lapset heille silti.
Kopioitko aloituksesta tuollaisen kohdan. Ap on saattanut pitkän ketjun jossain vaiheessa kertoa noin, mutta aloituksessa ei puhuta mistään keikoista eikä sanota, että ap olisi jo ennen pe-su -episodia tehnyt miehelle selväksi ettei aio ikinä hoitaa miehen lapsia.
JOS hän on sen selvästi hyvissä ajoin sanonut, niin ymmärrän ap:n tempauksen. Ei se tietysti hyvää kerro pariskunnan väleistä ja kommunikoinnin tasosta.
Mutta ymmärrän sitten ap:n ketutuksen. Ja kuten ekassa kommentissani sanoin, minä panisin kiertoon noin umpiluupäisen miehen, jolle mikään ei mene jakeluun.
96
Avauksesta selviää aivan selvästi, että ap on sanonut selkeästi miehelle, että ei hoida lapsia la- ja su-iltana, ainakin ennen kuin tilanne (la-ilta) tuli ajankohtaiseksi. Myöhemmin ketjussa ap kertoi, että hän oli kertonut konsertistaan miehelle pari päivää aiemmin, siis viimeistään torstaina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö mies olisi voinut vain kysyä jonkun muun lapsenvahdin? Ja kyllähän tuossa vähän kommunikaatio-ongelmia tuntuu olevan, jos vasta pari iltaa ennen keikkaa kerrot siitä, vaikka lippu on kuulemma hommattu ajat sitten.
Ja asutteko siis yhdessä? Siinä tapauksessa kuulostaa, että koti ei ole lapsille koti, vaan joku epämääräinen hoitopaikka, koska he eivät ole sinne tervetulleita.
Itse olen eronnut ja exäni tyttöystävällä ei tietääkseni tällaista asennetta ole koskaan ollut lapsiamme kohtaan. Ja olen itse hiljattain alkanut seurustella miehen kanssa, jolla on omia lapsia ja iltavuoroja. Hän ei kyllä suoraan olettaisi, että perun menoni hänen lastensa takia, vaan on ilman muuta kysynyt lapsenvahtia ellen ole itse tarjoutunut olemaan lasten kanssa. Me emme tosin asu yhdessä. Jos asuisimme, minusta olisi ihan itsestäänselvää, että lapset tulevat silloin kun on sovittu ja jos jotain menee päällekkäin, sitten etsitään lapsenvahti. Missään tapauksessa en olisi lapsia viemässä äidilleen.
Jos miehen työvuorot ovat tiedossa aikaa sitten, niin miksi puolison pitää kertoa hänelle hyvissä ajoin, että tekee jotain just miehen työvuoron aikana? Senhän pitäisi mennä niin, että mies kysyy puolisoltaan, onko tällä menoja ennen kuin sopii tälle hommia työiltojen ajaksi. Niinhän tuo tuntuu menevän teilläkin.
Niin, tuossa kohtaa onkin minusta oleellista se, asutaanko yhdessä. Jos toinen ei ole ilmoittanut mistään menosta ja ollaan muutenkin uusioperhe, on minusta ihan perusteltua olettaa, että se avovaimo on kotona lasten kanssa, varsinkin jos ne tapaamiset ovat suht säännöllisiä. Jos ei ole muutettu yhteen, asia on eri, koska eihän se tyttöystävä siellä kämpillä muutenkaan yksinään hengailisi. Eli ennen kuin muutetaan yhteen, pitää ottaa huomioon sekin, että se on myös niiden lasten koti ja sinä otat heistä myös vastuun. Muuten en ymmärrä näitä kotileikkejä, jos ne lapset jätetäänkin sen ulkopuolelle.
Luitko aloituksen? Mikä meni ohi?
A. miehen lasten ei pitänyt olla tuona viikonloppuna tulossa vaan olla äidillään. Mies ja eksänsä olivat keskenään sopineet poikkeusjärjestelystä.
B. Aloittaja oli jo sanonut miehelle, että lapset voivat tulla vain siinä tapauksessa että mies peruu työnsä, koska aloittajalla itsellään on menoa.
