Mitä helvettiä nyt?! (miehen käytös)

Toivottavasti et ole sen miehen raskaana oleva nainen, jota minä vikittelen. Liian paljon osuu yksiin nyt kuvaukset.

Mies on ihana, mutta ei vaan jaksa kotielämää ja ymmärrän, kun minä tarjoan hänelle sitä jännitystä ja hyvää seksiä, ilman lapsia.

mckay kirjoitti:

Tunnistan oman eksäni tästä AP:n kirjoituksesta. Lähdin kävelemään tuosta suhteesta koska tunsin, että naiseni pitää minua lähinnä lapsentekokoneena ja ja haluaa raahata joka paikkaan mukanaan vain siksi, ettei hänen oma sosiaalinen statuksensa kärsi. Nyt olen onnellisesti parisuhteessa, missä mies on perheen pää mutta ottaa silti huomioon naisen tarpeet ja tunteet. Loppukädessä päätökset tekee kuitenkin mies, ei nainen. Myönnätte tai ette, niin kyllä suurin osa naisista myös pitää tästä asetelmasta ihan jo evoluutioperustan kauttakin. Toimii meillä aivan timanttisesti.

Sukupuoliroolit ovat nykyisin vesittyneet niin harmittavalla tavalla. Tasa-arvo on laajentunut siihen, että miesten ja naisten pitäisi olla jo tasa-arvoisuuden lisäksi samanlaisia. On juttuja, mitä miehet tekee naisia paremmin ja toisinpäin. Lasten hoitamisessa naiset ovat aivan ylivertaisia, muttei se tarkoita sitä etteivätkö miehet voisi siihen osallistua.

Kannattaa tutustua psykologien kirjoituksiin aiheesta co-dependency, interdependency ja independency parisuhteiden osalta. Mun mielestä tämä suhde kuulostaa siltä, että kaikkea pitäisi tehdä usein yhdessä ja omaa aikaa ei ole tarpeeksi. Sitä pitää olla päivittäin molemmilla, oli lapsia tai ei. 

VMP.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä olisi uskonut tälläistä aloitusta tänne tekeväni, mutta tässä sitä ollaan. Vähän taustatietoa että itse olen viimeisilläni raskaana ja meillä ennestään 3v lapsi, jonka kanssa olen nyt jo lomalla. Mies oli tänään jo töistä tultuaan erikoisen oloinen, sitä vähän ihmettelin mutta annoin olla. Syötiin ja mies meni sen jälkeen tunnin päikkäreille. Sieltä herättyään oli edelleen oudon hiljainen ja ärtynyt. Kysyin että mikä on, kuulema väsyttää. Ok - ymmärrän kyllä. Sitten illalla saunassa alkoi jo uudestaan vituttaa kun toinen katselee seiniä eikä puhu mitään, kysyin uudemman kerran että mikä nyt oikein on? Alkaa avautuminen siitä kuinka kuulema tehdään AINA KAIKKI asiat yhdessä ja MINÄ haluan elää symbioosissa neulottuna yhteen jnejnejne. Olin ihan että ???. Ensinnäkin tuo tuli ihan puskista ja toisekseen ei edes pidä lähimainkaan paikkaansa. Mies on käynyt vähintään 2x viikossa omissa harrastuksissaan/kaverillaan tai missä milloinkin. Enkä ole mitään pahaa tästä sanonut tai edes ajatellut. Nyt sitten kuulema esimerkiksi tänään olikin ihan perseestä kun ehdotin että lähdettäisiin koko perhe yhdessä pyöräilemään/lenkittämään koiraa. Olisi kuulema halunnut mennä yksin. Siinä tilanteessa kuitenkaan ei saanut suuta auki vaan sinne tosiaan lähdettiin koko porukalla.

