Nainen, miten käyttäydyt kiinnostavan miehen/ihastuksesi lähellä?

Vierailija kirjoitti:

Voiko näin wanhaa lankaa bumpata?

Toki, ikuisuuskysymys kyseessä kuitenkin.

Yleensä tökerösti. Möläyttelen ihme juttuja, jopa tosi tylyjä ja ilkeitä kommentteja, punastelen ja yritän vältellä.

Välillä välttelen. En uskalla katsoa kuin pikaisesti ja salaa, yritän olla huomaamaton. Ennen näkemistä saattaa jopa huimata, tekisi mieli livistää karkuun. Muutun kömpelöksi ja tyhmäksi. Sitten taas välillä hymyilen ja hihittelen kuin jokin teiniprinsessa. Pyrin tuolloin pääsemään lähietäisyydelle mistä sitten tarkkailen häntä ja muistutan varmaan kuin kuolaavaa koiraa. Lopulta nolostun ja lähden vaivaantuneena ja äänettömästi huokaillen pois paikalta. Luulen että hänelläkin on ainakin pieni mielenkiinto mua kohtaan, mitä on toisaalta vaikea uskoa. Vilkuilee ja välillä katselee pidempään. Tai ehkä kiusoittelee vaan?

Vierailija kirjoitti:

Välillä välttelen. En uskalla katsoa kuin pikaisesti ja salaa, yritän olla huomaamaton. Ennen näkemistä saattaa jopa huimata, tekisi mieli livistää karkuun. Muutun kömpelöksi ja tyhmäksi. Sitten taas välillä hymyilen ja hihittelen kuin jokin teiniprinsessa. Pyrin tuolloin pääsemään lähietäisyydelle mistä sitten tarkkailen häntä ja muistutan varmaan kuin kuolaavaa koiraa. Lopulta nolostun ja lähden vaivaantuneena ja äänettömästi huokaillen pois paikalta. Luulen että hänelläkin on ainakin pieni mielenkiinto mua kohtaan, mitä on toisaalta vaikea uskoa. Vilkuilee ja välillä katselee pidempään. Tai ehkä kiusoittelee vaan?

Kyllä mäkin vilkuilisin jos joku käyttäytyisi noin oudosti.

Vierailija kirjoitti:

Välttelen, en moikkaa ja hakeudun kauemmaksi :)

Ainakaan teistä ei tule paria, koska ihastuksesi kohde luulee, että inhoat häntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välttelen, en moikkaa ja hakeudun kauemmaksi :)

Ainakaan teistä ei tule paria, koska ihastuksesi kohde luulee, että inhoat häntä.

Mulla inhoa ja vahvaa kiinnostusta on mahdoton erottaa toisistaan ulkoapäin.

Uteliaisuuttani kysyn, mies-oletettuna siis, että miten nainen käyttäytyy kun on kiinnostunut toisesta naisesta? Onko hänellä nuo samat maneerit mitä täällä on selostettu useampaan kertaan, miehen ollessa kiinnostuksen kohde?

Mansikatkin käy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välttelen, en moikkaa ja hakeudun kauemmaksi :)

Ainakaan teistä ei tule paria, koska ihastuksesi kohde luulee, että inhoat häntä.

Mulla inhoa ja vahvaa kiinnostusta on mahdoton erottaa toisistaan ulkoapäin.

Heh, minäkin saatan olla tyly.

Olen aika rohkea sosiaalisesti. Nyt olen onnellisessa parisuhteessa eikä tunnu mahtuvan muita sydämeen, mutta tuon nykyisenkin kanssa flirttailin heti alusta saakka melkoisen estottomasti (ei kuitenkaan tyrkysti), katsoin syvälle silmiin, ohimennen kosketin, nauroin jutuille, hymyilin sillä tietyllä tavalla, heitin melko selviä vihjauksia siihen että on ok edetä. Tai siis, flirttaillaan kyllä vieläkin, sehän se pitää kipinää yllä!

En ole eläissäni osannut olla coolisti jos joku kiinnostaa, vaan muutenkin avoin ja ystävällinen käytös ottaa lisäkierroksia ja olen se, joka killittää intensiivisesti silmiin ja jos mitään vastakaikua tulee, silittää näkymättömiä kissankarvoja olkapäältä. Ihailen joidenkin viileyttä, mutta toisaalta olen kokenut parisuhteeseen päätymisen aika helpoksi, mua on uskallettu lähestyä kun ei kiinnostukseni ole yhtään epäselvää.

Nuoruudesta muistan kuitenkin minäkin kerran, kun työtilanteessa miehen katse iski jotenkin niin yllättäen niin syvälle, että menin aivan hämmennyksiin ja tolleroksi, varmaan punastuin. En tiedä olisinko muuttunut omaksi itsekseni jos olisin häntä nähnyt uudelleen, mutta ei ollut flirtistä tietoakaan kun yritin kerätä ajatuksia ja pysyä asiallisena :D Hyvin tilannekohtaista kaikki.

En välttele mutta käyttäydyn hyvin neutraalisti, en tahdo hänen tietävän että  olen häneen ihastunut. Olen kuitenkin sitä mieltä että emme sovi yhteen.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen oikeasti niin huono vaihtoehto parisuhdetta ajatellen, että ajattelen tekeväni ihastukseni kohteelle suurimman mahdollisen rakkaudenteon käyttäytyessäni mahdollisimman torjuvasti häntä kohtaan.