Sinunko mielestäsi aloittaja tässä teki jotain väärin?
Kuulostaa tosin siltä, että miehen eksä on aika heikossa hapessa ja mahdollisesti sopimaton lähihuoltajaksi, ja olisi siitä syystä tuuppaamassa lapsia isälle vaikka kokonaan. Mikäli aloittaja tosiaan ei halua päätyä kokoaikaiseksi uusioperheen äidiksi, olisi syytä vetäytyä parisuhteesta takavasemmalle vähän sassiin.
Lapsiparat. Mutta lisääntymiselinten käyttöön ei valitettavasti ole mitään kypsyystestiä tai ajokorttia.
Ja sinä et lukenut ollenkaan, mitä minä kirjoitin. Minä kirjoitin, että mikäli asutaan yhdessä, voidaan olettaa, että toinen on kotona hoitamassa lapsia, ellei toisin ole ilmoitettu. Tuon, että toisen voi olettaa peruvan omat menonsa, keksit ihan omasta päästäsi.
Ja millähän perusteella se asia on näin? Jos molemmat ovat lasten vanhempia niin joo, mutta eihän se näin voi olla jonkun toisen lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ap on aika tyly äitipuoli. Ehkä olisi voinut niellä (ihan oikeutetun ja ymmärrettävän) kiukkunsa SILLÄ HETKELLÄ, ja huolehtia lapsista, ja sitten - lasten palattua äidilleen - olisi voinut ripittää miestään aiheesta lastenhoito isän vuoron aikana. Nythän tuossa kärsivät lapset, jotka ovat syyttömiä isänsä käytökseen.
Jos seurustelee miehen kanssa, jolla on lapsia edellisestä liitosta, niin kyllä pitää hyväksyä se tosiasia, että välillä mennään lasten ehdoilla eikä lapsia voi silloin sysätä sen miehen niskoille. Tiedän, että jotkut suuttuvat jos vertaa lapsia eläimiin, mutta jos miehellä olisi koira, niin kyllä siihenkin pitää sopeutua ja hyväksyä koiran olemassaolon vaikutukset, ja sen, että se pitää ulkoiluttaa jos mies ei syystä tai toisesta siihen pysty. Yhteisasumisen velvoitteet.
Höpö höpö. Lapsista ja eläimistä huolehtii se, joka ne on hankkinut. Koiralle voi palkata tarvittaessa koiranhoitajan, tai jos ei onnistu, koiran voi antaa pois tai lopettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö mies olisi voinut vain kysyä jonkun muun lapsenvahdin? Ja kyllähän tuossa vähän kommunikaatio-ongelmia tuntuu olevan, jos vasta pari iltaa ennen keikkaa kerrot siitä, vaikka lippu on kuulemma hommattu ajat sitten.
Ja asutteko siis yhdessä? Siinä tapauksessa kuulostaa, että koti ei ole lapsille koti, vaan joku epämääräinen hoitopaikka, koska he eivät ole sinne tervetulleita.
Itse olen eronnut ja exäni tyttöystävällä ei tietääkseni tällaista asennetta ole koskaan ollut lapsiamme kohtaan. Ja olen itse hiljattain alkanut seurustella miehen kanssa, jolla on omia lapsia ja iltavuoroja. Hän ei kyllä suoraan olettaisi, että perun menoni hänen lastensa takia, vaan on ilman muuta kysynyt lapsenvahtia ellen ole itse tarjoutunut olemaan lasten kanssa. Me emme tosin asu yhdessä. Jos asuisimme, minusta olisi ihan itsestäänselvää, että lapset tulevat silloin kun on sovittu ja jos jotain menee päällekkäin, sitten etsitään lapsenvahti. Missään tapauksessa en olisi lapsia viemässä äidilleen.
Jos miehen työvuorot ovat tiedossa aikaa sitten, niin miksi puolison pitää kertoa hänelle hyvissä ajoin, että tekee jotain just miehen työvuoron aikana? Senhän pitäisi mennä niin, että mies kysyy puolisoltaan, onko tällä menoja ennen kuin sopii tälle hommia työiltojen ajaksi. Niinhän tuo tuntuu menevän teilläkin.
