Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun kukaan kaveri ei soittele tai ota muuten yhteyttä
Yritin kaverille soittaa ja varattua tuuttasi puhelin. Pähkäilin sitten että soittaisin jollekin muulle, mutta oikeasti sitten hätkähdin siihen ettei minulle soitella. Miesystäväni soittelee lähes päivittäin, mutta muuten edellisistä kaverien soitoista on kuukausia. Sitten on heitä, jotka ei koskaan soittele minulle, vaikka itse soitan n. puolen vuoden välein.
Yksinäinen olo on. Uusia kavereita en ole saanut yrityksistä huolimatta. Vanhat on muuttaneet pois ja puhelin ei korvaa nokatusten näkemistä. Heillä uudet kaverit uusilla paikkakunnilla.
Kommentit (6552)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista spekulointia täällä on ollut, oletetaan asioita. Miksi asioista pitää tehdä niin vaikeita?? En itse jäisi roikkumaan ihmisiin jos en sais vastakaikua, uusia tulee tilalle. Elämäntilanteet- ja intressit muuttuu jne. Se on elämää. Etenkin kun tässä iässä 40+ aika moni on jo perheellinen. Se luo omat haasteensa.
Totta. Mutkattomilla ihmisillä näkyy olevan kavereita ja näillä märehtijöillä elämä on vaikeaa ja yksinäistä. Itketään kotona, kun kukaan ei hae sieltä ja kun kaikki kohtelee huonosti ja syytetään perheellisiä siitä, että he panevat miehensä ja lapsensa ja mummolat etusijalle, kuin jonkun yhdentekevän kahvittelun, missä yksinäinen saa haukkua ja valittaa ystävistään, jotka eivät taas soittaneet.
Tosiaan, sitä vaistoaa ne negativiiset fibat ja ei jaksa vuodesta toiseen kuunnella valitusta, kuinka kaikki muut on ikäviä ihmisiä, kun ei kiinnitä koko ajan huomiota häneen ja soittele hänelle pitkiä puheluita, vaan ryökäleet vastaa tekstiviestillä, kun ehtivät.
Niinpä, ei niille kelpaa sellaiset ihmiset kun he itse ovat. En ihmettele, ollaan niin negatiivisia, itsekkäitä herkkiksiä.
"Mutkaton" ihminen suhteessa ystävään: Jousta sinä koko ajan, minä teen mitä lystään. Sinun pitää huomioida minun toiveeni, mutta minun ei tarvitse tulla sinua vastaan. My way of highway!
Tämäkään on sitä mutkattomuutta?
No miksi sitten et vaan ole jonkun kivemman tyypin kanssa?
Minähän olen. Parempi yksin kuin huonossa seurassa.
Ja katkerana voliset nurkassa, kun niillä mutkattomilla ihmisillä on hauskaa kavereidensa kanssa.
Onko heillä? Aika paljon moni "mutkaton" tyyppi näyttää mollaavan muita selän takana. Ette tekään käytöksen perusteella vaikuta miltään tyypiesimerkeiltä onnellisista ihmisistä, jotka ovat tasapainossa itsensä kanssa. Jos olisitte aidosti onnellisia omassa elämässänne, niin tuskin olisi noin suurta tarvetta tulla tänne haukkumaan yksinäisiä.
Kukaan ei olisi haukkunut yksinäisiä, ellei tässä ketjussa olisi paljastunut yksinäisten katkeruus ja se, kuinka suvaitsemattomia he ovat. Kun valitetaan, että pienten lasten äiti ei jouda puhumaan tuntikausien puheluita heidän kanssaan tai peruu tapaamisen väsymyksen takia tms.
Ehkä tämä ketju on aukaissut monen silmät yksinäisten suhteen.
Todellakin. Yksinäinen voisi valita toisen yksinäisen, miksei valitse?
Ei niille kelpaa sellainen kun he itse. Vaikka niin kultakimpaleita kertovat olevansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni valitettavasti katkaisee välit kokonaan myös sellaisiin tuttaviin / jonkin sortin kavereihin, jotka on liian tungettelevia. Eli kuvittelevat olevansa hyviäkin ystäviä ja tunkevat kiinni perhe-arkeen / vakiintuneisiin ystäväpiireihin jne. Ottavat liian tiheästi yhteyttä, tungettelevasti, vuodattavat kaikki asiansa ja odottavat samaa myös itseltä.
Moni tuollainen olisi ihan ok kauempana kaverina, mutta ei enää sitten jos työntyy väkisin ihan läheiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi nämä palstan yksinäiset sitten on yksin, kun he ovat niin syvällisiä ja luotettavia ja hyvä omatunto ja vaikka mitä, mitä he kehuvat olevan verrattuna muihin.
Luulisi, että heidän seuraan haluaisi kaikki, kun omien sanojensa mukaan ovat niin loistavia ihmisiä.
No niinpä, noilla ominaisuuksilla luulisi olevan ylitarjontaa ystävistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista spekulointia täällä on ollut, oletetaan asioita. Miksi asioista pitää tehdä niin vaikeita?? En itse jäisi roikkumaan ihmisiin jos en sais vastakaikua, uusia tulee tilalle. Elämäntilanteet- ja intressit muuttuu jne. Se on elämää. Etenkin kun tässä iässä 40+ aika moni on jo perheellinen. Se luo omat haasteensa.
Totta. Mutkattomilla ihmisillä näkyy olevan kavereita ja näillä märehtijöillä elämä on vaikeaa ja yksinäistä. Itketään kotona, kun kukaan ei hae sieltä ja kun kaikki kohtelee huonosti ja syytetään perheellisiä siitä, että he panevat miehensä ja lapsensa ja mummolat etusijalle, kuin jonkun yhdentekevän kahvittelun, missä yksinäinen saa haukkua ja valittaa ystävistään, jotka eivät taas soittaneet.
Tosiaan, sitä vaistoaa ne negativiiset fibat ja ei jaksa vuodesta toiseen kuunnella valitusta, kuinka kaikki muut on ikäviä ihmisiä, kun ei kiinnitä koko ajan huomiota häneen ja soittele hänelle pitkiä puheluita, vaan ryökäleet vastaa tekstiviestillä, kun ehtivät.
