Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun kukaan kaveri ei soittele tai ota muuten yhteyttä
Yritin kaverille soittaa ja varattua tuuttasi puhelin. Pähkäilin sitten että soittaisin jollekin muulle, mutta oikeasti sitten hätkähdin siihen ettei minulle soitella. Miesystäväni soittelee lähes päivittäin, mutta muuten edellisistä kaverien soitoista on kuukausia. Sitten on heitä, jotka ei koskaan soittele minulle, vaikka itse soitan n. puolen vuoden välein.
Yksinäinen olo on. Uusia kavereita en ole saanut yrityksistä huolimatta. Vanhat on muuttaneet pois ja puhelin ei korvaa nokatusten näkemistä. Heillä uudet kaverit uusilla paikkakunnilla.
Kommentit (6552)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka jaksaa viettää aikaa mielensäpahoittajan kanssa
Varmaan ihminen, jolla ei ole tarvetta puhua toisen ihmisen pahasta mielestä siten, että henkilö on "mielensäpahoittaja".
Mutta onhan tuossa kommentissasi totuutta: moni ihminen on todella allerginen etäisestikin negatiivisille viboille. Ei saisi sanoa mistään, ei saisi loukkaantua mistään, ei saisi olla sen syvällisemmin eri mieltä. Pitäisi vaan olla hauskaa, kivaa, kepeätä. Ei todellinen elämä vaan ole sellaista.
Hmm, eikös toisen nimittäminen ole juuri sitä eri mieltä olemista ja negatiivista vibaa. Eli toinen saisi sanoa negatiivisesti toisesta mutta toinen ei? Pitäisi vain arvostaa toisen tarkkuutta, täsmällisyyttä, jämptiyttä...ei saisi sanoa jos pitää sitä ankeana nipottamisena.
Jos toinen sanoo asiallisesti, että hei, pahoitit mieleni, tai loukkaannuin tästä, niin vastaiskuna on ihan oikein nimitellä toista? No olen aikas eri mieltä. Miten olisi esimerkiksi sen kuunteleminen, että mistä se toinen loukkaantui ja miksi?
Siitä voin olla samaa mieltä, että joo, todellakin toisen nimittely on negatiivista vibaa - ja jo ihan vääränlaista sellaista. Voi todellakin puhua vain tarkkuudesta ym. ja arvostaa tätä, eikä tarvitse nimitellä toista. Nimittely ei ole sama asia kuin olla eri mieltä. Nimittelyhän on törkyä, kuten myös halpahintainen puhuminen esim. ankeasta nipottamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi kyllä kiinnostavaa tietää, mitä joku psykologi tähän sanoisi. "Mutkattomat" ja hektiset ihmiset sättivät virtuaaliset kynät sauhuten täällä yksinäisiä ja muita heidän hengenheimolaisiaan. Kovasti jaksetaan jokaisesta asiasta olla eri mieltä, pitää pilkkana ja vihastua yksinäisten vääristä mielipiteistä. Arka paikka? Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa? Joukkoon mahtuu myös joku, joka heittää sarkastista kommenttia mukamas-yksinäisenä, yrittäen samalla ivata yksinäisiä.
Jotenkin koomista on se, että täällä rinnat röyheinä pistetään koko ystävyys käsitteenä umpisurkeaan jamaan. Että kunhan se on ihan silkkoa sisältä vailla minkään sortin sitoutumista ja tarvetta tai halua nähdä, niin hienoa on! Muut ovat kurjia nipottajia. Miksi kukaan haluaisi ylpistellä tällaisilla näkemyksillä? Sillä, että pyrkii tekemään hyvästä pahaa ja pahasta hyvää?
Sivusta kun asiaa katsoo identifioitumatta kumpaankaan porukkaan, niin aika paljon kumpikin leiri tässä ketjussa älähtelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella on oikeus olla tulematta, jos ei jaksa tai oli se syy nyt sitten mikä tahansa (tuskin kukaan jättää tulematta katkenneen kynnen takia??). Tai sitten voi olla tekosyy ettei pääse, vaikka oikeesti ei kiinnosta. Turha siitä on katkeroitua, tässä elämässä on paljon vakavempiakin asioita.
