Lue keskustelun säännöt.
Pariskunnat, mistä puhutte?
Me olemme lapseton pariskunta. Kummallakaan ei juuri ole ystäviä. Välillä tuntuu ettei elämässä tapahdu mitään mistä puhua. Käymme töissä, hoidamme arkisia asioita. Mistä puhua? Emme harrastakkaan mitään.
Kommentit (110)
Eipä juuri mistään enää, kun toinen on uppoutunut netin ja somen ihmeelliseen maailmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaan aikoinaan tutustuttu ja oltu aluksi ystäviä harrastuksen kautta, yhä molemmat ollaan sen parissa joten siitä puhutaan paljon, suunnitellaan tulevaisuutta (matkoja, omaa kotia, mietitään vähän läpällä millaisia mahdolliset lapsemme olis...läpällä siksi että usein mietitään että voi voi jos lapsi saa geeneissä molemmilta huonoimmat puolet). Vitsaillaan todella paljon ja kommentoidaan sarkastisesti vaikka temppareita tai jotain. Pelataan myös suht paljon lautapelejä joita voi pelata kaksin, usein kyllä myös ystävien kanssa, ei olla ihan kotihiiriä. Vähemmän puhutaan töistä mutta niistäkin käydään läpi jos sattui jotain mielenkiintoista. Futista seurataan molemmat joten eiköhän tuossa reilun viikon päästä joka tapauksessa ole puhuttavaa :D
Vierailija kirjoitti:
1. Koska syödään?
2. Mitä syödään?
Sama ja kuka vie koirat ulos. No oikeasti me puhutaan koko ajan kaikenlaista. Ainoa mitä vältellään on parisuhteeseen ja perheenlisäykseen liittyvät aiheet (nämä ovat kuulemma naisten asioita ja mieheni elämän vaan pitäisi soljua eteenpäin puhumatta...).
- arkiasioista
- elokuvista
- peleistä
- minä enemmän piirtämisestä, mies musiikista (harrastukset)
- yleisesti musiikista, kuuntelemme paljon samoja bändejä.
- maailmanmenosta/uutisista/politiikasta
- uskonnoista/kulttuurista
- ruuasta
Näitähän nyt on. Aika perushöpöttelyä, mutta etenkin musiikkikeskusteluissa päästään aika syvälliseen pohdintaan ja analysointiin. Politiikka ja päivän puheenaiheet vievät joskus jopa väittelyihin, sillä olen enemmän humanisti kuin kyyninen ja nihilisti mieheni.
N25
Viime aikoina olemme puhuneet siitä, miksi Han Solo elokuva on niin onneton floppi ja kuinka uudet Star Warsit ovat paljon parempia kuin aiemmat, paitsi tietysti tämä uusin kyhäelmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä juuri mistään enää, kun toinen on uppoutunut netin ja somen ihmeelliseen maailmaan.
Ai jaa, kyllä me puhutaan myös netistä löytyvistä asioista. Eihän se ole muuta kuin väline, joka kertoo asioista joita reaalimaailmassa on, ei sen kummempaa kuin telkkari tai radio tai kirja(sto).
Me ei kyllä oikeasti puhuta mistään 😅 mies tekee pitkää päivää töissä, ja ite teen vuorotöitä. Kun ollaan kotona samaan aikaan, ei vaan puhuta mitään. Jos miehelle juttelen, se ei vastaa. Oon tästä miehelle sanonu sata kertaa kun mua ahdistaa kun se ei edes vaivaudu vastaamaan mulle kun puhun, mut mikään ei muutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli se tilanne, että piti kirjoittaa vihkoon ylös asiat, joista halutaan keskustella, kun aika vain ei riittänyt kaikkeen puhumiseen kerralla. Tuli joku mielenkiintoinen aihe mieleen juuri kun toinen on lähdössä töihin, tms.
Ja puhuttiin kyllä ihan kaikesta. Yhteiskunnasta, kulttuurista, luonnosta, historiasta. Arkiaskareista. Omista fiiliksistä ja päivän kuulumisista. Kaveripiirin kuulumiset. Tulevaisuuden suunnitelmista, aiemmin sattuneista asioista.
Aloittajan elämä kuulostaa ankealta - ei kavereita, ei harrastuksia, ei puhuttavaa puolison kanssa. Kiinnostaako sinua oikeasti yhtään mikään?
Vierailija kirjoitti:
Oon tästä miehelle sanonu sata kertaa kun mua ahdistaa kun se ei edes vaivaudu vastaamaan mulle kun puhun, mut mikään ei muutu.