Niinpä, ei niille kelpaa sellaiset ihmiset kun he itse ovat. En ihmettele, ollaan niin negatiivisia, itsekkäitä herkkiksiä.
"Mutkaton" ihminen suhteessa ystävään: Jousta sinä koko ajan, minä teen mitä lystään. Sinun pitää huomioida minun toiveeni, mutta minun ei tarvitse tulla sinua vastaan. My way of highway!
Tämäkään on sitä mutkattomuutta?
No miksi sitten et vaan ole jonkun kivemman tyypin kanssa?
Minähän olen. Parempi yksin kuin huonossa seurassa.
Ja katkerana voliset nurkassa, kun niillä mutkattomilla ihmisillä on hauskaa kavereidensa kanssa.
Onko heillä? Aika paljon moni "mutkaton" tyyppi näyttää mollaavan muita selän takana. Ette tekään käytöksen perusteella vaikuta miltään tyypiesimerkeiltä onnellisista ihmisistä, jotka ovat tasapainossa itsensä kanssa. Jos olisitte aidosti onnellisia omassa elämässänne, niin tuskin olisi noin suurta tarvetta tulla tänne haukkumaan yksinäisiä.
Kukaan ei olisi haukkunut yksinäisiä, ellei tässä ketjussa olisi paljastunut yksinäisten katkeruus ja se, kuinka suvaitsemattomia he ovat. Kun valitetaan, että pienten lasten äiti ei jouda puhumaan tuntikausien puheluita heidän kanssaan tai peruu tapaamisen väsymyksen takia tms.
Ehkä tämä ketju on aukaissut monen silmät yksinäisten suhteen.
Todellakin. Yksinäinen voisi valita toisen yksinäisen, miksei valitse?
Ei niille kelpaa sellainen kun he itse. Vaikka niin kultakimpaleita kertovat olevansa.
Sinä haluat vain buustata huonoa itsetuntoasi mollaamalla toisia. Ei sinua oikeasti kiinnosta yksinäisten kommenteissa muu kuin se, että mihin niissä voisi tarttua ja nälviä luokattomasti yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä. Ikävää, että voit noin pahoin.
Osa täällä on todella terapian tarpeessa.
Aikuiset ihmiset vänkäävät ja inttävät ettei mulla oo kavereita....yhyy.
Täällä on yritetty selittää miksei kaikilla ole aikaa pitää tiivisti yhteyttä tai miksi joskus on pakko perua sovitut treffit. Mikään selitys ei kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista spekulointia täällä on ollut, oletetaan asioita. Miksi asioista pitää tehdä niin vaikeita?? En itse jäisi roikkumaan ihmisiin jos en sais vastakaikua, uusia tulee tilalle. Elämäntilanteet- ja intressit muuttuu jne. Se on elämää. Etenkin kun tässä iässä 40+ aika moni on jo perheellinen. Se luo omat haasteensa.
Totta. Mutkattomilla ihmisillä näkyy olevan kavereita ja näillä märehtijöillä elämä on vaikeaa ja yksinäistä. Itketään kotona, kun kukaan ei hae sieltä ja kun kaikki kohtelee huonosti ja syytetään perheellisiä siitä, että he panevat miehensä ja lapsensa ja mummolat etusijalle, kuin jonkun yhdentekevän kahvittelun, missä yksinäinen saa haukkua ja valittaa ystävistään, jotka eivät taas soittaneet.
Tosiaan, sitä vaistoaa ne negativiiset fibat ja ei jaksa vuodesta toiseen kuunnella valitusta, kuinka kaikki muut on ikäviä ihmisiä, kun ei kiinnitä koko ajan huomiota häneen ja soittele hänelle pitkiä puheluita, vaan ryökäleet vastaa tekstiviestillä, kun ehtivät.
Niinpä, ei niille kelpaa sellaiset ihmiset kun he itse ovat. En ihmettele, ollaan niin negatiivisia, itsekkäitä herkkiksiä.
"Mutkaton" ihminen suhteessa ystävään: Jousta sinä koko ajan, minä teen mitä lystään. Sinun pitää huomioida minun toiveeni, mutta minun ei tarvitse tulla sinua vastaan. My way of highway!
Tämäkään on sitä mutkattomuutta?
No miksi sitten et vaan ole jonkun kivemman tyypin kanssa?
Minähän olen. Parempi yksin kuin huonossa seurassa.
Ja katkerana voliset nurkassa, kun niillä mutkattomilla ihmisillä on hauskaa kavereidensa kanssa.
Onko heillä? Aika paljon moni "mutkaton" tyyppi näyttää mollaavan muita selän takana. Ette tekään käytöksen perusteella vaikuta miltään tyypiesimerkeiltä onnellisista ihmisistä, jotka ovat tasapainossa itsensä kanssa. Jos olisitte aidosti onnellisia omassa elämässänne, niin tuskin olisi noin suurta tarvetta tulla tänne haukkumaan yksinäisiä.
Kukaan ei olisi haukkunut yksinäisiä, ellei tässä ketjussa olisi paljastunut yksinäisten katkeruus ja se, kuinka suvaitsemattomia he ovat. Kun valitetaan, että pienten lasten äiti ei jouda puhumaan tuntikausien puheluita heidän kanssaan tai peruu tapaamisen väsymyksen takia tms.
Ehkä tämä ketju on aukaissut monen silmät yksinäisten suhteen.
Todellakin. Yksinäinen voisi valita toisen yksinäisen, miksei valitse?
Ei niille kelpaa sellainen kun he itse. Vaikka niin kultakimpaleita kertovat olevansa.
Sinä haluat vain buustata huonoa itsetuntoasi mollaamalla toisia. Ei sinua oikeasti kiinnosta yksinäisten kommenteissa muu kuin se, että mihin niissä voisi tarttua ja nälviä luokattomasti yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä. Ikävää, että voit noin pahoin.
Mikset vastaa kysymykseen, vaan herjaat? Mitä väliä millainen minä olen, en minä ole yksinäinen.
Mutta miksi siis yksinäiselle ei kelpaa toinen yksinäinen? Kun kerran ovat meitä sosiaalisia kaikin tavoin luotettavampia, syvällisempiä jne? Miksi ihmeessä nämä kultakimpaleet jäävät yksin?
Vierailija kirjoitti:
Osa täällä on todella terapian tarpeessa.
