Pariskunnat, mistä puhutte?
Me olemme lapseton pariskunta. Kummallakaan ei juuri ole ystäviä. Välillä tuntuu ettei elämässä tapahdu mitään mistä puhua. Käymme töissä, hoidamme arkisia asioita. Mistä puhua? Emme harrastakkaan mitään.
Kommentit (110)
Paljon puhutaan mutta varsinaista syvempää keskustelua vaihdellen. Nyt tänään on puhuttu siitä että pitää siivota siilin kämppä, mitä tarjotaan tupareissa ja mitä kaikkea pitää juhannusreissua varten varata. Ja että minkä verran meillä on vielä happoa kaapissa ja raaskisiko ostaa ketamiinia tässä joku kerta. Jotain tulevasta viikonlopusta ja mun töistä, eipä kummempaa.
Mulla on ollut miehiä joiden kanssa ei voi puhua mistään ja sitten yleiskiinnostuneita ja aikaa seuraavia joiden kanssa voi puhua kaikesta. Ja jopa juoruta.
Nyt ei ole ketään, mutta fiksu juttuseura kyllä kiinnostaisi.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ostetaan kaupasta tänään. Mitä viinoja tilataan netistä. Siinäpä oikeastaan ne ovatkin.
Voiko viinoja tilata netistä?,
Ei ole puhuttavaa...? En pysty samaistumaan.
Puhumme.
Mm. selän kuntouttamisesta, kipulääkkeistä, kaverin uudesta ruokavaliosta, veljeni karusta festarireissusta, siitä, miten ihanasti naapurit vähän villiä pikku poikaansa kasvattavat, kaupungin lintukannan muuttumisesta, tietyn musiikkigenren merkkihenkilöistä, ekologisemmasta matkustamisesta, kummitytön kehittymisestä tanssijana, Tampereen ratikanrakennuksesta, kesän etenemisestä Inarin seudulla, siitä, millä aineella villapyykki pestäisiin, kasvimaan maanparannuksesta, scifin lajityyppien eroista.
Noin alkuun.
Mies kuuntelee radiotollojen pölinää, joten me emme keskustele.
Radiossahan puhuvat vain tollot. Ei sieltä mitään kunnollista tule. Prkl.
Joku fiksu sanoi joskus, että silloin on valinnut oikean kumppanin, kun kestää ne hiljaiset hetket parisuhteessa. Ja niitä pitkässä parisuhteessa riittää.
Ps. 3 vuotta ei ole pitkä parisuhde.
Lapsistamme (meillä siis on), musiikista, kirjoista, elokuvista, telkkariohjelmista, politiikasta, mitäpitääostaahuomenna, koirastamme... vaihtelevasti vähän kaikesta.
Eläkeläisenä arki sujuu näin:
Aamulla luemme sanomalehdet ja kommentoimme uutisia toisillemme.
Seuraavaksi katsomme mitä telkkarista tulee ja sovitaan suurin piirtein mitä katsotaan illalla.
Sitten mietitään mitä tänään syötäisiin. Pitääkö mennä kauppaan, kumpi menee vai mennäänkö yhdessä.
Lisäksi puhutaan lapsista, sukulaisista, edesmenneen tä koirasta ja naapureista.
Tässähän sitä on puhuttu taas koko päivä enkä nyt keksi mistä me on lätisty. Ihan kaikesta ja ei mistään.