Kuulostaa olevan yleinen ongelma. Saanko kysyä, onko teillä aina ollut noin? Vai ovatko juttusi lakanneet kiinnostamasta ajan myötä? Jos on aina ollut tuota, miten oikein päädyitte yhteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon tästä miehelle sanonu sata kertaa kun mua ahdistaa kun se ei edes vaivaudu vastaamaan mulle kun puhun, mut mikään ei muutu.
Kuulostaa olevan yleinen ongelma. Saanko kysyä, onko teillä aina ollut noin? Vai ovatko juttusi lakanneet kiinnostamasta ajan myötä? Jos on aina ollut tuota, miten oikein päädyitte yhteen?
Ei oo aina ollut noin, mut niin vaan lapsiarki, liiallinen työnteko ja muutenkin hektinen elämä on ajanut meidät erilleen fyysisesti ja henkisesti.
Filosofiasta, kulttuurista, politiikasta, yhteiskunnallisista asioista, kielistä, lapsistamme sekä muista läheisistämme, ruuasta, matkailusta, siivoamisesta, raha-asioista, urheilusta, sisustuksesta, kissoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikesta... Tällähetkellä puhutaan paljon opiskelusta, nykysestä ja katsellaan koulutustarjontaa ympäri suomen ja jutellaan niiden opetussuunnitelmista. Jutellaan tieteestä, historiasta ja siihen vaikuttaneista henkilöistä, kuolleista tai hengittävistä. Jutellaan niitänäitä, höpötellää ihan päättömiä ja tirskutaan. Valitetaa kun rahat on niin tiukilla, keksitään joku kesäreissu, kuuntelen kritiikkiä uudesta työpaikasta, joskus tulee mieleen joku vanha hassu juttu, katotaa jotain erikoista tubettajaa, pelataan tietokonepeliä tai puhutaan niistä etenkin kun on kohta tulossa yks uus. Valitetaan säästä, kuunnellaan musiikkia, jutellaan bändeista muistellaan keikkoja... Okei tulee pitkä lista. Ja jos joku miettii, niin kyllä, romantiikka roihuaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänään ollaan puhuttu tästä
https://nwohavaintojapromo.blogspot.com/2018/06/tiesitko-etta-suomi-ens…
Arkipäiväisistä tekemisistä..välillä tuntuu ettei kumpikaan kuuntele mitä toinen höpöttää...mut mitäpä tuosta kun tärkeimmät menee jakeluun ja ymmärretyksi
Puhuisin jos löytäisin ukon, Missä olet Marco?
Ihan kaikesta. Keksitään puhuttavaa helposti vaikka TV-mainoksesta.
Tekniikasta, avaruudesta, sijoittamisesta, taloudesta, politiikasta, elokuvista, musiikista, tv-sarjoista, seksistä, tunteista, ihmissuhteista, psykologiasta, psykiatriasta, luonnosta, SÄÄSTÄ, ruuasta jne. Puhutaan ihan mistä vaan. Usein johonkin juttuun törmätessä tai jonkin ajatuksen iskiessä, tulee fiilis, että pitää kertoa tästä hänelle. Tuo oli aika raastavaa eroa yrittäessä.
Mies nalkuttaa sipulista ruoassa, minä nalkutan leikkaamattomasta nurmikosta, mies menee telkkarin ääreen, minä menen koirien kanssa piiitkälle lenkille ja suihkuun ja nukkumaan. Vai vielä keskustella pitäisi, ei kiitos ;).
Onpa erikoinen ongelma. Meillä tuntuu, että puhuttavaa olisi koko ajan liiaksikin asti. Jäämme usein vaikka aamukahvilla tai illallisella kiinni kiinnostaviin aiheisiin, joista tekisi mieli jatkaa pidempäänkin. Keskustelemme päivittäin esimerkiksi kummankin työhön ja alaan liittyvistä asioista. Toinen meistä tekee myös väitöskirjaa, jonka teemoista ja tekoprosessista riittää asiaa. Puhumme paljon myös ajankohtaisista uutisista: mitä olemme lukeneet mistäkin lehdestä, mitä ajatuksia se toisessa herättää yms. Jos kiinnostava uutinen liittyy esim. johonkin tiettyyn maahan, saatamme jäädä analysoimaan ja muistelemaan sen historiallis-poliittisia vaiheita. Toki puhumme kaikesta kepeämmästäkin, kuten lemmikkimme asioista, talon remonttisuunnitelmista, siitä mitä tekisimme huomenna ruoaksi tai keitä kutsuisimme kylään vapaana viikonloppuna.
Maailmasta löytyy kyllä keskustelunaiheita. Viettäkää enemmän aikaa samassa tilassa, älkääkä eri huoneissa puhelinta näpräten ja yrittäkää nähdä toisenne mielenkiintoisina ihmisinä, joiden mielipiteistä olette kiinnostuneita.