Aikuiset ihmiset vänkäävät ja inttävät ettei mulla oo kavereita....yhyy.Täällä on yritetty selittää miksei kaikilla ole aikaa pitää tiivisti yhteyttä tai miksi joskus on pakko perua sovitut treffit. Mikään selitys ei kelpaa.
Eikö ne tuolla aiemmin julistaneet, että omassa toiminnassaan eivät muuta mitään. Heille eivät kelpaa niiden vinkit, jotka eivät ole yksinäisiä. No tottakai on siihen oikeus, mutta sitten aika turhaa valittaakaan.
Minä en ymmärrä mitä se muiden haukkuminen auttaa, ainut vaikutus (ihan samoin kun ilman naista jäävillä valittaja-miehillä) on se, että entistä varmemmin kartetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osa täällä on todella terapian tarpeessa.
Aikuiset ihmiset vänkäävät ja inttävät ettei mulla oo kavereita....yhyy.Täällä on yritetty selittää miksei kaikilla ole aikaa pitää tiivisti yhteyttä tai miksi joskus on pakko perua sovitut treffit. Mikään selitys ei kelpaa.
Niin? Ei se kaverittomuuden tuskaa poista, jos syy on se ettei kellään ole koskaan aikaa tavata. Muhun ei pidetä yhteyttä tiiviisti tai väljästi. Joo, syy on minussa, en tiedä mikä, mutta ei sekään poista tuskaa, päinvastoin kivempihan se olisi että syy on jossain aikataulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista spekulointia täällä on ollut, oletetaan asioita. Miksi asioista pitää tehdä niin vaikeita?? En itse jäisi roikkumaan ihmisiin jos en sais vastakaikua, uusia tulee tilalle. Elämäntilanteet- ja intressit muuttuu jne. Se on elämää. Etenkin kun tässä iässä 40+ aika moni on jo perheellinen. Se luo omat haasteensa.
Totta. Mutkattomilla ihmisillä näkyy olevan kavereita ja näillä märehtijöillä elämä on vaikeaa ja yksinäistä. Itketään kotona, kun kukaan ei hae sieltä ja kun kaikki kohtelee huonosti ja syytetään perheellisiä siitä, että he panevat miehensä ja lapsensa ja mummolat etusijalle, kuin jonkun yhdentekevän kahvittelun, missä yksinäinen saa haukkua ja valittaa ystävistään, jotka eivät taas soittaneet.
Tosiaan, sitä vaistoaa ne negativiiset fibat ja ei jaksa vuodesta toiseen kuunnella valitusta, kuinka kaikki muut on ikäviä ihmisiä, kun ei kiinnitä koko ajan huomiota häneen ja soittele hänelle pitkiä puheluita, vaan ryökäleet vastaa tekstiviestillä, kun ehtivät.
Niinpä, ei niille kelpaa sellaiset ihmiset kun he itse ovat. En ihmettele, ollaan niin negatiivisia, itsekkäitä herkkiksiä.
"Mutkaton" ihminen suhteessa ystävään: Jousta sinä koko ajan, minä teen mitä lystään. Sinun pitää huomioida minun toiveeni, mutta minun ei tarvitse tulla sinua vastaan. My way of highway!
Tämäkään on sitä mutkattomuutta?
No miksi sitten et vaan ole jonkun kivemman tyypin kanssa?
Minähän olen. Parempi yksin kuin huonossa seurassa.
Ja katkerana voliset nurkassa, kun niillä mutkattomilla ihmisillä on hauskaa kavereidensa kanssa.
Onko heillä? Aika paljon moni "mutkaton" tyyppi näyttää mollaavan muita selän takana. Ette tekään käytöksen perusteella vaikuta miltään tyypiesimerkeiltä onnellisista ihmisistä, jotka ovat tasapainossa itsensä kanssa. Jos olisitte aidosti onnellisia omassa elämässänne, niin tuskin olisi noin suurta tarvetta tulla tänne haukkumaan yksinäisiä.
Kukaan ei olisi haukkunut yksinäisiä, ellei tässä ketjussa olisi paljastunut yksinäisten katkeruus ja se, kuinka suvaitsemattomia he ovat. Kun valitetaan, että pienten lasten äiti ei jouda puhumaan tuntikausien puheluita heidän kanssaan tai peruu tapaamisen väsymyksen takia tms.
Ehkä tämä ketju on aukaissut monen silmät yksinäisten suhteen.
Todellakin. Yksinäinen voisi valita toisen yksinäisen, miksei valitse?
Ei niille kelpaa sellainen kun he itse. Vaikka niin kultakimpaleita kertovat olevansa.
Sinä haluat vain buustata huonoa itsetuntoasi mollaamalla toisia. Ei sinua oikeasti kiinnosta yksinäisten kommenteissa muu kuin se, että mihin niissä voisi tarttua ja nälviä luokattomasti yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä. Ikävää, että voit noin pahoin.
Ja sinä kerrot lähinnä itsestäsi, kun yhtään tuntematta kirjoittajia (kyllä, niitä on enemmän kuin yksi) keksit omasta päästäsi tuollaisia ominaisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista spekulointia täällä on ollut, oletetaan asioita. Miksi asioista pitää tehdä niin vaikeita?? En itse jäisi roikkumaan ihmisiin jos en sais vastakaikua, uusia tulee tilalle. Elämäntilanteet- ja intressit muuttuu jne. Se on elämää. Etenkin kun tässä iässä 40+ aika moni on jo perheellinen. Se luo omat haasteensa.
Totta. Mutkattomilla ihmisillä näkyy olevan kavereita ja näillä märehtijöillä elämä on vaikeaa ja yksinäistä. Itketään kotona, kun kukaan ei hae sieltä ja kun kaikki kohtelee huonosti ja syytetään perheellisiä siitä, että he panevat miehensä ja lapsensa ja mummolat etusijalle, kuin jonkun yhdentekevän kahvittelun, missä yksinäinen saa haukkua ja valittaa ystävistään, jotka eivät taas soittaneet.
Tosiaan, sitä vaistoaa ne negativiiset fibat ja ei jaksa vuodesta toiseen kuunnella valitusta, kuinka kaikki muut on ikäviä ihmisiä, kun ei kiinnitä koko ajan huomiota häneen ja soittele hänelle pitkiä puheluita, vaan ryökäleet vastaa tekstiviestillä, kun ehtivät.