Tietenkin on oikeus olla tulematta. Mutta juuri tuo, että keksitään tekosyitä, kun todellisuudessa ei vaan huvita, kertoo, että toinen ei ole mikään ystävä (koska hänen vaivannäöstään ei välitetä palaneen puupennin vertaa eikä oikeastaan hänen seurastaankaan). Mä en nykyisin edes kutsu "mutkattomia" yhtään mihinkään vaan ainoastaan niitä, jotka ovat ystäviäni. Niitä, jotka osaavat arvostaa, että joku vielä tänä päivänä viitsii edes järjestää yhtään mitään. Onneksi sellaisiakin ihmisiä vielä löytyy, vaikka joskus tuntuukin, että he ovat sukupuuttoon kuolemassa oleva laji.
Tässä on jo aika monta kertaa selitetty syitä, miksei joskus jaksa lähteä. SINÄ kuvittelet että syy on kynnen katkeaminen vaikka oikea syy olis jotain ihan muuta. Et tiedä kaikkea toisten elämästä, en koe olevani mikään tilivelvollinen jos mulle on sattunut jotain ikävää ennen tapaamista. Ei asioita aina voi ennustaa, jos et pääse siitä ajatuksesta yli niin sitten et pääse. Kuulostat ihan jankkaavalta teini-ikäiseltä.
Oikea ja aito ystävä kertoo kaiken ystävälleen ja jos ei pysty tulemaan, niin kertoo myös siihen oikean syyn. Vaikka se syy olisi, että mies kärähti pettämisestä, niin sen pystyy kertomaan ystikselle, eikä valehtele, että on oksennustaudissa. Ei ihme, että sinunkaltaisista ihmisistä puhutaan, että ovat epäluotettavia, kun eivät viitsi lähteä, kun kynsi katkesi.
Ette halua kertoa ja uskoutua omista asioistanne, niin teihin ei luoteta ja kukaan ei teitä halua. Kun perheestä aika jättää, niin enää ei sitten olekkaan ketään kelle uskoutua, kun ei ole aikoinaan luottanut ihmisiin, vaan keksinyt tekosyitä, miksi ei voi tulla ja miksi peruu tapaamisia. Sinunkaltaisille pelleille nauretaan porukalla, kun tiedetään jo, että se väsyttää, on ihan vain laiskuutta ja olet epäluotettava.
Huh huh, nyt kyllä tuli niin katkeraa tekstiä että. Itse en naura porukassa kenellekään enkä osaa pitää niin toimivia ihmisiä luotettavina.
Veikkaan, että oli sarkasmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kyllä kiinnostavaa tietää, mitä joku psykologi tähän sanoisi. "Mutkattomat" ja hektiset ihmiset sättivät virtuaaliset kynät sauhuten täällä yksinäisiä ja muita heidän hengenheimolaisiaan. Kovasti jaksetaan jokaisesta asiasta olla eri mieltä, pitää pilkkana ja vihastua yksinäisten vääristä mielipiteistä. Arka paikka? Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa? Joukkoon mahtuu myös joku, joka heittää sarkastista kommenttia mukamas-yksinäisenä, yrittäen samalla ivata yksinäisiä.
Jotenkin koomista on se, että täällä rinnat röyheinä pistetään koko ystävyys käsitteenä umpisurkeaan jamaan. Että kunhan se on ihan silkkoa sisältä vailla minkään sortin sitoutumista ja tarvetta tai halua nähdä, niin hienoa on! Muut ovat kurjia nipottajia. Miksi kukaan haluaisi ylpistellä tällaisilla näkemyksillä? Sillä, että pyrkii tekemään hyvästä pahaa ja pahasta hyvää?
Sivusta kun asiaa katsoo identifioitumatta kumpaankaan porukkaan, niin aika paljon kumpikin leiri tässä ketjussa älähtelee.
