Kun kukaan kaveri ei soittele tai ota muuten yhteyttä

Mihin mutkattomat edes tarvitsee näitä yhdentekeviä ihmisiä, miksi kukaan käyttää aikaansa täysin merkityksettömien ihmisten kanssa, en ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella on oikeus olla tulematta, jos ei jaksa tai oli se syy nyt sitten mikä tahansa (tuskin kukaan jättää tulematta katkenneen kynnen takia??). Tai sitten voi olla tekosyy ettei pääse, vaikka oikeesti ei kiinnosta. Turha siitä on katkeroitua, tässä elämässä on paljon vakavempiakin asioita.

Tietenkin on oikeus olla tulematta. Mutta juuri tuo, että keksitään tekosyitä, kun todellisuudessa ei vaan huvita, kertoo, että toinen ei ole mikään ystävä (koska hänen vaivannäöstään ei välitetä palaneen puupennin vertaa eikä oikeastaan hänen seurastaankaan). Mä en nykyisin edes kutsu "mutkattomia" yhtään mihinkään vaan ainoastaan niitä, jotka ovat ystäviäni. Niitä, jotka osaavat arvostaa, että joku vielä tänä päivänä viitsii edes järjestää yhtään mitään. Onneksi sellaisiakin ihmisiä vielä löytyy, vaikka joskus tuntuukin, että he ovat sukupuuttoon kuolemassa oleva laji.

Tässä on jo aika monta kertaa selitetty syitä, miksei joskus jaksa lähteä. SINÄ kuvittelet että syy on kynnen katkeaminen vaikka oikea syy olis jotain ihan muuta. Et tiedä kaikkea toisten elämästä, en koe olevani mikään tilivelvollinen jos mulle on sattunut jotain ikävää ennen tapaamista. Ei asioita aina voi ennustaa, jos et pääse siitä ajatuksesta yli niin sitten et pääse. Kuulostat ihan jankkaavalta teini-ikäiseltä.

Oikea ja aito ystävä kertoo kaiken ystävälleen ja jos ei pysty tulemaan, niin kertoo myös siihen oikean syyn. Vaikka se syy olisi, että mies kärähti pettämisestä, niin sen pystyy kertomaan ystikselle, eikä valehtele, että on oksennustaudissa. Ei ihme, että sinunkaltaisista ihmisistä puhutaan, että ovat epäluotettavia, kun eivät viitsi lähteä, kun kynsi katkesi.

Ette halua kertoa ja uskoutua omista asioistanne, niin teihin ei luoteta ja kukaan ei teitä halua. Kun perheestä aika jättää, niin enää ei sitten olekkaan ketään kelle uskoutua, kun ei ole aikoinaan luottanut ihmisiin, vaan keksinyt tekosyitä, miksi ei voi tulla ja miksi peruu tapaamisia. Sinunkaltaisille pelleille nauretaan porukalla, kun tiedetään jo, että se väsyttää, on ihan vain laiskuutta ja olet epäluotettava.

Tämä.

"Hei, mä en nyt tule sun nyyttäreihin illalla, kun mun ukko kärähti, että sillä on ollut toinen nainen puoli vuotta ja tässä nyt riidellään ja olen itkenyt niin, että silmät on turvoksissa, joten olen pahoillani, etten voi olla uskollinen sulle ja tulla sun nyyttäreihin. Toivottavasti annat anteeksi"

Vierailija kirjoitti:

Mihin mutkattomat edes tarvitsee näitä yhdentekeviä ihmisiä, miksi kukaan käyttää aikaansa täysin merkityksettömien ihmisten kanssa, en ymmärrä.

Ehkä he eivät teitä tarvitsekkaan ja ette merkitse heille mitään ja sekös teitä tuntuu kyrsivän, kun on pitänyt monta sataa sivua haukkua ihmisiä, jotka eivät välitä teistä.

Uskon, että he tulevat toimeen ihan hyvin ilman teitä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin mutkattomat edes tarvitsee näitä yhdentekeviä ihmisiä, miksi kukaan käyttää aikaansa täysin merkityksettömien ihmisten kanssa, en ymmärrä.

Ehkä he eivät teitä tarvitsekkaan ja ette merkitse heille mitään ja sekös teitä tuntuu kyrsivän, kun on pitänyt monta sataa sivua haukkua ihmisiä, jotka eivät välitä teistä.