Nyt mulla alkaa jo kauhukuvat jyllätä päässä että mitä vittua tässä on meneillään, miten voi ihan yhtäkkiä tulla tollanen "ongelma" mikä ei edes pidä paikkaansa. Yritin myös kysellä että onko nyt joku mihin sitten haluaisi mennä tai jotain mitä tehdä itekseen, niin ei kuulema. Nyt on sitten mököttänyt hiljaa, ei ilmeisesti ole mitään lisättävää tähän asiaan.

Miten meni noin niinkun omasta mielestä?

Valitsit lastesi isäksi tunnevammaisen vässykän.

No miehestähän pääsee eroon jos näin on, hankalampi homma jos on sellainen itse niinkuin sinä tunnut olevan. Tuleeko hyvä mieli vähän päästä näpäyttämään?

Leiridame kirjoitti:

Toivottavasti et ole sen miehen raskaana oleva nainen, jota minä vikittelen. Liian paljon osuu yksiin nyt kuvaukset.

Mies on ihana, mutta ei vaan jaksa kotielämää ja ymmärrän, kun minä tarjoan hänelle sitä jännitystä ja hyvää seksiä, ilman lapsia.

No mutta sinähän varsinainen laatunainen taidatkin olla! Oikein vikittelet raskaana olevan naisen miestä, onnittelut sulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä olisi uskonut tälläistä aloitusta tänne tekeväni, mutta tässä sitä ollaan. Vähän taustatietoa että itse olen viimeisilläni raskaana ja meillä ennestään 3v lapsi, jonka kanssa olen nyt jo lomalla. Mies oli tänään jo töistä tultuaan erikoisen oloinen, sitä vähän ihmettelin mutta annoin olla. Syötiin ja mies meni sen jälkeen tunnin päikkäreille. Sieltä herättyään oli edelleen oudon hiljainen ja ärtynyt. Kysyin että mikä on, kuulema väsyttää. Ok - ymmärrän kyllä. Sitten illalla saunassa alkoi jo uudestaan vituttaa kun toinen katselee seiniä eikä puhu mitään, kysyin uudemman kerran että mikä nyt oikein on? Alkaa avautuminen siitä kuinka kuulema tehdään AINA KAIKKI asiat yhdessä ja MINÄ haluan elää symbioosissa neulottuna yhteen jnejnejne. Olin ihan että ???. Ensinnäkin tuo tuli ihan puskista ja toisekseen ei edes pidä lähimainkaan paikkaansa. Mies on käynyt vähintään 2x viikossa omissa harrastuksissaan/kaverillaan tai missä milloinkin. Enkä ole mitään pahaa tästä sanonut tai edes ajatellut. Nyt sitten kuulema esimerkiksi tänään olikin ihan perseestä kun ehdotin että lähdettäisiin koko perhe yhdessä pyöräilemään/lenkittämään koiraa. Olisi kuulema halunnut mennä yksin. Siinä tilanteessa kuitenkaan ei saanut suuta auki vaan sinne tosiaan lähdettiin koko porukalla.

Nyt mulla alkaa jo kauhukuvat jyllätä päässä että mitä vittua tässä on meneillään, miten voi ihan yhtäkkiä tulla tollanen "ongelma" mikä ei edes pidä paikkaansa. Yritin myös kysellä että onko nyt joku mihin sitten haluaisi mennä tai jotain mitä tehdä itekseen, niin ei kuulema. Nyt on sitten mököttänyt hiljaa, ei ilmeisesti ole mitään lisättävää tähän asiaan.

Miten meni noin niinkun omasta mielestä?

Valitsit lastesi isäksi tunnevammaisen vässykän.

No miehestähän pääsee eroon jos näin on, hankalampi homma jos on sellainen itse niinkuin sinä tunnut olevan. Tuleeko hyvä mieli vähän päästä näpäyttämään?

Huvittaa kaikkien "normaalien" ihmisten ongelmat vaan. :D

Tässä todellisuudessa on mulle aivan tarpeeksi- ja liikaa kestettävää.

