Lue keskustelun säännöt.
Mies, miten käyttäydyt kiinnostavan naisen/ihastuksesi lähellä?
Kommentit (953)
Vierailija kirjoitti:
kristen kirjoitti:
Pakko kysyä nyt että mitä ihmettä?
Eilen sain viestin mieheltä, joka on monta kertaa ehdottanut minulle kahvittelua. Kavereiden mukaan puhuu minusta paljon ja keksii tekosyitä päästäkseen tapaamaan "sattumalta".
Hän pyysi minua baariin. Ajattelin että mikäs siinä, vihdoin tavataan kaksin.Menin paikalle ja hän tuli ilahtuneena tervehtimään. Juteltiin pari tuntia erilaisista asioista, myös hyvin henkilökohtaisista. Kuulostaa ihan normaaleilta treffeiltä siis.
Paitsi että: miehellä oli koko ajan kainalossaan kikatteleva nainen, joka lopulta talutti hänet puoliväkisin taksiin.
Ihastuksen läsnäollessa tuskin käyttäytyy kukaan näin? Minun puoleltani ihastus sammui samalla sekunnilla kun istuin pöytään ja näin tilanteen.
Aamulla heti sain mieheltä viestiä tyyliin "miten tää nyt näin meni ja ei helvetti mikä ilta"
En vastannut mitään.
Kuka tai mikä ihme käyttäytyy näin? Selkärangaton luuseri?Jep!
Mulle kävi myös tähän tapaan vuosia sitten. Tein extraduuniailtaisin kaupassa ja siellä oli monta itseäni nuorempaa tyttöä ja poikaa. Olin abt 27. Yksi näistä nuorukaista kiinnostui minusta ja tulimme hyvin juttuun. Hän oli abiturientti ja yritin vinkkailla hänelle jotain kirjoitusten varalle. En ehdotellut tuolloin mitään sen kummempaa, hän oli 18 ja asui kotonaan vielä.
Nähtävästi hän alkoi ihastua minuun ja puhui minusta kotonaan. Isänsä oli erään seurakunnan silmäätekeviä.
Emme tunteneet toisiamme.
Kerran isä pöllähti kauppaan yllättäen. No tervehdin häntä ja sanoin jotain tyyliin että poika on hyvä työntekijä. Isä pällisteli minua jonkin aikaa tuimasti ja lähti. Poika oli vaikeana.
Vähän tämän jälkeen poika puhui tyttöystävästään. Olin vähän pettynyt kun ei ollut maininnut hänestä mitään, koska juttelimme esim leffoista ja joskus suunnittelimme leikillään leffailtaa. En kiilaile kenenkään suhteiden väliin näin näkyvästi. Joskus tullut töpättyä, mutta silloin ei selvitetty taustoja.
Poika halusi käydä eräässä suositussa ravintolassa, josta oli kuullut. Sanoin että voimme mennä kimpassa sinne kaljalle, hänhän oli vain 18. Sovittiin päivä.
Mentiin eri teitä ja olin laittautunut rafla-outfittiin tietty. Tulin ravintolaan ja siellä poika istui tyttökaverinsa vierellään. Kiva vedätys! Menin vielä istumaan pojan viereen, koska en tuntenut tätä tyttöä. Jompikumpi järjesti heti niin, että tyttö olikin minua lähinnä, niin kuin suojana välissämme.
Ilta päättyi typerästi. Nuoripari lähti ja jätti minut sinne. Juttu ei enää luistanutkaan välillämme.
Poika kirjoitti ylioppilaaksi ja ajattelin lähettää onnittelut hänelle, mutta en tehnyt sitä siksi, että varmasti pojan isä olisi raivostunut asiasta että taasko se hutsu yrittää jotain pojan suhteen.
Typerä minä. Poika oli mukava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kristen kirjoitti:
Pakko kysyä nyt että mitä ihmettä?
Eilen sain viestin mieheltä, joka on monta kertaa ehdottanut minulle kahvittelua. Kavereiden mukaan puhuu minusta paljon ja keksii tekosyitä päästäkseen tapaamaan "sattumalta".
Hän pyysi minua baariin. Ajattelin että mikäs siinä, vihdoin tavataan kaksin.Menin paikalle ja hän tuli ilahtuneena tervehtimään. Juteltiin pari tuntia erilaisista asioista, myös hyvin henkilökohtaisista. Kuulostaa ihan normaaleilta treffeiltä siis.
Paitsi että: miehellä oli koko ajan kainalossaan kikatteleva nainen, joka lopulta talutti hänet puoliväkisin taksiin.
Ihastuksen läsnäollessa tuskin käyttäytyy kukaan näin? Minun puoleltani ihastus sammui samalla sekunnilla kun istuin pöytään ja näin tilanteen.
Aamulla heti sain mieheltä viestiä tyyliin "miten tää nyt näin meni ja ei helvetti mikä ilta"
En vastannut mitään.
Kuka tai mikä ihme käyttäytyy näin? Selkärangaton luuseri?Jep!
Mulle kävi myös tähän tapaan vuosia sitten. Tein extraduuniailtaisin kaupassa ja siellä oli monta itseäni nuorempaa tyttöä ja poikaa. Olin abt 27. Yksi näistä nuorukaista kiinnostui minusta ja tulimme hyvin juttuun. Hän oli abiturientti ja yritin vinkkailla hänelle jotain kirjoitusten varalle. En ehdotellut tuolloin mitään sen kummempaa, hän oli 18 ja asui kotonaan vielä.
Nähtävästi hän alkoi ihastua minuun ja puhui minusta kotonaan. Isänsä oli erään seurakunnan silmäätekeviä.
Emme tunteneet toisiamme.
Kerran isä pöllähti kauppaan yllättäen. No tervehdin häntä ja sanoin jotain tyyliin että poika on hyvä työntekijä. Isä pällisteli minua jonkin aikaa tuimasti ja lähti. Poika oli vaikeana.
Vähän tämän jälkeen poika puhui tyttöystävästään. Olin vähän pettynyt kun ei ollut maininnut hänestä mitään, koska juttelimme esim leffoista ja joskus suunnittelimme leikillään leffailtaa. En kiilaile kenenkään suhteiden väliin näin näkyvästi. Joskus tullut töpättyä, mutta silloin ei selvitetty taustoja.
Poika halusi käydä eräässä suositussa ravintolassa, josta oli kuullut. Sanoin että voimme mennä kimpassa sinne kaljalle, hänhän oli vain 18. Sovittiin päivä.
Mentiin eri teitä ja olin laittautunut rafla-outfittiin tietty. Tulin ravintolaan ja siellä poika istui tyttökaverinsa vierellään. Kiva vedätys! Menin vielä istumaan pojan viereen, koska en tuntenut tätä tyttöä. Jompikumpi järjesti heti niin, että tyttö olikin minua lähinnä, niin kuin suojana välissämme.
Ilta päättyi typerästi. Nuoripari lähti ja jätti minut sinne. Juttu ei enää luistanutkaan välillämme.
Poika kirjoitti ylioppilaaksi ja ajattelin lähettää onnittelut hänelle, mutta en tehnyt sitä siksi, että varmasti pojan isä olisi raivostunut asiasta että taasko se hutsu yrittää jotain pojan suhteen.
Typerä minä. Poika oli mukava.
Kuka 27-vuotias nainen muka katselee sillä silmällä jotain 18-vuotiasta, joka ei ole edes lukiota vielä käynyt!?! Aikamoista.. Taisi vain testata hurmaustaitojaan suhun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kristen kirjoitti:
Pakko kysyä nyt että mitä ihmettä?
Eilen sain viestin mieheltä, joka on monta kertaa ehdottanut minulle kahvittelua. Kavereiden mukaan puhuu minusta paljon ja keksii tekosyitä päästäkseen tapaamaan "sattumalta".
Hän pyysi minua baariin. Ajattelin että mikäs siinä, vihdoin tavataan kaksin.Menin paikalle ja hän tuli ilahtuneena tervehtimään. Juteltiin pari tuntia erilaisista asioista, myös hyvin henkilökohtaisista. Kuulostaa ihan normaaleilta treffeiltä siis.
Paitsi että: miehellä oli koko ajan kainalossaan kikatteleva nainen, joka lopulta talutti hänet puoliväkisin taksiin.
Ihastuksen läsnäollessa tuskin käyttäytyy kukaan näin? Minun puoleltani ihastus sammui samalla sekunnilla kun istuin pöytään ja näin tilanteen.
Aamulla heti sain mieheltä viestiä tyyliin "miten tää nyt näin meni ja ei helvetti mikä ilta"
En vastannut mitään.
Kuka tai mikä ihme käyttäytyy näin? Selkärangaton luuseri?Jep!
Mulle kävi myös tähän tapaan vuosia sitten. Tein extraduuniailtaisin kaupassa ja siellä oli monta itseäni nuorempaa tyttöä ja poikaa. Olin abt 27. Yksi näistä nuorukaista kiinnostui minusta ja tulimme hyvin juttuun. Hän oli abiturientti ja yritin vinkkailla hänelle jotain kirjoitusten varalle. En ehdotellut tuolloin mitään sen kummempaa, hän oli 18 ja asui kotonaan vielä.
