Hallituksen lakiesitys isovanhempien tapaamisoikeudesta

Tuntuu välillä, että sitä äitiä ei kyllä auta kukaan.

Veikkaisinpa, että tälläisestä laista seuraa vain lisää tuskaa ja surua niille joiden perheitä terrorisoi häiriintynyt ex. Jos lähestymiskielto on saatu sille ex,lle niin apuun tulevat tämän yhtä häiriintyneet vanhemmat.

Sellaisessa tapauksessa, että joku on lahkossa ja siksi kielletty tapaaminen asia eri.

Mutta nämä isovanhemmat voivat vaikka itse kuulua johonkin fundamentalistiseen lahkoon.

Ei ajatella seurauksia näillä.

Mitä velvollisuuksia tämä esitys tuo isovanhemmille? Ei voi olla pelkästään oikeuksia. Kuka kustantaa tapaamiskulut?

Aivan sama mitä laki sanoo jostain "tapaamisoikeudesta". Jos mun vanhemmat tulee tapaamaan mua tai mun lasta, niin mä soitan heti paikalle poliisit. Jos vanhemmat tulee taas tapaamaan, niin soitan poliisit taas, ja taas, ja taas.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu välillä, että sitä äitiä ei kyllä auta kukaan.

Veikkaisinpa, että tälläisestä laista seuraa vain lisää tuskaa ja surua niille joiden perheitä terrorisoi häiriintynyt ex. Jos lähestymiskielto on saatu sille ex,lle niin apuun tulevat tämän yhtä häiriintyneet vanhemmat.

Sellaisessa tapauksessa, että joku on lahkossa ja siksi kielletty tapaaminen asia eri.

Mutta nämä isovanhemmat voivat vaikka itse kuulua johonkin fundamentalistiseen lahkoon.

Ei ajatella seurauksia näillä.

Juuri näin. Kiusanteolle ei tule ikinä loppua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on Sipilän hallitus ajamassa lakia, jonka avulla myös isovanhemmilla olisi tapaamisoikeus. Toisin sanoen, persoonallisuushäiriöisille mummoille ja papoille annetaan mahdollisuus haastaa vanhemmat oikeuteen, jos lapsia ei kyseisten ihmisten kiusattavaksi muuten anneta. Samoin alkoholistimummoille tai pedofiilipapoille. Toivottavasti tämä laki ei mene läpi.

Ei se nyt ihan noin ole.Kuten jo aiempaan ketjuun kirjoitin, tuon estää kätevästi  sillä  tavalla että ei koskaan ikinä  eikä  missään tapauksessa anna tuollaisten isovanhempien edes tavata lasta. Näin heidän välilleen ei muodostu  mitään sidettä jonka perusteella he voisivat tapaamisoikeutta hakea.

Eli: Jos koette että  vanhempanne ovat haitaksi  sekä  itsellenne että mahdollisille lapsenlapsilleen, välit poikki  samantien kun muutatte kotoa  tai  hyvissä  ajoin ennen lapsenne syntymää.Näin  tapaamisoikeutta ei  muodostu koska isovanhempi jota lapsenlapsi  ei ole koskaan tavannut, ei ole erityisen läheinen ihminen lapselle.

Entä sitten, kun isovanhemman vaarallisuus paljastuu vasta sen jälkeen, kun isovanhempi on häärinyt säännöllisesti ja pitkään lasten ympärillä, manipuloinut ja tehnyt tuhojaan päivittäin ja vetoaa sitten oikeudessa "olleensa läsnä lasten arjessa jatkuvasti"? 

Kyllä oman vanhempansa vaarallisuuden tajuaa jokainen lapsi jolla on järki  päässä.Jos oma lapsuudenkoti on ihan suoraan hvetistä niin pitäisi ihmisten tajuta ettei se kahjo  vanhempi  muutu paremmaksi. Laki tulee aiheuttamaan sen että ennen lisääntymistä  pitää tarkkaan harkita onko  jatkossa tekemisissä  omien vanhempien kanssa vai  muuttaako  ulkomaille hankkimaan ne lapset.

Sen verran kuvittelen ihmisillä olevan itsesuojeluvaistoa että  eivät päästä  tuollaisia isovanhempia hääräämään rajattomasti. Kyllä  oma lapsi  tietää jos vanhemmassa on jotain pielessä. Sukulaisuus on  kehno syy jatkaa yhteydenpitoa jos se ihmisuhde on myrkyllinen ja tuottaa vain pahaa oloa.