Vierailija kirjoitti:

mckay kirjoitti:

Tunnistan oman eksäni tästä AP:n kirjoituksesta. Lähdin kävelemään tuosta suhteesta koska tunsin, että naiseni pitää minua lähinnä lapsentekokoneena ja ja haluaa raahata joka paikkaan mukanaan vain siksi, ettei hänen oma sosiaalinen statuksensa kärsi. Nyt olen onnellisesti parisuhteessa, missä mies on perheen pää mutta ottaa silti huomioon naisen tarpeet ja tunteet. Loppukädessä päätökset tekee kuitenkin mies, ei nainen. Myönnätte tai ette, niin kyllä suurin osa naisista myös pitää tästä asetelmasta ihan jo evoluutioperustan kauttakin. Toimii meillä aivan timanttisesti.

Sukupuoliroolit ovat nykyisin vesittyneet niin harmittavalla tavalla. Tasa-arvo on laajentunut siihen, että miesten ja naisten pitäisi olla jo tasa-arvoisuuden lisäksi samanlaisia. On juttuja, mitä miehet tekee naisia paremmin ja toisinpäin. Lasten hoitamisessa naiset ovat aivan ylivertaisia, muttei se tarkoita sitä etteivätkö miehet voisi siihen osallistua.

Kannattaa tutustua psykologien kirjoituksiin aiheesta co-dependency, interdependency ja independency parisuhteiden osalta. Mun mielestä tämä suhde kuulostaa siltä, että kaikkea pitäisi tehdä usein yhdessä ja omaa aikaa ei ole tarpeeksi. Sitä pitää olla päivittäin molemmilla, oli lapsia tai ei. 

VMP.

Osui juuri sinne minne pitikin :)

Kuulostaisi siltä että miehesi oikeasti tarvitsee enemmän omaa aikaa ja on mahdollisesti niin kiltti ettei ole rohennut sanoa tätä aikaisemmin.

Itse ymmärrän koska olen niitä introverttejä, jotka kaipaavat omaa aikaa, niin avoliitossa kuin muutoinkin. Se on ärsyttävää kun itselle hyvin itsestäänselvää asiaa joutuu monesti selittämään puolisolle. Olen itsekin sen virheen tehnyt etten ole ottanut omaa aikaa vaikka olisi pitänyt ja se yleensä aiheuttaa ärtymystä.

No mutta sinähän varsinainen laatunainen taidatkin olla! Oikein vikittelet raskaana olevan naisen miestä, onnittelut sulle.

Kiitos paljon, olenkin onnellinen ja mies myös, paitsi ei kotonaan. Siksi se luokseni tulee. Vai onko tämä nyt joku yritys syyllistää minua vaimon epäonnistumisesta ja miehen mielihaluista?  

Ketään en pakota mihinkään.  Olen tosin vihjaillut heidän erosta ja suhteemme virallistamisesta, mutta mies ei kuulemma viitsi kun lapsikin on tulossa.

Leiridame kirjoitti:

No mutta sinähän varsinainen laatunainen taidatkin olla! Oikein vikittelet raskaana olevan naisen miestä, onnittelut sulle.

Kiitos paljon, olenkin onnellinen ja mies myös, paitsi ei kotonaan. Siksi se luokseni tulee. Vai onko tämä nyt joku yritys syyllistää minua vaimon epäonnistumisesta ja miehen mielihaluista?  

Ketään en pakota mihinkään.  Olen tosin vihjaillut heidän erosta ja suhteemme virallistamisesta, mutta mies ei kuulemma viitsi kun lapsikin on tulossa.

Niin, ei "viitsi" :D Ei nyt, eikä tulevaisuudessakaan, koska tiedäthän varmaan itsekin olevasi miehelle pelkkä halpa h*ora. Miehet ei ikinä valitse noita kakkosnaisia, luulis sun jo sen oppineen.

mckay kirjoitti:

Sukupuoliroolit ovat nykyisin vesittyneet niin harmittavalla tavalla. Tasa-arvo on laajentunut siihen, että miesten ja naisten pitäisi olla jo tasa-arvoisuuden lisäksi samanlaisia. On juttuja, mitä miehet tekee naisia paremmin ja toisinpäin. Lasten hoitamisessa naiset ovat aivan ylivertaisia, muttei se tarkoita sitä etteivätkö miehet voisi siihen osallistua. 

