Mies lähti eilen työkeikalle ja soitin hänen eksälleen hakemaan lapsensa pois meiltä - nyt mies raivoaa minulle
Miehen eksä soitti perjantaina, että voisiko isä ottaa lapset tänä viikonloppuna. Isä suostui kysymättä minulta, ja ilmoitin tiukasti, etten sitten vahdi lapsia koska lauantaina ja sunnuntaina miehellä oli iltavuorot. Siitä huolimatta muksut olivat pihassa kuudelta illalla ja mies lähti sinne töihinsa lauantaina hyvissä ajoin. Mikään puhe ei mennyt perille, joten soitin eksälleen että hakee nyt lapsensa takaisin, koska en ehdi itse olemaan lapsenlikkana.
Eks haki hiukan ihmetellen lapset ja sadatteli minulle kiireitään, mutta nyt mies raivoaa kun ei saa tavata lapsiaan. En silti sulata miehen käytöstä, että hän ottaa lapset ja olettaa että joku muu hoitaa.
Kommentit (226)
Vierailija kirjoitti:
Ap on aika tyly äitipuoli. Ehkä olisi voinut niellä (ihan oikeutetun ja ymmärrettävän) kiukkunsa SILLÄ HETKELLÄ, ja huolehtia lapsista, ja sitten - lasten palattua äidilleen - olisi voinut ripittää miestään aiheesta lastenhoito isän vuoron aikana. Nythän tuossa kärsivät lapset, jotka ovat syyttömiä isänsä käytökseen.
Jos seurustelee miehen kanssa, jolla on lapsia edellisestä liitosta, niin kyllä pitää hyväksyä se tosiasia, että välillä mennään lasten ehdoilla eikä lapsia voi silloin sysätä sen miehen niskoille. Tiedän, että jotkut suuttuvat jos vertaa lapsia eläimiin, mutta jos miehellä olisi koira, niin kyllä siihenkin pitää sopeutua ja hyväksyä koiran olemassaolon vaikutukset, ja sen, että se pitää ulkoiluttaa jos mies ei syystä tai toisesta siihen pysty. Yhteisasumisen velvoitteet.
Niin eli vaikka toinen kuinka toimisi väärin niin silti lopullinen vastuu kuuluu "uhrille"? Jos sellaisissa tilanteissa joustaa niin usko, silloin saat joustaa vastakin! Toinen tietää, että vaikket pidä siitä mitä törkyä suollat niin velvollisuudentuntoisesti hoitaa hommat silti ja jälkeen päin vähän saattaa inahtaa ettei se ihan oikein ollut. Ja sitten vain seuraavaan kierrokseen.
Ihmeellistä tuo, että vaikka tunnustetaan toisen toimineen väärin suurin vääryys tapahtui silti, kun se jolle väärin tehtiin ei taipunut. Ja tuokin vielä, että ap:lla oli JO ne omat suunnitelmat ihan niin kuin isukillakin, jotka olisi pitänyt perua. Eli tupla vitutus.
Koiravertauksessakin sinusta olisi ilmeisesti reilua, että toinen ilmoittamatta jättää koiran vaivoiksesi lomansa ajaksi, vaikka olet itse lähdössä myös lomalle, tosin tuntia myöhemmin kuin ensimmäinen. Tämän johdosta sinun pitää ottaa koirasta vastuu, eikä laittaa sitä jonnekin muualle siksi aikaa, koska koiraparka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on aika tyly äitipuoli. Ehkä olisi voinut niellä (ihan oikeutetun ja ymmärrettävän) kiukkunsa SILLÄ HETKELLÄ, ja huolehtia lapsista, ja sitten - lasten palattua äidilleen - olisi voinut ripittää miestään aiheesta lastenhoito isän vuoron aikana. Nythän tuossa kärsivät lapset, jotka ovat syyttömiä isänsä käytökseen.
Jos seurustelee miehen kanssa, jolla on lapsia edellisestä liitosta, niin kyllä pitää hyväksyä se tosiasia, että välillä mennään lasten ehdoilla eikä lapsia voi silloin sysätä sen miehen niskoille. Tiedän, että jotkut suuttuvat jos vertaa lapsia eläimiin, mutta jos miehellä olisi koira, niin kyllä siihenkin pitää sopeutua ja hyväksyä koiran olemassaolon vaikutukset, ja sen, että se pitää ulkoiluttaa jos mies ei syystä tai toisesta siihen pysty. Yhteisasumisen velvoitteet.
