Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle VII
Kommentit (16650)
Vierailija kirjoitti:
Aina kun mulla on stressaava tilanne kotona (ja niitä on aika usein), mä ajattelen miten rauhallisesti sä siihen reagoisit, jos olisit minä. Toisinaan ajattelen sun pitävän vaikeina hetkinä mua kädestä kiinni, ja sekin rauhoittaa. Mitäköhän Villasukka ajattelisit, jos tietäisit. Vai sanoisitko vaan että ”ei ole normaalia, hoitoon”.
Kerro lisää Villasukasta?
Liisa... miksi tämä kaipaus on nyt mennyt näin pahaksi? Miten sinä voit vuosienkin päästä näin vaikuttaa....
T: M
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun mulla on stressaava tilanne kotona (ja niitä on aika usein), mä ajattelen miten rauhallisesti sä siihen reagoisit, jos olisit minä. Toisinaan ajattelen sun pitävän vaikeina hetkinä mua kädestä kiinni, ja sekin rauhoittaa. Mitäköhän Villasukka ajattelisit, jos tietäisit. Vai sanoisitko vaan että ”ei ole normaalia, hoitoon”.
Sanoisin että oletpa lutunen! 😍 Mielelläni pitäisin sua kädestä ihan oikeasti jos olet hän!
Lisäys edelliseen: Olen muuten huomannut saman kun menee huonosti ja tulinuolia sinkoilee sinne tänne, silloin ajattelen sua ja se kummasti rauhoittaa mieltä. 😌
Sellaista se on.
Itse saan paremmin unta kun ajattelen omaa kaivattuani (naista). Kaikkein omituisinta on ollut herätä jo jonkun aikaa kädet tyynyn ympärillä ja toinen jalka peiton ympärille kiedottuna... Pari kertaa ihan naurahtanut ääneen aamulla kun en tuossa asennossa kyllä ole mennyt nukkumaan kertaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaipaan kahta naista
Mekin kaivataan sinua. Seurassasi oli hauskaa.
Joku sisäinen järjen ääni sanoi mulle tän helpottavan vasta sit kun tosiaan olet muuttanut pois muualle. Pois silmistä pois mielestä. Että tulee uusia juttuja ja tuttuja, ja päivät täyttyy muustakin kun sun täydellisestä kuvasta mieleen piirtyneenä.
Mut kun ei. Kun nään sun vanhan talos ja tyhjän parkkipaikan, mun sisällä kuohahtaa. Tekis mieli huutaa ääneen kuin ikävä mulla sua on. Sä oot edelleen mun lempi aihe ajatella ja jutella. Harvassa vaan nykyään ne, kenen kanssa voin susta luontevasti puhua, joten aika yksinäistä touhua. Mutta ajatuksissa silti isosti.
Tietäisitpä kuin suuren vaikutuksen muhun teitkään. Haluisin kertoa sen joskus. Tulisit käymään. Muutenkin kuin öisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kun mulla on stressaava tilanne kotona (ja niitä on aika usein), mä ajattelen miten rauhallisesti sä siihen reagoisit, jos olisit minä. Toisinaan ajattelen sun pitävän vaikeina hetkinä mua kädestä kiinni, ja sekin rauhoittaa. Mitäköhän Villasukka ajattelisit, jos tietäisit. Vai sanoisitko vaan että ”ei ole normaalia, hoitoon”.
Sanoisin että oletpa lutunen! 😍 Mielelläni pitäisin sua kädestä ihan oikeasti jos olet hän!
Lisäys edelliseen: Olen muuten huomannut saman kun menee huonosti ja tulinuolia sinkoilee sinne tänne, silloin ajattelen sua ja se kummasti rauhoittaa mieltä. 😌
Sellaista se on.
Itse saan paremmin unta kun ajattelen omaa kaivattuani (naista). Kaikkein omituisinta on ollut herätä jo jonkun aikaa kädet tyynyn ympärillä ja toinen jalka peiton ympärille kiedottuna... Pari kertaa ihan naurahtanut ääneen aamulla kun en tuossa asennossa kyllä ole mennyt nukkumaan kertaakaan.