Niin, tuossa kohtaa onkin minusta oleellista se, asutaanko yhdessä. Jos toinen ei ole ilmoittanut mistään menosta ja ollaan muutenkin uusioperhe, on minusta ihan perusteltua olettaa, että se avovaimo on kotona lasten kanssa, varsinkin jos ne tapaamiset ovat suht säännöllisiä. Jos ei ole muutettu yhteen, asia on eri, koska eihän se tyttöystävä siellä kämpillä muutenkaan yksinään hengailisi. Eli ennen kuin muutetaan yhteen, pitää ottaa huomioon sekin, että se on myös niiden lasten koti ja sinä otat heistä myös vastuun. Muuten en ymmärrä näitä kotileikkejä, jos ne lapset jätetäänkin sen ulkopuolelle.
Luitko aloituksen? Mikä meni ohi?
A. miehen lasten ei pitänyt olla tuona viikonloppuna tulossa vaan olla äidillään. Mies ja eksänsä olivat keskenään sopineet poikkeusjärjestelystä.
B. Aloittaja oli jo sanonut miehelle, että lapset voivat tulla vain siinä tapauksessa että mies peruu työnsä, koska aloittajalla itsellään on menoa.
Sinunko mielestäsi aloittaja tässä teki jotain väärin?
Kuulostaa tosin siltä, että miehen eksä on aika heikossa hapessa ja mahdollisesti sopimaton lähihuoltajaksi, ja olisi siitä syystä tuuppaamassa lapsia isälle vaikka kokonaan. Mikäli aloittaja tosiaan ei halua päätyä kokoaikaiseksi uusioperheen äidiksi, olisi syytä vetäytyä parisuhteesta takavasemmalle vähän sassiin.
Lapsiparat. Mutta lisääntymiselinten käyttöön ei valitettavasti ole mitään kypsyystestiä tai ajokorttia.
Ja sinä et lukenut ollenkaan, mitä minä kirjoitin. Minä kirjoitin, että mikäli asutaan yhdessä, voidaan olettaa, että toinen on kotona hoitamassa lapsia, ellei toisin ole ilmoitettu. Tuon, että toisen voi olettaa peruvan omat menonsa, keksit ihan omasta päästäsi.
Ja millähän perusteella se asia on näin? Jos molemmat ovat lasten vanhempia niin joo, mutta eihän se näin voi olla jonkun toisen lasten kanssa.
Niinpä, ihan ihmeellistä "kodin vanki"-meininkiä olettaa, että toinen olisi aina vapaa-aikansa nimenomaan kotona, jollei ole jostain menosta erikseen ilmoittanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on aika tyly äitipuoli. Ehkä olisi voinut niellä (ihan oikeutetun ja ymmärrettävän) kiukkunsa SILLÄ HETKELLÄ, ja huolehtia lapsista, ja sitten - lasten palattua äidilleen - olisi voinut ripittää miestään aiheesta lastenhoito isän vuoron aikana. Nythän tuossa kärsivät lapset, jotka ovat syyttömiä isänsä käytökseen.
Jos seurustelee miehen kanssa, jolla on lapsia edellisestä liitosta, niin kyllä pitää hyväksyä se tosiasia, että välillä mennään lasten ehdoilla eikä lapsia voi silloin sysätä sen miehen niskoille. Tiedän, että jotkut suuttuvat jos vertaa lapsia eläimiin, mutta jos miehellä olisi koira, niin kyllä siihenkin pitää sopeutua ja hyväksyä koiran olemassaolon vaikutukset, ja sen, että se pitää ulkoiluttaa jos mies ei syystä tai toisesta siihen pysty. Yhteisasumisen velvoitteet.
Höpö höpö. Lapsista ja eläimistä huolehtii se, joka ne on hankkinut. Koiralle voi palkata tarvittaessa koiranhoitajan, tai jos ei onnistu, koiran voi antaa pois tai lopettaa.