Niinpä, ei niille kelpaa sellaiset ihmiset kun he itse ovat. En ihmettele, ollaan niin negatiivisia, itsekkäitä herkkiksiä.
Ja kun eivät enää muuta keksi, haukkuvat mutkattomien ihmisten kaveruussuhteita pintapuolisiksi ja että ne ei ole oikeita ja heidän mielestään tarpeeksi syvällisiä.
Jotenkin jää kuva vihamielisestä ihmisestä, joka panettelee katkerana ja on kateellinen muille ihmisille ja vähättelee heidän ystävyyssuhteitaan tyyliin, että joo, onhan niillä kavereita, mutta ei ne oo oikeita ja arvokkaita ja ovat sukanvaihtajia ja varmaan joutuvat vanhana jäämään yksin, kun eivät ole yhtä syvällisiä kuin minä olen.
No jos sinulle se ystävän tapaaminen on sinulle "yhdentekevää kahvittelua" niin väitätkö että olette toisillenne mitenkään tärkeitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista spekulointia täällä on ollut, oletetaan asioita. Miksi asioista pitää tehdä niin vaikeita?? En itse jäisi roikkumaan ihmisiin jos en sais vastakaikua, uusia tulee tilalle. Elämäntilanteet- ja intressit muuttuu jne. Se on elämää. Etenkin kun tässä iässä 40+ aika moni on jo perheellinen. Se luo omat haasteensa.
Totta. Mutkattomilla ihmisillä näkyy olevan kavereita ja näillä märehtijöillä elämä on vaikeaa ja yksinäistä. Itketään kotona, kun kukaan ei hae sieltä ja kun kaikki kohtelee huonosti ja syytetään perheellisiä siitä, että he panevat miehensä ja lapsensa ja mummolat etusijalle, kuin jonkun yhdentekevän kahvittelun, missä yksinäinen saa haukkua ja valittaa ystävistään, jotka eivät taas soittaneet.
Tosiaan, sitä vaistoaa ne negativiiset fibat ja ei jaksa vuodesta toiseen kuunnella valitusta, kuinka kaikki muut on ikäviä ihmisiä, kun ei kiinnitä koko ajan huomiota häneen ja soittele hänelle pitkiä puheluita, vaan ryökäleet vastaa tekstiviestillä, kun ehtivät.
Niinpä, ei niille kelpaa sellaiset ihmiset kun he itse ovat. En ihmettele, ollaan niin negatiivisia, itsekkäitä herkkiksiä.
"Mutkaton" ihminen suhteessa ystävään: Jousta sinä koko ajan, minä teen mitä lystään. Sinun pitää huomioida minun toiveeni, mutta minun ei tarvitse tulla sinua vastaan. My way of highway!
Tämäkään on sitä mutkattomuutta?
No miksi sitten et vaan ole jonkun kivemman tyypin kanssa?
Minähän olen. Parempi yksin kuin huonossa seurassa.
Ja katkerana voliset nurkassa, kun niillä mutkattomilla ihmisillä on hauskaa kavereidensa kanssa.
Onko heillä? Aika paljon moni "mutkaton" tyyppi näyttää mollaavan muita selän takana. Ette tekään käytöksen perusteella vaikuta miltään tyypiesimerkeiltä onnellisista ihmisistä, jotka ovat tasapainossa itsensä kanssa. Jos olisitte aidosti onnellisia omassa elämässänne, niin tuskin olisi noin suurta tarvetta tulla tänne haukkumaan yksinäisiä.
Kukaan ei olisi haukkunut yksinäisiä, ellei tässä ketjussa olisi paljastunut yksinäisten katkeruus ja se, kuinka suvaitsemattomia he ovat. Kun valitetaan, että pienten lasten äiti ei jouda puhumaan tuntikausien puheluita heidän kanssaan tai peruu tapaamisen väsymyksen takia tms.
Ehkä tämä ketju on aukaissut monen silmät yksinäisten suhteen.
Todellakin. Yksinäinen voisi valita toisen yksinäisen, miksei valitse?
Ei niille kelpaa sellainen kun he itse. Vaikka niin kultakimpaleita kertovat olevansa.
Sinä haluat vain buustata huonoa itsetuntoasi mollaamalla toisia. Ei sinua oikeasti kiinnosta yksinäisten kommenteissa muu kuin se, että mihin niissä voisi tarttua ja nälviä luokattomasti yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä. Ikävää, että voit noin pahoin.
Mikset vastaa kysymykseen, vaan herjaat? Mitä väliä millainen minä olen, en minä ole yksinäinen.
Mutta miksi siis yksinäiselle ei kelpaa toinen yksinäinen? Kun kerran ovat meitä sosiaalisia kaikin tavoin luotettavampia, syvällisempiä jne? Miksi ihmeessä nämä kultakimpaleet jäävät yksin?
Sinä olet hyvä tuota aivan samaa kysymystä lähes pakkomielteisesti koko tämän keskustelun läpi. Olet saanut siihen myös vastauksia, mutta et ole niihin kiinnittänyt huomiota. Esimerkiksi kommentti 4015 oli yksi vastaus sinulle. Joku myös aiemmin kommentoi sitä, että yksinäisille toisiin yksinäisiin tutustuminen voi olla hankalaa, jos sosiaaliset taidot ovat heikot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista spekulointia täällä on ollut, oletetaan asioita. Miksi asioista pitää tehdä niin vaikeita?? En itse jäisi roikkumaan ihmisiin jos en sais vastakaikua, uusia tulee tilalle. Elämäntilanteet- ja intressit muuttuu jne. Se on elämää. Etenkin kun tässä iässä 40+ aika moni on jo perheellinen. Se luo omat haasteensa.
Totta. Mutkattomilla ihmisillä näkyy olevan kavereita ja näillä märehtijöillä elämä on vaikeaa ja yksinäistä. Itketään kotona, kun kukaan ei hae sieltä ja kun kaikki kohtelee huonosti ja syytetään perheellisiä siitä, että he panevat miehensä ja lapsensa ja mummolat etusijalle, kuin jonkun yhdentekevän kahvittelun, missä yksinäinen saa haukkua ja valittaa ystävistään, jotka eivät taas soittaneet.