Nähtävästi hän alkoi ihastua minuun ja puhui minusta kotonaan. Isänsä oli erään seurakunnan silmäätekeviä.
Emme tunteneet toisiamme.
Kerran isä pöllähti kauppaan yllättäen. No tervehdin häntä ja sanoin jotain tyyliin että poika on hyvä työntekijä. Isä pällisteli minua jonkin aikaa tuimasti ja lähti. Poika oli vaikeana.
Vähän tämän jälkeen poika puhui tyttöystävästään. Olin vähän pettynyt kun ei ollut maininnut hänestä mitään, koska juttelimme esim leffoista ja joskus suunnittelimme leikillään leffailtaa. En kiilaile kenenkään suhteiden väliin näin näkyvästi. Joskus tullut töpättyä, mutta silloin ei selvitetty taustoja.
Poika halusi käydä eräässä suositussa ravintolassa, josta oli kuullut. Sanoin että voimme mennä kimpassa sinne kaljalle, hänhän oli vain 18. Sovittiin päivä.
Mentiin eri teitä ja olin laittautunut rafla-outfittiin tietty. Tulin ravintolaan ja siellä poika istui tyttökaverinsa vierellään. Kiva vedätys! Menin vielä istumaan pojan viereen, koska en tuntenut tätä tyttöä. Jompikumpi järjesti heti niin, että tyttö olikin minua lähinnä, niin kuin suojana välissämme.
Ilta päättyi typerästi. Nuoripari lähti ja jätti minut sinne. Juttu ei enää luistanutkaan välillämme.
Poika kirjoitti ylioppilaaksi ja ajattelin lähettää onnittelut hänelle, mutta en tehnyt sitä siksi, että varmasti pojan isä olisi raivostunut asiasta että taasko se hutsu yrittää jotain pojan suhteen.
Typerä minä. Poika oli mukava.
Näitä tarinoita kuullessa ja lukiessa ihmettelen aina, että miksi näkemisen oletusarvo on aina seksuaalisväritteinen? Itsekin tapaan paljon uusia ihmisiä esim töiden ja harrastusten kautta, ja jos juttu klikkaa niin toki sitä ruvetaan pitämään yhteyttä ja näkemään muissakin ympyröissä. Myös vastakkainen sukupuoli on minulle oletuksella tietenkin nimenomaan kaveri, en todellakaan ottaisi mitään yhteydenpitoa ja keskusteluita jonakin lämmittelynä vaan normaalina kanssakäymisen muotona toisen ihmisen kanssa. Jotkut miehet ovat vähän flirttejäkin, mutta se on niiden luonne eikä tarkoita sen kummempaa.
Tietenkään en tiedä näiden tässä ketjussa olevien tarinoiden joka nyanssia, mutta mietin aina ihmeissäni, kun monet kaveritkin yllättyvät niin monesti siitä, ettei joku halunnutkaan tutustua kuin kaverimielessä. Itselle taas ei tulisi mieleenkään miettiä jotain näkemistä muuna kuin kaverillisena, mikäli asiaa ei erikseen nostettaisi esiin.
Toki jokaisen omatkin kokemukset vaikuttavat - jos on henkilö, johon miehet usein ihastuvat, niin varmasti oletukset ovat erilaiset kuin minulla, joka olen aina se kaveri. Tosin jos jo on puhuttu tyttöystävistä yms, niin kai sen oman asemansa jo siitä tajuaa?
Harmi toki, että joutuu pettymään. Ja anteeksi ohis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kristen kirjoitti:
Pakko kysyä nyt että mitä ihmettä?
Eilen sain viestin mieheltä, joka on monta kertaa ehdottanut minulle kahvittelua. Kavereiden mukaan puhuu minusta paljon ja keksii tekosyitä päästäkseen tapaamaan "sattumalta".
Hän pyysi minua baariin. Ajattelin että mikäs siinä, vihdoin tavataan kaksin.Menin paikalle ja hän tuli ilahtuneena tervehtimään. Juteltiin pari tuntia erilaisista asioista, myös hyvin henkilökohtaisista. Kuulostaa ihan normaaleilta treffeiltä siis.
Paitsi että: miehellä oli koko ajan kainalossaan kikatteleva nainen, joka lopulta talutti hänet puoliväkisin taksiin.
Ihastuksen läsnäollessa tuskin käyttäytyy kukaan näin? Minun puoleltani ihastus sammui samalla sekunnilla kun istuin pöytään ja näin tilanteen.
Aamulla heti sain mieheltä viestiä tyyliin "miten tää nyt näin meni ja ei helvetti mikä ilta"
En vastannut mitään.
Kuka tai mikä ihme käyttäytyy näin? Selkärangaton luuseri?Jep!
Mulle kävi myös tähän tapaan vuosia sitten. Tein extraduuniailtaisin kaupassa ja siellä oli monta itseäni nuorempaa tyttöä ja poikaa. Olin abt 27. Yksi näistä nuorukaista kiinnostui minusta ja tulimme hyvin juttuun. Hän oli abiturientti ja yritin vinkkailla hänelle jotain kirjoitusten varalle. En ehdotellut tuolloin mitään sen kummempaa, hän oli 18 ja asui kotonaan vielä.
Nähtävästi hän alkoi ihastua minuun ja puhui minusta kotonaan. Isänsä oli erään seurakunnan silmäätekeviä.
Emme tunteneet toisiamme.
Kerran isä pöllähti kauppaan yllättäen. No tervehdin häntä ja sanoin jotain tyyliin että poika on hyvä työntekijä. Isä pällisteli minua jonkin aikaa tuimasti ja lähti. Poika oli vaikeana.
Vähän tämän jälkeen poika puhui tyttöystävästään. Olin vähän pettynyt kun ei ollut maininnut hänestä mitään, koska juttelimme esim leffoista ja joskus suunnittelimme leikillään leffailtaa. En kiilaile kenenkään suhteiden väliin näin näkyvästi. Joskus tullut töpättyä, mutta silloin ei selvitetty taustoja.
Poika halusi käydä eräässä suositussa ravintolassa, josta oli kuullut. Sanoin että voimme mennä kimpassa sinne kaljalle, hänhän oli vain 18. Sovittiin päivä.
Mentiin eri teitä ja olin laittautunut rafla-outfittiin tietty. Tulin ravintolaan ja siellä poika istui tyttökaverinsa vierellään. Kiva vedätys! Menin vielä istumaan pojan viereen, koska en tuntenut tätä tyttöä. Jompikumpi järjesti heti niin, että tyttö olikin minua lähinnä, niin kuin suojana välissämme.
Ilta päättyi typerästi. Nuoripari lähti ja jätti minut sinne. Juttu ei enää luistanutkaan välillämme.
Poika kirjoitti ylioppilaaksi ja ajattelin lähettää onnittelut hänelle, mutta en tehnyt sitä siksi, että varmasti pojan isä olisi raivostunut asiasta että taasko se hutsu yrittää jotain pojan suhteen.
Typerä minä. Poika oli mukava.Näitä tarinoita kuullessa ja lukiessa ihmettelen aina, että miksi näkemisen oletusarvo on aina seksuaalisväritteinen? Itsekin tapaan paljon uusia ihmisiä esim töiden ja harrastusten kautta, ja jos juttu klikkaa niin toki sitä ruvetaan pitämään yhteyttä ja näkemään muissakin ympyröissä. Myös vastakkainen sukupuoli on minulle oletuksella tietenkin nimenomaan kaveri, en todellakaan ottaisi mitään yhteydenpitoa ja keskusteluita jonakin lämmittelynä vaan normaalina kanssakäymisen muotona toisen ihmisen kanssa. Jotkut miehet ovat vähän flirttejäkin, mutta se on niiden luonne eikä tarkoita sen kummempaa.
Tietenkään en tiedä näiden tässä ketjussa olevien tarinoiden joka nyanssia, mutta mietin aina ihmeissäni, kun monet kaveritkin yllättyvät niin monesti siitä, ettei joku halunnutkaan tutustua kuin kaverimielessä. Itselle taas ei tulisi mieleenkään miettiä jotain näkemistä muuna kuin kaverillisena, mikäli asiaa ei erikseen nostettaisi esiin.
Toki jokaisen omatkin kokemukset vaikuttavat - jos on henkilö, johon miehet usein ihastuvat, niin varmasti oletukset ovat erilaiset kuin minulla, joka olen aina se kaveri. Tosin jos jo on puhuttu tyttöystävistä yms, niin kai sen oman asemansa jo siitä tajuaa?
Harmi toki, että joutuu pettymään. Ja anteeksi ohis.
Outo asenne SINULLA. Jos itse käyn miehenä Tinder-treffeillä, on se tietenkin seksuaalisväritteinen! Ainahan sitä miettii panisiko / suutelisiko treffikumppania. Jos ei seurassa ala panettamaan tai mitään haluja herää, on se tuhoon tuomittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kristen kirjoitti:
Pakko kysyä nyt että mitä ihmettä?
Eilen sain viestin mieheltä, joka on monta kertaa ehdottanut minulle kahvittelua. Kavereiden mukaan puhuu minusta paljon ja keksii tekosyitä päästäkseen tapaamaan "sattumalta".