Noinhan se on, tottakai, mutta elävässä elämässä tulee yllättäviä tilanteita, jossa "hankkija" ei voikaan hoitaa velvollisuuksiaan. Silloin on aika tylyä, jos elämänkumppani/puoliso ei yhtään tule vastaan. Työkeikoista voi olla vaikea kieltäytyä, samoin voi yllättäen sairastua tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viesti 96: Ja kaikki vastuu taas kaatuu naiselle. Miksi mies ei alunalkaen ota vastuuta lapsestaan vaan sysää aina vastuun naiselle? Miksi naisen pitää tehdä aloite puhumisessa, miksi ei mies? Ärsyttää tällainen syyttely.
Lukulasit silmille ja yritä uudestaan.
Sanoin ihan selvällä suomella, että mies toimi väärin, kun ei kysyny ap:lta.
Mutta että kostaminen lasten kautta on lapsellista. Eikä se muutu sen vähemmän lapselliseksi sillä, että ekan mokan teki ap:n mies.
Ja sanoin myös, että JOS - huomaa sana jos - ap ei ole aiemmin tuonut kantaansa (ettei halua hoitaa miehen lapsia) ilmi, sen tuominen esille vasta, kun lapset on jo haettu heille on liian myöhäistä. Siinä vaiheessa niellään vitutus ja otetaan asia esille kun lapset ovat kotiutuneet äidilleen.
Kyllä. Parisuhteessa molemmilla on velvollisuus puhua, koska kummallakaan tuskin on hallussaan kristallipalloa.
96
Sinä se taidat tarvita lukulasit - ap sanoi avauksensa ENSIMMÄISESSÄ LAUSEESSA kieltäytyneensä tiukasti hoitamasta lapsia. Tämä ennen kuin lapset tulivat heille. Kommenttisi ei siis kuulu tähän ketjuun, jos jossain toisessa ketjussa on uusperheellisiä joilla on kommunikaatiovaikeuksia niin heille siitä voisi olla apua.
Korjaan: toisessa lauseessa. Ei muuta itse asiaa kuitenkaan.
Mua alkoi nyt hirveästi kiinnostaa, mitä se mies täsmälleen raivosi ap:lle? Miten ihmeessä pystyi ottamaan sen asenteen, että ap teki jotain väärin? Miten keskustelu/riita meni?
Eikä ap siis todellakaan sano kieltäytyneensä jo ennen lasten tuloa. Hän sanoi kieltäytyneensä, kun mies oli jo asiasta sopinut, mieshän ei hänelle etukäteen kertonut ottavansa lapsia. Remember?
96
Ap oli kertonut konsertistaan ennen kuin mies sopi exän kanssa, ja oli myöskin ilmoittanut että ei aio hoitaa lapsia ENNEN KUIN LAPSET TULIVAT. Miehellä oli siis täydet mahdollisuudet a) perua lasten ottaminen b) hankkia lapsille hoitaja, tai c) perua työvuoronsa. Sen sijaan hän valitsi jättää lapset käytännössä heitteille.
Mies teki väärin, mutta ap pisti lapset kärsimään siitä. Aikuiset selvitelkööt välinsä siten, ettei aiheuta lapsille liikaa murhetta. Ap:n pitääkin laittaa mies ruotuun tai jättää se. Ei kuitenkaan tarvitse aiheuttaa lasten itsetunnolle vaurioita (lapset kokevat nyt olevansa riesoja ja kivan tekemisen esteitä niin isälle, äidille ja äitipuolelle).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viesti 96: Ja kaikki vastuu taas kaatuu naiselle. Miksi mies ei alunalkaen ota vastuuta lapsestaan vaan sysää aina vastuun naiselle? Miksi naisen pitää tehdä aloite puhumisessa, miksi ei mies? Ärsyttää tällainen syyttely.
Lukulasit silmille ja yritä uudestaan.
Sanoin ihan selvällä suomella, että mies toimi väärin, kun ei kysyny ap:lta.
Mutta että kostaminen lasten kautta on lapsellista. Eikä se muutu sen vähemmän lapselliseksi sillä, että ekan mokan teki ap:n mies.