Epäilemättä yksinäisten ketjussa älähdetään, jos yksinäisistä puhutaan roskaa ja tehdään loputtomia yleistyksiä ja henkilöihinmenoja. Se on selvää.
Mutta jos yksinäisten tuntemukset ja näkemykset kovastikin huvittavat ja parempaakin tekemistä on kuin olla moisten kanssa tekemisissä, niin sitä äkkiseltään luulisi, että mielettömällä intensiteetillä tähän ketjuun ei viitsisi panostaa. Joku tarve siihen on siis oltava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka jaksaa viettää aikaa mielensäpahoittajan kanssa
Varmaan ihminen, jolla ei ole tarvetta puhua toisen ihmisen pahasta mielestä siten, että henkilö on "mielensäpahoittaja".
Mutta onhan tuossa kommentissasi totuutta: moni ihminen on todella allerginen etäisestikin negatiivisille viboille. Ei saisi sanoa mistään, ei saisi loukkaantua mistään, ei saisi olla sen syvällisemmin eri mieltä. Pitäisi vaan olla hauskaa, kivaa, kepeätä. Ei todellinen elämä vaan ole sellaista.
Hmm, eikös toisen nimittäminen ole juuri sitä eri mieltä olemista ja negatiivista vibaa. Eli toinen saisi sanoa negatiivisesti toisesta mutta toinen ei? Pitäisi vain arvostaa toisen tarkkuutta, täsmällisyyttä, jämptiyttä...ei saisi sanoa jos pitää sitä ankeana nipottamisena.
Jos toinen sanoo asiallisesti, että hei, pahoitit mieleni, tai loukkaannuin tästä, niin vastaiskuna on ihan oikein nimitellä toista? No olen aikas eri mieltä. Miten olisi esimerkiksi sen kuunteleminen, että mistä se toinen loukkaantui ja miksi?
Siitä voin olla samaa mieltä, että joo, todellakin toisen nimittely on negatiivista vibaa - ja jo ihan vääränlaista sellaista. Voi todellakin puhua vain tarkkuudesta ym. ja arvostaa tätä, eikä tarvitse nimitellä toista. Nimittely ei ole sama asia kuin olla eri mieltä. Nimittelyhän on törkyä, kuten myös halpahintainen puhuminen esim. ankeasta nipottamisesta.
Samalla lailla halpahintaista on puhua pintaliitäjistä, ohareiden tekijästä jne. Eli korrektia käytöksen vaatimus koskee molempia. Jos toinen ei sano minua ohareiden tekijäksi voin minäkin olla sanomatta häntä nipottajaksi ja todeta vain että pidän spontaanisti elämästä ja koen kurjaksi sen jos tapasmiset pitää sopia hyvissä ajoin ja ennakkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka jaksaa viettää aikaa mielensäpahoittajan kanssa
Varmaan ihminen, jolla ei ole tarvetta puhua toisen ihmisen pahasta mielestä siten, että henkilö on "mielensäpahoittaja".
Mutta onhan tuossa kommentissasi totuutta: moni ihminen on todella allerginen etäisestikin negatiivisille viboille. Ei saisi sanoa mistään, ei saisi loukkaantua mistään, ei saisi olla sen syvällisemmin eri mieltä. Pitäisi vaan olla hauskaa, kivaa, kepeätä. Ei todellinen elämä vaan ole sellaista.
Hmm, eikös toisen nimittäminen ole juuri sitä eri mieltä olemista ja negatiivista vibaa. Eli toinen saisi sanoa negatiivisesti toisesta mutta toinen ei? Pitäisi vain arvostaa toisen tarkkuutta, täsmällisyyttä, jämptiyttä...ei saisi sanoa jos pitää sitä ankeana nipottamisena.
Jos toinen sanoo asiallisesti, että hei, pahoitit mieleni, tai loukkaannuin tästä, niin vastaiskuna on ihan oikein nimitellä toista? No olen aikas eri mieltä. Miten olisi esimerkiksi sen kuunteleminen, että mistä se toinen loukkaantui ja miksi?