Ihmissuhteisiin kyvyttömät isovanhemmat ovat tämänkin keksineet. Ja sellaisille tapaamisoikeus? Hienoa.

Oma äitini pilasi jo lapsuuteni. Yritin välejä paikkailla ja antaa lapsen tavata, mutta kun lapsi alkoi itkeä ja pelätä meitä vanhempia, oli aika selvää että valehtelu ja manipulointi jatkuu.. Olen varma että hän on ensimmäisenä tapaamisia vaatimassa tämän jälkeen.

"Uuden lain mukaan lapselle voitaisiin vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen tärkeää ihmistä myös eron jälkeen.

Tällaisia ihmisiä voivat olla esimerkiksi lapsen elämässä tiiviisti mukana olleet isovanhemmat. Kaikkia isovanhempia tapaamisoikeus ei kuitenkaan koske.

– Tässä tarkoitetaan isovanhempia, jotka ovat olleet suurin piirtein päivittäin lapsen elämässä, täsmentää lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen.

Tapaamisoikeuden voi vahvistaa vain tuomioistuin. Esimerkiksi sosiaaliviranomainen ei voi tapaamisoikeutta vahvistaa.

– Näin halutaan varmistaa lapsen etu. Hän ehkä haluaisi tavata jotain tärkeää ihmistä myös eron jälkeen, mutta asiasta tulee riitaa kun aikuiset ovat niin solmussa keskenään, sanoo Leinonen."

Lähde: Yle

Eli ei siis ole asia niin, että isovanhempi saa automaattisesti oikeuden tavata lastenlapsiaan. Mielestäni tämä on vain hyvä: erotilanteissa ihmissuhteet voi mutkistua, ja on julmaa, mutta valitettavasti todellista, että joskus lapsi joutuu välikäteen, jossa hänet erotetaan hänelle tärkeistä ihmisistä ilman mitään pätevää syytä.

Ei ole vieläkään mikään isovanhempien tapaamisoikeus vaan lapsen läheisen ihmisen. Ei se perhäiriöinen vieläkään lasta saa tavata jos ei lapselle läheinen.

Vierailija kirjoitti:

"Uuden lain mukaan lapselle voitaisiin vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen tärkeää ihmistä myös eron jälkeen.

Tällaisia ihmisiä voivat olla esimerkiksi lapsen elämässä tiiviisti mukana olleet isovanhemmat. Kaikkia isovanhempia tapaamisoikeus ei kuitenkaan koske.

– Tässä tarkoitetaan isovanhempia, jotka ovat olleet suurin piirtein päivittäin lapsen elämässä, täsmentää lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen.

Tapaamisoikeuden voi vahvistaa vain tuomioistuin. Esimerkiksi sosiaaliviranomainen ei voi tapaamisoikeutta vahvistaa.

– Näin halutaan varmistaa lapsen etu. Hän ehkä haluaisi tavata jotain tärkeää ihmistä myös eron jälkeen, mutta asiasta tulee riitaa kun aikuiset ovat niin solmussa keskenään, sanoo Leinonen."

Lähde: Yle

Eli ei siis ole asia niin, että isovanhempi saa automaattisesti oikeuden tavata lastenlapsiaan. Mielestäni tämä on vain hyvä: erotilanteissa ihmissuhteet voi mutkistua, ja on julmaa, mutta valitettavasti todellista, että joskus lapsi joutuu välikäteen, jossa hänet erotetaan hänelle tärkeistä ihmisistä ilman mitään pätevää syytä.

Uskallan olla eri mieltä. Jos on hoitanut asiallisesti suhteet omaan lapseen, saa kyllä tavata lapsia edelleen, vaikka pariskunta eroaisikin. Miksei muka se oma lapsi kävisi kylässä/pyytäisi kylään edelleen, vaikka eroaakin?

Vierailija kirjoitti:

Ei hyvä luoja. Miksi lapset ovat jotain heittopusseja, joiden turvallisuudesta edes omat vanhemmat eivät saa päättää? Miksi vanhemmilta viedään päätösvalta omiin lapsiinsa?

Ja nyt puhun normaaleista vanhemmista, joilla kaikki hyvin, en heistä, jotka tarvitsevat muutenkin apua.

Nyt mammat rauhoittukaa. Tässä on kyse nimenomaan siitä että lapsi ei ole edes niiden vanhempien heittopussi vaan lasta kuullaan siitä kuka on hänelle tärkeä ihminen ja niiden suhteiden säilyttämisestä.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole vieläkään mikään isovanhempien tapaamisoikeus vaan lapsen läheisen ihmisen. Ei se perhäiriöinen vieläkään lasta saa tavata jos ei lapselle läheinen.