Tosiaan, sitä vaistoaa ne negativiiset fibat ja ei jaksa vuodesta toiseen kuunnella valitusta, kuinka kaikki muut on ikäviä ihmisiä, kun ei kiinnitä koko ajan huomiota häneen ja soittele hänelle pitkiä puheluita, vaan ryökäleet vastaa tekstiviestillä, kun ehtivät.
Niinpä, ei niille kelpaa sellaiset ihmiset kun he itse ovat. En ihmettele, ollaan niin negatiivisia, itsekkäitä herkkiksiä.
"Mutkaton" ihminen suhteessa ystävään: Jousta sinä koko ajan, minä teen mitä lystään. Sinun pitää huomioida minun toiveeni, mutta minun ei tarvitse tulla sinua vastaan. My way of highway!
Tämäkään on sitä mutkattomuutta?
No miksi sitten et vaan ole jonkun kivemman tyypin kanssa?
Minähän olen. Parempi yksin kuin huonossa seurassa.
Ja katkerana voliset nurkassa, kun niillä mutkattomilla ihmisillä on hauskaa kavereidensa kanssa.
Onko heillä? Aika paljon moni "mutkaton" tyyppi näyttää mollaavan muita selän takana. Ette tekään käytöksen perusteella vaikuta miltään tyypiesimerkeiltä onnellisista ihmisistä, jotka ovat tasapainossa itsensä kanssa. Jos olisitte aidosti onnellisia omassa elämässänne, niin tuskin olisi noin suurta tarvetta tulla tänne haukkumaan yksinäisiä.
Kukaan ei olisi haukkunut yksinäisiä, ellei tässä ketjussa olisi paljastunut yksinäisten katkeruus ja se, kuinka suvaitsemattomia he ovat. Kun valitetaan, että pienten lasten äiti ei jouda puhumaan tuntikausien puheluita heidän kanssaan tai peruu tapaamisen väsymyksen takia tms.
Ehkä tämä ketju on aukaissut monen silmät yksinäisten suhteen.
Todellakin. Yksinäinen voisi valita toisen yksinäisen, miksei valitse?
Ei niille kelpaa sellainen kun he itse. Vaikka niin kultakimpaleita kertovat olevansa.
Sinä haluat vain buustata huonoa itsetuntoasi mollaamalla toisia. Ei sinua oikeasti kiinnosta yksinäisten kommenteissa muu kuin se, että mihin niissä voisi tarttua ja nälviä luokattomasti yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä. Ikävää, että voit noin pahoin.
Mikset vastaa kysymykseen, vaan herjaat? Mitä väliä millainen minä olen, en minä ole yksinäinen.
Mutta miksi siis yksinäiselle ei kelpaa toinen yksinäinen? Kun kerran ovat meitä sosiaalisia kaikin tavoin luotettavampia, syvällisempiä jne? Miksi ihmeessä nämä kultakimpaleet jäävät yksin?
Sinä olet hyvä tuota aivan samaa kysymystä lähes pakkomielteisesti koko tämän keskustelun läpi. Olet saanut siihen myös vastauksia, mutta et ole niihin kiinnittänyt huomiota. Esimerkiksi kommentti 4015 oli yksi vastaus sinulle. Joku myös aiemmin kommentoi sitä, että yksinäisille toisiin yksinäisiin tutustuminen voi olla hankalaa, jos sosiaaliset taidot ovat heikot.
- hokenut. Automaattikorjaus sotkee tekstiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista spekulointia täällä on ollut, oletetaan asioita. Miksi asioista pitää tehdä niin vaikeita?? En itse jäisi roikkumaan ihmisiin jos en sais vastakaikua, uusia tulee tilalle. Elämäntilanteet- ja intressit muuttuu jne. Se on elämää. Etenkin kun tässä iässä 40+ aika moni on jo perheellinen. Se luo omat haasteensa.
Totta. Mutkattomilla ihmisillä näkyy olevan kavereita ja näillä märehtijöillä elämä on vaikeaa ja yksinäistä. Itketään kotona, kun kukaan ei hae sieltä ja kun kaikki kohtelee huonosti ja syytetään perheellisiä siitä, että he panevat miehensä ja lapsensa ja mummolat etusijalle, kuin jonkun yhdentekevän kahvittelun, missä yksinäinen saa haukkua ja valittaa ystävistään, jotka eivät taas soittaneet.
Tosiaan, sitä vaistoaa ne negativiiset fibat ja ei jaksa vuodesta toiseen kuunnella valitusta, kuinka kaikki muut on ikäviä ihmisiä, kun ei kiinnitä koko ajan huomiota häneen ja soittele hänelle pitkiä puheluita, vaan ryökäleet vastaa tekstiviestillä, kun ehtivät.
Niinpä, ei niille kelpaa sellaiset ihmiset kun he itse ovat. En ihmettele, ollaan niin negatiivisia, itsekkäitä herkkiksiä.
Ja kun eivät enää muuta keksi, haukkuvat mutkattomien ihmisten kaveruussuhteita pintapuolisiksi ja että ne ei ole oikeita ja heidän mielestään tarpeeksi syvällisiä.
Jotenkin jää kuva vihamielisestä ihmisestä, joka panettelee katkerana ja on kateellinen muille ihmisille ja vähättelee heidän ystävyyssuhteitaan tyyliin, että joo, onhan niillä kavereita, mutta ei ne oo oikeita ja arvokkaita ja ovat sukanvaihtajia ja varmaan joutuvat vanhana jäämään yksin, kun eivät ole yhtä syvällisiä kuin minä olen.
No jos sinulle se ystävän tapaaminen on sinulle "yhdentekevää kahvittelua" niin väitätkö että olette toisillenne mitenkään tärkeitä?
Miksi sinun on niin tärkeää olla tärkeä tälle ihmiselle? Eikö vaan voi käydä kahvilla ja jutella mielenkiintoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista spekulointia täällä on ollut, oletetaan asioita. Miksi asioista pitää tehdä niin vaikeita?? En itse jäisi roikkumaan ihmisiin jos en sais vastakaikua, uusia tulee tilalle. Elämäntilanteet- ja intressit muuttuu jne. Se on elämää. Etenkin kun tässä iässä 40+ aika moni on jo perheellinen. Se luo omat haasteensa.