Siitä voin olla samaa mieltä, että joo, todellakin toisen nimittely on negatiivista vibaa - ja jo ihan vääränlaista sellaista. Voi todellakin puhua vain tarkkuudesta ym. ja arvostaa tätä, eikä tarvitse nimitellä toista. Nimittely ei ole sama asia kuin olla eri mieltä. Nimittelyhän on törkyä, kuten myös halpahintainen puhuminen esim. ankeasta nipottamisesta.
Samalla lailla halpahintaista on puhua pintaliitäjistä, ohareiden tekijästä jne. Eli korrektia käytöksen vaatimus koskee molempia. Jos toinen ei sano minua ohareiden tekijäksi voin minäkin olla sanomatta häntä nipottajaksi ja todeta vain että pidän spontaanisti elämästä ja koen kurjaksi sen jos tapasmiset pitää sopia hyvissä ajoin ja ennakkoon.
Miten selviät työelämässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka jaksaa viettää aikaa mielensäpahoittajan kanssa
Varmaan ihminen, jolla ei ole tarvetta puhua toisen ihmisen pahasta mielestä siten, että henkilö on "mielensäpahoittaja".
Mutta onhan tuossa kommentissasi totuutta: moni ihminen on todella allerginen etäisestikin negatiivisille viboille. Ei saisi sanoa mistään, ei saisi loukkaantua mistään, ei saisi olla sen syvällisemmin eri mieltä. Pitäisi vaan olla hauskaa, kivaa, kepeätä. Ei todellinen elämä vaan ole sellaista.
Hmm, eikös toisen nimittäminen ole juuri sitä eri mieltä olemista ja negatiivista vibaa. Eli toinen saisi sanoa negatiivisesti toisesta mutta toinen ei? Pitäisi vain arvostaa toisen tarkkuutta, täsmällisyyttä, jämptiyttä...ei saisi sanoa jos pitää sitä ankeana nipottamisena.
Jos toinen sanoo asiallisesti, että hei, pahoitit mieleni, tai loukkaannuin tästä, niin vastaiskuna on ihan oikein nimitellä toista? No olen aikas eri mieltä. Miten olisi esimerkiksi sen kuunteleminen, että mistä se toinen loukkaantui ja miksi?
Siitä voin olla samaa mieltä, että joo, todellakin toisen nimittely on negatiivista vibaa - ja jo ihan vääränlaista sellaista. Voi todellakin puhua vain tarkkuudesta ym. ja arvostaa tätä, eikä tarvitse nimitellä toista. Nimittely ei ole sama asia kuin olla eri mieltä. Nimittelyhän on törkyä, kuten myös halpahintainen puhuminen esim. ankeasta nipottamisesta.
Samalla lailla halpahintaista on puhua pintaliitäjistä, ohareiden tekijästä jne. Eli korrektia käytöksen vaatimus koskee molempia. Jos toinen ei sano minua ohareiden tekijäksi voin minäkin olla sanomatta häntä nipottajaksi ja todeta vain että pidän spontaanisti elämästä ja koen kurjaksi sen jos tapasmiset pitää sopia hyvissä ajoin ja ennakkoon.
Miten selviät työelämässä?
Hyvin. Työssä työelämän säännöillä. Ja juuri siksi minulle on erityisen tärkeää voida vapaa-aikanani toimia toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka jaksaa viettää aikaa mielensäpahoittajan kanssa
Varmaan ihminen, jolla ei ole tarvetta puhua toisen ihmisen pahasta mielestä siten, että henkilö on "mielensäpahoittaja".
Mutta onhan tuossa kommentissasi totuutta: moni ihminen on todella allerginen etäisestikin negatiivisille viboille. Ei saisi sanoa mistään, ei saisi loukkaantua mistään, ei saisi olla sen syvällisemmin eri mieltä. Pitäisi vaan olla hauskaa, kivaa, kepeätä. Ei todellinen elämä vaan ole sellaista.