Uskon, että he tulevat toimeen ihan hyvin ilman teitä

Hah, täällähän päinvastoin on kaikki todella suuren ystäväpiirin omaavat kiireiset ihmiset haukkuneet viikkotolkulla yksinäisiä ihmisiä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin mutkattomat edes tarvitsee näitä yhdentekeviä ihmisiä, miksi kukaan käyttää aikaansa täysin merkityksettömien ihmisten kanssa, en ymmärrä.

Ehkä he eivät teitä tarvitsekkaan ja ette merkitse heille mitään ja sekös teitä tuntuu kyrsivän, kun on pitänyt monta sataa sivua haukkua ihmisiä, jotka eivät välitä teistä.

Uskon, että he tulevat toimeen ihan hyvin ilman teitä

Ihmeen suuri tarve näillä mielestään mutkattomilla on sitten toistuvasti morkata yksinäisiä. Miksi? Jos joku toistuvasti häiritsee teitä ilman lupaa, niin pyytäkää poliisi paikalle ja laittakaa vireille lähestymiskielto. Eiköhän silloin ei-toivottu lähestyminen viimeistään ala vähentyä. Harva niin pakkomielteisesti haluaa pitää kiinni ystävästään, että sen takia sakkoja alkaisi maksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heko heko, mistä te vedätte noita luuloja? Että ei muka tiedä sukunimeä, ellei ole hirveän tärkeää minulle, olenko ystävän elämässä se ykkönen, viides tai peräti viidestoista tärkeysjärjestyksessä. Kuulostatte aika vaativilta ja takertuvilta, juuri niiltä joita kukaan ei tosiaan halua ystäväksi. Mitä jos kokeilisitte valittamisen  ja vaatimisen sijaan hyväksyä niitä ihmisiä sellaisina kun ovat, tai hankkia parempaa seuraa, jos sellaista kerran on tarjolla/olemassa.

Jos hektinen meno on sitä, että ei lyödä lukkoon aikatauluja kuukautta ennen vaan sovitaan vaikka että soitellaan lähempänä tarkka aika, niin elän kovin hektisesti. Kun minulle ei ole mitään lisäarvoa sillä, että raahaan väsyneen tai sairaan ihmisen kahville ihan vaan siksi, että olisin niin julmetun tärkeä.

Oharit mitään ilmoittamatta  ovat  tietysti väärin, mutta jos toinen on vaikka valvonut yön oksentelevan lapsen kanssa eikä siksi jaksakaan tavata ja ilmoittaa asiasta heti kun tietää esteen, en ymmärrä mistä minun pitäisi loukkaantua tai kokea itseni vähemmän tärkeäksi. Ja kenelle pitäisi loukkaantua, sille mahataudilleko? Vai eikö pysty näkemään maailmaa, jossa peruutus väsymyksen vuoksi ei mitenkään liity sinuun tai sinun tärkeyteesi, eikä ole henkilökohtainen sinuun kohdistettu loukkaus?

Alan totisesti ymmärtää, miksi jotkut jäävät aina yksin.

En usko, että tässä yhteydessä puhuttiin sairastumistapauksista tms. Pikemminkin siitä, että joku järjestää vaikkapa illanistujaiset. Jotta ystäviä ja kavereita saisi koottua kasaan, pitää alkaa kohtuullisen hyvissä ajoin selvittämään, mikä ajankohta sopisi useimmille. Sitten  nämä "mutkattomat" ilmoittavat päivän, joka heille sopii. Mutta se onkin päivä, joka heille ehkä sopii sen mukaa, huvittaako lähteä, tuleeko jotain kiinnostavampaa ohjelmaa tai kiinnostavampaa seuraa. He jättävät tulematta ilmoittamatta mitään tai ilmoittavat päivää aikaisemmin, että eivät sittenkään tule. Kutsuja on kuitenkin ehtinyt varata kaikille, joille ko päivä sopi, tarjottavat ja valmistautunut, että ko ajankohtana tulee porukka illanistujaisiin. Sairastapaukset on tietenkin ihan erikseen, mutta on oikeasti aika epäkohteliasta jäädä pois vain siksi, että hiuslatvat ovat haaroittuneet tai rakennekynsi katkennut. 

Aivan juuri näin! Tämän takia keskustelu on turhauttavaa, kun selvästi puhutaan tilanteista, jolloin ohareihin ei ole oikeastaan yhtään mitään syytä, vaan ne tehdään juuri näistä "mut kun mä jäin yhden kivan pojan matkaan" -syistä. Sitten perustellaan ohareita sairaustapauksilla, jotka eivät liity asiaan mitenkään. Ilmeisesti niitä perustellaan niillä, koska ei haluta sanoa, että joo, no oharit on musta kyllä muutenkin ihan jees. 