Hän pyysi minua baariin. Ajattelin että mikäs siinä, vihdoin tavataan kaksin.Menin paikalle ja hän tuli ilahtuneena tervehtimään. Juteltiin pari tuntia erilaisista asioista, myös hyvin henkilökohtaisista. Kuulostaa ihan normaaleilta treffeiltä siis.
Paitsi että: miehellä oli koko ajan kainalossaan kikatteleva nainen, joka lopulta talutti hänet puoliväkisin taksiin.
Ihastuksen läsnäollessa tuskin käyttäytyy kukaan näin? Minun puoleltani ihastus sammui samalla sekunnilla kun istuin pöytään ja näin tilanteen.
Aamulla heti sain mieheltä viestiä tyyliin "miten tää nyt näin meni ja ei helvetti mikä ilta"
En vastannut mitään.
Kuka tai mikä ihme käyttäytyy näin? Selkärangaton luuseri?Jep!
Mulle kävi myös tähän tapaan vuosia sitten. Tein extraduuniailtaisin kaupassa ja siellä oli monta itseäni nuorempaa tyttöä ja poikaa. Olin abt 27. Yksi näistä nuorukaista kiinnostui minusta ja tulimme hyvin juttuun. Hän oli abiturientti ja yritin vinkkailla hänelle jotain kirjoitusten varalle. En ehdotellut tuolloin mitään sen kummempaa, hän oli 18 ja asui kotonaan vielä.
Nähtävästi hän alkoi ihastua minuun ja puhui minusta kotonaan. Isänsä oli erään seurakunnan silmäätekeviä.
Emme tunteneet toisiamme.
Kerran isä pöllähti kauppaan yllättäen. No tervehdin häntä ja sanoin jotain tyyliin että poika on hyvä työntekijä. Isä pällisteli minua jonkin aikaa tuimasti ja lähti. Poika oli vaikeana.
Vähän tämän jälkeen poika puhui tyttöystävästään. Olin vähän pettynyt kun ei ollut maininnut hänestä mitään, koska juttelimme esim leffoista ja joskus suunnittelimme leikillään leffailtaa. En kiilaile kenenkään suhteiden väliin näin näkyvästi. Joskus tullut töpättyä, mutta silloin ei selvitetty taustoja.
Poika halusi käydä eräässä suositussa ravintolassa, josta oli kuullut. Sanoin että voimme mennä kimpassa sinne kaljalle, hänhän oli vain 18. Sovittiin päivä.
Mentiin eri teitä ja olin laittautunut rafla-outfittiin tietty. Tulin ravintolaan ja siellä poika istui tyttökaverinsa vierellään. Kiva vedätys! Menin vielä istumaan pojan viereen, koska en tuntenut tätä tyttöä. Jompikumpi järjesti heti niin, että tyttö olikin minua lähinnä, niin kuin suojana välissämme.
Ilta päättyi typerästi. Nuoripari lähti ja jätti minut sinne. Juttu ei enää luistanutkaan välillämme.
Poika kirjoitti ylioppilaaksi ja ajattelin lähettää onnittelut hänelle, mutta en tehnyt sitä siksi, että varmasti pojan isä olisi raivostunut asiasta että taasko se hutsu yrittää jotain pojan suhteen.
Typerä minä. Poika oli mukava.Näitä tarinoita kuullessa ja lukiessa ihmettelen aina, että miksi näkemisen oletusarvo on aina seksuaalisväritteinen? Itsekin tapaan paljon uusia ihmisiä esim töiden ja harrastusten kautta, ja jos juttu klikkaa niin toki sitä ruvetaan pitämään yhteyttä ja näkemään muissakin ympyröissä. Myös vastakkainen sukupuoli on minulle oletuksella tietenkin nimenomaan kaveri, en todellakaan ottaisi mitään yhteydenpitoa ja keskusteluita jonakin lämmittelynä vaan normaalina kanssakäymisen muotona toisen ihmisen kanssa. Jotkut miehet ovat vähän flirttejäkin, mutta se on niiden luonne eikä tarkoita sen kummempaa.
Tietenkään en tiedä näiden tässä ketjussa olevien tarinoiden joka nyanssia, mutta mietin aina ihmeissäni, kun monet kaveritkin yllättyvät niin monesti siitä, ettei joku halunnutkaan tutustua kuin kaverimielessä. Itselle taas ei tulisi mieleenkään miettiä jotain näkemistä muuna kuin kaverillisena, mikäli asiaa ei erikseen nostettaisi esiin.
Toki jokaisen omatkin kokemukset vaikuttavat - jos on henkilö, johon miehet usein ihastuvat, niin varmasti oletukset ovat erilaiset kuin minulla, joka olen aina se kaveri. Tosin jos jo on puhuttu tyttöystävistä yms, niin kai sen oman asemansa jo siitä tajuaa?
Harmi toki, että joutuu pettymään. Ja anteeksi ohis.
Outo asenne SINULLA. Jos itse käyn miehenä Tinder-treffeillä, on se tietenkin seksuaalisväritteinen! Ainahan sitä miettii panisiko / suutelisiko treffikumppania. Jos ei seurassa ala panettamaan tai mitään haluja herää, on se tuhoon tuomittu.
Eipä tässä nyt puhuttu Tinder-treffeistä vaan nimenomaan tilanteesta, joka ei ole treffit kuin toisen mielikuvissa. Oikeat treffit on tietenkin erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vähän jotain peliä yhden todella ujon miehen kanssa. Tiedän hänen olevan kiinnostunut. Mies tuntuu välillä välttelevän minua viimeiseen asti ja toisinaan hakeutuu seuraan. Tulee "viereen" istumaan; välissä on vähintään kaksi metriä, ei uskalla katsoa minua silmiin ym. Ja minä teen tahallani sitä että menen ihan viereen, töissä katson häntä oikein pitkään silmiin ja hymyilen, mies punastuu ja naurahtaa ja lopulta saan sen hymyn. Vitsailen että saisin hänet nauramaan ja hän tekee minulle samaa. Hyvin hyvin pientä flirttiä ja punastelua kummaltakin. En tiedä kauan me pelaamme tätä koska mies ei varmasti uskalla tehdä sitä aloitetta :D Mutta ah mikä ihana mies <3
Onko teillä joku este yhdessäololle vai pelaatko pelejä vain huviksesi?
Jos tiedät että mies on kiinnostunut mutta ei uskolla tehdä aloitetta ja itsekin olet ilmeisesti kiinnostunut, niin miksi et sitten itse tee sitä aloitetta? Miehen vastaushan tulee olemaan aloitteeseen positiivinen kun kerta on sinusta varmasti kiinnostunut.
En ymmärrä.
M28
Ei se miehen vastaus silti välttämättä ole myönteinen,joidenkin nysväys menee niin pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kristen kirjoitti:
Pakko kysyä nyt että mitä ihmettä?
Eilen sain viestin mieheltä, joka on monta kertaa ehdottanut minulle kahvittelua. Kavereiden mukaan puhuu minusta paljon ja keksii tekosyitä päästäkseen tapaamaan "sattumalta".
Hän pyysi minua baariin. Ajattelin että mikäs siinä, vihdoin tavataan kaksin.Menin paikalle ja hän tuli ilahtuneena tervehtimään. Juteltiin pari tuntia erilaisista asioista, myös hyvin henkilökohtaisista. Kuulostaa ihan normaaleilta treffeiltä siis.
Paitsi että: miehellä oli koko ajan kainalossaan kikatteleva nainen, joka lopulta talutti hänet puoliväkisin taksiin.
Ihastuksen läsnäollessa tuskin käyttäytyy kukaan näin? Minun puoleltani ihastus sammui samalla sekunnilla kun istuin pöytään ja näin tilanteen.
Aamulla heti sain mieheltä viestiä tyyliin "miten tää nyt näin meni ja ei helvetti mikä ilta"
En vastannut mitään.
Kuka tai mikä ihme käyttäytyy näin? Selkärangaton luuseri?Jep!
Mulle kävi myös tähän tapaan vuosia sitten. Tein extraduuniailtaisin kaupassa ja siellä oli monta itseäni nuorempaa tyttöä ja poikaa. Olin abt 27. Yksi näistä nuorukaista kiinnostui minusta ja tulimme hyvin juttuun. Hän oli abiturientti ja yritin vinkkailla hänelle jotain kirjoitusten varalle. En ehdotellut tuolloin mitään sen kummempaa, hän oli 18 ja asui kotonaan vielä.
Nähtävästi hän alkoi ihastua minuun ja puhui minusta kotonaan. Isänsä oli erään seurakunnan silmäätekeviä.
Emme tunteneet toisiamme.
Kerran isä pöllähti kauppaan yllättäen. No tervehdin häntä ja sanoin jotain tyyliin että poika on hyvä työntekijä. Isä pällisteli minua jonkin aikaa tuimasti ja lähti. Poika oli vaikeana.