Totta. Mutkattomilla ihmisillä näkyy olevan kavereita ja näillä märehtijöillä elämä on vaikeaa ja yksinäistä. Itketään kotona, kun kukaan ei hae sieltä ja kun kaikki kohtelee huonosti ja syytetään perheellisiä siitä, että he panevat miehensä ja lapsensa ja mummolat etusijalle, kuin jonkun yhdentekevän kahvittelun, missä yksinäinen saa haukkua ja valittaa ystävistään, jotka eivät taas soittaneet.
Tosiaan, sitä vaistoaa ne negativiiset fibat ja ei jaksa vuodesta toiseen kuunnella valitusta, kuinka kaikki muut on ikäviä ihmisiä, kun ei kiinnitä koko ajan huomiota häneen ja soittele hänelle pitkiä puheluita, vaan ryökäleet vastaa tekstiviestillä, kun ehtivät.
Niinpä, ei niille kelpaa sellaiset ihmiset kun he itse ovat. En ihmettele, ollaan niin negatiivisia, itsekkäitä herkkiksiä.
"Mutkaton" ihminen suhteessa ystävään: Jousta sinä koko ajan, minä teen mitä lystään. Sinun pitää huomioida minun toiveeni, mutta minun ei tarvitse tulla sinua vastaan. My way of highway!
Tämäkään on sitä mutkattomuutta?
No miksi sitten et vaan ole jonkun kivemman tyypin kanssa?
Minähän olen. Parempi yksin kuin huonossa seurassa.
Ja katkerana voliset nurkassa, kun niillä mutkattomilla ihmisillä on hauskaa kavereidensa kanssa.
Onko heillä? Aika paljon moni "mutkaton" tyyppi näyttää mollaavan muita selän takana. Ette tekään käytöksen perusteella vaikuta miltään tyypiesimerkeiltä onnellisista ihmisistä, jotka ovat tasapainossa itsensä kanssa. Jos olisitte aidosti onnellisia omassa elämässänne, niin tuskin olisi noin suurta tarvetta tulla tänne haukkumaan yksinäisiä.
Kukaan ei olisi haukkunut yksinäisiä, ellei tässä ketjussa olisi paljastunut yksinäisten katkeruus ja se, kuinka suvaitsemattomia he ovat. Kun valitetaan, että pienten lasten äiti ei jouda puhumaan tuntikausien puheluita heidän kanssaan tai peruu tapaamisen väsymyksen takia tms.
Ehkä tämä ketju on aukaissut monen silmät yksinäisten suhteen.
Todellakin. Yksinäinen voisi valita toisen yksinäisen, miksei valitse?
Ei niille kelpaa sellainen kun he itse. Vaikka niin kultakimpaleita kertovat olevansa.
Sinä haluat vain buustata huonoa itsetuntoasi mollaamalla toisia. Ei sinua oikeasti kiinnosta yksinäisten kommenteissa muu kuin se, että mihin niissä voisi tarttua ja nälviä luokattomasti yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä. Ikävää, että voit noin pahoin.
Mikset vastaa kysymykseen, vaan herjaat? Mitä väliä millainen minä olen, en minä ole yksinäinen.
Mutta miksi siis yksinäiselle ei kelpaa toinen yksinäinen? Kun kerran ovat meitä sosiaalisia kaikin tavoin luotettavampia, syvällisempiä jne? Miksi ihmeessä nämä kultakimpaleet jäävät yksin?
Sinä olet hyvä tuota aivan samaa kysymystä lähes pakkomielteisesti koko tämän keskustelun läpi. Olet saanut siihen myös vastauksia, mutta et ole niihin kiinnittänyt huomiota. Esimerkiksi kommentti 4015 oli yksi vastaus sinulle. Joku myös aiemmin kommentoi sitä, että yksinäisille toisiin yksinäisiin tutustuminen voi olla hankalaa, jos sosiaaliset taidot ovat heikot.
Luulisi yhden yksinäisen ymmärtävän toisen yksinäisen vaikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista spekulointia täällä on ollut, oletetaan asioita. Miksi asioista pitää tehdä niin vaikeita?? En itse jäisi roikkumaan ihmisiin jos en sais vastakaikua, uusia tulee tilalle. Elämäntilanteet- ja intressit muuttuu jne. Se on elämää. Etenkin kun tässä iässä 40+ aika moni on jo perheellinen. Se luo omat haasteensa.
Totta. Mutkattomilla ihmisillä näkyy olevan kavereita ja näillä märehtijöillä elämä on vaikeaa ja yksinäistä. Itketään kotona, kun kukaan ei hae sieltä ja kun kaikki kohtelee huonosti ja syytetään perheellisiä siitä, että he panevat miehensä ja lapsensa ja mummolat etusijalle, kuin jonkun yhdentekevän kahvittelun, missä yksinäinen saa haukkua ja valittaa ystävistään, jotka eivät taas soittaneet.
Tosiaan, sitä vaistoaa ne negativiiset fibat ja ei jaksa vuodesta toiseen kuunnella valitusta, kuinka kaikki muut on ikäviä ihmisiä, kun ei kiinnitä koko ajan huomiota häneen ja soittele hänelle pitkiä puheluita, vaan ryökäleet vastaa tekstiviestillä, kun ehtivät.
Niinpä, ei niille kelpaa sellaiset ihmiset kun he itse ovat. En ihmettele, ollaan niin negatiivisia, itsekkäitä herkkiksiä.
"Mutkaton" ihminen suhteessa ystävään: Jousta sinä koko ajan, minä teen mitä lystään. Sinun pitää huomioida minun toiveeni, mutta minun ei tarvitse tulla sinua vastaan. My way of highway!
Tämäkään on sitä mutkattomuutta?
No miksi sitten et vaan ole jonkun kivemman tyypin kanssa?
Minähän olen. Parempi yksin kuin huonossa seurassa.
Ja katkerana voliset nurkassa, kun niillä mutkattomilla ihmisillä on hauskaa kavereidensa kanssa.
