Lue keskustelun säännöt.
Pariskunnat, mistä puhutte?
Me olemme lapseton pariskunta. Kummallakaan ei juuri ole ystäviä. Välillä tuntuu ettei elämässä tapahdu mitään mistä puhua. Käymme töissä, hoidamme arkisia asioita. Mistä puhua? Emme harrastakkaan mitään.
Kommentit (110)
Ovatko nämä pariskunnat, jotka juttelevat paljon, tuoreissa suhteissa? Ja pidempään aviossa olevat eivät puhu? Vai vaikuttaako puhumattomuuteen suhteen pituus, vaikuttaako persoonallisuus, vai stressi töissä vai mikä? Nimimerkillä: yksi suhde kaatui puhumattomuuteen, uudessa suhteessa juttelemme paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No politiikkaa tietysti! Kotihommista, viime öisistä unista, säästä, ruuasta, harrastuksista, ulkomaanmatkoista, lapsista ja lastenlapsista, yms....
Vierailija kirjoitti:
Ovatko nämä pariskunnat, jotka juttelevat paljon, tuoreissa suhteissa? Ja pidempään aviossa olevat eivät puhu? Vai vaikuttaako puhumattomuuteen suhteen pituus, vaikuttaako persoonallisuus, vai stressi töissä vai mikä? Nimimerkillä: yksi suhde kaatui puhumattomuuteen, uudessa suhteessa juttelemme paljon.
15 vuotta yhdessä ja juttua riittää edelleen.
Puhutaan kun puhutaan..kohta 15 vuotta yhdessä ja onhan sitä puhuttu joten jutut alkaa olla vähän vähissä. Miestä ei juuri kiinnosta mun pölinät ja mies puhuu lähinnä työstään, tv-sarjoista, elokuvista, konsolipeleistä ja UFCstä. Itse puhun luonnosta, linnuista, avaruudesta, Marsista, tekoälystä ja roboteista jne. Joo, ei jutut aina kohtaa ei, mutta kyllä tässä sinnitellään. On päiviä ettei juuri puhuta kuin pari lausetta. Ollaan kuitenkin parhaat kaverit ja huumorintajukin yhdistää. Mitään ei tehdä yhdessä kuitenkaan.
Tänään pohdimme uskottomuutta monipuolisesti kulmia vaihdellen ja pitkään. Netistä haimme lisätietoa. Hyvä keskustelu olikin. Kannattaa muidenkin pohtia asiaa etukäteen jos yllätys sitten tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu, ettei meilläkään ole oikein mitään puhuttavaa. Mies ei puhu mistään ja "ampuu alas" kaikki keskustelunaloitukseni. Olen entinen taksikuski ja ylläpidän keskustelua vaikka seinän kanssa mutta sosiaalisena ihmisenä tämä on aika turhauttavaa. Mies on masentunut ja ahdistunut ja ilmeisesti kantaa minulle kaunaa ties mistä, mutta tilanne ei tunnu vain jumittavan eikä mies tee sille mitään. Viikonloppuna totesin, että tilanne on sama miesten kavereiden ja perheen seurassa, ei puhu heillekään juuri mitään. Itse yritän pitää jutustelun kevyenä ja heittää läppää, mutta kaikki tyrehtyy ennen pitkää. Koko ajan pitää olla jotain tekemistä tai ainakin leffa pyörimässä, muuten tulee kiusallisen hiljaista. Ainoat keskustelut, joihin mies osallistuu intohimoisesti on väittelyt parisuhteesta ja esim. eksistä. Niitä yritän luonnollisesti välttää.
En tiedä, kauanko jaksan tätä.
Te, joilla pitkän parisuhteen myötä keskusteluyhteys tyrehtynyt, oliko teillä seurustelun alkuaikoina paljon hyviä keskusteluja? Oletteko luonnostaan puheliaita/puhumattomia, tai jompi kumpi teistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhutaan kaikesta maan ja taivaan välillä!
Tänään esimerkiksi puhuttu: meikkaamisesta ja kauneudenhoidon vaativuudesta, kulttuurieroista meidän perheiden välillä, auton asennus jutuista, kesälomatoiveista, illallistoiveista, myös tunteista :) Kaikkea mahdollista höpötetään, aiheet muuttuu tilanteen mukaan.
3 lasta, 6 vuotta yhdessä, avioliitossa
Vierailija kirjoitti:
Ei puhuta. Minä en ole koskaan tottunut puhumaan ääneen mietteitäni. Kasvoin ainoana lapsena, eivätkä vanhempanikaan keskustelleet kanssani, joten olen tottunut pohtimaan asioita ja tekemään päätökset omista asioistani itse. Onneksi on löytynyt sellainen puoliso, jonka kanssa voi olla yhdessä hiljaa. Olen kyllä miettinyt, että me olemme todella hiljaisia. Lasten kanssa pyrin keskustelemaan, koska haluan heidän tuntevan että olen kiinnostunut heidän asioistaan. Ja työtä teen asiakaspalveluammatissa.