Tämä on niin totta!

Kyllä itteäki ahistaa symbioosissa elo, että ollaan kaikki mahollinen aika yhessä tai siis että tehdään yhdessä paljon asioita mutta minä olenkin erakkoluontoinen. Tykkään lenkillä käydä yksin jne. Yksinolo on ainoa asia mikä pitää mut järjissäni.

Voiha miehes olla patonu noita tuntemuksia kauan kunnes purkautuivat yks kaks 🤔 ikäkriisi? Tuntuu että elämässä ole muuta kuin perhe, mitään jännää tms tapahu... 🤔🤔🤔

Jännä

Vierailija kirjoitti:

Te miehet jotka täällä möykkäätte että ap on itsekäs kusipää, ette varmasti ole parisuhdetta ikinä nähneetkään. Ja tuskin tulette näkemäänkään kun asenne on noin keskenkasvuinen ja naista alentava. Tajuatteko edes ollenkaan millaista on olla ihan jo fyysisesti saati henkisesti viimeisillään raskaana? Voin sen verran valaista että ei ihan helppoa. Siihen päälle yksi 3v ja seksistä kiukutteleva mies, niin minusta ap on tässä ollut enemmän kuin asiallinen.

Minulla on ollut useita suhteita suomalaisten naisten kanssa. Kaikki ovat kaatuneet siihen, että jostain kumman syystä nainen haluaa Suomessa olla perheen pää ja määrätä/puuttua joka asiaan. Lisäksi kaikkia on yhdistänyt jonkinasteiset tunnevammat. Miten naiset kehtaavatkin vaatia hellyyttä ja läheisyyttä, kun itse eivät osaa/halua antaa vastakaikua? Sama juttu seksissä. Kun nainen ei osaa edes itse hyväillä itselleen orgasmia tai ei osaa käyttää miehen kehoa/elintä itsensä lämmittelyyn, on noloa vaatia miehen olevan juuri täydellinen rakastaja niin surkealle naisella.

Nyt minulla on ensimmäistä kertaa oikea Nainen vaimonani. Hän osaa helliä ja rakastaa, sekä ottaa vastaan. Hän on hyvin lapsirakas ja perhekeskeinen. Hän oli myös neitsyt tavatessamme, joten oli muutenkin sopivaa vaimoainesta, eikä ollut jo satojen miesten entinen makuualusta.

Suosittelen muillekin miehille, että tutustukaa esimerkiksi filippiiniläisiin naisiin. Siellä on varaa mistä valita mieluinen nainen. Ovat erittäin kauniita, seksikkäitä ja ystävällisiä. Panostavat oikeasti perheeseen ja suhteeseen.

Leiridame kirjoitti:

No mutta sinähän varsinainen laatunainen taidatkin olla! Oikein vikittelet raskaana olevan naisen miestä, onnittelut sulle.

Kiitos paljon, olenkin onnellinen ja mies myös, paitsi ei kotonaan. Siksi se luokseni tulee. Vai onko tämä nyt joku yritys syyllistää minua vaimon epäonnistumisesta ja miehen mielihaluista?  

Ketään en pakota mihinkään.  Olen tosin vihjaillut heidän erosta ja suhteemme virallistamisesta, mutta mies ei kuulemma viitsi kun lapsikin on tulossa.

Ei viitsi eli odottaa, että nainen laittaa eron vireille. Entä jos sinä pistäisit asiaan vauhtia? Soita vaimolle tai käy kylässä ja kerro, mitä mies puuhaa harrastusiltoinaan. Saat miehen kokonaan omaksi iloksesi hyvinkin nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te miehet jotka täällä möykkäätte että ap on itsekäs kusipää, ette varmasti ole parisuhdetta ikinä nähneetkään. Ja tuskin tulette näkemäänkään kun asenne on noin keskenkasvuinen ja naista alentava. Tajuatteko edes ollenkaan millaista on olla ihan jo fyysisesti saati henkisesti viimeisillään raskaana? Voin sen verran valaista että ei ihan helppoa. Siihen päälle yksi 3v ja seksistä kiukutteleva mies, niin minusta ap on tässä ollut enemmän kuin asiallinen.

