Tokaluokkalaisen enkun numerosta
Mikähän voi olla syynä kakkosluokkalaisen lapsen englannin arviointiin? Toinen vanhemmista puhuu toisena äidinkielenään englantia. Puhunut lapsella vauvasta asti ainoastaan enkkua. Lapsi ymmärtää kaiken, mutta vastaa itse suomeksi. Enkun arvostelu oli todistuksessa toiseksi parhaassa kohdassa ”voimkkaasti kehittyvä” (neliportainen arvostelu). Kysyin luokkatoverinsa enkun arvostelua ja myös hänellä oli toiseksi parhaassa. Hän siis aloittanut enkun opettelun täysin alusta niin kuin ”normaalisti” suomalaiset lapset tekevät. Mielestäni tämä on hiukan outoa. Ymmärrättekö te muut mikä tässä on jujuna? Lapsikin itse ihmetteli arviotaan. Meidän lapsi tehnyt aina läksynsä hyvin.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa: äiti täydin suomalainen, isä kaksikielinen, suomi ja englanti. Se miksi lapsi vastaa suomeksi johtuu erittäin paljon siitä, että ympäristö (Suomi) on suomen kielinen, isä paljon töissä eikä ole tarpeeksi ollut vaatimassa vastaamista enkuksi. Onko teillä monellakin arvostelijalla kokemusta asiasta? Voin kertoa, että asia vaatii todella kovan panostuksen ja ”taistelun”. Ei ole ollenkaan niin helppoa kuin voisi kuvitella.
Teille tiedoksi, joilla ei ole (vielä?) kouluikäisiä lapsia. Enkku alkaa ainakin meillä päin kakkosluokalla ja sen opetuksessa näyttää olevan aika paljonkin eroja riippuen paikkakunnasta. Meidän lapsella on enkunkirja ja joka kerta tuli myös läksyä. Tutulla lapsella, joka myös kakkosella ei ollut edes kirjaa saati sitten läksyjä. Heillä enkun opettelu oli pelkkiä laululeikkejä yms. Tältä pohjalta mietin kuinka lapsia voidaan tässä vaiheessa arvioida ja kuinka lapsi joka aloittaa täysin nollasta voi saada saman ”arvosanan” kuin lapsi, joka ymmärtää puhetta täysin, on innokas, läksytehtävät tekee ”sekunnissa”, tietää kaikki tehtävien vastaukset ilman miettimistä tai muistelua ja kannustettaessa osaa kyllä vastatakin enkuksi kysymyksiin.
Kyse on nyt tosiaan tokaluokkalaisesta lapsesta, ei lukiolaisesta. Toivoisin asiallista keskustelua, kiitos.
Ei tässä ole mitään arvosteltu vaan keskusteltu asiallisesti ja arvioitu (vain sinun tarjoamilla yksipuolisilla jääveillä kotiinpäin värittyneillä tiedoilla ja lesoamisellasi) miksi olet pahastunut aiheetta ja kiukuttelet kun lapsesi ei olekaan mikään täydellinen superälykkö. Itse aloitit keskustelun eli otit asian puheeksi. Luulo ei ole tiedon väärti, toivoa toki voi, mutta realismi kannattaa myös muistaa.
Osaatko itse englantia vai sinunko takia perheen muiden "kaksipuolikielisten" pitää puhua suomea, koska ympäristötekijät jne.
Keskusteltu asiallisesti... ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa: äiti täydin suomalainen, isä kaksikielinen, suomi ja englanti. Se miksi lapsi vastaa suomeksi johtuu erittäin paljon siitä, että ympäristö (Suomi) on suomen kielinen, isä paljon töissä eikä ole tarpeeksi ollut vaatimassa vastaamista enkuksi. Onko teillä monellakin arvostelijalla kokemusta asiasta? Voin kertoa, että asia vaatii todella kovan panostuksen ja ”taistelun”. Ei ole ollenkaan niin helppoa kuin voisi kuvitella.
Teille tiedoksi, joilla ei ole (vielä?) kouluikäisiä lapsia. Enkku alkaa ainakin meillä päin kakkosluokalla ja sen opetuksessa näyttää olevan aika paljonkin eroja riippuen paikkakunnasta. Meidän lapsella on enkunkirja ja joka kerta tuli myös läksyä. Tutulla lapsella, joka myös kakkosella ei ollut edes kirjaa saati sitten läksyjä. Heillä enkun opettelu oli pelkkiä laululeikkejä yms. Tältä pohjalta mietin kuinka lapsia voidaan tässä vaiheessa arvioida ja kuinka lapsi joka aloittaa täysin nollasta voi saada saman ”arvosanan” kuin lapsi, joka ymmärtää puhetta täysin, on innokas, läksytehtävät tekee ”sekunnissa”, tietää kaikki tehtävien vastaukset ilman miettimistä tai muistelua ja kannustettaessa osaa kyllä vastatakin enkuksi kysymyksiin.
Kyse on nyt tosiaan tokaluokkalaisesta lapsesta, ei lukiolaisesta. Toivoisin asiallista keskustelua, kiitos.
Ei tässä ole mitään arvosteltu vaan keskusteltu asiallisesti ja arvioitu (vain sinun tarjoamilla yksipuolisilla jääveillä kotiinpäin värittyneillä tiedoilla ja lesoamisellasi) miksi olet pahastunut aiheetta ja kiukuttelet kun lapsesi ei olekaan mikään täydellinen superälykkö. Itse aloitit keskustelun eli otit asian puheeksi. Luulo ei ole tiedon väärti, toivoa toki voi, mutta realismi kannattaa myös muistaa.
Osaatko itse englantia vai sinunko takia perheen muiden "kaksipuolikielisten" pitää puhua suomea, koska ympäristötekijät jne.
:DDD
Tämä kommentoija on kyllä jostain syystä kade, en vaan tajua että mistä. Kaksikielisyydestä? Eihän ap ole mitään "lesonnut", ihmettelee vain arviointia. Ja ihmettelen minäkin, samoin tuota että kakkosilla on jo ollut enkunkirjat ja läksyjä. ( Onhan tuo vähän epäreilua, että osassa maata aloitetaan vieraskieli tosissaan ja osassa kielikylvyllä. ) Mutta nuo sanalliset arvioinnit on kyllä oikeasti ihan typeriä. Niitä ei missään aukaista vanhemmille että mitä ne pitää sisällään, esim. kuulemma äikän arvioinnin toiseen osa-alueeseen kuuluu myös opiskelutaitojen arviointia, mutta mistä vanhempi sen voisi tietää, kun missään tätä ei lue. Että sinänsä joku tokaluokan suullinen arviointi on ihan sama vaikka siellä lukisi oravanhäntiä. Tärkeintä on tietää miten kokeet on menny, niin pysyy kärryillä siitä mitä lapsi osaa.
En ole lesonnut missään vaiheessa enkä niin tule tekemään. Minä osaan myös englantia, olen asunut useamman vuoden ulkomailla englannin kielisissä maissa (joissa puhutaan kunnon englantia). Suomi on meidän yhteinen kieli.
Ap
Riippuu ihan koulusta. Meidän tytär valitsi jo 9v sitten ekaluokalla venäjän kielen opiskelun ja ollaan molemmat vanhemmat suomalaisia ja normaali peruskoulu. Muitakin kielivalintoja olisi ollut esim. englannin kieli.