Onko heillä? Aika paljon moni "mutkaton" tyyppi näyttää mollaavan muita selän takana. Ette tekään käytöksen perusteella vaikuta miltään tyypiesimerkeiltä onnellisista ihmisistä, jotka ovat tasapainossa itsensä kanssa. Jos olisitte aidosti onnellisia omassa elämässänne, niin tuskin olisi noin suurta tarvetta tulla tänne haukkumaan yksinäisiä.
Kukaan ei olisi haukkunut yksinäisiä, ellei tässä ketjussa olisi paljastunut yksinäisten katkeruus ja se, kuinka suvaitsemattomia he ovat. Kun valitetaan, että pienten lasten äiti ei jouda puhumaan tuntikausien puheluita heidän kanssaan tai peruu tapaamisen väsymyksen takia tms.
Ehkä tämä ketju on aukaissut monen silmät yksinäisten suhteen.
Todellakin. Yksinäinen voisi valita toisen yksinäisen, miksei valitse?
Ei niille kelpaa sellainen kun he itse. Vaikka niin kultakimpaleita kertovat olevansa.
Sinä haluat vain buustata huonoa itsetuntoasi mollaamalla toisia. Ei sinua oikeasti kiinnosta yksinäisten kommenteissa muu kuin se, että mihin niissä voisi tarttua ja nälviä luokattomasti yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä. Ikävää, että voit noin pahoin.
Mikset vastaa kysymykseen, vaan herjaat? Mitä väliä millainen minä olen, en minä ole yksinäinen.
Mutta miksi siis yksinäiselle ei kelpaa toinen yksinäinen? Kun kerran ovat meitä sosiaalisia kaikin tavoin luotettavampia, syvällisempiä jne? Miksi ihmeessä nämä kultakimpaleet jäävät yksin?
Sinä olet hyvä tuota aivan samaa kysymystä lähes pakkomielteisesti koko tämän keskustelun läpi. Olet saanut siihen myös vastauksia, mutta et ole niihin kiinnittänyt huomiota. Esimerkiksi kommentti 4015 oli yksi vastaus sinulle. Joku myös aiemmin kommentoi sitä, että yksinäisille toisiin yksinäisiin tutustuminen voi olla hankalaa, jos sosiaaliset taidot ovat heikot.
- hokenut. Automaattikorjaus sotkee tekstiä.
Taas haukut minua, mutta et vastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista spekulointia täällä on ollut, oletetaan asioita. Miksi asioista pitää tehdä niin vaikeita?? En itse jäisi roikkumaan ihmisiin jos en sais vastakaikua, uusia tulee tilalle. Elämäntilanteet- ja intressit muuttuu jne. Se on elämää. Etenkin kun tässä iässä 40+ aika moni on jo perheellinen. Se luo omat haasteensa.
Totta. Mutkattomilla ihmisillä näkyy olevan kavereita ja näillä märehtijöillä elämä on vaikeaa ja yksinäistä. Itketään kotona, kun kukaan ei hae sieltä ja kun kaikki kohtelee huonosti ja syytetään perheellisiä siitä, että he panevat miehensä ja lapsensa ja mummolat etusijalle, kuin jonkun yhdentekevän kahvittelun, missä yksinäinen saa haukkua ja valittaa ystävistään, jotka eivät taas soittaneet.
Tosiaan, sitä vaistoaa ne negativiiset fibat ja ei jaksa vuodesta toiseen kuunnella valitusta, kuinka kaikki muut on ikäviä ihmisiä, kun ei kiinnitä koko ajan huomiota häneen ja soittele hänelle pitkiä puheluita, vaan ryökäleet vastaa tekstiviestillä, kun ehtivät.
Niinpä, ei niille kelpaa sellaiset ihmiset kun he itse ovat. En ihmettele, ollaan niin negatiivisia, itsekkäitä herkkiksiä.
Ja kun eivät enää muuta keksi, haukkuvat mutkattomien ihmisten kaveruussuhteita pintapuolisiksi ja että ne ei ole oikeita ja heidän mielestään tarpeeksi syvällisiä.
Jotenkin jää kuva vihamielisestä ihmisestä, joka panettelee katkerana ja on kateellinen muille ihmisille ja vähättelee heidän ystävyyssuhteitaan tyyliin, että joo, onhan niillä kavereita, mutta ei ne oo oikeita ja arvokkaita ja ovat sukanvaihtajia ja varmaan joutuvat vanhana jäämään yksin, kun eivät ole yhtä syvällisiä kuin minä olen.
No jos sinulle se ystävän tapaaminen on sinulle "yhdentekevää kahvittelua" niin väitätkö että olette toisillenne mitenkään tärkeitä?
Miksi sinun on niin tärkeää olla tärkeä tälle ihmiselle? Eikö vaan voi käydä kahvilla ja jutella mielenkiintoisia.
En ole aiempi kirjoittaja enkä yksinäinenkään, mutta mulle ystävyyteen liittyy tunneside. Ystävä ei ole yhdentekevä. Työkavereiden kanssa voi istua kahvitauolla ja jutella, mutta eivät he ole ystäviä. He ovat juuri niitä yhdentekeviä eikä ole mitään väliä, kuka heistä osuu kahvihuoneeseen samaan aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista spekulointia täällä on ollut, oletetaan asioita. Miksi asioista pitää tehdä niin vaikeita?? En itse jäisi roikkumaan ihmisiin jos en sais vastakaikua, uusia tulee tilalle. Elämäntilanteet- ja intressit muuttuu jne. Se on elämää. Etenkin kun tässä iässä 40+ aika moni on jo perheellinen. Se luo omat haasteensa.
Totta. Mutkattomilla ihmisillä näkyy olevan kavereita ja näillä märehtijöillä elämä on vaikeaa ja yksinäistä. Itketään kotona, kun kukaan ei hae sieltä ja kun kaikki kohtelee huonosti ja syytetään perheellisiä siitä, että he panevat miehensä ja lapsensa ja mummolat etusijalle, kuin jonkun yhdentekevän kahvittelun, missä yksinäinen saa haukkua ja valittaa ystävistään, jotka eivät taas soittaneet.
Tosiaan, sitä vaistoaa ne negativiiset fibat ja ei jaksa vuodesta toiseen kuunnella valitusta, kuinka kaikki muut on ikäviä ihmisiä, kun ei kiinnitä koko ajan huomiota häneen ja soittele hänelle pitkiä puheluita, vaan ryökäleet vastaa tekstiviestillä, kun ehtivät.