Vähän tämän jälkeen poika puhui tyttöystävästään. Olin vähän pettynyt kun ei ollut maininnut hänestä mitään, koska juttelimme esim leffoista ja joskus suunnittelimme leikillään leffailtaa. En kiilaile kenenkään suhteiden väliin näin näkyvästi. Joskus tullut töpättyä, mutta silloin ei selvitetty taustoja.
Poika halusi käydä eräässä suositussa ravintolassa, josta oli kuullut. Sanoin että voimme mennä kimpassa sinne kaljalle, hänhän oli vain 18. Sovittiin päivä.
Mentiin eri teitä ja olin laittautunut rafla-outfittiin tietty. Tulin ravintolaan ja siellä poika istui tyttökaverinsa vierellään. Kiva vedätys! Menin vielä istumaan pojan viereen, koska en tuntenut tätä tyttöä. Jompikumpi järjesti heti niin, että tyttö olikin minua lähinnä, niin kuin suojana välissämme.
Ilta päättyi typerästi. Nuoripari lähti ja jätti minut sinne. Juttu ei enää luistanutkaan välillämme.
Poika kirjoitti ylioppilaaksi ja ajattelin lähettää onnittelut hänelle, mutta en tehnyt sitä siksi, että varmasti pojan isä olisi raivostunut asiasta että taasko se hutsu yrittää jotain pojan suhteen.
Typerä minä. Poika oli mukava.Näitä tarinoita kuullessa ja lukiessa ihmettelen aina, että miksi näkemisen oletusarvo on aina seksuaalisväritteinen? Itsekin tapaan paljon uusia ihmisiä esim töiden ja harrastusten kautta, ja jos juttu klikkaa niin toki sitä ruvetaan pitämään yhteyttä ja näkemään muissakin ympyröissä. Myös vastakkainen sukupuoli on minulle oletuksella tietenkin nimenomaan kaveri, en todellakaan ottaisi mitään yhteydenpitoa ja keskusteluita jonakin lämmittelynä vaan normaalina kanssakäymisen muotona toisen ihmisen kanssa. Jotkut miehet ovat vähän flirttejäkin, mutta se on niiden luonne eikä tarkoita sen kummempaa.
Tietenkään en tiedä näiden tässä ketjussa olevien tarinoiden joka nyanssia, mutta mietin aina ihmeissäni, kun monet kaveritkin yllättyvät niin monesti siitä, ettei joku halunnutkaan tutustua kuin kaverimielessä. Itselle taas ei tulisi mieleenkään miettiä jotain näkemistä muuna kuin kaverillisena, mikäli asiaa ei erikseen nostettaisi esiin.
Toki jokaisen omatkin kokemukset vaikuttavat - jos on henkilö, johon miehet usein ihastuvat, niin varmasti oletukset ovat erilaiset kuin minulla, joka olen aina se kaveri. Tosin jos jo on puhuttu tyttöystävistä yms, niin kai sen oman asemansa jo siitä tajuaa?
Harmi toki, että joutuu pettymään. Ja anteeksi ohis.
Outo asenne SINULLA. Jos itse käyn miehenä Tinder-treffeillä, on se tietenkin seksuaalisväritteinen! Ainahan sitä miettii panisiko / suutelisiko treffikumppania. Jos ei seurassa ala panettamaan tai mitään haluja herää, on se tuhoon tuomittu.
Ainakaan mies ei etsi naisia kaverisuhteeseen,sellaiseen ei ole mitään motiivia.Vain nainen voi pitää treffipyyntöä neutraalina kaverikutsuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
duan huan kirjoitti:
Ihastukselle on todella vaikea puhua. Jos ajattelee, että nainen on omassa liigassa niinsanotusti, niin ei tule sanaa suusta ja sekoilee täysillä. Sitten jos mimmi on varattu tai muuten semmoinen mikä ei ole itselle sopiva, niin oon tosi puhelias, hauska ja hurmaava.
Naiset luulevat että on sama asia kuin puhua naapurin papalle.
Tiedän kyllä miten suomalaiset miehet käyttäytyy. Hymyilevät, kiusaavat, mutta eivät ikinä saa vietyä sitä pidemmälle, minkä takia, minä nuori, nätti nainen olen vielä sinkkuna täällä Suomessa. Ei kai se auta kun ulkomailta alkaa hommata miestä kun Suomimiehet ovat niin nössöjä ettei uskalla treffeille kysyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kristen kirjoitti:
Pakko kysyä nyt että mitä ihmettä?
Eilen sain viestin mieheltä, joka on monta kertaa ehdottanut minulle kahvittelua. Kavereiden mukaan puhuu minusta paljon ja keksii tekosyitä päästäkseen tapaamaan "sattumalta".
Hän pyysi minua baariin. Ajattelin että mikäs siinä, vihdoin tavataan kaksin.Menin paikalle ja hän tuli ilahtuneena tervehtimään. Juteltiin pari tuntia erilaisista asioista, myös hyvin henkilökohtaisista. Kuulostaa ihan normaaleilta treffeiltä siis.
Paitsi että: miehellä oli koko ajan kainalossaan kikatteleva nainen, joka lopulta talutti hänet puoliväkisin taksiin.
Ihastuksen läsnäollessa tuskin käyttäytyy kukaan näin? Minun puoleltani ihastus sammui samalla sekunnilla kun istuin pöytään ja näin tilanteen.
Aamulla heti sain mieheltä viestiä tyyliin "miten tää nyt näin meni ja ei helvetti mikä ilta"
En vastannut mitään.
Kuka tai mikä ihme käyttäytyy näin? Selkärangaton luuseri?Jep!
Mulle kävi myös tähän tapaan vuosia sitten. Tein extraduuniailtaisin kaupassa ja siellä oli monta itseäni nuorempaa tyttöä ja poikaa. Olin abt 27. Yksi näistä nuorukaista kiinnostui minusta ja tulimme hyvin juttuun. Hän oli abiturientti ja yritin vinkkailla hänelle jotain kirjoitusten varalle. En ehdotellut tuolloin mitään sen kummempaa, hän oli 18 ja asui kotonaan vielä.
Nähtävästi hän alkoi ihastua minuun ja puhui minusta kotonaan. Isänsä oli erään seurakunnan silmäätekeviä.
Emme tunteneet toisiamme.
Kerran isä pöllähti kauppaan yllättäen. No tervehdin häntä ja sanoin jotain tyyliin että poika on hyvä työntekijä. Isä pällisteli minua jonkin aikaa tuimasti ja lähti. Poika oli vaikeana.
Vähän tämän jälkeen poika puhui tyttöystävästään. Olin vähän pettynyt kun ei ollut maininnut hänestä mitään, koska juttelimme esim leffoista ja joskus suunnittelimme leikillään leffailtaa. En kiilaile kenenkään suhteiden väliin näin näkyvästi. Joskus tullut töpättyä, mutta silloin ei selvitetty taustoja.
Poika halusi käydä eräässä suositussa ravintolassa, josta oli kuullut. Sanoin että voimme mennä kimpassa sinne kaljalle, hänhän oli vain 18. Sovittiin päivä.
Mentiin eri teitä ja olin laittautunut rafla-outfittiin tietty. Tulin ravintolaan ja siellä poika istui tyttökaverinsa vierellään. Kiva vedätys! Menin vielä istumaan pojan viereen, koska en tuntenut tätä tyttöä. Jompikumpi järjesti heti niin, että tyttö olikin minua lähinnä, niin kuin suojana välissämme.
Ilta päättyi typerästi. Nuoripari lähti ja jätti minut sinne. Juttu ei enää luistanutkaan välillämme.
Poika kirjoitti ylioppilaaksi ja ajattelin lähettää onnittelut hänelle, mutta en tehnyt sitä siksi, että varmasti pojan isä olisi raivostunut asiasta että taasko se hutsu yrittää jotain pojan suhteen.
Typerä minä. Poika oli mukava.Näitä tarinoita kuullessa ja lukiessa ihmettelen aina, että miksi näkemisen oletusarvo on aina seksuaalisväritteinen? Itsekin tapaan paljon uusia ihmisiä esim töiden ja harrastusten kautta, ja jos juttu klikkaa niin toki sitä ruvetaan pitämään yhteyttä ja näkemään muissakin ympyröissä. Myös vastakkainen sukupuoli on minulle oletuksella tietenkin nimenomaan kaveri, en todellakaan ottaisi mitään yhteydenpitoa ja keskusteluita jonakin lämmittelynä vaan normaalina kanssakäymisen muotona toisen ihmisen kanssa. Jotkut miehet ovat vähän flirttejäkin, mutta se on niiden luonne eikä tarkoita sen kummempaa.
Tietenkään en tiedä näiden tässä ketjussa olevien tarinoiden joka nyanssia, mutta mietin aina ihmeissäni, kun monet kaveritkin yllättyvät niin monesti siitä, ettei joku halunnutkaan tutustua kuin kaverimielessä. Itselle taas ei tulisi mieleenkään miettiä jotain näkemistä muuna kuin kaverillisena, mikäli asiaa ei erikseen nostettaisi esiin.
Toki jokaisen omatkin kokemukset vaikuttavat - jos on henkilö, johon miehet usein ihastuvat, niin varmasti oletukset ovat erilaiset kuin minulla, joka olen aina se kaveri. Tosin jos jo on puhuttu tyttöystävistä yms, niin kai sen oman asemansa jo siitä tajuaa?