Minulla on ollut useita suhteita suomalaisten naisten kanssa. Kaikki ovat kaatuneet siihen, että jostain kumman syystä nainen haluaa Suomessa olla perheen pää ja määrätä/puuttua joka asiaan. Lisäksi kaikkia on yhdistänyt jonkinasteiset tunnevammat. Miten naiset kehtaavatkin vaatia hellyyttä ja läheisyyttä, kun itse eivät osaa/halua antaa vastakaikua? Sama juttu seksissä. Kun nainen ei osaa edes itse hyväillä itselleen orgasmia tai ei osaa käyttää miehen kehoa/elintä itsensä lämmittelyyn, on noloa vaatia miehen olevan juuri täydellinen rakastaja niin surkealle naisella.

Nyt minulla on ensimmäistä kertaa oikea Nainen vaimonani. Hän osaa helliä ja rakastaa, sekä ottaa vastaan. Hän on hyvin lapsirakas ja perhekeskeinen. Hän oli myös neitsyt tavatessamme, joten oli muutenkin sopivaa vaimoainesta, eikä ollut jo satojen miesten entinen makuualusta.

Suosittelen muillekin miehille, että tutustukaa esimerkiksi filippiiniläisiin naisiin. Siellä on varaa mistä valita mieluinen nainen. Ovat erittäin kauniita, seksikkäitä ja ystävällisiä. Panostavat oikeasti perheeseen ja suhteeseen.

Joo, olemme hyvin usen saaneet lukea palstalta sinun onnellisesta parisuhteestasi. Jostain kumman syystä jutuissasi suurin osa on suomalaisten naisten haukkumista eikä oman vaimon kehumista.

mckay kirjoitti:

Tunnistan oman eksäni tästä AP:n kirjoituksesta. Lähdin kävelemään tuosta suhteesta koska tunsin, että naiseni pitää minua lähinnä lapsentekokoneena ja ja haluaa raahata joka paikkaan mukanaan vain siksi, ettei hänen oma sosiaalinen statuksensa kärsi. Nyt olen onnellisesti parisuhteessa, missä mies on perheen pää mutta ottaa silti huomioon naisen tarpeet ja tunteet. Loppukädessä päätökset tekee kuitenkin mies, ei nainen. Myönnätte tai ette, niin kyllä suurin osa naisista myös pitää tästä asetelmasta ihan jo evoluutioperustan kauttakin. Toimii meillä aivan timanttisesti.

Sukupuoliroolit ovat nykyisin vesittyneet niin harmittavalla tavalla. Tasa-arvo on laajentunut siihen, että miesten ja naisten pitäisi olla jo tasa-arvoisuuden lisäksi samanlaisia. On juttuja, mitä miehet tekee naisia paremmin ja toisinpäin. Lasten hoitamisessa naiset ovat aivan ylivertaisia, muttei se tarkoita sitä etteivätkö miehet voisi siihen osallistua.

Kannattaa tutustua psykologien kirjoituksiin aiheesta co-dependency, interdependency ja independency parisuhteiden osalta. Mun mielestä tämä suhde kuulostaa siltä, että kaikkea pitäisi tehdä usein yhdessä ja omaa aikaa ei ole tarpeeksi. Sitä pitää olla päivittäin molemmilla, oli lapsia tai ei. 

Syy miksi nykyään suomalainen nainen on mieluummin sinkku?

