Pakkopaluu Helsinkiin miehen työllisyyden takia - miten tästä pettymyksestä voi toipua?
Olen todella romuna ja haluaisin mielipiteitä ihmisiltä, jotka ovat olleet samassa tilanteessa. Eli tilanteemme on se, että joudumme näillä näkymin luovuttamaan realiteettien edessä ja palaamaan 4 Itä-Suomessa vietetyn vuoden jälkeen Helsinkiin ensi syksynä. Syynä tähän on se, että mieheni ei ole onnistunut löytämään mielekästä työtä täällä eikä ole valmis irtisanoutumaan omasta vakituisesta työstään Helsingissä (on käynyt viimeiset 3 vuotta 4 päivää viikossa töissä Helsingissä). Myös talous alkaa olla pahasti kuralla tämän järjestelyn takia.
Minulla täällä on vakituinen työ ja lapsetkin ovat molemmat jo koulussa, joten heidän repiminen koulu- ja kaveriympyröistä tuntuu hirveältä.
Teidän, että jokainen perhe on erilainen ja ihmiset tekevät päätöksiään omien arvojensa pohjalta, mutta mitä teidän mielestä meidän tilanteessa pitäisi tehdä? Pitäisikö minun pakottaa mieheni luopumaan työstään, jotta saadaan asua täällä vai pitäisikö vastaavasti meidän muiden luopu Itä-Suomesta vain mieheni työn takia (minulle löytyy töitä molemmista)? Vai - tätäkin olen rehellisuuden nimissä miettinyt - pitäisikö minun sanoa miehelleni, että hän on vapaa valitsemaan asuinpaikkansa, mutta minä ja lapset pysymme täällä?
Kiitoksia mielipiteistä!
Kommentit (284)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme muuttaneet miehen työn vuoksi monta kertaa. Olemme asuneet neljässä eri maassa ja Suomessa perheenä kolmella eri paikkakunnalla. Koti on aina ollut siellä, missä olemme olleet ja aina on löytynyt enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Nytkin esikoinen on tapaamassa kymmenen vuoden takaisia kavereitaan Australiassa.
Ja koko ajan on ollut se rakas mökki Itä-Suomessa lapsuuden maisemissa. Sinne on aina ollut mukava palata lomilla. Ja aina on ollut myös hyvä mieli lähteä kohti uusia haasteita.
No sepäs mukavaa. Mutta miksi halusit tulla ketjuun kertomaan tuon?
Siksi, että meillä on hyviä kokemuksia. Vaikka olemme menneet miehen työn perässä ja minä ottanut suuremman vastuun perheestä, olen aina myös löytänyt koulutustani vastaavaa palkkatyötä. Voin rehellisesti sanoa, että kyllä kannatti sanoa -yes ja lähteä kohti uusia haasteita.
Olisiko kannattanut lähteä kohti pakkopullaa ja elämää, joka ei kiinnosta? Siitä on ap:n kohdalla kyse.
Ei nuo Keravat, Järvenpäät sun muut ole minkäänlainen ratkaisu Joensuussa 15 min. työmatkaan tottuneelle. Aamu ja iltaruuhkia ei noissa asioissa helppouteen tottunut siedä alkuunkaan. Ei tulisi ainakaan itsellä mieleenkään kuluttaa työmatkaan yli puolta tuntia per suunta.
Voiko mies tehdä etätöitä tai vaihtaa työhön jossa voi tehdä etätöitä ja käydä vain välillä Helsingin toimistolla?
Mie en täältä ihanasta Itä-Suomesta lähe vapaaehtosesti. Kerran sen tein, vaa vuoden päästä tulin takasii. Hyi, iha kylmät värreet tullee kun lukkee ehotuksia jostai Kotkasta, Lahesta, Keravasta, Hyvinkäästä. Ja Helsinki, no se o kiva paikka käyvvä, mutta ei siellä assuu vois. Tai jos ois taskussa muutama milli jolla mällätä, sais assuu jossain hienolla alueella kauniissa kodissa, no saattais onnistuu just ja just.
Kurja tuo teijän tilanne. Tsemppii, koittakaa löytää ratkaisu joka ois hyvä kaikille. Jos siust tuntuu et sie oisit onneton Helsingis, ni ei siun oo pakko lähtee. Ja lastenkii mielpije on tärkee.
Jojessuu on kyl kiva kaupunki. Mie ihe asun täs vähä alempana.
Mies ei ole löytänyt mielekästä työtä? Työtä olisi siis kyllä saatavissa mutta ei samanlaista työtä kuin mitä mies nyt tekee? Enpä ihmettelisi omaa vastaustani tuossa tilanteessa. Mies vaihtakoon työpaikkaa, jos kerran ei ole työttömäksi jäämisen vaaraa. Tai sitten muuttaa yksinään.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei ole löytänyt mielekästä työtä? Työtä olisi siis kyllä saatavissa mutta ei samanlaista työtä kuin mitä mies nyt tekee? Enpä ihmettelisi omaa vastaustani tuossa tilanteessa. Mies vaihtakoon työpaikkaa, jos kerran ei ole työttömäksi jäämisen vaaraa. Tai sitten muuttaa yksinään.
Näin minäkin ymmärsin. Mies ei saa MIELEKÄSTÄ työtä, joten haluaa ap:n muuttavan ap:lle EPÄMIELEKKÄÄSEEN paikkaan saadakseen tehdä sitä. Ja täällä itketään, miten työtönkään ei voi olla.
