Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Naurettavin kursailu, jota olet todistanut?
Kommentit (1003)
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttää ihmiset, jotka ottavat valtavan ison palan täytekakkua. Ei sitä niin ole laskettu, vaan ohuemman siivun mukaan per henkilö. En tiedä onko tätä jo sanottu mutta ennen vanhaan oli tökerö, jos ei ottanut ensin pullaa. Ja sitten vasta tultiin, kun emäntä sanoi, että tulkaa nyt, kahvi jäähtyy.
No, onneksi ei enää eletä "ennen vanhaan".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymys teille kaikille:
Miten sinä emäntänä tai isäntänä koet kursailun? Entä kursailetko itse kylässä tai juhlissa?
Itse en emäntänä tykkää yhtään kursailusta, joskus on joitain saanut jopa kolmeen kertaan käskeä ja kahvit jäähtyy kuppeihin ym. Suorastaan vituttaa moinen tapa.
Mutta kylässä ym. tulee kyllä muun porukan mukana kursailtua... Ehkä siksi, että en yksinäni vaikuttaisi ahneelta.
Kun olin pieni meillä kävi palkattu lastenhoitaja/kotiapulainen. Ja joo, Hämeessä oltiin. Palkkapäivänä oli kamala katsoa, kun äiti yritti väkisin tunkea seteleitä käteen ja toinen antoi niitä takaisin, "en minä mitään tarvitse", ja lopulta varmaan palkka maksettiin niin, että äiti sulloi salaa rahat toisen käsilaukkuun.
Itse kyllä kursailen ja venkoilen aina, naureskellen teille, jotka ette ymmärrä vanhaa hienoa tapakulttuuria. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysymys teille kaikille:
Miten sinä emäntänä tai isäntänä koet kursailun? Entä kursailetko itse kylässä tai juhlissa?Itse en emäntänä tykkää yhtään kursailusta, joskus on joitain saanut jopa kolmeen kertaan käskeä ja kahvit jäähtyy kuppeihin ym. Suorastaan vituttaa moinen tapa.
Mutta kylässä ym. tulee kyllä muun porukan mukana kursailtua... Ehkä siksi, että en yksinäni vaikuttaisi ahneelta.
Emäntänä kokisin kursailun epäkohteliaana, että oonko mä niin hirveen kattauksen tehny ettei siihen ilkeä tulla :D
Kylässä en itse kursaile, kun pyydetään kahville tai syömään, menen ja saatan ottaa siitä puolison tai muun vieruskaverin mukaan että 'jaaha, mennääs'. En silti juokse pöytään enkä rohmua. Jos tarjoilua on paljon ja emäntä tarjoaa, tai selvästi sitä riittää, voin ottaa lisää.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys teille kaikille:
Miten sinä emäntänä tai isäntänä koet kursailun? Entä kursailetko itse kylässä tai juhlissa?Itse en emäntänä tykkää yhtään kursailusta, joskus on joitain saanut jopa kolmeen kertaan käskeä ja kahvit jäähtyy kuppeihin ym. Suorastaan vituttaa moinen tapa.
Mutta kylässä ym. tulee kyllä muun porukan mukana kursailtua... Ehkä siksi, että en yksinäni vaikuttaisi ahneelta.
Inhoan kursailua sekä emäntänä että vieraana. Kylässä kun pyydetään pöytään, pomppaan ylös saman tien ja sanon muillekin että no niin, mennäänpäs nyt että kahvi ei jäähdy. Kyllä ne muut seuraavat perässä heti kun yksikin liikkuu kahvipöytää kohti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos oisin emäntänä juhlissa jossa kaikki suvun pahamaineisimmat kursailijat olisi, niin pyytäisin pöytään ja odottaisin hetken,
sitten pyytäisin toisen kerran, ja odottaisin hetken, ja jos ei kukaan tulis niin alkaisin kyllä pakkaamaan kakkuja ja ruokia takaisin jääkaappiin, että ei sitten jos ei kelpaa.
Varmaan järkyttyneinä puhuisivat jälkeen päin että no olihan ne kelvannut mutta kun mutta mutta.