Kun taas koittaa täsmentää asiaa juuri siten, että "rakennekynsi katkesi", niin joku rynnistää paikalle ja sanoo, että "en usko, että kukaan sanoo noin". Ehhh, no siitä varmaan ymmärtää idean. 

Itse olen ainakin huomannut, että läheskään aina ei huvittaisi lähteä jonnekin, mutta kun vain lähtee, oli kyseessä liikunta tai illanistujaiset, niin kyllä se useimmiten kannattaa. Ei kannata jäädä sen vangiksi, että nyt ei ole huippufiilis, jos mitään varsinaista ongelmaa ei ole. Tietysti se on myös kohteliasta ja toista/toisia arvostavaa lähteä, jos niin on kerran sovittu. 

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella on oikeus olla tulematta, jos ei jaksa tai oli se syy nyt sitten mikä tahansa (tuskin kukaan jättää tulematta katkenneen kynnen takia??). Tai sitten voi olla tekosyy ettei pääse, vaikka oikeesti ei kiinnosta. Turha siitä on katkeroitua, tässä elämässä on paljon vakavempiakin asioita.

Niin. Jokaisella on oikeus olla ku*ipää. Joo, kai se näin on. Eri asia on, onko se kovin kohteliasta, mukavaa tai ylipäänsä oikein toisia kohtaan.

"Mulla on oikeus" on ehkä maailman ärsyttävimpiä lauseita. Yleensä sillä pyritään oikeuttamaan paljon paskaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi nämä palstan yksinäiset sitten on yksin, kun he ovat niin syvällisiä ja luotettavia ja hyvä omatunto ja vaikka mitä, mitä he kehuvat olevan verrattuna muihin.

Luulisi, että heidän seuraan haluaisi kaikki, kun omien sanojensa mukaan ovat niin loistavia ihmisiä.

Se, että on luotettava ja tunnollinen, ei poista silti sitä tosiseikkaa, että moni ympäristössä oleva ihmienn elää ruuhkavuosia. Vaikka hän olisi millainen ihminen tahansa, se ei poistaisi sitä faktaa. 

Ei myöskään se, että itse arvostaa pysyvyyttä ja luotettavuutta, tarkoita sitä, että muut tekisivät näin. Johan on todettu, että monia kiehtoo hektinen elämänmeno ja joopas-eipäs-ehkä-entiedä-meno paljon enemmän. Se, että voi viime metreille asti vatuloida ja mietiskellä. Näin ollen voi olla, että joistakuista luotettava ihminen on kuin tuulahdus kivikautisilta ajoilta ja kivi kengässä. Niin koomista kuin se sinällään onkin, että oletettavasti sinällään hyvistä piirteistä tehdään nykyaikana huonoja. 

Minulla on ratkaisu tähän pulmaan.

Kielletään ruuhkavuodet. Kielletään ystävien parisuhteet ja kielletään heitä tekemästä lapsia. Näin he voivat olla loppuelämän uskollisia sille ystävälleen, joka kanssa vannoivat 5vuotiaina verivalan ja lupasivat, etteivät toista koskaan unhoita

Tjaa. Minusta tuo ei vaatisi kovinkaan kummoisia ihmiseltä, koska tuossahan olisi yksinkertaisesti kys. toiminta kiellettyä.

Muitakin ratkaisuja on, mutta ne vaativat ihmiseltä itseltään enemmän. Kuten sitä, että järjestää tärkeille ihmisille aikaa. Näkee vaivaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi nämä palstan yksinäiset sitten on yksin, kun he ovat niin syvällisiä ja luotettavia ja hyvä omatunto ja vaikka mitä, mitä he kehuvat olevan verrattuna muihin.

Luulisi, että heidän seuraan haluaisi kaikki, kun omien sanojensa mukaan ovat niin loistavia ihmisiä.

Se, että on luotettava ja tunnollinen, ei poista silti sitä tosiseikkaa, että moni ympäristössä oleva ihmienn elää ruuhkavuosia. Vaikka hän olisi millainen ihminen tahansa, se ei poistaisi sitä faktaa. 