Höpö höpö. Lapsista ja eläimistä huolehtii se, joka ne on hankkinut. Koiralle voi palkata tarvittaessa koiranhoitajan, tai jos ei onnistu, koiran voi antaa pois tai lopettaa.
Noinhan se on, tottakai, mutta elävässä elämässä tulee yllättäviä tilanteita, jossa "hankkija" ei voikaan hoitaa velvollisuuksiaan. Silloin on aika tylyä, jos elämänkumppani/puoliso ei yhtään tule vastaan. Työkeikoista voi olla vaikea kieltäytyä, samoin voi yllättäen sairastua tms.
Mutta tässäkinhän tapauksessa puoliso HOITO hommat ilman, että isän tarvitsi laittaa tikkua ristiin, vaikka velvollisuus oli hänen. Järjesti siis lapset oman äitinsä luokse, mitä on aika vaikea vaikka heitteille jätöksi lukea toisin kuin isän tapauksessa. Miksi ainoa oikea tapa toimia olisi ollut tyytyminen lapsenhoitajaksi?
Aika törkeetä käytöstä isältä. Lähteä töihin ettei tarvitse tavata omia lapsiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viesti 96: Ja kaikki vastuu taas kaatuu naiselle. Miksi mies ei alunalkaen ota vastuuta lapsestaan vaan sysää aina vastuun naiselle? Miksi naisen pitää tehdä aloite puhumisessa, miksi ei mies? Ärsyttää tällainen syyttely.
Lukulasit silmille ja yritä uudestaan.
Sanoin ihan selvällä suomella, että mies toimi väärin, kun ei kysyny ap:lta.
Mutta että kostaminen lasten kautta on lapsellista. Eikä se muutu sen vähemmän lapselliseksi sillä, että ekan mokan teki ap:n mies.
Ja sanoin myös, että JOS - huomaa sana jos - ap ei ole aiemmin tuonut kantaansa (ettei halua hoitaa miehen lapsia) ilmi, sen tuominen esille vasta, kun lapset on jo haettu heille on liian myöhäistä. Siinä vaiheessa niellään vitutus ja otetaan asia esille kun lapset ovat kotiutuneet äidilleen.
Kyllä. Parisuhteessa molemmilla on velvollisuus puhua, koska kummallakaan tuskin on hallussaan kristallipalloa.
96
Sinä se taidat tarvita lukulasit - ap sanoi avauksensa ENSIMMÄISESSÄ LAUSEESSA kieltäytyneensä tiukasti hoitamasta lapsia. Tämä ennen kuin lapset tulivat heille. Kommenttisi ei siis kuulu tähän ketjuun, jos jossain toisessa ketjussa on uusperheellisiä joilla on kommunikaatiovaikeuksia niin heille siitä voisi olla apua.
Korjaan: toisessa lauseessa. Ei muuta itse asiaa kuitenkaan.
Mua alkoi nyt hirveästi kiinnostaa, mitä se mies täsmälleen raivosi ap:lle? Miten ihmeessä pystyi ottamaan sen asenteen, että ap teki jotain väärin? Miten keskustelu/riita meni?
Eikä ap siis todellakaan sano kieltäytyneensä jo ennen lasten tuloa. Hän sanoi kieltäytyneensä, kun mies oli jo asiasta sopinut, mieshän ei hänelle etukäteen kertonut ottavansa lapsia. Remember?
96
Ap oli kertonut konsertistaan ennen kuin mies sopi exän kanssa, ja oli myöskin ilmoittanut että ei aio hoitaa lapsia ENNEN KUIN LAPSET TULIVAT. Miehellä oli siis täydet mahdollisuudet a) perua lasten ottaminen b) hankkia lapsille hoitaja, tai c) perua työvuoronsa. Sen sijaan hän valitsi jättää lapset käytännössä heitteille.