Mutta mikään ei estä aloittamasta oikeusprosessia kokeillakseen sitä tapaamisoikeutta vaatia. Siinähän sitten todistellaan ja mietitään kuka on läheinen ja miksi ja revitään taas vanhoja haavoja auki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Uuden lain mukaan lapselle voitaisiin vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen tärkeää ihmistä myös eron jälkeen.

Tällaisia ihmisiä voivat olla esimerkiksi lapsen elämässä tiiviisti mukana olleet isovanhemmat. Kaikkia isovanhempia tapaamisoikeus ei kuitenkaan koske.

– Tässä tarkoitetaan isovanhempia, jotka ovat olleet suurin piirtein päivittäin lapsen elämässä, täsmentää lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen.

Tapaamisoikeuden voi vahvistaa vain tuomioistuin. Esimerkiksi sosiaaliviranomainen ei voi tapaamisoikeutta vahvistaa.

– Näin halutaan varmistaa lapsen etu. Hän ehkä haluaisi tavata jotain tärkeää ihmistä myös eron jälkeen, mutta asiasta tulee riitaa kun aikuiset ovat niin solmussa keskenään, sanoo Leinonen."

Lähde: Yle

Eli ei siis ole asia niin, että isovanhempi saa automaattisesti oikeuden tavata lastenlapsiaan. Mielestäni tämä on vain hyvä: erotilanteissa ihmissuhteet voi mutkistua, ja on julmaa, mutta valitettavasti todellista, että joskus lapsi joutuu välikäteen, jossa hänet erotetaan hänelle tärkeistä ihmisistä ilman mitään pätevää syytä.

Uskallan olla eri mieltä. Jos on hoitanut asiallisesti suhteet omaan lapseen, saa kyllä tavata lapsia edelleen, vaikka pariskunta eroaisikin. Miksei muka se oma lapsi kävisi kylässä/pyytäisi kylään edelleen, vaikka eroaakin?

Entäs tilanne, jossa lapsen toinen vanhempi kuolee? Silloin eloon jäänyt vanhempi saattaa perustaa uuden perheen ja katkaista kokonaan välit kuolleen puolison sukuun. Onko lapsen edun mukaista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on kyllä typerin vitsi jota olen aikoihin kuullut. Pilailet varmaan, ei tuollaista esitystä ole.

Kyllä on. Lue ylen uutisista. Asiasta äänestetään heti eduskunnan kesälomien jälkeen.

Kannattaa todellakin lukea ensin uutinen ennen kun lähtee näin naurettavia aloituksia tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on Sipilän hallitus ajamassa lakia, jonka avulla myös isovanhemmilla olisi tapaamisoikeus. Toisin sanoen, persoonallisuushäiriöisille mummoille ja papoille annetaan mahdollisuus haastaa vanhemmat oikeuteen, jos lapsia ei kyseisten ihmisten kiusattavaksi muuten anneta. Samoin alkoholistimummoille tai pedofiilipapoille. Toivottavasti tämä laki ei mene läpi.

Ei se nyt ihan noin ole.Kuten jo aiempaan ketjuun kirjoitin, tuon estää kätevästi  sillä  tavalla että ei koskaan ikinä  eikä  missään tapauksessa anna tuollaisten isovanhempien edes tavata lasta. Näin heidän välilleen ei muodostu  mitään sidettä jonka perusteella he voisivat tapaamisoikeutta hakea.

Eli: Jos koette että  vanhempanne ovat haitaksi  sekä  itsellenne että mahdollisille lapsenlapsilleen, välit poikki  samantien kun muutatte kotoa  tai  hyvissä  ajoin ennen lapsenne syntymää.Näin  tapaamisoikeutta ei  muodostu koska isovanhempi jota lapsenlapsi  ei ole koskaan tavannut, ei ole erityisen läheinen ihminen lapselle.

Entä sitten, kun isovanhemman vaarallisuus paljastuu vasta sen jälkeen, kun isovanhempi on häärinyt säännöllisesti ja pitkään lasten ympärillä, manipuloinut ja tehnyt tuhojaan päivittäin ja vetoaa sitten oikeudessa "olleensa läsnä lasten arjessa jatkuvasti"? 