Ja sanoin myös, että JOS - huomaa sana jos - ap ei ole aiemmin tuonut kantaansa (ettei halua hoitaa miehen lapsia) ilmi, sen tuominen esille vasta, kun lapset on jo haettu heille on liian myöhäistä. Siinä vaiheessa niellään vitutus ja otetaan asia esille kun lapset ovat kotiutuneet äidilleen.
Kyllä. Parisuhteessa molemmilla on velvollisuus puhua, koska kummallakaan tuskin on hallussaan kristallipalloa.
96
Sinä se taidat tarvita lukulasit - ap sanoi avauksensa ENSIMMÄISESSÄ LAUSEESSA kieltäytyneensä tiukasti hoitamasta lapsia. Tämä ennen kuin lapset tulivat heille. Kommenttisi ei siis kuulu tähän ketjuun, jos jossain toisessa ketjussa on uusperheellisiä joilla on kommunikaatiovaikeuksia niin heille siitä voisi olla apua.
Korjaan: toisessa lauseessa. Ei muuta itse asiaa kuitenkaan.
Mua alkoi nyt hirveästi kiinnostaa, mitä se mies täsmälleen raivosi ap:lle? Miten ihmeessä pystyi ottamaan sen asenteen, että ap teki jotain väärin? Miten keskustelu/riita meni?
Eikä ap siis todellakaan sano kieltäytyneensä jo ennen lasten tuloa. Hän sanoi kieltäytyneensä, kun mies oli jo asiasta sopinut, mieshän ei hänelle etukäteen kertonut ottavansa lapsia. Remember?
96
Ap oli kertonut konsertistaan ennen kuin mies sopi exän kanssa, ja oli myöskin ilmoittanut että ei aio hoitaa lapsia ENNEN KUIN LAPSET TULIVAT. Miehellä oli siis täydet mahdollisuudet a) perua lasten ottaminen b) hankkia lapsille hoitaja, tai c) perua työvuoronsa. Sen sijaan hän valitsi jättää lapset käytännössä heitteille.
Mies teki väärin, mutta ap pisti lapset kärsimään siitä. Aikuiset selvitelkööt välinsä siten, ettei aiheuta lapsille liikaa murhetta. Ap:n pitääkin laittaa mies ruotuun tai jättää se. Ei kuitenkaan tarvitse aiheuttaa lasten itsetunnolle vaurioita (lapset kokevat nyt olevansa riesoja ja kivan tekemisen esteitä niin isälle, äidille ja äitipuolelle).
Mies yritti kiristää lapsilla, "pakkohan lapset on hoitaa kun ne on jo täällä". Ap näytti, ettei kiristys onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on aika tyly äitipuoli. Ehkä olisi voinut niellä (ihan oikeutetun ja ymmärrettävän) kiukkunsa SILLÄ HETKELLÄ, ja huolehtia lapsista, ja sitten - lasten palattua äidilleen - olisi voinut ripittää miestään aiheesta lastenhoito isän vuoron aikana. Nythän tuossa kärsivät lapset, jotka ovat syyttömiä isänsä käytökseen.
Jos seurustelee miehen kanssa, jolla on lapsia edellisestä liitosta, niin kyllä pitää hyväksyä se tosiasia, että välillä mennään lasten ehdoilla eikä lapsia voi silloin sysätä sen miehen niskoille. Tiedän, että jotkut suuttuvat jos vertaa lapsia eläimiin, mutta jos miehellä olisi koira, niin kyllä siihenkin pitää sopeutua ja hyväksyä koiran olemassaolon vaikutukset, ja sen, että se pitää ulkoiluttaa jos mies ei syystä tai toisesta siihen pysty. Yhteisasumisen velvoitteet.
Höpö höpö. Lapsista ja eläimistä huolehtii se, joka ne on hankkinut. Koiralle voi palkata tarvittaessa koiranhoitajan, tai jos ei onnistu, koiran voi antaa pois tai lopettaa.
Noinhan se on, tottakai, mutta elävässä elämässä tulee yllättäviä tilanteita, jossa "hankkija" ei voikaan hoitaa velvollisuuksiaan. Silloin on aika tylyä, jos elämänkumppani/puoliso ei yhtään tule vastaan. Työkeikoista voi olla vaikea kieltäytyä, samoin voi yllättäen sairastua tms.