Tosi hyvin ajateltu! Lapset oppivat vaikka mitä kuunnellen vanhempiaan ja myös heidän välisiään keskusteluja :)
-kiitos äiti ja isä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ostetaan kaupasta tänään. Mitä viinoja tilataan netistä. Siinäpä oikeastaan ne ovatkin.
Vierailija kirjoitti:
Ovatko nämä pariskunnat, jotka juttelevat paljon, tuoreissa suhteissa? Ja pidempään aviossa olevat eivät puhu? Vai vaikuttaako puhumattomuuteen suhteen pituus, vaikuttaako persoonallisuus, vai stressi töissä vai mikä? Nimimerkillä: yksi suhde kaatui puhumattomuuteen, uudessa suhteessa juttelemme paljon.
Me pulistaan tosi paljon ja ollaan oltu pian 40 vee aviossa. Lapsiakin 10, lastenlapsia 14.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitte tutustua kielenhuoltoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnasta, historiasta, tieteestä, politiikasta, kulttuurista, henkilökohtaisista asioista, lapsista, harrastuksista (meillä on yhteinenkin harrastus), töistä (meillä on yhteinen työ).
Vttu oon kateellinen. Meillä ei puhuta mistään muusta kuin energiansäästöstä. T. Energiatalouden Dipl-insinöörin tyttöystävä
Kaikesta mahdollisesta. Havainnoista, esimerkiksi omaan henkiseen kasvuun ja elämänvaiheeseen liittyen. Uskonnoista, yhteiskunnasta, maailmankaikkeudesta, elokuvista, kirjallisuudesta, tieteellisistä tutkimustuloksista, musiikista, terveydestä... usein juuri liittyen siihen, mitä toinen on juuri lukenut tai jon on vaikka katsonut jonkun dokkarin. Haaveista, tavoitteista, toiveista, siitä mikä miltäkin tuntuu sillä hetkellä. Asioista, joissa haluanme kehittyä tai oppia uutta. Meillä on tapana yleensäkin jakaa oman mielen päällä olevat asiat. Näin pysytään samalla sivulla.
Totta kai aivan arkisista asioita.
Ajankäytöstä, yleensäkin elämänhallinnan parantamisesta, ihmissuhteista ja niistä opituista asioista, salitreenistä, töistä, ruuasta ja ravitsemuksesta, kodin asioista...
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä ei oikeen mistään. Mulla todettiin masennus. Nyt apua olen hakenut. Vai olle en viitsi kertoa mitään,ei hän tunnu olevan kiinnostunutkaan. En halua mitään erikoiskohtelua vaikka masentunut olenkin. Arki menee hampaita purren. Lääkitystä odottelen. Kaipa tämä alkaa taas maistua ja jutellaankin.
Jos ei ole kiinnostunut ja ei ole mitään puhuttavaakaan, niin miksi jatkaa yhdessä? Jossain voi olla prinssi odottamassa ja jos ei, niin ehkä parempi yksin. Ehkä masentaiskin vähemmän. Tsemppiä elämään!
Kaikesta muusta paitsi työasioista. Olemme tehneet yhteisen päätöksen että työt jäävät töihin ja vapaa-ajalla tehdään muuta.
Minulla ja miehellä on molemmilla valtavasta kiinnostuksen kohteita jotka eroavat toisistaan aika tavalla. Mielestäni on kuitenkin tosi kiinnostavaa kuulla kun mies selittää omista harrastuksistaan tai lukemistaan kirjoista, artikkeleista, käydyistä keskusteluista, ideoista jne. Mieheni on kaiken lisäksi vielä tosi hyvä puhuja ja kuuntelisin mielelläni hänen selostusta varmaan aiheesta kuin aiheesta. Vastavuoroisesti miestä kiinnostaa minun harrastukseni ja intohimoni, jotka tällä hetkellä ovat kasvatusaiheinen kirjallisuus, monikielisyys, start up-yritykset ja yrittäjyys.
Meillä on molemmilla tapana innostua aina milloin mistäkin ja siihen asiaan uppoudutaan 100% kunnes löytyy jotain muuta tilalle.
En pysty mitenkään kuvittelemaan tilannetta että oman kumppanin kanssa ei löytyisi puhuttavaa!
Tänään oli puhetta että miksi Tiina Keskimäki (ei siis Wiik) ei pääse todistajansuojeluohjlemaan, vaikka ihan selekeesti tarvetta olis.
Kissoista