Harmi toki, että joutuu pettymään. Ja anteeksi ohis.
Outo asenne SINULLA. Jos itse käyn miehenä Tinder-treffeillä, on se tietenkin seksuaalisväritteinen! Ainahan sitä miettii panisiko / suutelisiko treffikumppania. Jos ei seurassa ala panettamaan tai mitään haluja herää, on se tuhoon tuomittu.
Totta! En myöskään jaksa nähdä vaivaa ja lähteä edes yksille treffeille,(en tosin ole treffipalstoilla, mutta tapaan ja tutustun muuten paljon uusiin ihmisiin) jos meillä ei ole sitä kuuluisaa kemiaa. Vaikka tehtäisiin yhdessä mitä hauskaa, (mitä nyt vaan voi tehdä housut jalassa)niin ei vaan napostele viettää kallista vapaa-aikaa miehen kanssa, johon en tunne minkäänlaista vetoa. Koen sen jopa kiusallisena, jos ja kun se mies ajattelee, että kyllä tuo nyt ainakin yhteen p*noon lämpiää.
Juu ei lämpene.
Porukkajutut on tietty sitten asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kristen kirjoitti:
Pakko kysyä nyt että mitä ihmettä?
Eilen sain viestin mieheltä, joka on monta kertaa ehdottanut minulle kahvittelua. Kavereiden mukaan puhuu minusta paljon ja keksii tekosyitä päästäkseen tapaamaan "sattumalta".
Hän pyysi minua baariin. Ajattelin että mikäs siinä, vihdoin tavataan kaksin.Menin paikalle ja hän tuli ilahtuneena tervehtimään. Juteltiin pari tuntia erilaisista asioista, myös hyvin henkilökohtaisista. Kuulostaa ihan normaaleilta treffeiltä siis.
Paitsi että: miehellä oli koko ajan kainalossaan kikatteleva nainen, joka lopulta talutti hänet puoliväkisin taksiin.
Ihastuksen läsnäollessa tuskin käyttäytyy kukaan näin? Minun puoleltani ihastus sammui samalla sekunnilla kun istuin pöytään ja näin tilanteen.
Aamulla heti sain mieheltä viestiä tyyliin "miten tää nyt näin meni ja ei helvetti mikä ilta"
En vastannut mitään.
Kuka tai mikä ihme käyttäytyy näin? Selkärangaton luuseri?Jep!
Mulle kävi myös tähän tapaan vuosia sitten. Tein extraduuniailtaisin kaupassa ja siellä oli monta itseäni nuorempaa tyttöä ja poikaa. Olin abt 27. Yksi näistä nuorukaista kiinnostui minusta ja tulimme hyvin juttuun. Hän oli abiturientti ja yritin vinkkailla hänelle jotain kirjoitusten varalle. En ehdotellut tuolloin mitään sen kummempaa, hän oli 18 ja asui kotonaan vielä.
Nähtävästi hän alkoi ihastua minuun ja puhui minusta kotonaan. Isänsä oli erään seurakunnan silmäätekeviä.
Emme tunteneet toisiamme.
Kerran isä pöllähti kauppaan yllättäen. No tervehdin häntä ja sanoin jotain tyyliin että poika on hyvä työntekijä. Isä pällisteli minua jonkin aikaa tuimasti ja lähti. Poika oli vaikeana.
Vähän tämän jälkeen poika puhui tyttöystävästään. Olin vähän pettynyt kun ei ollut maininnut hänestä mitään, koska juttelimme esim leffoista ja joskus suunnittelimme leikillään leffailtaa. En kiilaile kenenkään suhteiden väliin näin näkyvästi. Joskus tullut töpättyä, mutta silloin ei selvitetty taustoja.
Poika halusi käydä eräässä suositussa ravintolassa, josta oli kuullut. Sanoin että voimme mennä kimpassa sinne kaljalle, hänhän oli vain 18. Sovittiin päivä.
Mentiin eri teitä ja olin laittautunut rafla-outfittiin tietty. Tulin ravintolaan ja siellä poika istui tyttökaverinsa vierellään. Kiva vedätys! Menin vielä istumaan pojan viereen, koska en tuntenut tätä tyttöä. Jompikumpi järjesti heti niin, että tyttö olikin minua lähinnä, niin kuin suojana välissämme.
Ilta päättyi typerästi. Nuoripari lähti ja jätti minut sinne. Juttu ei enää luistanutkaan välillämme.
Poika kirjoitti ylioppilaaksi ja ajattelin lähettää onnittelut hänelle, mutta en tehnyt sitä siksi, että varmasti pojan isä olisi raivostunut asiasta että taasko se hutsu yrittää jotain pojan suhteen.
Typerä minä. Poika oli mukava.Näitä tarinoita kuullessa ja lukiessa ihmettelen aina, että miksi näkemisen oletusarvo on aina seksuaalisväritteinen? Itsekin tapaan paljon uusia ihmisiä esim töiden ja harrastusten kautta, ja jos juttu klikkaa niin toki sitä ruvetaan pitämään yhteyttä ja näkemään muissakin ympyröissä. Myös vastakkainen sukupuoli on minulle oletuksella tietenkin nimenomaan kaveri, en todellakaan ottaisi mitään yhteydenpitoa ja keskusteluita jonakin lämmittelynä vaan normaalina kanssakäymisen muotona toisen ihmisen kanssa. Jotkut miehet ovat vähän flirttejäkin, mutta se on niiden luonne eikä tarkoita sen kummempaa.
Tietenkään en tiedä näiden tässä ketjussa olevien tarinoiden joka nyanssia, mutta mietin aina ihmeissäni, kun monet kaveritkin yllättyvät niin monesti siitä, ettei joku halunnutkaan tutustua kuin kaverimielessä. Itselle taas ei tulisi mieleenkään miettiä jotain näkemistä muuna kuin kaverillisena, mikäli asiaa ei erikseen nostettaisi esiin.
Toki jokaisen omatkin kokemukset vaikuttavat - jos on henkilö, johon miehet usein ihastuvat, niin varmasti oletukset ovat erilaiset kuin minulla, joka olen aina se kaveri. Tosin jos jo on puhuttu tyttöystävistä yms, niin kai sen oman asemansa jo siitä tajuaa?
Harmi toki, että joutuu pettymään. Ja anteeksi ohis.
Outo asenne SINULLA. Jos itse käyn miehenä Tinder-treffeillä, on se tietenkin seksuaalisväritteinen! Ainahan sitä miettii panisiko / suutelisiko treffikumppania. Jos ei seurassa ala panettamaan tai mitään haluja herää, on se tuhoon tuomittu.
Totta! En myöskään jaksa nähdä vaivaa ja lähteä edes yksille treffeille,(en tosin ole treffipalstoilla, mutta tapaan ja tutustun muuten paljon uusiin ihmisiin) jos meillä ei ole sitä kuuluisaa kemiaa. Vaikka tehtäisiin yhdessä mitä hauskaa, (mitä nyt vaan voi tehdä housut jalassa)niin ei vaan napostele viettää kallista vapaa-aikaa miehen kanssa, johon en tunne minkäänlaista vetoa. Koen sen jopa kiusallisena, jos ja kun se mies ajattelee, että kyllä tuo nyt ainakin yhteen p*noon lämpiää.
Juu ei lämpene.
Porukkajutut on tietty sitten asia erikseen.
Näin se on. Kävin kerran 'treffeillä' työkaverin kanssa. Siis naisen. Oli aika ahdistavaa kun oli nolla kemiaa. Nainenkin oli vain kaveripohjalta liikkeellä. Ei ollut mun juttu! Tosiaan porukassa on mukavaa että on naiskavereita, mutta kaksistaan jotenkin kiusallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kristen kirjoitti:
Pakko kysyä nyt että mitä ihmettä?
Eilen sain viestin mieheltä, joka on monta kertaa ehdottanut minulle kahvittelua. Kavereiden mukaan puhuu minusta paljon ja keksii tekosyitä päästäkseen tapaamaan "sattumalta".
Hän pyysi minua baariin. Ajattelin että mikäs siinä, vihdoin tavataan kaksin.Menin paikalle ja hän tuli ilahtuneena tervehtimään. Juteltiin pari tuntia erilaisista asioista, myös hyvin henkilökohtaisista. Kuulostaa ihan normaaleilta treffeiltä siis.
Paitsi että: miehellä oli koko ajan kainalossaan kikatteleva nainen, joka lopulta talutti hänet puoliväkisin taksiin.
Ihastuksen läsnäollessa tuskin käyttäytyy kukaan näin? Minun puoleltani ihastus sammui samalla sekunnilla kun istuin pöytään ja näin tilanteen.
Aamulla heti sain mieheltä viestiä tyyliin "miten tää nyt näin meni ja ei helvetti mikä ilta"
En vastannut mitään.
Kuka tai mikä ihme käyttäytyy näin? Selkärangaton luuseri?Jep!