Ei myöskään se, että itse arvostaa pysyvyyttä ja luotettavuutta, tarkoita sitä, että muut tekisivät näin. Johan on todettu, että monia kiehtoo hektinen elämänmeno ja joopas-eipäs-ehkä-entiedä-meno paljon enemmän. Se, että voi viime metreille asti vatuloida ja mietiskellä. Näin ollen voi olla, että joistakuista luotettava ihminen on kuin tuulahdus kivikautisilta ajoilta ja kivi kengässä. Niin koomista kuin se sinällään onkin, että oletettavasti sinällään hyvistä piirteistä tehdään nykyaikana huonoja. 

Minulla on ratkaisu tähän pulmaan.

Kielletään ruuhkavuodet. Kielletään ystävien parisuhteet ja kielletään heitä tekemästä lapsia. Näin he voivat olla loppuelämän uskollisia sille ystävälleen, joka kanssa vannoivat 5vuotiaina verivalan ja lupasivat, etteivät toista koskaan unhoita

Tjaa. Minusta tuo ei vaatisi kovinkaan kummoisia ihmiseltä, koska tuossahan olisi yksinkertaisesti kys. toiminta kiellettyä.

Muitakin ratkaisuja on, mutta ne vaativat ihmiseltä itseltään enemmän. Kuten sitä, että järjestää tärkeille ihmisille aikaa. Näkee vaivaa. 

No, ketjun perusteella joillekin tärkeitä ihmisiä on vain mies ja lapset, muut on yhdentekeviä, vaikka jostain syystä halutaankin välillä tuhlata ruuhkavuosien kiireistä aikaa hankkiutumalla kahville merkityksettömien ihmisten kanssa. Varmaan itse ollaan näille yhtä turhia, jolloin joka kolmas tapaaminen peruuntuu kun toinen ei ilmesty paikalle eikä ilmoita miksi. Siitä vain hymyssä suin jatketaan, koska eihän sillä tapaamisella ollut mitään merkitystä muutenkaan.

Olisi kyllä kiinnostavaa tietää, mitä joku psykologi tähän sanoisi. "Mutkattomat" ja hektiset ihmiset sättivät virtuaaliset kynät sauhuten täällä yksinäisiä ja muita heidän hengenheimolaisiaan. Kovasti jaksetaan jokaisesta asiasta olla eri mieltä, pitää pilkkana ja vihastua yksinäisten vääristä mielipiteistä. Arka paikka? Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa? Joukkoon mahtuu myös joku, joka heittää sarkastista kommenttia mukamas-yksinäisenä, yrittäen samalla ivata yksinäisiä. 

Jotenkin koomista on se, että täällä rinnat röyheinä pistetään koko ystävyys käsitteenä umpisurkeaan jamaan. Että kunhan se on ihan silkkoa sisältä vailla minkään sortin sitoutumista ja tarvetta tai halua nähdä, niin hienoa on! Muut ovat kurjia nipottajia. Miksi kukaan haluaisi ylpistellä tällaisilla näkemyksillä? Sillä, että pyrkii tekemään hyvästä pahaa ja pahasta hyvää?

Mutta veikkaan, että täällä on ainakin pari haukkujaa henkilöitä, jotka eivät itse kaipaa kavereita tai ystäviä eikä niitä välttämättä olekaan pahemmin heidän elämässään. Silloin on helppoa puhua yhdentekevistä kahvitteluista sun muista, koska ne eivät tosiaan itseä kiinnosta. Se on sitten eri asia, että mikä on ollut muna ja mikä kana eli onko henkilö itse valinnut yksinäisen elämäntapansa vai onko hänkin ajautunut siihen, mutta sittemmin päättänyt, että ei niillä kavereilla mitään tekisikään. Joka tapauksessa se, että kavereita ei elämässä pahemmin liiku, selittäisi kaiken nahkean asenteen. 

Kun jotkut muuten ihmettelevät, että miten juuri yksinäiset ovat luotettavia ja tunnollisia ja muita kultakimpaleita, niin osittain siksi, että jos muutamiakin kavereita on, niin ei ole varaa töpeksiä. Vaikka yksinäiset ovat erilaisia, niin todennäköisesti moni heistä haluaa panostaa kavereihin. Kun taas jos on 200 kaveria, niin ei ehkä ole kuitenkaan ihan suurensuuri tappio, jos 50 näistä ei enää kyselekään jonnekin, koska on sattunut vähän oharoimaan sun muuta. 

Täällä on usein ketjuja, missä joku on järjestänyt illanistujaiset kotiin ja sinne ei ilmestykkään kuin pari ihmistä, vaikka on kutsunut parikymmentä.

