Pariskunnat, mistä puhutte?

Vierailija kirjoitti:

Me olemme lapseton pariskunta. Kummallakaan ei juuri ole ystäviä. Välillä tuntuu ettei elämässä tapahdu mitään mistä puhua. Käymme töissä, hoidamme arkisia asioita. Mistä puhua? Emme harrastakkaan mitään.

Niistä asioista joita teillä on elämässä. Ne työnne, esim.jokin urheilu/politiikka/viihde mitä seuraatte. Muistelkaa menneitä, suunnitelkaa tulevia, kerratkaa yhteisiä hyviä hetkiä, keksikää tulevia.

Ja joo. Tiedän. Se on vaikeaa.

Töistä, mieltä askarruttavista asioista, ruuasta, lomista, politiikasta, päivän tapahtumista... Käytännössä kaikesta mitä tulee mieleen.

Yhteiskunnasta, historiasta, tieteestä, politiikasta, kulttuurista, henkilökohtaisista asioista, lapsista, harrastuksista (meillä on yhteinenkin harrastus), töistä (meillä on yhteinen työ).

Elämänne vaikuttaa kovin yksitoikkoiselta. Aloituksesi mukaan elämäänne ei tunnu kuuluvan juuri mitään muuta kuin koti ja työ.

Miten olisi jos hankkisitte harrastuksia, kummallekin oma ja sitten jokin yhteinen? Saisitte tekemistä, puheenaiheita ja ehkä myös uusia kavereita. Matkustelkaa, nauttikaa elämästä. Vierailkaa sukulaisten luona. Esimerkiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Elämänne vaikuttaa kovin yksitoikkoiselta. Aloituksesi mukaan elämäänne ei tunnu kuuluvan juuri mitään muuta kuin koti ja työ.

Miten olisi jos hankkisitte harrastuksia, kummallekin oma ja sitten jokin yhteinen? Saisitte tekemistä, puheenaiheita ja ehkä myös uusia kavereita. Matkustelkaa, nauttikaa elämästä. Vierailkaa sukulaisten luona. Esimerkiksi. 

Ja joku voi nauttii ilman niitäkin

https://www.menaiset.fi/keskustelu/57474/paula-ei-ole-koskaan-muuttanut…

Tunteista, elämästä, unelmista, toiveista, haaveista, peloista, ystävistä, menneisyydestä, elokuvista, musiikista, urheilusta, harrastuksista, taiteesta, filosofiasta, tieteestä, kulttuurista, uutisista, politiikasta, historiasta, työstä, opiskelusta, ruuasta, matkustamisesta, toisen napakarvoista, kippuraisista pikkuvarpaista... ihan mistä vain.

Lapsistahan sitä tulee meillä puhuttua paljon. On kaksi lasta. 4v ja 8v.

Isomman lapsen kaveripiiri ja itsenäinen kulkeminen kodin ulkopuolella on nyt vuoden aikana kouluun mentyä lisääntynyt ja mukaan tullut kavereillakin puhelimet. Puhutaan usein siitä, miten turhauttaa kun toiset vanhemmat eivät aseta mm. pelien suhteen niin tiukkoja rajoja kuin me. Meillä leikitään ulkona ja pelataan maltilla (ei tuntikaupalla joka päivä ja pelitkin on sellaisia, että ikätasolle sopii. Monien kaverien tykönä ei).

Arjen suunnitteluun ja tulevan kesäloman suunnitteluun liittyviä keskusteluja on ollut viime aikoina paljon.

Sitten kotiin liittyviä keskusteluja. Ja keskusteluja siitä, miten ehditään harrastaa me aikuisetkin ristiin liikuntaa töiden ja lasten ohella; mies juoksee pitkiä matkoja ja minä käyn salilla.