Mulle kävi myös tähän tapaan vuosia sitten. Tein extraduuniailtaisin kaupassa ja siellä oli monta itseäni nuorempaa tyttöä ja poikaa. Olin abt 27. Yksi näistä nuorukaista kiinnostui minusta ja tulimme hyvin juttuun. Hän oli abiturientti ja yritin vinkkailla hänelle jotain kirjoitusten varalle. En ehdotellut tuolloin mitään sen kummempaa, hän oli 18 ja asui kotonaan vielä.
Nähtävästi hän alkoi ihastua minuun ja puhui minusta kotonaan. Isänsä oli erään seurakunnan silmäätekeviä.
Emme tunteneet toisiamme.
Kerran isä pöllähti kauppaan yllättäen. No tervehdin häntä ja sanoin jotain tyyliin että poika on hyvä työntekijä. Isä pällisteli minua jonkin aikaa tuimasti ja lähti. Poika oli vaikeana.
Vähän tämän jälkeen poika puhui tyttöystävästään. Olin vähän pettynyt kun ei ollut maininnut hänestä mitään, koska juttelimme esim leffoista ja joskus suunnittelimme leikillään leffailtaa. En kiilaile kenenkään suhteiden väliin näin näkyvästi. Joskus tullut töpättyä, mutta silloin ei selvitetty taustoja.
Poika halusi käydä eräässä suositussa ravintolassa, josta oli kuullut. Sanoin että voimme mennä kimpassa sinne kaljalle, hänhän oli vain 18. Sovittiin päivä.
Mentiin eri teitä ja olin laittautunut rafla-outfittiin tietty. Tulin ravintolaan ja siellä poika istui tyttökaverinsa vierellään. Kiva vedätys! Menin vielä istumaan pojan viereen, koska en tuntenut tätä tyttöä. Jompikumpi järjesti heti niin, että tyttö olikin minua lähinnä, niin kuin suojana välissämme.
Ilta päättyi typerästi. Nuoripari lähti ja jätti minut sinne. Juttu ei enää luistanutkaan välillämme.
Poika kirjoitti ylioppilaaksi ja ajattelin lähettää onnittelut hänelle, mutta en tehnyt sitä siksi, että varmasti pojan isä olisi raivostunut asiasta että taasko se hutsu yrittää jotain pojan suhteen.
Typerä minä. Poika oli mukava.Näitä tarinoita kuullessa ja lukiessa ihmettelen aina, että miksi näkemisen oletusarvo on aina seksuaalisväritteinen? Itsekin tapaan paljon uusia ihmisiä esim töiden ja harrastusten kautta, ja jos juttu klikkaa niin toki sitä ruvetaan pitämään yhteyttä ja näkemään muissakin ympyröissä. Myös vastakkainen sukupuoli on minulle oletuksella tietenkin nimenomaan kaveri, en todellakaan ottaisi mitään yhteydenpitoa ja keskusteluita jonakin lämmittelynä vaan normaalina kanssakäymisen muotona toisen ihmisen kanssa. Jotkut miehet ovat vähän flirttejäkin, mutta se on niiden luonne eikä tarkoita sen kummempaa.
Tietenkään en tiedä näiden tässä ketjussa olevien tarinoiden joka nyanssia, mutta mietin aina ihmeissäni, kun monet kaveritkin yllättyvät niin monesti siitä, ettei joku halunnutkaan tutustua kuin kaverimielessä. Itselle taas ei tulisi mieleenkään miettiä jotain näkemistä muuna kuin kaverillisena, mikäli asiaa ei erikseen nostettaisi esiin.
Toki jokaisen omatkin kokemukset vaikuttavat - jos on henkilö, johon miehet usein ihastuvat, niin varmasti oletukset ovat erilaiset kuin minulla, joka olen aina se kaveri. Tosin jos jo on puhuttu tyttöystävistä yms, niin kai sen oman asemansa jo siitä tajuaa?
Harmi toki, että joutuu pettymään. Ja anteeksi ohis.
Outo asenne SINULLA. Jos itse käyn miehenä Tinder-treffeillä, on se tietenkin seksuaalisväritteinen! Ainahan sitä miettii panisiko / suutelisiko treffikumppania. Jos ei seurassa ala panettamaan tai mitään haluja herää, on se tuhoon tuomittu.
Ainakaan mies ei etsi naisia kaverisuhteeseen,sellaiseen ei ole mitään motiivia.Vain nainen voi pitää treffipyyntöä neutraalina kaverikutsuna.
Miten niin? Tässä ketjussakin on nyt ainakin kaksi esimerkkitapausta siitä, kun nimenomaan nainen on ollut näkemässä treffimielellä ja mies kaverina.
Edelleenkin: varsinaisille treffeille mennään tietenkin ihastusmielellä, mutta tässä ihmeteltiin sitä, miksi ketjun naiset olettavat kaverillisen kutsun olevan automaattisesti treffit. Melko lailla puhutaan toistemme ohi nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kristen kirjoitti:
Pakko kysyä nyt että mitä ihmettä?
Eilen sain viestin mieheltä, joka on monta kertaa ehdottanut minulle kahvittelua. Kavereiden mukaan puhuu minusta paljon ja keksii tekosyitä päästäkseen tapaamaan "sattumalta".
Hän pyysi minua baariin. Ajattelin että mikäs siinä, vihdoin tavataan kaksin.Menin paikalle ja hän tuli ilahtuneena tervehtimään. Juteltiin pari tuntia erilaisista asioista, myös hyvin henkilökohtaisista. Kuulostaa ihan normaaleilta treffeiltä siis.
Paitsi että: miehellä oli koko ajan kainalossaan kikatteleva nainen, joka lopulta talutti hänet puoliväkisin taksiin.
Ihastuksen läsnäollessa tuskin käyttäytyy kukaan näin? Minun puoleltani ihastus sammui samalla sekunnilla kun istuin pöytään ja näin tilanteen.
Aamulla heti sain mieheltä viestiä tyyliin "miten tää nyt näin meni ja ei helvetti mikä ilta"
En vastannut mitään.
Kuka tai mikä ihme käyttäytyy näin? Selkärangaton luuseri?Jep!
Mulle kävi myös tähän tapaan vuosia sitten. Tein extraduuniailtaisin kaupassa ja siellä oli monta itseäni nuorempaa tyttöä ja poikaa. Olin abt 27. Yksi näistä nuorukaista kiinnostui minusta ja tulimme hyvin juttuun. Hän oli abiturientti ja yritin vinkkailla hänelle jotain kirjoitusten varalle. En ehdotellut tuolloin mitään sen kummempaa, hän oli 18 ja asui kotonaan vielä.
Nähtävästi hän alkoi ihastua minuun ja puhui minusta kotonaan. Isänsä oli erään seurakunnan silmäätekeviä.
Emme tunteneet toisiamme.
Kerran isä pöllähti kauppaan yllättäen. No tervehdin häntä ja sanoin jotain tyyliin että poika on hyvä työntekijä. Isä pällisteli minua jonkin aikaa tuimasti ja lähti. Poika oli vaikeana.
Vähän tämän jälkeen poika puhui tyttöystävästään. Olin vähän pettynyt kun ei ollut maininnut hänestä mitään, koska juttelimme esim leffoista ja joskus suunnittelimme leikillään leffailtaa. En kiilaile kenenkään suhteiden väliin näin näkyvästi. Joskus tullut töpättyä, mutta silloin ei selvitetty taustoja.
Poika halusi käydä eräässä suositussa ravintolassa, josta oli kuullut. Sanoin että voimme mennä kimpassa sinne kaljalle, hänhän oli vain 18. Sovittiin päivä.
Mentiin eri teitä ja olin laittautunut rafla-outfittiin tietty. Tulin ravintolaan ja siellä poika istui tyttökaverinsa vierellään. Kiva vedätys! Menin vielä istumaan pojan viereen, koska en tuntenut tätä tyttöä. Jompikumpi järjesti heti niin, että tyttö olikin minua lähinnä, niin kuin suojana välissämme.
Ilta päättyi typerästi. Nuoripari lähti ja jätti minut sinne. Juttu ei enää luistanutkaan välillämme.
Poika kirjoitti ylioppilaaksi ja ajattelin lähettää onnittelut hänelle, mutta en tehnyt sitä siksi, että varmasti pojan isä olisi raivostunut asiasta että taasko se hutsu yrittää jotain pojan suhteen.
Typerä minä. Poika oli mukava.Näitä tarinoita kuullessa ja lukiessa ihmettelen aina, että miksi näkemisen oletusarvo on aina seksuaalisväritteinen? Itsekin tapaan paljon uusia ihmisiä esim töiden ja harrastusten kautta, ja jos juttu klikkaa niin toki sitä ruvetaan pitämään yhteyttä ja näkemään muissakin ympyröissä. Myös vastakkainen sukupuoli on minulle oletuksella tietenkin nimenomaan kaveri, en todellakaan ottaisi mitään yhteydenpitoa ja keskusteluita jonakin lämmittelynä vaan normaalina kanssakäymisen muotona toisen ihmisen kanssa. Jotkut miehet ovat vähän flirttejäkin, mutta se on niiden luonne eikä tarkoita sen kummempaa.