Mitä se kertoo tästä ajasta.

Miksi ne 15 ei tule niihin illanistujaisiin, vaikka toinen on nähnyt paljon vaivaa niiden järjestelyyn ja käyttänyt rahaa. 

Olen mieluummin suomalainen jäyhä jököttäjä, kenellä on vain pari uskollista ystävää, kuin jenkkiläinen hölisijä, joka pälättää kaikille ja hymyilee ja on tuttu kaikkien kanssa. Se laatu, ei määrä. Minusta on parempi välittää vain muutamasta ihmisestä aidosti, kun olla sosiaalinen kaikkien kanssa ja hymyillä tuntemattomille ja antaa heidän luulla, että haluan jotain syvempää heidän kanssaan. 

Joskus sekin helpottaa kun tiedostaa noin 10 - 15 % ihmisistä olevan persoonallisuushäiriöisiä. Se on yksi syy käsittämättömille oletuksille ystävyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka jaksaa viettää aikaa mielensäpahoittajan kanssa

Varmaan ihminen, jolla ei ole tarvetta puhua toisen ihmisen pahasta mielestä siten, että henkilö on "mielensäpahoittaja".

Mutta onhan tuossa kommentissasi totuutta: moni ihminen on todella allerginen etäisestikin negatiivisille viboille. Ei saisi sanoa mistään, ei saisi loukkaantua mistään, ei saisi olla sen syvällisemmin eri mieltä. Pitäisi vaan olla hauskaa, kivaa, kepeätä. Ei todellinen elämä vaan ole sellaista. 

Hmm, eikös toisen nimittäminen ole juuri sitä eri mieltä olemista ja negatiivista vibaa. Eli toinen saisi sanoa negatiivisesti toisesta mutta toinen ei? Pitäisi vain arvostaa toisen tarkkuutta, täsmällisyyttä, jämptiyttä...ei saisi sanoa jos pitää sitä ankeana nipottamisena.

Vierailija kirjoitti:

Olen mieluummin suomalainen jäyhä jököttäjä, kenellä on vain pari uskollista ystävää, kuin jenkkiläinen hölisijä, joka pälättää kaikille ja hymyilee ja on tuttu kaikkien kanssa. Se laatu, ei määrä. Minusta on parempi välittää vain muutamasta ihmisestä aidosti, kun olla sosiaalinen kaikkien kanssa ja hymyillä tuntemattomille ja antaa heidän luulla, että haluan jotain syvempää heidän kanssaan. 

Sitten aloitetaan ketju, missä itketään, kun suomalaiset ei hymyile bussissa, ei auta ketään, ei tue naapuria, ei pidä seuraa naapurin mummolle jne...

Parempi vain olla tarkka ja jämpti ja pitää ihmiskontaktit vähissä ja olla tekemisissä vain sen kahden tosiystävän kanssa, ettei vain vaarallisesti tule niitä vähäteltyjä tuttuja, jotka eivät ole mitään niiden kahden tosiystävän rinnalla. Ajanhukkaahan se ystävällisyys ja tuttavuus on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka jaksaa viettää aikaa mielensäpahoittajan kanssa

Varmaan ihminen, jolla ei ole tarvetta puhua toisen ihmisen pahasta mielestä siten, että henkilö on "mielensäpahoittaja".

Mutta onhan tuossa kommentissasi totuutta: moni ihminen on todella allerginen etäisestikin negatiivisille viboille. Ei saisi sanoa mistään, ei saisi loukkaantua mistään, ei saisi olla sen syvällisemmin eri mieltä. Pitäisi vaan olla hauskaa, kivaa, kepeätä. Ei todellinen elämä vaan ole sellaista. 

Hmm, eikös toisen nimittäminen ole juuri sitä eri mieltä olemista ja negatiivista vibaa. Eli toinen saisi sanoa negatiivisesti toisesta mutta toinen ei? Pitäisi vain arvostaa toisen tarkkuutta, täsmällisyyttä, jämptiyttä...ei saisi sanoa jos pitää sitä ankeana nipottamisena.