Hmm, eikös toisen nimittäminen ole juuri sitä eri mieltä olemista ja negatiivista vibaa. Eli toinen saisi sanoa negatiivisesti toisesta mutta toinen ei? Pitäisi vain arvostaa toisen tarkkuutta, täsmällisyyttä, jämptiyttä...ei saisi sanoa jos pitää sitä ankeana nipottamisena.
Jos toinen sanoo asiallisesti, että hei, pahoitit mieleni, tai loukkaannuin tästä, niin vastaiskuna on ihan oikein nimitellä toista? No olen aikas eri mieltä. Miten olisi esimerkiksi sen kuunteleminen, että mistä se toinen loukkaantui ja miksi?
Siitä voin olla samaa mieltä, että joo, todellakin toisen nimittely on negatiivista vibaa - ja jo ihan vääränlaista sellaista. Voi todellakin puhua vain tarkkuudesta ym. ja arvostaa tätä, eikä tarvitse nimitellä toista. Nimittely ei ole sama asia kuin olla eri mieltä. Nimittelyhän on törkyä, kuten myös halpahintainen puhuminen esim. ankeasta nipottamisesta.
Samalla lailla halpahintaista on puhua pintaliitäjistä, ohareiden tekijästä jne. Eli korrektia käytöksen vaatimus koskee molempia. Jos toinen ei sano minua ohareiden tekijäksi voin minäkin olla sanomatta häntä nipottajaksi ja todeta vain että pidän spontaanisti elämästä ja koen kurjaksi sen jos tapasmiset pitää sopia hyvissä ajoin ja ennakkoon.
Miten selviät työelämässä?
Hyvin. Työssä työelämän säännöillä. Ja juuri siksi minulle on erityisen tärkeää voida vapaa-aikanani toimia toisin.
Entä jos saisit selville, että tässä ketjussa valittaa nimettömänä paras ystäväsi? Joka on väsynyt joustamaan sinun takiasi, muttei ole tuonut ajatuksiaan esiin, koska ei halua leimautua silmissäsi nipottajaksi? Se ei mitenkään mahdotonta, koska ihmiset eivät aina uskalla avoimesti kertoa ajatuksistaan.
Onneksi en tunne livenä näitä ihmisiä, jotka syyttää ystävää kynnenkatkaisusta, vaikka hän makaisi teholla henkihieverissä, eikä pääsisi tapaamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka jaksaa viettää aikaa mielensäpahoittajan kanssa
Varmaan ihminen, jolla ei ole tarvetta puhua toisen ihmisen pahasta mielestä siten, että henkilö on "mielensäpahoittaja".
Mutta onhan tuossa kommentissasi totuutta: moni ihminen on todella allerginen etäisestikin negatiivisille viboille. Ei saisi sanoa mistään, ei saisi loukkaantua mistään, ei saisi olla sen syvällisemmin eri mieltä. Pitäisi vaan olla hauskaa, kivaa, kepeätä. Ei todellinen elämä vaan ole sellaista.
Hmm, eikös toisen nimittäminen ole juuri sitä eri mieltä olemista ja negatiivista vibaa. Eli toinen saisi sanoa negatiivisesti toisesta mutta toinen ei? Pitäisi vain arvostaa toisen tarkkuutta, täsmällisyyttä, jämptiyttä...ei saisi sanoa jos pitää sitä ankeana nipottamisena.
Jos toinen sanoo asiallisesti, että hei, pahoitit mieleni, tai loukkaannuin tästä, niin vastaiskuna on ihan oikein nimitellä toista? No olen aikas eri mieltä. Miten olisi esimerkiksi sen kuunteleminen, että mistä se toinen loukkaantui ja miksi?