Ap:n tarinasta ei synny mielikuvaa, että kyseessä olisi yllättävä tilanne. Jos olisi yllättävä tilanne, olisi mies kaiketi paniikissa miettinyt, miten tai kuka hoitaa lapset, eikä yksinkertaisesti olettanut, että ap ottaa vastuun ja jättää aiemmin sopimansa menot väliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin sitä ollaan tylyjä ja kylmiä miehen lapsia kohtaan. Varmaan miehenkin kanssa olet vaan lompakon perässä kun ei rakkautta riitä.
Ei jumalauta. Niin just, tässä ollaan MIEHEN perässä ja eletään MIEHEN kanssa, EI lasten kanssa. Rakkautta varmasti riittää yllin kyllin, MIEHEN kanssa kenen kanssa ollaankin suhteessa. Kukin huolehtikoon omasta jälkikasvustaan.
Mitä jos tämä ukko tienaakin vaikka vaan puolet siitä mitä nainen? Miksi oletuksena on, että nainen on rahojen perässä kun ei lapsesta huolehdi? Eikö silloin olisi todennäköisempää, että tämä nainen leikkisi lapsen tullessa varsinaista äitikultaa? Idiootteja maailma täynnä....
Joo ja tällaisessa tilanteessa olisi niin kiva nähdä reaktiot, jos se olisikin äiti joka tuommoisen tempun tekisi. Mukavat haukkumiset kivoilla sanoilla kuorrutettuna tulisi.
Outoa käytöstä nykypuolisolta kirjoitti:
Ei kai se lasten vika ole, jos teidän parisuhteessa ei puhuta? Ikävää lapsille nähdä tuollaista riepottelua paikasta toiseen. Etenkin jos syynä on vain ettet jaksa/halua hoita puolisosi lapsia. Olisiko ollut parempi jututtaa miestä kahden kesken viikonlopun jälkeen?
Mietitäänpä vielä kerran: kummallekin illalle sovittu menoja ja tapaamisia kavereiden ja ystävien kanssa. Keikkaa, syömisiä ja jatkoille jonnekin muutamalle. Perun kaikki viime tipassa ja sanon etten voi lähteä kun mies on töissä.
Tai sitten tämä: palautan lapset takaisin äidilleen ja sanon ettei onnistu, koska mies ei usko että mä en lennosta vaihda suunnitelmiani varsinkaan sellaisten lasten takia joita en ole tähän maailmaan pykännyt.
Kumpi vaihtoehto kuullostaa oudommalta? ap
Vierailija kirjoitti:
Outoa käytöstä nykypuolisolta kirjoitti:
Ei kai se lasten vika ole, jos teidän parisuhteessa ei puhuta? Ikävää lapsille nähdä tuollaista riepottelua paikasta toiseen. Etenkin jos syynä on vain ettet jaksa/halua hoita puolisosi lapsia. Olisiko ollut parempi jututtaa miestä kahden kesken viikonlopun jälkeen?
Mietitäänpä vielä kerran: kummallekin illalle sovittu menoja ja tapaamisia kavereiden ja ystävien kanssa. Keikkaa, syömisiä ja jatkoille jonnekin muutamalle. Perun kaikki viime tipassa ja sanon etten voi lähteä kun mies on töissä.
Tai sitten tämä: palautan lapset takaisin äidilleen ja sanon ettei onnistu, koska mies ei usko että mä en lennosta vaihda suunnitelmiani varsinkaan sellaisten lasten takia joita en ole tähän maailmaan pykännyt.
Kumpi vaihtoehto kuullostaa oudommalta? ap
Ja mikä ongelma lapsilla olla kotona oman, tutun ja turvallisen äidin kanssa kuin vaikka kanssani jota selkeästi hiertää miehen käytös? ap
Koittakaa ketjuun kirjoittaneet miehet tajuta ettei sen nyksän tehtävä ole toimia lapsenvahtina.EI OLE.