Erilaiset tyylit eivät ole ongelma. Ongelma on se, jos vain ihmissuhteen toisen osapuolen vaaditaan joustavan käytöksessään. Molempien pitäisi olla halukkaita tulemaan toisiaan vastaan, jotta ystävyys toimisi. Jos kumpikin tai toinen miettii vain omia toiveitaan ja odottaa toisen mukautuvan niihin, niin eihän se ole mitään kunnon ystävyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen mieluummin suomalainen jäyhä jököttäjä, kenellä on vain pari uskollista ystävää, kuin jenkkiläinen hölisijä, joka pälättää kaikille ja hymyilee ja on tuttu kaikkien kanssa. Se laatu, ei määrä. Minusta on parempi välittää vain muutamasta ihmisestä aidosti, kun olla sosiaalinen kaikkien kanssa ja hymyillä tuntemattomille ja antaa heidän luulla, että haluan jotain syvempää heidän kanssaan. 

Sitten aloitetaan ketju, missä itketään, kun suomalaiset ei hymyile bussissa, ei auta ketään, ei tue naapuria, ei pidä seuraa naapurin mummolle jne...

Parempi vain olla tarkka ja jämpti ja pitää ihmiskontaktit vähissä ja olla tekemisissä vain sen kahden tosiystävän kanssa, ettei vain vaarallisesti tule niitä vähäteltyjä tuttuja, jotka eivät ole mitään niiden kahden tosiystävän rinnalla. Ajanhukkaahan se ystävällisyys ja tuttavuus on.

Oletko sinä se sama tyyppi, joka kirjoitti aiemmin sen inhottavan, poistetun raiskauskommentin ja on sen jälkeen viljellyt tätä samanlaista juttua hiukan eri muodossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen mieluummin suomalainen jäyhä jököttäjä, kenellä on vain pari uskollista ystävää, kuin jenkkiläinen hölisijä, joka pälättää kaikille ja hymyilee ja on tuttu kaikkien kanssa. Se laatu, ei määrä. Minusta on parempi välittää vain muutamasta ihmisestä aidosti, kun olla sosiaalinen kaikkien kanssa ja hymyillä tuntemattomille ja antaa heidän luulla, että haluan jotain syvempää heidän kanssaan. 

Sitten aloitetaan ketju, missä itketään, kun suomalaiset ei hymyile bussissa, ei auta ketään, ei tue naapuria, ei pidä seuraa naapurin mummolle jne...

Parempi vain olla tarkka ja jämpti ja pitää ihmiskontaktit vähissä ja olla tekemisissä vain sen kahden tosiystävän kanssa, ettei vain vaarallisesti tule niitä vähäteltyjä tuttuja, jotka eivät ole mitään niiden kahden tosiystävän rinnalla. Ajanhukkaahan se ystävällisyys ja tuttavuus on.

Oletko sinä se sama tyyppi, joka kirjoitti aiemmin sen inhottavan, poistetun raiskauskommentin ja on sen jälkeen viljellyt tätä samanlaista juttua hiukan eri muodossa?

Eihän se totuus poistamalla muutu. Silti se on totta, vaikka et haluaisi sitä lukea. Valittajat valittaa kaikesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen mieluummin suomalainen jäyhä jököttäjä, kenellä on vain pari uskollista ystävää, kuin jenkkiläinen hölisijä, joka pälättää kaikille ja hymyilee ja on tuttu kaikkien kanssa. Se laatu, ei määrä. Minusta on parempi välittää vain muutamasta ihmisestä aidosti, kun olla sosiaalinen kaikkien kanssa ja hymyillä tuntemattomille ja antaa heidän luulla, että haluan jotain syvempää heidän kanssaan. 

Sitten aloitetaan ketju, missä itketään, kun suomalaiset ei hymyile bussissa, ei auta ketään, ei tue naapuria, ei pidä seuraa naapurin mummolle jne...

Parempi vain olla tarkka ja jämpti ja pitää ihmiskontaktit vähissä ja olla tekemisissä vain sen kahden tosiystävän kanssa, ettei vain vaarallisesti tule niitä vähäteltyjä tuttuja, jotka eivät ole mitään niiden kahden tosiystävän rinnalla. Ajanhukkaahan se ystävällisyys ja tuttavuus on.

Oletko sinä se sama tyyppi, joka kirjoitti aiemmin sen inhottavan, poistetun raiskauskommentin ja on sen jälkeen viljellyt tätä samanlaista juttua hiukan eri muodossa?

Eihän se totuus poistamalla muutu. Silti se on totta, vaikka et haluaisi sitä lukea. Valittajat valittaa kaikesta.

Käyttäydyt niin erikoisesti, että voisi olla hyvä tutkituttaa oma pää jossain.