Siitä voin olla samaa mieltä, että joo, todellakin toisen nimittely on negatiivista vibaa - ja jo ihan vääränlaista sellaista. Voi todellakin puhua vain tarkkuudesta ym. ja arvostaa tätä, eikä tarvitse nimitellä toista. Nimittely ei ole sama asia kuin olla eri mieltä. Nimittelyhän on törkyä, kuten myös halpahintainen puhuminen esim. ankeasta nipottamisesta.
Samalla lailla halpahintaista on puhua pintaliitäjistä, ohareiden tekijästä jne. Eli korrektia käytöksen vaatimus koskee molempia. Jos toinen ei sano minua ohareiden tekijäksi voin minäkin olla sanomatta häntä nipottajaksi ja todeta vain että pidän spontaanisti elämästä ja koen kurjaksi sen jos tapasmiset pitää sopia hyvissä ajoin ja ennakkoon.
Miten selviät työelämässä?
Hyvin. Työssä työelämän säännöillä. Ja juuri siksi minulle on erityisen tärkeää voida vapaa-aikanani toimia toisin.
Entä jos saisit selville, että tässä ketjussa valittaa nimettömänä paras ystäväsi? Joka on väsynyt joustamaan sinun takiasi, muttei ole tuonut ajatuksiaan esiin, koska ei halua leimautua silmissäsi nipottajaksi? Se ei mitenkään mahdotonta, koska ihmiset eivät aina uskalla avoimesti kertoa ajatuksistaan.
Jälleen kerran käänsit asian niin, että vain tietynlainen tapa toimia ihmissuhteissa on oikea ja se toinen väärä.
Entä jos itse saisit selville että paras ystäväsi on jo vuosia sopinut tapaamiset kanssasi hyvissä ajoin ennakkoon koska ei ole halunnut kuulla happamia kommenttejasi pintaliitoelämästä? Ja sanoisi että oikeasti nauttisi enemmän spontaaneista tapaamisista lyhyellä varoajalla?
Vierailija kirjoitti:
Olisi kyllä kiinnostavaa tietää, mitä joku psykologi tähän sanoisi. "Mutkattomat" ja hektiset ihmiset sättivät virtuaaliset kynät sauhuten täällä yksinäisiä ja muita heidän hengenheimolaisiaan. Kovasti jaksetaan jokaisesta asiasta olla eri mieltä, pitää pilkkana ja vihastua yksinäisten vääristä mielipiteistä. Arka paikka? Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa? Joukkoon mahtuu myös joku, joka heittää sarkastista kommenttia mukamas-yksinäisenä, yrittäen samalla ivata yksinäisiä.
Jotenkin koomista on se, että täällä rinnat röyheinä pistetään koko ystävyys käsitteenä umpisurkeaan jamaan. Että kunhan se on ihan silkkoa sisältä vailla minkään sortin sitoutumista ja tarvetta tai halua nähdä, niin hienoa on! Muut ovat kurjia nipottajia. Miksi kukaan haluaisi ylpistellä tällaisilla näkemyksillä? Sillä, että pyrkii tekemään hyvästä pahaa ja pahasta hyvää?
Mieluummin mutkaton pintaliitäjä, jonka ei tarvitse kärsiä ahdistuksesta ja kaverittomuudesta, kuin kotona nököttävä kyttääjä, joka nillittää, kun kaveri ei päässyt kylään, kun on kuumeessa kotona
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka jaksaa viettää aikaa mielensäpahoittajan kanssa
Varmaan ihminen, jolla ei ole tarvetta puhua toisen ihmisen pahasta mielestä siten, että henkilö on "mielensäpahoittaja".
Mutta onhan tuossa kommentissasi totuutta: moni ihminen on todella allerginen etäisestikin negatiivisille viboille. Ei saisi sanoa mistään, ei saisi loukkaantua mistään, ei saisi olla sen syvällisemmin eri mieltä. Pitäisi vaan olla hauskaa, kivaa, kepeätä. Ei todellinen elämä vaan ole sellaista.