Sitten keskustellaan lähipiirimme ihmisistä, odotetaan innolla että päästään pitkästä aikaa yhdessä elokuussa häihin ilman lapsia, mietitään milloin käytäisiin katsomassa uusi Deadpool ja äimistellään erään kaverin tuoretta tinderistä alkanutta suhdetta, joka etenee kuin luotijuna; jo alle kahden viikon tuntemisen jälkeen on parin aiempien liittojen lapsetkin tavanneet tämän äidin/isän uuden "ystävän" lapsineen Hoplopissa jna.

Sitten puhumme ruuasta, siitä missä välissä ehtisi hieman rietastella jne.

Kyllä meillä puhuttavaa riittää.

Tarvitsette laatuaikaa yhdessä ja erikseen. Uusia raikkaita ajatuksia ja kokemuksia. Tylsillä ihmisillä on tylsää. Tajusin tämän muutama vuosi sitten, kun illallisella meillä ei ollut kummallakaan hirveästi sanottavaa. No, puhuttiin sitten siitä. Nyt tätä ongelmaa ei tule, koska kumpikin tahoillaan pitää huolta omista ja yhteisistä virikkeistä.

Meillä on sama kuin aiemmalla vastaajalla. Viimeksi puhuimme siitä miltä tuntuu kun puoliso vanhenee ja mitä vanheneminen todella kummankin mielestä on.

Vierailija kirjoitti:

Tunteista, elämästä, unelmista, toiveista, haaveista, peloista, ystävistä, menneisyydestä, elokuvista, musiikista, urheilusta, harrastuksista, taiteesta, filosofiasta, tieteestä, kulttuurista, uutisista, politiikasta, historiasta, työstä, opiskelusta, ruuasta, matkustamisesta, toisen napakarvoista, kippuraisista pikkuvarpaista... ihan mistä vain.

1. Koska syödään?

2. Mitä syödään?

Miksi ette sitten kiinnostu mistään? Jos mikään ei kiinnosta, voisitte tietenkin tehdä töitä vielä enemmän ja lahjoittaa rahoja ihmisille, jotka ovat maailmasta ja elämästä kiinnostuneita. He voisivat sitten vaikka lyhentää työaikaansa.  

Kuulostaapa omituiselta ettei ole mitään puhuttavaa. Maailma on täynnä asioita mistä on kiva jutella. Me ollaan lähipäivinä puhuttu esim. uutisista, maailman ja Suomen politiikasta, kulttuuritapahtumista, lukemistamme kirjoista ja lehtiartikkeleista, luonnon tapahtumista, uskonnosta, teknologian kehityksestä, lastenkasvatuksesta, tuttavien asioista, menneistä ja tulevista matkoista, ruuasta, kesäfestareista ja niiden esiintyjistä, avaruudesta, sarjakuvista. 

Tällä hetkellä ei oikeen mistään. Mulla todettiin masennus. Nyt apua olen hakenut. Vai olle en viitsi kertoa mitään,ei hän tunnu olevan kiinnostunutkaan. En halua mitään erikoiskohtelua vaikka masentunut olenkin. Arki menee hampaita purren. Lääkitystä odottelen. Kaipa tämä alkaa taas maistua ja jutellaankin.

Töistä, musiikista, tv-sarjoista, elokuvista, urheilusta, ruoasta, terveydestä, arkiaskareista, uutisista/maailman tapahtumista, politiikasta, menneistä tapahtumista/muistoista, matkustelusta, erilaisista syvällisistä pohdiskeluista, hassuista jutuista mitä mielessä pyörii, hauskoista sattumuksista, läheisiimme tai tuttaviimme liittyvistä asioista, tunteistamme toisiamme kohtaan, parisuhteista ylipäätään ja välillä myös omastamme, ihan vaan siitä miten päivä on sujunut ja mitä on päivän aikana tapahtunut (voi olla pieniä juttuja, esim. näin söpön oravan tai kauppajonossa joku etuili) jne. Lisäksi tietysti sellaista huumorinheittoa ja muuta hassuttelua välillä. Puhuttavaa riittää vaikka kuinka, vaikka mekin olemme lapsettomia ja vietämme pääosin ihan tavallista arkea, mitä nyt pari kertaa vuodessa matkustetaan johonkin kun on lomaa samaan aikaan. :)

Pimpasta ja kimpasta yms.. ja kyllä pervoja seksiin hurahtaneita ollaan ja nautitaan jpka solulla joka ikinen sekunti!