Voi miten suloista! 😍 Olisitpa hän!
Hitsi et on ikävä sua ihana! Koskakohan me tavataan taas?
Olet niin fiksu ja empaattinen mies ja olet usein lukenut tilanteita ja ihmisiä hyvin tarkkanäköisesti. Tiedän sen, sillä olet joskus kertonut ajatuksiasi minulle ja silloin olen miettinyt, että ymmärsitpä asian pienien vihjeiden perusteella. Olisi siis suorastaan järjenvastaista, ettet olisi huomannut myös kiinnostustani ja rakastumistani sinuun. Toisaalta voi olla, ettet halua huomata sitä, jos et itse tunne samoin minua kohtaan.
Villasukilla voi lämmittää palelevia jalkoja. Lyhdyillä ja kynttilöillä voi taistella pimeyttä vastaan. Minulla ei ole mitään hätää, mutta en voi hyvin ilman sinua. Olin sinulle eilen vihainen syystä jota en tiedä. Vai olinko vihainen itselleni? (mielikuvitusmiehelle)
Luulin et oot kiva mut et taida ollakaan. :(
Vierailija kirjoitti:
Olet niin fiksu ja empaattinen mies ja olet usein lukenut tilanteita ja ihmisiä hyvin tarkkanäköisesti. Tiedän sen, sillä olet joskus kertonut ajatuksiasi minulle ja silloin olen miettinyt, että ymmärsitpä asian pienien vihjeiden perusteella. Olisi siis suorastaan järjenvastaista, ettet olisi huomannut myös kiinnostustani ja rakastumistani sinuun. Toisaalta voi olla, ettet halua huomata sitä, jos et itse tunne samoin minua kohtaan.
Jos tämä olisi minulle, sanoisin, että tietenkin olen huomannut viitteitä siitä. Ei sellaisesta voi kuitenkaan olla täysin varma, jos sitä ei sano ääneen. Olen itse niin rakastunut sinuun, että olen voinut sen takia tulkita asioita väärin.
Mä jatkan nyt tästä kohtaa ilman sua. Mä olinnii ihastunut, että sivuutin sen tosiasian et käytit mua vaan panoalustana paremman puutteessa ilman mitään kunnioitusta. Nyt oon heränny ja sä näytät erilaiselta mun silmiin m. Kauneus on poissa ja lämpö.
Kiitos kiitos kiitos, aina pelkkää posaa sulta <3 En voi lopettaa smailaamista...
Villasukista palautuu mieleeni nuo camokuvioiset kutomasi sukat... ...mokoma hassu... ...tavallaanhan se on kiva että oletit minustakin löytyvän jotain suurta. n.55 koon villasukat oli kyllä himpunverran liioittelua :)
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet niin fiksu ja empaattinen mies ja olet usein lukenut tilanteita ja ihmisiä hyvin tarkkanäköisesti. Tiedän sen, sillä olet joskus kertonut ajatuksiasi minulle ja silloin olen miettinyt, että ymmärsitpä asian pienien vihjeiden perusteella. Olisi siis suorastaan järjenvastaista, ettet olisi huomannut myös kiinnostustani ja rakastumistani sinuun. Toisaalta voi olla, ettet halua huomata sitä, jos et itse tunne samoin minua kohtaan.
Jos tämä olisi minulle, sanoisin, että tietenkin olen huomannut viitteitä siitä. Ei sellaisesta voi kuitenkaan olla täysin varma, jos sitä ei sano ääneen. Olen itse niin rakastunut sinuun, että olen voinut sen takia tulkita asioita väärin.
Mitä jos saisimme tietää, että molemmat tunnemme samoin toisiamme kohtaan? Mitä sitten tapahtuisi? Vai olisiko tieto itsessään arvokas, mutta elämä jatkuisi kuten siihenkin asti?
T <3