Tietenkään en tiedä näiden tässä ketjussa olevien tarinoiden joka nyanssia, mutta mietin aina ihmeissäni, kun monet kaveritkin yllättyvät niin monesti siitä, ettei joku halunnutkaan tutustua kuin kaverimielessä. Itselle taas ei tulisi mieleenkään miettiä jotain näkemistä muuna kuin kaverillisena, mikäli asiaa ei erikseen nostettaisi esiin.
Toki jokaisen omatkin kokemukset vaikuttavat - jos on henkilö, johon miehet usein ihastuvat, niin varmasti oletukset ovat erilaiset kuin minulla, joka olen aina se kaveri. Tosin jos jo on puhuttu tyttöystävistä yms, niin kai sen oman asemansa jo siitä tajuaa?
Harmi toki, että joutuu pettymään. Ja anteeksi ohis.
Outo asenne SINULLA. Jos itse käyn miehenä Tinder-treffeillä, on se tietenkin seksuaalisväritteinen! Ainahan sitä miettii panisiko / suutelisiko treffikumppania. Jos ei seurassa ala panettamaan tai mitään haluja herää, on se tuhoon tuomittu.
Ainakaan mies ei etsi naisia kaverisuhteeseen,sellaiseen ei ole mitään motiivia.Vain nainen voi pitää treffipyyntöä neutraalina kaverikutsuna.
Miten niin? Tässä ketjussakin on nyt ainakin kaksi esimerkkitapausta siitä, kun nimenomaan nainen on ollut näkemässä treffimielellä ja mies kaverina.
Edelleenkin: varsinaisille treffeille mennään tietenkin ihastusmielellä, mutta tässä ihmeteltiin sitä, miksi ketjun naiset olettavat kaverillisen kutsun olevan automaattisesti treffit. Melko lailla puhutaan toistemme ohi nyt.
Eikös ap suudellut yms tätä 'kaveria', jolla on toinen kiikarissa? Mies varmaan tahtoisi silti seksiä apn kanssa muttei suhdetta. Ei ihan kaverijuttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän kyllä miten suomalaiset miehet käyttäytyy. Hymyilevät, kiusaavat, mutta eivät ikinä saa vietyä sitä pidemmälle, minkä takia, minä nuori, nätti nainen olen vielä sinkkuna täällä Suomessa. Ei kai se auta kun ulkomailta alkaa hommata miestä kun Suomimiehet ovat niin nössöjä ettei uskalla treffeille kysyä.
Suomimiehet on henkisesti nujerrettuja, koska pienestä asti on hakattu päähän etteivät ole naisten arvoisia eivätkä kelpaa kellekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kristen kirjoitti:
Pakko kysyä nyt että mitä ihmettä?
Eilen sain viestin mieheltä, joka on monta kertaa ehdottanut minulle kahvittelua. Kavereiden mukaan puhuu minusta paljon ja keksii tekosyitä päästäkseen tapaamaan "sattumalta".
Hän pyysi minua baariin. Ajattelin että mikäs siinä, vihdoin tavataan kaksin.Menin paikalle ja hän tuli ilahtuneena tervehtimään. Juteltiin pari tuntia erilaisista asioista, myös hyvin henkilökohtaisista. Kuulostaa ihan normaaleilta treffeiltä siis.
Paitsi että: miehellä oli koko ajan kainalossaan kikatteleva nainen, joka lopulta talutti hänet puoliväkisin taksiin.
Ihastuksen läsnäollessa tuskin käyttäytyy kukaan näin? Minun puoleltani ihastus sammui samalla sekunnilla kun istuin pöytään ja näin tilanteen.
Aamulla heti sain mieheltä viestiä tyyliin "miten tää nyt näin meni ja ei helvetti mikä ilta"
En vastannut mitään.
Kuka tai mikä ihme käyttäytyy näin? Selkärangaton luuseri?Jep!
Mulle kävi myös tähän tapaan vuosia sitten. Tein extraduuniailtaisin kaupassa ja siellä oli monta itseäni nuorempaa tyttöä ja poikaa. Olin abt 27. Yksi näistä nuorukaista kiinnostui minusta ja tulimme hyvin juttuun. Hän oli abiturientti ja yritin vinkkailla hänelle jotain kirjoitusten varalle. En ehdotellut tuolloin mitään sen kummempaa, hän oli 18 ja asui kotonaan vielä.
Nähtävästi hän alkoi ihastua minuun ja puhui minusta kotonaan. Isänsä oli erään seurakunnan silmäätekeviä.
Emme tunteneet toisiamme.
Kerran isä pöllähti kauppaan yllättäen. No tervehdin häntä ja sanoin jotain tyyliin että poika on hyvä työntekijä. Isä pällisteli minua jonkin aikaa tuimasti ja lähti. Poika oli vaikeana.
Vähän tämän jälkeen poika puhui tyttöystävästään. Olin vähän pettynyt kun ei ollut maininnut hänestä mitään, koska juttelimme esim leffoista ja joskus suunnittelimme leikillään leffailtaa. En kiilaile kenenkään suhteiden väliin näin näkyvästi. Joskus tullut töpättyä, mutta silloin ei selvitetty taustoja.
Poika halusi käydä eräässä suositussa ravintolassa, josta oli kuullut. Sanoin että voimme mennä kimpassa sinne kaljalle, hänhän oli vain 18. Sovittiin päivä.
Mentiin eri teitä ja olin laittautunut rafla-outfittiin tietty. Tulin ravintolaan ja siellä poika istui tyttökaverinsa vierellään. Kiva vedätys! Menin vielä istumaan pojan viereen, koska en tuntenut tätä tyttöä. Jompikumpi järjesti heti niin, että tyttö olikin minua lähinnä, niin kuin suojana välissämme.
Ilta päättyi typerästi. Nuoripari lähti ja jätti minut sinne. Juttu ei enää luistanutkaan välillämme.
Poika kirjoitti ylioppilaaksi ja ajattelin lähettää onnittelut hänelle, mutta en tehnyt sitä siksi, että varmasti pojan isä olisi raivostunut asiasta että taasko se hutsu yrittää jotain pojan suhteen.
Typerä minä. Poika oli mukava.Näitä tarinoita kuullessa ja lukiessa ihmettelen aina, että miksi näkemisen oletusarvo on aina seksuaalisväritteinen? Itsekin tapaan paljon uusia ihmisiä esim töiden ja harrastusten kautta, ja jos juttu klikkaa niin toki sitä ruvetaan pitämään yhteyttä ja näkemään muissakin ympyröissä. Myös vastakkainen sukupuoli on minulle oletuksella tietenkin nimenomaan kaveri, en todellakaan ottaisi mitään yhteydenpitoa ja keskusteluita jonakin lämmittelynä vaan normaalina kanssakäymisen muotona toisen ihmisen kanssa. Jotkut miehet ovat vähän flirttejäkin, mutta se on niiden luonne eikä tarkoita sen kummempaa.
Tietenkään en tiedä näiden tässä ketjussa olevien tarinoiden joka nyanssia, mutta mietin aina ihmeissäni, kun monet kaveritkin yllättyvät niin monesti siitä, ettei joku halunnutkaan tutustua kuin kaverimielessä. Itselle taas ei tulisi mieleenkään miettiä jotain näkemistä muuna kuin kaverillisena, mikäli asiaa ei erikseen nostettaisi esiin.
Toki jokaisen omatkin kokemukset vaikuttavat - jos on henkilö, johon miehet usein ihastuvat, niin varmasti oletukset ovat erilaiset kuin minulla, joka olen aina se kaveri. Tosin jos jo on puhuttu tyttöystävistä yms, niin kai sen oman asemansa jo siitä tajuaa?
Harmi toki, että joutuu pettymään. Ja anteeksi ohis.
Outo asenne SINULLA. Jos itse käyn miehenä Tinder-treffeillä, on se tietenkin seksuaalisväritteinen! Ainahan sitä miettii panisiko / suutelisiko treffikumppania. Jos ei seurassa ala panettamaan tai mitään haluja herää, on se tuhoon tuomittu.
Ainakaan mies ei etsi naisia kaverisuhteeseen,sellaiseen ei ole mitään motiivia.Vain nainen voi pitää treffipyyntöä neutraalina kaverikutsuna.
Miten niin? Tässä ketjussakin on nyt ainakin kaksi esimerkkitapausta siitä, kun nimenomaan nainen on ollut näkemässä treffimielellä ja mies kaverina.
Edelleenkin: varsinaisille treffeille mennään tietenkin ihastusmielellä, mutta tässä ihmeteltiin sitä, miksi ketjun naiset olettavat kaverillisen kutsun olevan automaattisesti treffit. Melko lailla puhutaan toistemme ohi nyt.
Eikös ap suudellut yms tätä 'kaveria', jolla on toinen kiikarissa? Mies varmaan tahtoisi silti seksiä apn kanssa muttei suhdetta. Ei ihan kaverijuttuja.
No en ap:sta tiedä, kommentoin näitä lainattuja kertomuksia. Niissä ei puuuta pussailusta sanaakaan. Oletan, että keskustellaan lainatun kontekstissa vai miksi sitä tekstiä muuten edes mukana raahattaisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kristen kirjoitti:
Pakko kysyä nyt että mitä ihmettä?