Jos sanon että tulkaa pöytään, olen tehnyt x suolaista ja x makeaa, on emäntänä kivempaa jos vieraat reagoi siihen että No maistetaanpa, kuulostaa hyvältä, kuin että istutaan tuppisuuna eikä millään tulla.
Ymmärrän että kursailu on ollut kulttuuri tietyillä alueilla aiemmin, mutta se on ihan tavallista että tavat muuttuu, ja kyllä itse kunkin kuuluu vähän tunnustella että päivittääkö omaa käytöstä.
En ole ikinä tavannut kursailua vaikka olen asunut sekä Pohjanmaalla että Keski-Suomessa. Nyt ärsyttää kun luin tätä ketjua jonkinverran.. miten olettekaan kestäneet noin huonoa käytöstä! :(
Harmittaa monien puolesta täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys teille kaikille:
Miten sinä emäntänä tai isäntänä koet kursailun? Entä kursailetko itse kylässä tai juhlissa?Itse en emäntänä tykkää yhtään kursailusta, joskus on joitain saanut jopa kolmeen kertaan käskeä ja kahvit jäähtyy kuppeihin ym. Suorastaan vituttaa moinen tapa.
Mutta kylässä ym. tulee kyllä muun porukan mukana kursailtua... Ehkä siksi, että en yksinäni vaikuttaisi ahneelta.
Inhoan kursailua sekä emäntänä että vieraana. Kylässä kun pyydetään pöytään, pomppaan ylös saman tien ja sanon muillekin että no niin, mennäänpäs nyt että kahvi ei jäähdy. Kyllä ne muut seuraavat perässä heti kun yksikin liikkuu kahvipöytää kohti.
Kyllä, tämä on todettu monesti. Olen myös yleensä se ensimmäinen, joka ei turhia kursaile, ja kummasti kaikki muut seuraavat heti perässä. Toki jos paikalla on joku kunniavieras tai selkeästi vanhempi ihminen, niin sitten yritän kyörätä tämän ensimmäisenä herkkupöytään tai kysyn, saanko tarjoilla, ettei tarvitse hänen nousta.
Ei se emäntä turhan päiten ole laittanut pöytää koreaksi. Kyllä ne herkut on ihan syötäväksi tarkoitettu.
Kursailutouhu riippuu vähän juhlista. Jos olen sukujuhlissa, missä oman suvun väkeä ja tunnetaan toisemme, niin kehtaakin aika nopeasti mennä pöytään, kun pyydetään. Jos esim. häät, joissa ei ole omaa sukua, niin silloin odottelee kursailevia hääparin sukulaisia ja menee heidän jälkeensä hakemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuin nuorena erään tytön kanssa kämppiksinä. Kiva tyttö, mutta tosi ujo. Mua pari vuotta nuorempi, ja muuttanut jostain pohjoisemmasta Helsinkiin ekaan omaan asuntoon.
Tein perus kotiruokia, ja mielelläni tarjosin tytöllekin. Aina hän kehui kokkauksiani. Kerran olin tehnyt valtavan kattilallisen minestrone-keittoa, ehdimme siitä kerran syödä, mutta seuraavana päivänä lähdinkin sitten jonnekin ex tempore-reissulle.
Sanoin tytölle, että aion olla niinjaniin kauan poissa, että syö sitä keittoa, jos vaan maistuu. Tiesin, että tytöllä oli rahasta tiukkaa, ja arvelin keiton tulevan tarpeeseen.
Kun palasin reissultani, jääkaapissa oli se kattila koskemattomana ja keitto homeessa.
Ihmettelin, että oliko se keitto pahaa vai, kun ei ollutkaan syönyt yhtään.
Tähän tyttö vastasi, että hän oli ollut kauheassa nälässä, muttei ollut uskaltanut syödä sitä.
Siis niinku hä.
Mä en oikein tajua tuota logiikkaa, että annetaan mieluummin homehtua, kun syödä nälkäänsä ruokaa, jota oikein erikseen olen kehoittanut syömään!