Hmm, eikös toisen nimittäminen ole juuri sitä eri mieltä olemista ja negatiivista vibaa. Eli toinen saisi sanoa negatiivisesti toisesta mutta toinen ei? Pitäisi vain arvostaa toisen tarkkuutta, täsmällisyyttä, jämptiyttä...ei saisi sanoa jos pitää sitä ankeana nipottamisena.
Jos toinen sanoo asiallisesti, että hei, pahoitit mieleni, tai loukkaannuin tästä, niin vastaiskuna on ihan oikein nimitellä toista? No olen aikas eri mieltä. Miten olisi esimerkiksi sen kuunteleminen, että mistä se toinen loukkaantui ja miksi?
Siitä voin olla samaa mieltä, että joo, todellakin toisen nimittely on negatiivista vibaa - ja jo ihan vääränlaista sellaista. Voi todellakin puhua vain tarkkuudesta ym. ja arvostaa tätä, eikä tarvitse nimitellä toista. Nimittely ei ole sama asia kuin olla eri mieltä. Nimittelyhän on törkyä, kuten myös halpahintainen puhuminen esim. ankeasta nipottamisesta.
Samalla lailla halpahintaista on puhua pintaliitäjistä, ohareiden tekijästä jne. Eli korrektia käytöksen vaatimus koskee molempia. Jos toinen ei sano minua ohareiden tekijäksi voin minäkin olla sanomatta häntä nipottajaksi ja todeta vain että pidän spontaanisti elämästä ja koen kurjaksi sen jos tapasmiset pitää sopia hyvissä ajoin ja ennakkoon.
Miten selviät työelämässä?
Hyvin. Työssä työelämän säännöillä. Ja juuri siksi minulle on erityisen tärkeää voida vapaa-aikanani toimia toisin.
Entä jos saisit selville, että tässä ketjussa valittaa nimettömänä paras ystäväsi? Joka on väsynyt joustamaan sinun takiasi, muttei ole tuonut ajatuksiaan esiin, koska ei halua leimautua silmissäsi nipottajaksi? Se ei mitenkään mahdotonta, koska ihmiset eivät aina uskalla avoimesti kertoa ajatuksistaan.
Jälleen kerran käänsit asian niin, että vain tietynlainen tapa toimia ihmissuhteissa on oikea ja se toinen väärä.
Entä jos itse saisit selville että paras ystäväsi on jo vuosia sopinut tapaamiset kanssasi hyvissä ajoin ennakkoon koska ei ole halunnut kuulla happamia kommenttejasi pintaliitoelämästä? Ja sanoisi että oikeasti nauttisi enemmän spontaaneista tapaamisista lyhyellä varoajalla?
Näin ei kävisi, koska tapaamme sekä spontaanisti nopealla aikataululla että ennakkoon hyvissä ajoin tapaamisista sopien.
Ihmisen pitää olla erehtymätön ja luotettava ja virheitä ei saa tehdä, jos haluaa pitää uskollisen ystävän. Mitään ei myöskään saa salata, vaan ystävä on edelleen ykkönen, vaikka elämään tulisi muutakin. Ei ystävää saa hylätä miehen ja vauvan takia, kuin jotain roskaa. Kun on luvattu olla bestiksiä, niin se lupaus täytyy pitää, vaikka muuttaisi tai perustaisi perheen tai sattuisi jotain muuta muuttuvaa tekijää. Näin toimii rehti ystävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap ei varmaan kesäkuun alussa arvannut millainen ketju tästä aiheesta syntyykään!
Selkeästi kyseessä on aihe, josta ihmiset kaipaa tietoa ja keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen pitää olla erehtymätön ja luotettava ja virheitä ei saa tehdä, jos haluaa pitää uskollisen ystävän. Mitään ei myöskään saa salata, vaan ystävä on edelleen ykkönen, vaikka elämään tulisi muutakin. Ei ystävää saa hylätä miehen ja vauvan takia, kuin jotain roskaa. Kun on luvattu olla bestiksiä, niin se lupaus täytyy pitää, vaikka muuttaisi tai perustaisi perheen tai sattuisi jotain muuta muuttuvaa tekijää. Näin toimii rehti ystävä.