Kyllä oman vanhempansa vaarallisuuden tajuaa jokainen lapsi jolla on järki  päässä.Jos oma lapsuudenkoti on ihan suoraan hvetistä niin pitäisi ihmisten tajuta ettei se kahjo  vanhempi  muutu paremmaksi. Laki tulee aiheuttamaan sen että ennen lisääntymistä  pitää tarkkaan harkita onko  jatkossa tekemisissä  omien vanhempien kanssa vai  muuttaako  ulkomaille hankkimaan ne lapset.

Sen verran kuvittelen ihmisillä olevan itsesuojeluvaistoa että  eivät päästä  tuollaisia isovanhempia hääräämään rajattomasti. Kyllä  oma lapsi  tietää jos vanhemmassa on jotain pielessä. Sukulaisuus on  kehno syy jatkaa yhteydenpitoa jos se ihmisuhde on myrkyllinen ja tuottaa vain pahaa oloa.

Oma lapsuuteni oli ihan okei, mutta äitini masentui pahasti isäni kuoltua, ja alkoi terrorisoida meitä sisaruksia ja lapsiamme. Sitä ennen välit olivat hyvät ja tapasi aktiivisesti.

Vuosia yritimme ymmärtää, hakea hänelle apua, tukea itse minkä jaksoimme, mutta eipä ole auttanut. Aivan varmasti keksisi tästä uuden lyömäaseen.

Vierailija kirjoitti:

Isoäiti, äiti, lapsi.

Jos isoäidillä on lähestymiskielto äitiä kohtaan - eli isoäiti ei saa lähestyä äitiä... niin saako isoäiti silti lähestyä lasta, eli saako isoäiti vaatia tuota tapaamisoikeutta?

Äiti ei saa vieraannuttaa lasta isoäidistä jos tämä on lapselle rakas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tämänkin pitäisi mennä lapsen edun näkökulmasta, eli lapselle tapaamisoikeus isovanhempiinsa, eikä päinvastoin.

Luulisin, että enemmän on tapauksia, jossa isovanhemmat eivät ehdi/halua tavata lapsenlasta, kuin että isovanhemmilta kiellettäisiin lapsenlapsen tapaaminen.

Harvassa mahtaa olla ne vanhemmat, jotka ilman painavaa syytä rajoittavat isovanhempia, asiallisista isovanhemmista kun on paljon iloa ja apua lapsiperheessä. Tämä laki kuitenkin mahdollistaa niille ei-asiallisille isovanhemmille perheen kiusaamisen käräjöinnin ja haasteiden avulla. Vaikka lakiin kirjataankin asia siinä muodossa, että kyseessä on lapsen oikeus tapaamisiin, tarkoittaa se käytännössä sitä että lapsilla on sitten pakolla oikeus tavata itselleen haitallista isovanhempaa, jos ei vanhemmat pysty esittämään oikeudessa näyttöä isovanhemman vaikkapa pedofiilisista taipumuksista. Vanhemmilta ei pidä lainsäädännön avulla riistää mahdollisuuksia suojella lapsiaan.

Naapurin Seppo voi yhtälailla tulla väittämään että lapsi on hänelle läheinen. Ei tarvitse näyttöä mistään pedofiliasta vaan siitä että seppo tai isovanhempi on lapselle läheinen jotta saavat sen oikeuden.

Lukekaa hyvät ihmiset uutisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Uuden lain mukaan lapselle voitaisiin vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen tärkeää ihmistä myös eron jälkeen.

Tällaisia ihmisiä voivat olla esimerkiksi lapsen elämässä tiiviisti mukana olleet isovanhemmat. Kaikkia isovanhempia tapaamisoikeus ei kuitenkaan koske.

– Tässä tarkoitetaan isovanhempia, jotka ovat olleet suurin piirtein päivittäin lapsen elämässä, täsmentää lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen.

Tapaamisoikeuden voi vahvistaa vain tuomioistuin. Esimerkiksi sosiaaliviranomainen ei voi tapaamisoikeutta vahvistaa.

– Näin halutaan varmistaa lapsen etu. Hän ehkä haluaisi tavata jotain tärkeää ihmistä myös eron jälkeen, mutta asiasta tulee riitaa kun aikuiset ovat niin solmussa keskenään, sanoo Leinonen."

Lähde: Yle

Eli ei siis ole asia niin, että isovanhempi saa automaattisesti oikeuden tavata lastenlapsiaan. Mielestäni tämä on vain hyvä: erotilanteissa ihmissuhteet voi mutkistua, ja on julmaa, mutta valitettavasti todellista, että joskus lapsi joutuu välikäteen, jossa hänet erotetaan hänelle tärkeistä ihmisistä ilman mitään pätevää syytä.