Kuolemasta, uskonnosta, sairauksista, politiikasta, toiveistamme, peloistamme, historiasta, luetuista kirjoista, muistoistamme, ihmisistä, lapsista, ammateista, säästä, rakkauselämästä, seksistä, ruuasta, sukulaisista, hampaista, lääkkeistä, vitamiinesta, muodista, siivouksesta, remonteista...... Aamusta iltaan yhdessä ja aina riittää puhuttavaa molemmilla.

Kaikesta taovaan ja maan välillä. Arkisista asioista, ajankohtaisista tapahtumista, töistä, politiikasta, kirjoista, leffoista, tv-sarjoista, tutuista ihmisistä, mitä halutaan tehdä viikonloppuna/ensi kuussa/ensi vuonna, elämäntavoista, tieteestä, käytännön asioista, maailman muuttumisesta, ruuasta, muistoista, mitä tänään on tapahtunut, luonnosta ja ympäristöstä, musiikista, harrastuksista...

Mitä te teette töiden, arkiaskareiden ja nukkumisen lisäksi? Kai teillä jotain mielenkiinnonkohteita on?

Hm no. Me ollaan samalla alalla (tutkijoita) ja meillä on 3 lasta eli hyvin eri tilanne, mutta puhutaan työn ja lasten lisäksi mm. kirjoista, elokuvista, tv-sarjoista, peleistä, yhteiskunnasta, kulttuurista, politiikasta, ihmisistä/ihmissuhteista, urheilusta ja päivän tapahtumista.

Kaikesta maan ja taivaan välillä: lapsista, omista töistämme, harrastuksistamme (kummallakin on omansa ja meillä on kaksi yhteistä), kotimaan ja maailman politiikasta, ajankohtaisista tapahtumista, historiasta, tekniikasta, tieteistä, kulttuurista, perinteistä, musiikista, tanssista, luonnosta, eläimistä, ilmastonmuutoksesta, ystävistä, sukulaisista, ruoasta, tunteista, säästä...

Me ollaan tosi kovia juttelemaan. Soitetaan kerran työpäivän aikana, tekstaillaan useita kertoja (tyyliin: näitkö uusimman uutisen tms), mies tulee usein hakemaan mut töistä ja pulistaan koko kotimatka ja ilta kotona vietetään höpisten. Yöunet tahtovat joskus jäädä liian lyhyiksi, kun jutustellessa menee pikkutunneille asti. 

Kirjoitetaan myös yhdessä faktaa, fiktiota ja komiikkaa.

Työ+raha...näistä EI puhuta. Ne hoituu kyllä vatuloimattakin.

Kaikesta muusta -mukavammasta-sitten kyllä pölistäänkin.

Meillä puoliso puhuu, jos ei työstään, niin siitä mitä facebook "kaverit" on postannut. Ja kun ei kumpikaan oikeasti kiinnosta, niin eipä juuri keskustella.

Itselläni ei ole tapana tuoda töitä kotiin. Joskus muinoin kun vielä tein niin - yrittäjä kun olin - niin samainen puoliso nalkutti siitä. Myös jos surffailin netissä - kun se vielä oli "uutta ja eksoottista" - juuri silloin kun häntä olisi esim. seksi kiinnostanut, sain kuulla siitäkin.

Nyt jos/kun minua kiinnostaisi sänkypuuhat, puolisoa yleensä väsyttää, mutta kyllä hän netissä/facessa silti jaksaa.

Joka tapauksessa, töissä tulee usein käytyä paljon henkevämpiä keskusteluja kuin kotona - joskus jopa ihan ventovieraiden kanssa.

Reilusti yli 20v. parisuhdetta takana; vielä pari vuotta - lasten takia - jos jaksaisi.