Voi tyttö-kulta...
Kyllä tuollainen tapa venkoilla on erittäin epäkohteliasta. Emäntä on nähnyt vaivaa, ja sitten porukka leikkii jotain vähä-älyistä leikkiä. Omassa suvussani tai kaveriporukassa tuollaista ei harrasteta, mutta anoppi ja appiukko harrastavat. Tulevat kutsumatta kylään ja sitten kun kysyn että keitetäänkö kahvit, niin JOKA kerta he sanovat "ei ei, ei tarvitse". Aluksi en ymmärtänyt mistä on kyse, ja kahvit jäikin keittämättä. Luulin, että ovat jo esim juoneet aiemmin. Sitten välillä minä tai mieheni sanoi, että me juodaan joka tapauksessa, niin sitten kuitenkin kelpasikin. Eli nykyään tiedän, että moista ei sovi kysyä, vaan pitää vain laittaa tarjottavat pöytään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on "kursailu"? Yrititkö kirjoittaa "kuorsailu"? Kyllä minä "kuorsailu" tiedän, mutta en "kursailu". Mitä se on?
Vierailija kirjoitti:
Mikä on "kursailu"? Yrititkö kirjoittaa "kuorsailu"? Kyllä minä "kuorsailu" tiedän, mutta en "kursailu". Mitä se on?
Esim. kyläpaikassa kukaan ei uskalla aloittaa kahvipöydässä, jotta ei vaikuttaisi ahneelta ym. Kahvit jäähtyvät kuppiin, kun kukaan ei uskalla olla ensimmäinen, joka tulee ottamaan.
Tässä vielä lähde: https://urbaanisanakirja.com/word/kursailu/
Googlettamallakin olisit saanut asian selville. Tai vaikka lukemalla ketjua.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on "kursailu"? Yrititkö kirjoittaa "kuorsailu"? Kyllä minä "kuorsailu" tiedän, mutta en "kursailu". Mitä se on?
Jännä kun ketju on aloitettu jo vuonna 2018 ja siihen on aika monta sivua ilmestynyt tekstiä, niin ei sua yhtään kiinnostanut lukea vastauksia, että mitähän se kursailu mahtaakaan olla!!?
Olin sisareni perheessä käymässä ja kuulin, että heille on tulossa serkkumme kylään. Tämä henkilö oli ammatiltaan pappi ja oli perheineen tulossa lapinmatkalta. Sisareni kattoi kahvipöytää hienoksi ja selitti että papin perhe juo ensin ja sitten vasta me muut. Siskoni mies pukeutui kauluspaitaan ja suoriin housuihin ja alkoi puhua kirjakieltä hyvissä ajoin ennen vieraiden tuloa. "Kun nyt ihan pappi tulee!"
Sitten tämä perhe tuli ja he olivat kaikki likaisissa retkivaatteissa ja lenkkareissa. Perheeseen kuului kolme pitkähiuksista poikaa, joista kaksi vanhinta kävi salaa nurkan takana tupakalla. Muutenkin pojat olivat aika huonokäytöksisiä ja rohmusivat kahvipöydässä lautaset tyhjiksi, ottivat esim. 3 pullaa jne. Kun meidän muiden vuoro tuli juoda kahvia, oli kaikki tarjottavat syöty. Siskoni perhe jaksoi kuitenkin vetää roolinsa loppuun ja keskustella kohteliaasti "papin perheen" kanssa. Minä sen sijan repesin jo vierailun puolessavälin ja kävin toisessa huoneessa itsekseni hihittelemässä.