Niinpä, ei niille kelpaa sellaiset ihmiset kun he itse ovat. En ihmettele, ollaan niin negatiivisia, itsekkäitä herkkiksiä.
"Mutkaton" ihminen suhteessa ystävään: Jousta sinä koko ajan, minä teen mitä lystään. Sinun pitää huomioida minun toiveeni, mutta minun ei tarvitse tulla sinua vastaan. My way of highway!
Tämäkään on sitä mutkattomuutta?
No miksi sitten et vaan ole jonkun kivemman tyypin kanssa?
Minähän olen. Parempi yksin kuin huonossa seurassa.
Ja katkerana voliset nurkassa, kun niillä mutkattomilla ihmisillä on hauskaa kavereidensa kanssa.
Onko heillä? Aika paljon moni "mutkaton" tyyppi näyttää mollaavan muita selän takana. Ette tekään käytöksen perusteella vaikuta miltään tyypiesimerkeiltä onnellisista ihmisistä, jotka ovat tasapainossa itsensä kanssa. Jos olisitte aidosti onnellisia omassa elämässänne, niin tuskin olisi noin suurta tarvetta tulla tänne haukkumaan yksinäisiä.
Kukaan ei olisi haukkunut yksinäisiä, ellei tässä ketjussa olisi paljastunut yksinäisten katkeruus ja se, kuinka suvaitsemattomia he ovat. Kun valitetaan, että pienten lasten äiti ei jouda puhumaan tuntikausien puheluita heidän kanssaan tai peruu tapaamisen väsymyksen takia tms.
Ehkä tämä ketju on aukaissut monen silmät yksinäisten suhteen.
Todellakin. Yksinäinen voisi valita toisen yksinäisen, miksei valitse?
Ei niille kelpaa sellainen kun he itse. Vaikka niin kultakimpaleita kertovat olevansa.
Sinä haluat vain buustata huonoa itsetuntoasi mollaamalla toisia. Ei sinua oikeasti kiinnosta yksinäisten kommenteissa muu kuin se, että mihin niissä voisi tarttua ja nälviä luokattomasti yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä. Ikävää, että voit noin pahoin.
Mikset vastaa kysymykseen, vaan herjaat? Mitä väliä millainen minä olen, en minä ole yksinäinen.
Mutta miksi siis yksinäiselle ei kelpaa toinen yksinäinen? Kun kerran ovat meitä sosiaalisia kaikin tavoin luotettavampia, syvällisempiä jne? Miksi ihmeessä nämä kultakimpaleet jäävät yksin?
Sinä olet hyvä tuota aivan samaa kysymystä lähes pakkomielteisesti koko tämän keskustelun läpi. Olet saanut siihen myös vastauksia, mutta et ole niihin kiinnittänyt huomiota. Esimerkiksi kommentti 4015 oli yksi vastaus sinulle. Joku myös aiemmin kommentoi sitä, että yksinäisille toisiin yksinäisiin tutustuminen voi olla hankalaa, jos sosiaaliset taidot ovat heikot.
- hokenut. Automaattikorjaus sotkee tekstiä.
Taas haukut minua, mutta et vastaa.
Käyttäydyt loukkaavasti. Minun eikä kenenkään muun ei tarvitse esittää olevani käytöksellesi immuuni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista spekulointia täällä on ollut, oletetaan asioita. Miksi asioista pitää tehdä niin vaikeita?? En itse jäisi roikkumaan ihmisiin jos en sais vastakaikua, uusia tulee tilalle. Elämäntilanteet- ja intressit muuttuu jne. Se on elämää. Etenkin kun tässä iässä 40+ aika moni on jo perheellinen. Se luo omat haasteensa.
Totta. Mutkattomilla ihmisillä näkyy olevan kavereita ja näillä märehtijöillä elämä on vaikeaa ja yksinäistä. Itketään kotona, kun kukaan ei hae sieltä ja kun kaikki kohtelee huonosti ja syytetään perheellisiä siitä, että he panevat miehensä ja lapsensa ja mummolat etusijalle, kuin jonkun yhdentekevän kahvittelun, missä yksinäinen saa haukkua ja valittaa ystävistään, jotka eivät taas soittaneet.
Tosiaan, sitä vaistoaa ne negativiiset fibat ja ei jaksa vuodesta toiseen kuunnella valitusta, kuinka kaikki muut on ikäviä ihmisiä, kun ei kiinnitä koko ajan huomiota häneen ja soittele hänelle pitkiä puheluita, vaan ryökäleet vastaa tekstiviestillä, kun ehtivät.
Niinpä, ei niille kelpaa sellaiset ihmiset kun he itse ovat. En ihmettele, ollaan niin negatiivisia, itsekkäitä herkkiksiä.
Ja kun eivät enää muuta keksi, haukkuvat mutkattomien ihmisten kaveruussuhteita pintapuolisiksi ja että ne ei ole oikeita ja heidän mielestään tarpeeksi syvällisiä.
Jotenkin jää kuva vihamielisestä ihmisestä, joka panettelee katkerana ja on kateellinen muille ihmisille ja vähättelee heidän ystävyyssuhteitaan tyyliin, että joo, onhan niillä kavereita, mutta ei ne oo oikeita ja arvokkaita ja ovat sukanvaihtajia ja varmaan joutuvat vanhana jäämään yksin, kun eivät ole yhtä syvällisiä kuin minä olen.
No jos sinulle se ystävän tapaaminen on sinulle "yhdentekevää kahvittelua" niin väitätkö että olette toisillenne mitenkään tärkeitä?
Miksi sinun on niin tärkeää olla tärkeä tälle ihmiselle? Eikö vaan voi käydä kahvilla ja jutella mielenkiintoisia.
Sinä siis kutsut ystäviksesi ihmisiä, joista et välitä, ja joiden tilalla voisi olla kuka vaan, tai vaikka moppi? Voihan sitä toki kutsua kissaakin koiraksi mutta tämä selittänee miksi joillain on mielestään kauheasti ystäviä.
Voi hyvää päivää :D
Käyn hakemassa popparit..
Alue: Aihe vapaa
Todellakin. Yksinäinen voisi valita toisen yksinäisen, miksei valitse?