Mulle toi olisi jotain ihan kamalaa. Olen aika vapaudenkaipuinen ja parhaiden ystävien kanssa on ollut välillä pitkiäkin aikoja, kun ei olla oltu niin paljoa tekemisissä ja sitten taas ollaan välillä enemmän. Mutta noin se vissiin joillain menee...
Toimiva ihmissuhde tarvitsee yhteiset pelisäännöt, jotta väärinkäsityksiä ratkotaan rakentavalla tavalla. Muuten mennään äkkiä metsään silloin, kun vuorovaikutuksen kanssa tulee jotain ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen pitää olla erehtymätön ja luotettava ja virheitä ei saa tehdä, jos haluaa pitää uskollisen ystävän. Mitään ei myöskään saa salata, vaan ystävä on edelleen ykkönen, vaikka elämään tulisi muutakin. Ei ystävää saa hylätä miehen ja vauvan takia, kuin jotain roskaa. Kun on luvattu olla bestiksiä, niin se lupaus täytyy pitää, vaikka muuttaisi tai perustaisi perheen tai sattuisi jotain muuta muuttuvaa tekijää. Näin toimii rehti ystävä.
Mulle toi olisi jotain ihan kamalaa. Olen aika vapaudenkaipuinen ja parhaiden ystävien kanssa on ollut välillä pitkiäkin aikoja, kun ei olla oltu niin paljoa tekemisissä ja sitten taas ollaan välillä enemmän. Mutta noin se vissiin joillain menee...
Et tunnista sarkasmia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen pitää olla erehtymätön ja luotettava ja virheitä ei saa tehdä, jos haluaa pitää uskollisen ystävän. Mitään ei myöskään saa salata, vaan ystävä on edelleen ykkönen, vaikka elämään tulisi muutakin. Ei ystävää saa hylätä miehen ja vauvan takia, kuin jotain roskaa. Kun on luvattu olla bestiksiä, niin se lupaus täytyy pitää, vaikka muuttaisi tai perustaisi perheen tai sattuisi jotain muuta muuttuvaa tekijää. Näin toimii rehti ystävä.
Mulle toi olisi jotain ihan kamalaa. Olen aika vapaudenkaipuinen ja parhaiden ystävien kanssa on ollut välillä pitkiäkin aikoja, kun ei olla oltu niin paljoa tekemisissä ja sitten taas ollaan välillä enemmän. Mutta noin se vissiin joillain menee...
Tyypillinen mutkaton pintaliitäjä, sukkienvaihtaja, joka tekee ohareita kavereilleen :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen pitää olla erehtymätön ja luotettava ja virheitä ei saa tehdä, jos haluaa pitää uskollisen ystävän. Mitään ei myöskään saa salata, vaan ystävä on edelleen ykkönen, vaikka elämään tulisi muutakin. Ei ystävää saa hylätä miehen ja vauvan takia, kuin jotain roskaa. Kun on luvattu olla bestiksiä, niin se lupaus täytyy pitää, vaikka muuttaisi tai perustaisi perheen tai sattuisi jotain muuta muuttuvaa tekijää. Näin toimii rehti ystävä.
Mulle toi olisi jotain ihan kamalaa. Olen aika vapaudenkaipuinen ja parhaiden ystävien kanssa on ollut välillä pitkiäkin aikoja, kun ei olla oltu niin paljoa tekemisissä ja sitten taas ollaan välillä enemmän. Mutta noin se vissiin joillain menee...
Tyypillinen mutkaton pintaliitäjä, sukkienvaihtaja, joka tekee ohareita kavereilleen :(
Et enää keksi uusia suoria loukkauksia, joten päätit alkaa parodioida yksinäisiä? Miksi? Mikä toimintaasi ohjaa?
Alue: Aihe vapaa
Huh huh, nyt kyllä tuli niin katkeraa tekstiä että. Itse en naura porukassa kenellekään enkä osaa pitää niin toimivia ihmisiä luotettavina.