Mies teki väärin, mutta ap pisti lapset kärsimään siitä. Aikuiset selvitelkööt välinsä siten, ettei aiheuta lapsille liikaa murhetta. Ap:n pitääkin laittaa mies ruotuun tai jättää se. Ei kuitenkaan tarvitse aiheuttaa lasten itsetunnolle vaurioita (lapset kokevat nyt olevansa riesoja ja kivan tekemisen esteitä niin isälle, äidille ja äitipuolelle).
No eikä pistänyt. Ei tuo tilanne nyt niin kamala lapsille ollut, pääsivät kotiin äitinsä kanssa. Parempihan se oli, että isä sai tästä opetuksen - saattaa ehkäistä pahemmat tilanteet jatkossa (esim. isän toiminnan seurauksena lapset yksin kotona, kun ei tarkista ap:lta moneltako tämä tulee kotiin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on aika tyly äitipuoli. Ehkä olisi voinut niellä (ihan oikeutetun ja ymmärrettävän) kiukkunsa SILLÄ HETKELLÄ, ja huolehtia lapsista, ja sitten - lasten palattua äidilleen - olisi voinut ripittää miestään aiheesta lastenhoito isän vuoron aikana. Nythän tuossa kärsivät lapset, jotka ovat syyttömiä isänsä käytökseen.
Jos seurustelee miehen kanssa, jolla on lapsia edellisestä liitosta, niin kyllä pitää hyväksyä se tosiasia, että välillä mennään lasten ehdoilla eikä lapsia voi silloin sysätä sen miehen niskoille. Tiedän, että jotkut suuttuvat jos vertaa lapsia eläimiin, mutta jos miehellä olisi koira, niin kyllä siihenkin pitää sopeutua ja hyväksyä koiran olemassaolon vaikutukset, ja sen, että se pitää ulkoiluttaa jos mies ei syystä tai toisesta siihen pysty. Yhteisasumisen velvoitteet.
Höpö höpö. Lapsista ja eläimistä huolehtii se, joka ne on hankkinut. Koiralle voi palkata tarvittaessa koiranhoitajan, tai jos ei onnistu, koiran voi antaa pois tai lopettaa.
Noinhan se on, tottakai, mutta elävässä elämässä tulee yllättäviä tilanteita, jossa "hankkija" ei voikaan hoitaa velvollisuuksiaan. Silloin on aika tylyä, jos elämänkumppani/puoliso ei yhtään tule vastaan. Työkeikoista voi olla vaikea kieltäytyä, samoin voi yllättäen sairastua tms.
Oletusten varassa on kovin vaikea tulla ketään vastaan. Hyvin todennäköistä on että oletukset menevät ristiin. Ap tilanteessa reiluita olisi ollut avainsanat suunsa sen suhteen mitä kukakin keneltäkin toivoo. Jos puoliso toivoo että tämän kerran nyksä hoitaisi lapsia sen sijaan että tekisi omien suunnitelmiensa mukaan, miksi sitä ei voisi sanoa ääneen. Jos se nyksälle ei sovi kyllä vanhempien tehtävä on huolehtia lasten turvallisuudesta ja varmistaa hoito jotenkin muuten. Isä soittaa lasten äidille että ei voi valitettavasti hoitaakaan lasta eikä saanut heille järjestymään hoitajaa vaikka sellaisen oletuksen tekikin. Isä voi toki hankkia lapsille hoitajan muualta työvuoron ajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viesti 96: Ja kaikki vastuu taas kaatuu naiselle. Miksi mies ei alunalkaen ota vastuuta lapsestaan vaan sysää aina vastuun naiselle? Miksi naisen pitää tehdä aloite puhumisessa, miksi ei mies? Ärsyttää tällainen syyttely.
Lukulasit silmille ja yritä uudestaan.
Sanoin ihan selvällä suomella, että mies toimi väärin, kun ei kysyny ap:lta.
Mutta että kostaminen lasten kautta on lapsellista. Eikä se muutu sen vähemmän lapselliseksi sillä, että ekan mokan teki ap:n mies.