Uskallan olla eri mieltä. Jos on hoitanut asiallisesti suhteet omaan lapseen, saa kyllä tavata lapsia edelleen, vaikka pariskunta eroaisikin. Miksei muka se oma lapsi kävisi kylässä/pyytäisi kylään edelleen, vaikka eroaakin?

Entäs tilanne, jossa lapsen toinen vanhempi kuolee? Silloin eloon jäänyt vanhempi saattaa perustaa uuden perheen ja katkaista kokonaan välit kuolleen puolison sukuun. Onko lapsen edun mukaista?

No nämä tapaukset ovat ikäviä, mutta kyllä sillä eloon jääneellä on oikeus se uusi perhe perustaa ja ottaa etäisyyttä kuolleen puolison vanhempiin. Kokonaan välien katkaisu lienee aika marginaalista näissäkään tapauksissa, mutta kyllä siinä tilanteessa pitää hyväksyä se, että niin traagista kuin kuolema onkin, elävät jatkavat elämää, eivätkä yleensä yhtä tiiviisti enää ole tekemisissä kuolleen puolison sukuun. Suhteet muuttavat muotoaan, kun tilanteet muuttuvat. Jos siinä osaa olla ystävällinen, hienotunteinen ja sopivasti läsnä leskelle, aivan varmasti jonkinlaiset välit jäävät olemaan vähintäänkin lasten vuoksi.

Tiedän näitäkin tapauksia, missä kuolleen äiti on ripustautunut leskeen aivan hullun lailla, vaatinut tätä pysymään kuolleelle uskollisena jne ja siksi on ollut pakko välejä jäähdytellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On tapauksia ja tapauksia. Joskus lapsi saatetaan eristää isovanhemmistaan esimerkiksi johonkin uskonnolliseen lahkoon kuulumisen myötä. Jos vähän käyttää mielikuvitusta, niin voi huomata monenlaisia muitakin mahdollisuuksia, joissa isovanhemman oikeus tavata lapsenlastaan on kohtuuttomasti estetty. Siinä on kyse myös lapsen oikeudesta tavata isovanhempaansa. Ongelma on siinä, että miten voidaan määritellä ja valvoa sitä, että milloin tapaamisoikeus on perusteltua ja milloin ei. 

Silti se lapsi on vanhempiensa, ei isovanhempiensa. Lapsen/lasten vanhemmilla on heidän huoltajuutensa, ei isovanhemmilla. Kurjaa, jos isovanhempia estetään näkemästä lapsia, mutta silti mielestäni isovanhemmat eivät millään perusteella voi vaatia lapsenlastensa tapaamisiin. Ne eivät kuulu heille millään lailla.

Se vanhempi voi yhtälailla olla narsistinen tai persoonallisuushäiriöinen joka pyrkii eristämään lapsen muista.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole vieläkään mikään isovanhempien tapaamisoikeus vaan lapsen läheisen ihmisen. Ei se perhäiriöinen vieläkään lasta saa tavata jos ei lapselle läheinen.

Kerroin eräässä asiayhteydessä lastensuojeluviranomaiselle, että tietyn ajanjakson verran persoonallisuushäiriöinen isovanhempi kävi päivittäin tekemässä kiusaa ja piinaamassa perhettä. Viranomainen oli kirjannut dokumenttiinsa, että lapsilla on läheinen suhde isovanhempaan, joka on lasten arjessa läsnä päivittäin. Että näin vainoajasta ja kiusaajasta tuleekin paperilla lapsille läheinen henkilö. 

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu välillä, että sitä äitiä ei kyllä auta kukaan.

Veikkaisinpa, että tälläisestä laista seuraa vain lisää tuskaa ja surua niille joiden perheitä terrorisoi häiriintynyt ex. Jos lähestymiskielto on saatu sille ex,lle niin apuun tulevat tämän yhtä häiriintyneet vanhemmat.

Sellaisessa tapauksessa, että joku on lahkossa ja siksi kielletty tapaaminen asia eri.

Mutta nämä isovanhemmat voivat vaikka itse kuulua johonkin fundamentalistiseen lahkoon.

Ei ajatella seurauksia näillä.

Tai sitten se häiriintynyt on se joka estää lasta tapaamasta exää tai isovanhempia. Kyseisessä ehdotuksessa on kohta myös vieraannuttamisesta.