Suomalaiselle naiselle ei muka milään kelpaa, mutta kuka tällaista äijää haluaa? Mieluummin yksin kuin alistettuna ilman omaa päätösvaltaa omiin asioihin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te miehet jotka täällä möykkäätte että ap on itsekäs kusipää, ette varmasti ole parisuhdetta ikinä nähneetkään. Ja tuskin tulette näkemäänkään kun asenne on noin keskenkasvuinen ja naista alentava. Tajuatteko edes ollenkaan millaista on olla ihan jo fyysisesti saati henkisesti viimeisillään raskaana? Voin sen verran valaista että ei ihan helppoa. Siihen päälle yksi 3v ja seksistä kiukutteleva mies, niin minusta ap on tässä ollut enemmän kuin asiallinen.

Minulla on ollut useita suhteita suomalaisten naisten kanssa. Kaikki ovat kaatuneet siihen, että jostain kumman syystä nainen haluaa Suomessa olla perheen pää ja määrätä/puuttua joka asiaan. Lisäksi kaikkia on yhdistänyt jonkinasteiset tunnevammat. Miten naiset kehtaavatkin vaatia hellyyttä ja läheisyyttä, kun itse eivät osaa/halua antaa vastakaikua? Sama juttu seksissä. Kun nainen ei osaa edes itse hyväillä itselleen orgasmia tai ei osaa käyttää miehen kehoa/elintä itsensä lämmittelyyn, on noloa vaatia miehen olevan juuri täydellinen rakastaja niin surkealle naisella.

Nyt minulla on ensimmäistä kertaa oikea Nainen vaimonani. Hän osaa helliä ja rakastaa, sekä ottaa vastaan. Hän on hyvin lapsirakas ja perhekeskeinen. Hän oli myös neitsyt tavatessamme, joten oli muutenkin sopivaa vaimoainesta, eikä ollut jo satojen miesten entinen makuualusta.

Suosittelen muillekin miehille, että tutustukaa esimerkiksi filippiiniläisiin naisiin. Siellä on varaa mistä valita mieluinen nainen. Ovat erittäin kauniita, seksikkäitä ja ystävällisiä. Panostavat oikeasti perheeseen ja suhteeseen.

Joo, olemme hyvin usen saaneet lukea palstalta sinun onnellisesta parisuhteestasi. Jostain kumman syystä jutuissasi suurin osa on suomalaisten naisten haukkumista eikä oman vaimon kehumista.

Kyllä tuossa ihan totta puhutaan Suomalaisista naisista. Ei se kaikkia koske, mutta osa naisista yrittää olla perheen miehiä.

Minä minä minä, minun tunteeni "naiset" eivät ymmärrä parisuhteen vastavuoroisuudesta yhtään mitään.

Itsekkin ole tällaisen suhteen kokenut. Sairas narsistinen äm#mä on poistunut lopullisesti elämästäni jo pitkän aikaa sitten.

Niin oltiin olevinaan "vahvaa naista", joka ei tarvitse miestä ja hetkessä eromme jälkeen meni jonkun toyboynsa kanssa kihloihin.

Täys pelle ihmisenä ja naisena täysin kieroileva ja ala-arvoinen tyyppi. Huh huh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te miehet jotka täällä möykkäätte että ap on itsekäs kusipää, ette varmasti ole parisuhdetta ikinä nähneetkään. Ja tuskin tulette näkemäänkään kun asenne on noin keskenkasvuinen ja naista alentava. Tajuatteko edes ollenkaan millaista on olla ihan jo fyysisesti saati henkisesti viimeisillään raskaana? Voin sen verran valaista että ei ihan helppoa. Siihen päälle yksi 3v ja seksistä kiukutteleva mies, niin minusta ap on tässä ollut enemmän kuin asiallinen.

Minulla on ollut useita suhteita suomalaisten naisten kanssa. Kaikki ovat kaatuneet siihen, että jostain kumman syystä nainen haluaa Suomessa olla perheen pää ja määrätä/puuttua joka asiaan. Lisäksi kaikkia on yhdistänyt jonkinasteiset tunnevammat. Miten naiset kehtaavatkin vaatia hellyyttä ja läheisyyttä, kun itse eivät osaa/halua antaa vastakaikua? Sama juttu seksissä. Kun nainen ei osaa edes itse hyväillä itselleen orgasmia tai ei osaa käyttää miehen kehoa/elintä itsensä lämmittelyyn, on noloa vaatia miehen olevan juuri täydellinen rakastaja niin surkealle naisella.