Ja sanoin myös, että JOS - huomaa sana jos - ap ei ole aiemmin tuonut kantaansa (ettei halua hoitaa miehen lapsia) ilmi, sen tuominen esille vasta, kun lapset on jo haettu heille on liian myöhäistä. Siinä vaiheessa niellään vitutus ja otetaan asia esille kun lapset ovat kotiutuneet äidilleen.
Kyllä. Parisuhteessa molemmilla on velvollisuus puhua, koska kummallakaan tuskin on hallussaan kristallipalloa.
96
Sinä se taidat tarvita lukulasit - ap sanoi avauksensa ENSIMMÄISESSÄ LAUSEESSA kieltäytyneensä tiukasti hoitamasta lapsia. Tämä ennen kuin lapset tulivat heille. Kommenttisi ei siis kuulu tähän ketjuun, jos jossain toisessa ketjussa on uusperheellisiä joilla on kommunikaatiovaikeuksia niin heille siitä voisi olla apua.
Korjaan: toisessa lauseessa. Ei muuta itse asiaa kuitenkaan.
Mua alkoi nyt hirveästi kiinnostaa, mitä se mies täsmälleen raivosi ap:lle? Miten ihmeessä pystyi ottamaan sen asenteen, että ap teki jotain väärin? Miten keskustelu/riita meni?
Eikä ap siis todellakaan sano kieltäytyneensä jo ennen lasten tuloa. Hän sanoi kieltäytyneensä, kun mies oli jo asiasta sopinut, mieshän ei hänelle etukäteen kertonut ottavansa lapsia. Remember?
96
Ap oli kertonut konsertistaan ennen kuin mies sopi exän kanssa, ja oli myöskin ilmoittanut että ei aio hoitaa lapsia ENNEN KUIN LAPSET TULIVAT. Miehellä oli siis täydet mahdollisuudet a) perua lasten ottaminen b) hankkia lapsille hoitaja, tai c) perua työvuoronsa. Sen sijaan hän valitsi jättää lapset käytännössä heitteille.
Mies teki väärin, mutta ap pisti lapset kärsimään siitä. Aikuiset selvitelkööt välinsä siten, ettei aiheuta lapsille liikaa murhetta. Ap:n pitääkin laittaa mies ruotuun tai jättää se. Ei kuitenkaan tarvitse aiheuttaa lasten itsetunnolle vaurioita (lapset kokevat nyt olevansa riesoja ja kivan tekemisen esteitä niin isälle, äidille ja äitipuolelle).
No eikä pistänyt. Ei tuo tilanne nyt niin kamala lapsille ollut, pääsivät kotiin äitinsä kanssa. Parempihan se oli, että isä sai tästä opetuksen - saattaa ehkäistä pahemmat tilanteet jatkossa (esim. isän toiminnan seurauksena lapset yksin kotona, kun ei tarkista ap:lta moneltako tämä tulee kotiin).
Isä oppi tilanteesta lähinnä sen että hän voi myös jatkossa luvata ottaa lapset vaikka ei pystyisi käännös hoitamaan heitä. Nyksä kuitenkin huolehtii että lapset menee vaikka takaisin äidin luo jos nyksälle ei hoitovuoroista jostakin syystä satu sopimaan.
Joistain kommenteista tulee hulvattomia, kun niissä on ihan asiaan kuulumattomia sanoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viesti 96: Ja kaikki vastuu taas kaatuu naiselle. Miksi mies ei alunalkaen ota vastuuta lapsestaan vaan sysää aina vastuun naiselle? Miksi naisen pitää tehdä aloite puhumisessa, miksi ei mies? Ärsyttää tällainen syyttely.
Lukulasit silmille ja yritä uudestaan.
Sanoin ihan selvällä suomella, että mies toimi väärin, kun ei kysyny ap:lta.
Mutta että kostaminen lasten kautta on lapsellista. Eikä se muutu sen vähemmän lapselliseksi sillä, että ekan mokan teki ap:n mies.
Ja sanoin myös, että JOS - huomaa sana jos - ap ei ole aiemmin tuonut kantaansa (ettei halua hoitaa miehen lapsia) ilmi, sen tuominen esille vasta, kun lapset on jo haettu heille on liian myöhäistä. Siinä vaiheessa niellään vitutus ja otetaan asia esille kun lapset ovat kotiutuneet äidilleen.