Vähän sama. Tai olen kyllä ihan kiva ja fiksu eli sinällään hyvä vaihtoehto luonteen puolesta, mutta tiedän että miehille tulee paha mieli jos taviksennäköinen vähän ylipainoinen 35+v nainen ihastuu niin yritän vältellä. Kyllä tiedän että kiinnostus on yksipuolista niin parempi ettei saata itseä tai toista kiusalliseen tilanteeseen, en halua että kukaan luulee että kuvittelen itsestäni liikoja, tiedän kyllä tasoni ihan hyvin. Jos olisin tosi kaunis niin sitten ottaisin kontaktia, menisin juttelemaan ja hymyilisin ja keksisin tekosyitä tehdä juttuja yhdessä.

Yritän olla mahdollisimman normaali ja rento. Hieman vaikea olo saattaa olla. Iloitsen aina hänen näkemisestään. Tulen hyvin tietoiseksi itsestäni. 

Hymyilen/olen hyvällä tuulella, nauran (välillä ihan tyhmillekin jutuille :D), olen tosi kiinnostunut toisesta ihmisestä (kyselen siis paljon ja haluan oppia tuntemaan toisen), pidän tiiviisti yhteyttä, saatan sekoilla sanoissani ja punastella, saatan paniikkihöpöttää aluksi aivan liikaa (ainakin omassä päässä se tuntuu sille :D), sanon toisellle kohteliaisuuksia, mitä tulee muuten kyllä tehtyä muille ihmisille ihan surullisen vähän, en välttämättä uskalla katso toista silmiin kovin pitkään, mutta toiselta salaa kyllä tulee koko ajan vilkuiltua ja katson toista varmaan ihan semmoinen "tyhmän" ihastunut ilme kasvoillani tai siltä se ainakin itsestä tuntuu.



On kyllä hankalaa, kun tavallaanhan tälllein aika samoin saattaa käyttäytyä myös ihmisen seurassa, josta on vain ystävyysmielessä kiinnostunut, niin ehkä en vetäisi tuommoisista mitään suoria johtopäätöksiä ihastumisesta. Ehkä kuitenkin vain ihastuksen seurassa tulee punasteltua tai vilkuiltua toista sillein salaa, ystävän seurassa semmoiselle on harvemmin tarvetta. Minun kohdalla ihastusta voisi testata aika hyvin sillä, että sanoo minulle jonkun kohteliaisuuden (tyyliin "sinulla on muuten kivan väriset hiukset"), niin jos punastun siitä ja soperran jotain ihmeellistä vastaukseksi enkä oikein jatka keskustelua, niin olen todellakin ihastunut, koska jos tunteet olisivat vain kaverilliset, niin luultavasti vain hymyillen kiittäisin ja jatkaisin keskustelua. :D

Aikaisemmin tuntui siltä että punastuisin ja kun hänet kohtasin niin tuli turhan lämmin olo ja vähän ahdisti. Meni sitten ohi ja nykyisin suhtaudun hyvin kylmän viileästi, sain itseni koottua jaj hyvä niin, tajusin ettei siitä kuitenkaan tulisi mitään niin rauhoituin.

Vierailija kirjoitti:

Normaalisti minua ei pelota puhua eikä katsoa silmiin, saatan arkielämässä tuijotella ihmisiä vähän liikaakin. Kun kyse taas on kiinnostavasta miehestä, jäykistyn ja kammoan katsekontaktia, vilkuilen silloin kun tiedän tai luulen että ihastus ei huomaa. En uskalla puhua mitään tai jos puhun, olen hyvin harvasanainen ja etäinen. Menen siis täysin lukkoon. Ei ole helppoa

Niin tämä  x)

Normaalisti tuijotan ihmisiä silmiin, mutta ihastus saa mun pasmat sekaisin niin hyvä jos saan ees sanaa suusta.

Tuskin uskallan edes vilkaista ihastuksen kohdetta.

Osittain siksi, että olen tällä hetkellä  hyvin onnellisesti naimisissa.

Mutta se ei tarkoita, ettenkö huomaisi komeita miehiä ympärilläni  x)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välttelen, en moikkaa ja hakeudun kauemmaksi :)

 

Sama.

Eli onko siis tarkoitus estää minkäänlaisen suhteen muodostuminen pakenemalla paikalta?? Naisen logiikkaako? LOL

Voisiko joku valottaa tämän pakanemismallin "hyötyjä" parisuhdemielessä itse kun en näe tässä mallissa mitään järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välttelen, en moikkaa ja hakeudun kauemmaksi :)

 

Sama.

Eli onko siis tarkoitus estää minkäänlaisen suhteen muodostuminen pakenemalla paikalta?? Naisen logiikkaako? LOL

Voisiko joku valottaa tämän pakanemismallin "hyötyjä" parisuhdemielessä itse kun en näe tässä mallissa mitään järkeä.

Kannattaa tsekata täältä vastaava, mutta vain miehien näkemyksiä kartoittava keskustelu, niin huomaat, ettei kyse ole pelkästään mistään naisten logiikasta...

mulla on tuo sama, siksi ajauduin rakkaudettomaan avioliittoon, jo eronnut!! vapisen, punoitan, olen outo!!

Jos etsin suhdetta, niin avoimesti osoitan kiinnostukseni. Jos mies vastaa siihen, kerron jossain vaiheessa ihastuksestani.

Jos en etsi mitään / kumpi tahansa on varattu, kohtelen kuin ketä tahansa muuta.