Nyt minulla on ensimmäistä kertaa oikea Nainen vaimonani. Hän osaa helliä ja rakastaa, sekä ottaa vastaan. Hän on hyvin lapsirakas ja perhekeskeinen. Hän oli myös neitsyt tavatessamme, joten oli muutenkin sopivaa vaimoainesta, eikä ollut jo satojen miesten entinen makuualusta.

Suosittelen muillekin miehille, että tutustukaa esimerkiksi filippiiniläisiin naisiin. Siellä on varaa mistä valita mieluinen nainen. Ovat erittäin kauniita, seksikkäitä ja ystävällisiä. Panostavat oikeasti perheeseen ja suhteeseen.

Joo, olemme hyvin usen saaneet lukea palstalta sinun onnellisesta parisuhteestasi. Jostain kumman syystä jutuissasi suurin osa on suomalaisten naisten haukkumista eikä oman vaimon kehumista.

Kyllä tuossa ihan totta puhutaan Suomalaisista naisista. Ei se kaikkia koske, mutta osa naisista yrittää olla perheen miehiä.

Minä minä minä, minun tunteeni "naiset" eivät ymmärrä parisuhteen vastavuoroisuudesta yhtään mitään.

Itsekkin ole tällaisen suhteen kokenut. Sairas narsistinen äm#mä on poistunut lopullisesti elämästäni jo pitkän aikaa sitten.

Niin oltiin olevinaan "vahvaa naista", joka ei tarvitse miestä ja hetkessä eromme jälkeen meni jonkun toyboynsa kanssa kihloihin.

Täys pelle ihmisenä ja naisena täysin kieroileva ja ala-arvoinen tyyppi. Huh huh.

Joo eihän tuollainen kumppani ole hyvä oli sitten kumpaa sukupuolta tahansa. Siksi en ymmärrä sitä, että kun on "pirttihirmu ämmän" kokenut niin alkaa itse seuraavassa parisuhteessa latelemaan samaa epätasa-arvoista "mies on perheen pää"-paskaa. Että miksei vain yritä luoda sitä tasapainoista/puolista suhdetta eikä ruveta itse samanlaiseksi mulkuksi?

Miehenä täytyy sanoa, että seksi kumppanin kanssa on erittäin tärkeä osa suhdettani. Jos en pääse purkautumaan muutun todella kiukkuiseksi ja sitä kiukkuisemmaksi mitä kauemmin joudun olemaan laukeamatta, mutta minulla sentään on pokkaa käydä vessassa runkkaamassa jos kumppania ei huvita. Mutta ei sekään hyvä ole, että aina joutuu siihen omaan käteen tyytymään. Se nakertaa tunteita kultaa kohtaan ja kohta kulta on muuttunut lyijyksi. Minun kumppanini ei halua seksiä kuin ehkä kerran vuoteen, mutta hän silti haluaa minua miellyttää antamalla käsi ja suuhoitoa silloin tällöin. Minä puolestani annan hänelle hyvää jossain muussa muodossa, kuten pitkällä miellyttävällä kokovartalohieronnalla. Mikä se sellainen suhde on, ettei toisen eteen suostuta tekemään kompromisseja puolin ja toisin?

Miehesi on turhautunut seksuaalisesti ja tulee lähtemään suhteesta ennenpitkään, jos asiaan ei tule muutosta. Naiset eivät ole miehiä eivätkä voi täysin ymmärtää meitä, mutta emme mekään voi ymmärtää täysin naisia. Onhan biologiammekin aivan erilaista.