Kyllä. Parisuhteessa molemmilla on velvollisuus puhua, koska kummallakaan tuskin on hallussaan kristallipalloa.
96
Sinä se taidat tarvita lukulasit - ap sanoi avauksensa ENSIMMÄISESSÄ LAUSEESSA kieltäytyneensä tiukasti hoitamasta lapsia. Tämä ennen kuin lapset tulivat heille. Kommenttisi ei siis kuulu tähän ketjuun, jos jossain toisessa ketjussa on uusperheellisiä joilla on kommunikaatiovaikeuksia niin heille siitä voisi olla apua.
Korjaan: toisessa lauseessa. Ei muuta itse asiaa kuitenkaan.
Mua alkoi nyt hirveästi kiinnostaa, mitä se mies täsmälleen raivosi ap:lle? Miten ihmeessä pystyi ottamaan sen asenteen, että ap teki jotain väärin? Miten keskustelu/riita meni?
Eikä ap siis todellakaan sano kieltäytyneensä jo ennen lasten tuloa. Hän sanoi kieltäytyneensä, kun mies oli jo asiasta sopinut, mieshän ei hänelle etukäteen kertonut ottavansa lapsia. Remember?
96
Ap oli kertonut konsertistaan ennen kuin mies sopi exän kanssa, ja oli myöskin ilmoittanut että ei aio hoitaa lapsia ENNEN KUIN LAPSET TULIVAT. Miehellä oli siis täydet mahdollisuudet a) perua lasten ottaminen b) hankkia lapsille hoitaja, tai c) perua työvuoronsa. Sen sijaan hän valitsi jättää lapset käytännössä heitteille.
Mies teki väärin, mutta ap pisti lapset kärsimään siitä. Aikuiset selvitelkööt välinsä siten, ettei aiheuta lapsille liikaa murhetta. Ap:n pitääkin laittaa mies ruotuun tai jättää se. Ei kuitenkaan tarvitse aiheuttaa lasten itsetunnolle vaurioita (lapset kokevat nyt olevansa riesoja ja kivan tekemisen esteitä niin isälle, äidille ja äitipuolelle).
No eikä pistänyt. Ei tuo tilanne nyt niin kamala lapsille ollut, pääsivät kotiin äitinsä kanssa. Parempihan se oli, että isä sai tästä opetuksen - saattaa ehkäistä pahemmat tilanteet jatkossa (esim. isän toiminnan seurauksena lapset yksin kotona, kun ei tarkista ap:lta moneltako tämä tulee kotiin).
Isä oppi tilanteesta lähinnä sen että hän voi myös jatkossa luvata ottaa lapset vaikka ei pystyisi käännös hoitamaan heitä. Nyksä kuitenkin huolehtii että lapset menee vaikka takaisin äidin luo jos nyksälle ei hoitovuoroista jostakin syystä satu sopimaan.
Mies "raivoaa" ap:lle joten ilmeisesti asiat eivät ainakaan menneet hänen odotustensa mukaan. Eli oppi ainakin enemmän kuin jos ap olisi hoitanut lapsia vähin äänin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tässä on uutta? Kautta aikojen miehet ovat hoidattaneet lapsiaan toisilla; eivät miehet hoida itse lapsiaan. Jos ei lasten äiti, niin sitten oma äiti, sisko tai täti tai naispuolinen serkku. Tai sitten uusi puoliso. Tiedän kymmeniä eronneita miehiä, jotka omalla viikonloppuvuorollaan ajavat vanhempiensa kotiin, jättävät lapset äidilleen - ja häipyvät joko harrastamaan äijäporukoissa tai bilettämään. Mikäli nämä miehet joutuvat pitkin hampain todella olemaan lastensa kanssa esim. lauantaina, on satavarma että ruoka tulee mäkkäristä tai pizzeriasta - ja loppuaika menee telkkaria tai kännykkää tuijotellen. Niin iskä kuin lapset.
Onneksi mulle on sitten sattunut se poikkeus, joka vahvistaa säännön: mies, joka todellakin hoitaa omat lapsensa, laittaa ruuat, huolehtii kouluasiat ja harrastukset ja viettää mielellään aikaa lastensa kanssa. Mä toki hoidan lapsille ruuan eteen, jos mies ei jostain syystä sattuisi olemaan paikalla, mutta koska en vakituisesti asu samassa taloudessa, multa kysytään aina ensin, olenko paikalla ja pystynkö hoitamaan.