Eilen sain viestin mieheltä, joka on monta kertaa ehdottanut minulle kahvittelua. Kavereiden mukaan puhuu minusta paljon ja keksii tekosyitä päästäkseen tapaamaan "sattumalta".
Hän pyysi minua baariin. Ajattelin että mikäs siinä, vihdoin tavataan kaksin.Menin paikalle ja hän tuli ilahtuneena tervehtimään. Juteltiin pari tuntia erilaisista asioista, myös hyvin henkilökohtaisista. Kuulostaa ihan normaaleilta treffeiltä siis.
Paitsi että: miehellä oli koko ajan kainalossaan kikatteleva nainen, joka lopulta talutti hänet puoliväkisin taksiin.
Ihastuksen läsnäollessa tuskin käyttäytyy kukaan näin? Minun puoleltani ihastus sammui samalla sekunnilla kun istuin pöytään ja näin tilanteen.
Aamulla heti sain mieheltä viestiä tyyliin "miten tää nyt näin meni ja ei helvetti mikä ilta"
En vastannut mitään.
Kuka tai mikä ihme käyttäytyy näin? Selkärangaton luuseri?Jep!
Mulle kävi myös tähän tapaan vuosia sitten. Tein extraduuniailtaisin kaupassa ja siellä oli monta itseäni nuorempaa tyttöä ja poikaa. Olin abt 27. Yksi näistä nuorukaista kiinnostui minusta ja tulimme hyvin juttuun. Hän oli abiturientti ja yritin vinkkailla hänelle jotain kirjoitusten varalle. En ehdotellut tuolloin mitään sen kummempaa, hän oli 18 ja asui kotonaan vielä.
Nähtävästi hän alkoi ihastua minuun ja puhui minusta kotonaan. Isänsä oli erään seurakunnan silmäätekeviä.
Emme tunteneet toisiamme.
Kerran isä pöllähti kauppaan yllättäen. No tervehdin häntä ja sanoin jotain tyyliin että poika on hyvä työntekijä. Isä pällisteli minua jonkin aikaa tuimasti ja lähti. Poika oli vaikeana.
Vähän tämän jälkeen poika puhui tyttöystävästään. Olin vähän pettynyt kun ei ollut maininnut hänestä mitään, koska juttelimme esim leffoista ja joskus suunnittelimme leikillään leffailtaa. En kiilaile kenenkään suhteiden väliin näin näkyvästi. Joskus tullut töpättyä, mutta silloin ei selvitetty taustoja.
Poika halusi käydä eräässä suositussa ravintolassa, josta oli kuullut. Sanoin että voimme mennä kimpassa sinne kaljalle, hänhän oli vain 18. Sovittiin päivä.
Mentiin eri teitä ja olin laittautunut rafla-outfittiin tietty. Tulin ravintolaan ja siellä poika istui tyttökaverinsa vierellään. Kiva vedätys! Menin vielä istumaan pojan viereen, koska en tuntenut tätä tyttöä. Jompikumpi järjesti heti niin, että tyttö olikin minua lähinnä, niin kuin suojana välissämme.
Ilta päättyi typerästi. Nuoripari lähti ja jätti minut sinne. Juttu ei enää luistanutkaan välillämme.
Poika kirjoitti ylioppilaaksi ja ajattelin lähettää onnittelut hänelle, mutta en tehnyt sitä siksi, että varmasti pojan isä olisi raivostunut asiasta että taasko se hutsu yrittää jotain pojan suhteen.
Typerä minä. Poika oli mukava.Näitä tarinoita kuullessa ja lukiessa ihmettelen aina, että miksi näkemisen oletusarvo on aina seksuaalisväritteinen? Itsekin tapaan paljon uusia ihmisiä esim töiden ja harrastusten kautta, ja jos juttu klikkaa niin toki sitä ruvetaan pitämään yhteyttä ja näkemään muissakin ympyröissä. Myös vastakkainen sukupuoli on minulle oletuksella tietenkin nimenomaan kaveri, en todellakaan ottaisi mitään yhteydenpitoa ja keskusteluita jonakin lämmittelynä vaan normaalina kanssakäymisen muotona toisen ihmisen kanssa. Jotkut miehet ovat vähän flirttejäkin, mutta se on niiden luonne eikä tarkoita sen kummempaa.
Tietenkään en tiedä näiden tässä ketjussa olevien tarinoiden joka nyanssia, mutta mietin aina ihmeissäni, kun monet kaveritkin yllättyvät niin monesti siitä, ettei joku halunnutkaan tutustua kuin kaverimielessä. Itselle taas ei tulisi mieleenkään miettiä jotain näkemistä muuna kuin kaverillisena, mikäli asiaa ei erikseen nostettaisi esiin.
Toki jokaisen omatkin kokemukset vaikuttavat - jos on henkilö, johon miehet usein ihastuvat, niin varmasti oletukset ovat erilaiset kuin minulla, joka olen aina se kaveri. Tosin jos jo on puhuttu tyttöystävistä yms, niin kai sen oman asemansa jo siitä tajuaa?
Harmi toki, että joutuu pettymään. Ja anteeksi ohis.
Outo asenne SINULLA. Jos itse käyn miehenä Tinder-treffeillä, on se tietenkin seksuaalisväritteinen! Ainahan sitä miettii panisiko / suutelisiko treffikumppania. Jos ei seurassa ala panettamaan tai mitään haluja herää, on se tuhoon tuomittu.
Totta! En myöskään jaksa nähdä vaivaa ja lähteä edes yksille treffeille,(en tosin ole treffipalstoilla, mutta tapaan ja tutustun muuten paljon uusiin ihmisiin) jos meillä ei ole sitä kuuluisaa kemiaa. Vaikka tehtäisiin yhdessä mitä hauskaa, (mitä nyt vaan voi tehdä housut jalassa)niin ei vaan napostele viettää kallista vapaa-aikaa miehen kanssa, johon en tunne minkäänlaista vetoa. Koen sen jopa kiusallisena, jos ja kun se mies ajattelee, että kyllä tuo nyt ainakin yhteen p*noon lämpiää.
Juu ei lämpene.
Porukkajutut on tietty sitten asia erikseen.Näin se on. Kävin kerran 'treffeillä' työkaverin kanssa. Siis naisen. Oli aika ahdistavaa kun oli nolla kemiaa. Nainenkin oli vain kaveripohjalta liikkeellä. Ei ollut mun juttu! Tosiaan porukassa on mukavaa että on naiskavereita, mutta kaksistaan jotenkin kiusallista.
Kyllä minä voin tapailla ihmisiä ihan puhtaasti kaveripohjalta . Paljon kiusallisempaa on seihan, että itse olet liikkeellä kaverina ja toinen enemmän tai vähemmän kiinnostuneena enemmästä.
Jos olen epävarma toisen tunteista saatan katsella pitkäänkin, mutta hyvin pehmeästi. Mutta jos silmien eteen sattuu erittäin kaunis silmäpari, sitä ei vaan saa silmiään irti sakonkaan uhalla! :D
Yritän keksi mahdollisimman diskreettiä aihetta, josta puhua, jotta saisin jostain päästä auki toisen pään sisältöä... siinä sitten onkin ongelma, joka jättää tilanteen monesti vain mietinnän asteelle.
Voi kun voisikin aina vaan kertoa tunteensa suoraan, eikä tarvitsisi pelätä häpeää. Tosi ahdistavaa se kuuman puuron ympärillä pyöriminen varmasti molemmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän kyllä miten suomalaiset miehet käyttäytyy. Hymyilevät, kiusaavat, mutta eivät ikinä saa vietyä sitä pidemmälle, minkä takia, minä nuori, nätti nainen olen vielä sinkkuna täällä Suomessa. Ei kai se auta kun ulkomailta alkaa hommata miestä kun Suomimiehet ovat niin nössöjä ettei uskalla treffeille kysyä.
Suomimiehet on henkisesti nujerrettuja, koska pienestä asti on hakattu päähän etteivät ole naisten arvoisia eivätkä kelpaa kellekään.
Kuka on hakannut? Jos äiti, niin isäsi oli munaton nössö ja oikeasti otit hänestä mallia.
Sikäli kun olen nähnyt, poikalapsia palvotaan ja ne oppivat sekä luulemaan liikoja itsestään että odottamaan passiivisena erikoiskohtelua. Vaikutat tuollaiselta mieheltä.
Kunnon vanhemmat kasvattavat poikansa ihmisiksi, ei myrkyllisiksi heteroiksi.
En todellakaan pelaa mitään pelejä. Olen niin ihastunut tuohon mieheen että sattuu. Minä olen muutama vuosi sitten eronnut pitkästä liitosta ja minulla on lapsi. Tämä mies on minua vähän nuorempi ja lapseton. Joten en uskalla tehdä aloitetta jos sitten kuitenkin on se mahdollisuus että saan pakit ja sitten nolaan itseni täysin.
Me siis käymme työpaikalla usein kahvilla yhdessä ja ollaan sitä törmäilty vapaa-ajallakin ja jääty jopa tunneiksi juttelemaan. Usein olen meinannut kysyä lähtisikö kahville joskus, mutta jänistän aina.