Nainen osti matkaliput (mukaan lukien istumapaikkaliput) itselleen ja 2 lapselle. Kun matkapäivä koitti ja linja-auto oli lähdössä asemalta, kävi ilmi että lipunmyynnissä olikin tehty virhe. Naiselle ja lapselle ei ollut istumapaikkoja bussissa. Bussikuski totesi vaan, että "Onhan siellä kai yks vapaa paikka. Lapset voi istua siinä käytävällä." Nainen oli vaan että okei, ei tässä mitään. Ei tehdä tästä nyt numeroa ja ruveta häätämään muita matkustajia pois omilta paikoiltaan, niin että perhe saisi istua siinä, missä pitäisi. Nainen istui koko matkan epämukavalla paikalla (toisen aikuisen vieressä) ja lapset istuivat käytävällä. Naisen naamasta näki, että tilanne vitutti, mutta eihän tuollainen pakkomielteinen kursailija älynnyt edes vaatia istumapaikkoja LAPSILLE (lapset penkkiin ja turvavyöt kiinni) että olisi matkanteko turvallista. Nainen menköön itse seisomaan käytävälle.
Olishan tuossa tilanteessa voinut sanoa, että nyt bussiyhtiö selvittäköön sotkun. Osaavat kyllä järjestää TAKSIKYYDIN perheelle (nainen + lapset), koska etukäteen varattuja paikkoja ei ollut saatavilla vaikka niistä paikoista oli maksettu.
Monet kursailijat ovat marttyyreita. Eivät osaa avata suutaan silloin kun pitäisi ja myöhemmin kadehtivat muita ihmisiä, jotka osaavat reklamoida. Sehän on sitten just sellanen lose-lose-tilanne. Marttyyri itse ei hyödy mitään ja kaikki muut voittavat.
Kursailu ja marttyyriasenne onnistuu kyllä miehiltäkin. Tunnen kaksi miestä (41v ja 57v), jotka aina valittaa siitä, että "reklamaatiotehtailu" on typerää. Joo, onhan se varmasti marttyyrimiehen omasta mielestä typerää, että virhetilanteisiin puututaan ja vaaditaan rahat takasin. Itse osasin reklamoida eräässä hotellissa ja sain 1200 euron hyvityksen. Molemmat marttyyrimiehet saivat kuulla siitä ja olivat raivona, kun "reklamaatiotehtailun" ansiosta minulle napsahti hyvät rahat. Hotelli mokasi pahasti (minulle varattu huone oli asumiskelvoton ja virhe todettiin vasta saapumispäivänä), joten kyllähän tuollaisesta pitääkin reklamoida heti. Marttyyrimiehet olisivat varmaan asuneet siinä huoneessa koko lomansa ("Ei tää nyt niin paha oo, ei kehtaa reklamoida") ja sitten kotimatkalla jupisseet, että olipas paska hotelli. Niin, hotellissahan oli kyllä paska HUONE, mutta minä sain uuden huoneen ilmaiseksi ja rahat takaisin siitä paskasta huoneesta. Sehän on juuri sellainen win-win-tilanne, joka sopii minulle oikein hyvin.
Anyways, tuollaisia kursailijoita olen itse nähnyt. Huvittavaa sakkia, vaikka välillä vituttaa tuollainen munattomien miesten ulina. Eivät saa suutaan auki. Odottavat vissiin, että äiti tulee auttamaan tai vaimo pitelee kädestä ja lohduttaa.
Luulin tulevani lukemaan autolla hurjastelu kokemuksia mutta mäntyyn meni luuloni, hyvä ketju 👍🏻
Alue: Aihe vapaa
Jatkan vielä. Olen ihmetellyt koko aikuisikäni, miksi äitini halusi opettaa minusta samanlaisen kyökkipiian kuin itsestään ja omasta äidistään. Vuoden vanhempi isoveljeni pääsi esiteininä istumaan "arvokkaampien" vieraiden kahvipöytään passattavaksi, mutta minä istuin keittiössä lasten pöydässä kaksikymppiseksi asti. Oli todella outoa, kun rupesin teininä seurustelemaan ja poikaystäväni pääsi kahvittelemaan, mutta minä passasin ja jouduin eri pöytään eri huoneeseen istumaan.. No, tämä on vaikuttanut aika vahvasti siihen, että omapitämissäni juhlissa en passaile kuin kerran, lisäkahvit löytyy pöydästä ja vain kerran käsken kahville. Omat lapseni olen opettanut kohteliaiksi ilman turhaa ja emäntää alentavaa kursailua.