Vierailija kirjoitti:
en jaksa lukea koko ketjua, mutta miksei mies saa tavata vapaapäivinään ja lomillaan lapsiaan?
Miksi hän raivoaa, onko hänelle merkityksellistä onko lapset äitinsä vai äitipuolensa kanssa sillä aikaa kun hän itse on töissä? Onko lasten äiti eli ex jotenkin huono hoitamaan lapsia, koska olisi mieluummin jättänyt ne sulle?
outo juttu, mutta on sitä kai oudompiakin.
Sain tälle pelkkää alapeukkua, en tajuu miksi. Siis ap:han sanoi itse, että "mies raivoaa, koska ei saa viettää aikaa lastensa kanssa". Esitin kysymyksen, miksei hän saa, estääkö joku sen hänen vapaapäivinään?
Toisaalta, miksi miehelle on merkityksellistä onko hänen työpäiviensä aikana lasten seurassa hänen ex, eli lasten äiti, vai hänen nyxä, eli tämän ketjun ap? Miksi se oli miehelle kamalaa, että nyxä lähetti lapset exälle, eli omalle äidilleen? Pelkäsikö mies, että äiti on lapsille jotenkin huono?
Tällaiset konkreettiset kysymykset ovat tärkeitä sen ymmärtämisessä, mistä tässä nyt on kyse.
Ap:lla oli jotain tärkeää tekemistä ja minkäänlaista joustoa lastenhoitoon ei hyväksytä? Ei tietenkään, hoitakoot itse kakaransa. Voi tsiisus, onnea vaan uusperheeseen. Lapsia käy sääliksi.
Itse ollut joskus samassa tilanteessa. Ei minun mieleastä ole oikein. Ei ole etävanhemmanlta oikein "ottaa" omia lapsia hoitoon ja itse lähteä töihin/muualle. Ei se vaan mene niin, vaikka miten muut sua kritisoi.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla oli jotain tärkeää tekemistä ja minkäänlaista joustoa lastenhoitoon ei hyväksytä? Ei tietenkään, hoitakoot itse kakaransa. Voi tsiisus, onnea vaan uusperheeseen. Lapsia käy sääliksi.
Niin käy itsekkään lasten isän takia. On se kumma, että nämä isät voivat käyttäytyä niin törkeästi kuin haluavat, mutta jostain syystä sitä nyksää kuitenkin syyllistetään. Miehet saavat tehdä mitä haluavat, ja heidän päätä vain silitellään. Oksettavaa.
Veikkaan, sulla on jo yhteinen rakkauden hedelmä kasvamassa.. Jos ei ole niin älä hanki, mies ei ole ns. isätyyppiä...
Vierailija kirjoitti:
Mies lähti siis töihin eikä mihinkään humputtelemaan? Hän varmaan toivoisi löytävänsä naisen, jonka kanssa voisi tarjota lapsilleen kodin. Kodin jossa lapset saavat olla omina itseinään niin kuin kotona ollaan. Sellaisen jossa on kaksi aikuista, jotka huolehtivat heidän tarpeistaan ja kunnioittavat sitä, että se koti on myös lasten koti eikä vain aikuisten. Nyt lapsilla ei ole sellaista kotia, vaan heidät ajetaan sieltä pois, jos isi on töissä, ja paikalla on vain karmiva äitipuoli, joka ei pysty edes piirrettyjä virittämään tai voitelemaan leipiä iltapalaksi. Sääliksi käy raukkoja.
Mihin lasten äiti tästä kuviosta jäi? Eipä olisi aikanaan tullut itselleni mieleenkään, että laitan lapsen exän uudelle puolisolle hoitoon. En luultavasti olisi edes suostunut siihen. Onhan näilläkin lapsilla edelleen 2 vanhempaa, vaikka eri taloudessa asuvatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on aika tyly äitipuoli. Ehkä olisi voinut niellä (ihan oikeutetun ja ymmärrettävän) kiukkunsa SILLÄ HETKELLÄ, ja huolehtia lapsista, ja sitten - lasten palattua äidilleen - olisi voinut ripittää miestään aiheesta lastenhoito isän vuoron aikana. Nythän tuossa kärsivät lapset, jotka ovat syyttömiä isänsä käytökseen.