Vierailija kirjoitti:

mckay kirjoitti:

Tunnistan oman eksäni tästä AP:n kirjoituksesta. Lähdin kävelemään tuosta suhteesta koska tunsin, että naiseni pitää minua lähinnä lapsentekokoneena ja ja haluaa raahata joka paikkaan mukanaan vain siksi, ettei hänen oma sosiaalinen statuksensa kärsi. Nyt olen onnellisesti parisuhteessa, missä mies on perheen pää mutta ottaa silti huomioon naisen tarpeet ja tunteet. Loppukädessä päätökset tekee kuitenkin mies, ei nainen. Myönnätte tai ette, niin kyllä suurin osa naisista myös pitää tästä asetelmasta ihan jo evoluutioperustan kauttakin. Toimii meillä aivan timanttisesti.

Sukupuoliroolit ovat nykyisin vesittyneet niin harmittavalla tavalla. Tasa-arvo on laajentunut siihen, että miesten ja naisten pitäisi olla jo tasa-arvoisuuden lisäksi samanlaisia. On juttuja, mitä miehet tekee naisia paremmin ja toisinpäin. Lasten hoitamisessa naiset ovat aivan ylivertaisia, muttei se tarkoita sitä etteivätkö miehet voisi siihen osallistua.

Kannattaa tutustua psykologien kirjoituksiin aiheesta co-dependency, interdependency ja independency parisuhteiden osalta. Mun mielestä tämä suhde kuulostaa siltä, että kaikkea pitäisi tehdä usein yhdessä ja omaa aikaa ei ole tarpeeksi. Sitä pitää olla päivittäin molemmilla, oli lapsia tai ei. 

Syy miksi nykyään suomalainen nainen on mieluummin sinkku?

Suomalaiselle naiselle ei muka milään kelpaa, mutta kuka tällaista äijää haluaa? Mieluummin yksin kuin alistettuna ilman omaa päätösvaltaa omiin asioihin!

Kyllä mä naisena ymmärsin tuosta että omista asioista voi päättää, mutta mies päättää perheen yhteisistä asioista ottaen naisen huomioon. Mielestäni tuossa on iso ero. Kyllä aika monet naiset tuntuvat tuollaisen miehen haluavan, itsekin pidän enemmän miehistä jotka vievät oma-aloitteisesti eivätkä tule väkisin tai puolipakolla mukana sinne minne itse haluaisin. Tietynlainen kontrolli on puoleensavetävää. Ystävättärieni parissa tuo on ihan jaettu tunne, ja kyllä sielläkin monta kaunista sinkkua on jotka haluaisivat tuollaisen miehen rinnalleen vässykän sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Miehenä täytyy sanoa, että seksi kumppanin kanssa on erittäin tärkeä osa suhdettani. Jos en pääse purkautumaan muutun todella kiukkuiseksi ja sitä kiukkuisemmaksi mitä kauemmin joudun olemaan laukeamatta, mutta minulla sentään on pokkaa käydä vessassa runkkaamassa jos kumppania ei huvita. Mutta ei sekään hyvä ole, että aina joutuu siihen omaan käteen tyytymään. Se nakertaa tunteita kultaa kohtaan ja kohta kulta on muuttunut lyijyksi. Minun kumppanini ei halua seksiä kuin ehkä kerran vuoteen, mutta hän silti haluaa minua miellyttää antamalla käsi ja suuhoitoa silloin tällöin. Minä puolestani annan hänelle hyvää jossain muussa muodossa, kuten pitkällä miellyttävällä kokovartalohieronnalla. Mikä se sellainen suhde on, ettei toisen eteen suostuta tekemään kompromisseja puolin ja toisin?

Miehesi on turhautunut seksuaalisesti ja tulee lähtemään suhteesta ennenpitkään, jos asiaan ei tule muutosta. Naiset eivät ole miehiä eivätkä voi täysin ymmärtää meitä, mutta emme mekään voi ymmärtää täysin naisia. Onhan biologiammekin aivan erilaista.

Sama homma mulla seksin kanssa ja olen nainen. Miehelleni riittäisi paljon harvemmin kuin minulle.