Jos seurustelee miehen kanssa, jolla on lapsia edellisestä liitosta, niin kyllä pitää hyväksyä se tosiasia, että välillä mennään lasten ehdoilla eikä lapsia voi silloin sysätä sen miehen niskoille. Tiedän, että jotkut suuttuvat jos vertaa lapsia eläimiin, mutta jos miehellä olisi koira, niin kyllä siihenkin pitää sopeutua ja hyväksyä koiran olemassaolon vaikutukset, ja sen, että se pitää ulkoiluttaa jos mies ei syystä tai toisesta siihen pysty. Yhteisasumisen velvoitteet.
Höpö höpö. Lapsista ja eläimistä huolehtii se, joka ne on hankkinut. Koiralle voi palkata tarvittaessa koiranhoitajan, tai jos ei onnistu, koiran voi antaa pois tai lopettaa.
Noinhan se on, tottakai, mutta elävässä elämässä tulee yllättäviä tilanteita, jossa "hankkija" ei voikaan hoitaa velvollisuuksiaan. Silloin on aika tylyä, jos elämänkumppani/puoliso ei yhtään tule vastaan. Työkeikoista voi olla vaikea kieltäytyä, samoin voi yllättäen sairastua tms.
Oletusten varassa on kovin vaikea tulla ketään vastaan. Hyvin todennäköistä on että oletukset menevät ristiin. Ap tilanteessa reiluita olisi ollut avainsanat suunsa sen suhteen mitä kukakin keneltäkin toivoo. Jos puoliso toivoo että tämän kerran nyksä hoitaisi lapsia sen sijaan että tekisi omien suunnitelmiensa mukaan, miksi sitä ei voisi sanoa ääneen. Jos se nyksälle ei sovi kyllä vanhempien tehtävä on huolehtia lasten turvallisuudesta ja varmistaa hoito jotenkin muuten. Isä soittaa lasten äidille että ei voi valitettavasti hoitaakaan lasta eikä saanut heille järjestymään hoitajaa vaikka sellaisen oletuksen tekikin. Isä voi toki hankkia lapsille hoitajan muualta työvuoron ajaksi.
Kuvio on ihan älytön. Hoitovuorossa oleva lasten äiti keksii itselleen kivempaa menoa, töissäoleva isä lupaa ottaa lapset, vaikkei pysty hoitamaan, ja se joka joutuu peruuttamaan menonsa on uusi puoliso. Vika on kyllä muualla kuin ap:ssä.
Riippuu varmaan lasten iästä. Isommat pärjäävät itsekseen tai isän ohjeistuksella, pienemmät tarvitsevat vanhemman seuraa. Mutta sinulla pitäisi olla silti oma tila ja ehkä oma asunto jopa.
Lapset eivät siis ole kotona, kun ovat isänsä luona. Ovat isän luona käymässä. Jos hän ei ole kotona, lapset eivät voi kyläillä silloin. Julmaa.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi mulle on sitten sattunut se poikkeus, joka vahvistaa säännön: mies, joka todellakin hoitaa omat lapsensa, laittaa ruuat, huolehtii kouluasiat ja harrastukset ja viettää mielellään aikaa lastensa kanssa. Mä toki hoidan lapsille ruuan eteen, jos mies ei jostain syystä sattuisi olemaan paikalla, mutta koska en vakituisesti asu samassa taloudessa, multa kysytään aina ensin, olenko paikalla ja pystynkö hoitamaan.
Pääset kyllä noista vastuista melkein tuolla. Ette ole perhe, joten olisi suorastaan outoa olettaa, että hoidat jonkun lapia.
Ap:n tapaus on taas on perinteinen tilanne, jossa saman ruokakunnan jäsenet eivät ole yhtä mieltä suhteen laadusta. Se on se teidän ongelmanne. Ai lapset.
Kämppä taisi olla ap:n isän, joten...