Vierailija kirjoitti:
Asutte siis Joensuussa. Muita keskisuuria kaupunkeja ei siellä ole. Itse olen Joensuusta lähtöisin, mutta kyllä paljon mielummin asun Helsingissä kuin kaukana idässä.
Jos pidät Joensuun kokoisesta kaupungista, niin Lähti hieman isompana voisi olla teille kompromissi asuinpaikkana.
Ei Lahti mikään kompromissi ole Itä-Suomen ja Helsingin välillä. Paitsi ehkä sillä tavalla että kaikilla on yhtä kurjaa.
Ap kirjoitti, että töitä ei löydy miehelle. Hän myös kirjoitti, että asuvat P-K:Saa keskisuuressa kaupungissa. Jos kyse on samasta tapauksesta kuin ennen, niin kaupunki on Lieksa eikä Joensuu.
Vierailija kirjoitti:
Ap kirjoitti, että töitä ei löydy miehelle. Hän myös kirjoitti, että asuvat P-K:Saa keskisuuressa kaupungissa. Jos kyse on samasta tapauksesta kuin ennen, niin kaupunki on Lieksa eikä Joensuu.
Mitä väliä, mikä kaupunki? Ydinasia lienee, että ap haluaa asua siinä kaupungissa missä nyt asuu.
Vierailija kirjoitti:
Helsinki on useimmille ihmisille paras paikka asua tässä pas-kassa maassa. Ainoa paikka, jossa on vähän yritystä olla länsimainen, eurooppalainen kaupunki.
Mihin perustat väitteesi, että se olisi useimmille paras paikka asua? Helsingissä asuu 12% suomalaisista. Hyvin monet käyvät Helsingissä töissä pakon edessä, mutta kulkevat töihin jopa satojen kilometrien päästä, koska eivät halua muuttaa sinne. Ylivoimaisesti useimmat EIVÄT pidä Helsinkiä parhaana paikkana asua.
Voi luoja, olen niin kateellinen sinulle. Itsellä on vielä muutaman kuukautta jäljellä itäisessä Suomesssa ja sitten takais7n pk-seudulle. Ei ikinä enää pois Helsingistä tai Espoosta, paitsi lentokentälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinki on useimmille ihmisille paras paikka asua tässä pas-kassa maassa. Ainoa paikka, jossa on vähän yritystä olla länsimainen, eurooppalainen kaupunki.
Mihin perustat väitteesi, että se olisi useimmille paras paikka asua? Helsingissä asuu 12% suomalaisista. Hyvin monet käyvät Helsingissä töissä pakon edessä, mutta kulkevat töihin jopa satojen kilometrien päästä, koska eivät halua muuttaa sinne. Ylivoimaisesti useimmat EIVÄT pidä Helsinkiä parhaana paikkana asua.
Komppaan! Onko se, että "on yritystä olla länsimainen, eurooppalainen kaupunki", jotenkin onnellisuuden ja parhaan paikan mittari? Pöh, ei mulle ainakaan. Tykkään isoista kaupungeista ja olen asunutkin muutaman vuoden eräässä Euroopan pääkaupungissa, mutta minulle onnellisuus löytyi pienestä paikasta jossain pohjoisemmassa Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja, olen niin kateellinen sinulle. Itsellä on vielä muutaman kuukautta jäljellä itäisessä Suomesssa ja sitten takais7n pk-seudulle. Ei ikinä enää pois Helsingistä tai Espoosta, paitsi lentokentälle.
Mistä olet kateellinen? Sinä olet muuttamassa pk-seudulle omasta halustasi ja toinen ehkä pakon edessä.
Paluu Helsinkiin, sehän on taivas! Helsinki on se paikka, missä kaikki haluavat asua. Ole onnellinen äläkä valita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa Helsinkiin! Lisäämällä asumisbudjettiin sen rahan, joka nyt menee miehesi matkoihin, saatte jo jonkin verran kompensoitua asumiskustannuksia. Helsingissä on paljon todella kivoja vehreitä ja luonnonläheisiä asuinalueita, joissa hinnat eivät ole pilvissä kuten keskustassa. Ja huom! Joukkoliikenne pelaa, joten bensaan ei mene rahaa. Ja pihasta jauhajat, kyllä aika monella esim. Pakilassa, Oulunkylässä, Tapanilassa, Laajasalossa ym. on oma piha! Lapsesi kiittävät myöhemmin päätöstäsi. Oma mieheni on kotoisin Joensuusta ja hänen koko (akateeminen) kaveriporukkansa muutti Helsinkiin heti kun mahdollista. Täällä on Joensuuhun verrattuna niin paljon enemmän mahdollisuuksia, jos on yhtään esim. kansainvälisesti suuntautunut tai kiinnostunut luomaan kunnolla uraa.
Joukkoliikenne eli olet kuin jalkapaketissa sidottuna julkisen liikenteen aikatauluihin ja reitteihin. Kyllä huomaa kuinka vihreiden aivopesu on läpäissyt kansan kun joukkoliikennettä eli omasta liikkumisen vapaudesta luopumista pidetään ihanteellisena.
Kyllä mä ihan vapaasti saan päättää menemiseni, joka päivä voin valita lähdenkö fillarilla, kävellen, ratikalla, bussilla, junalla vai metrolla liikenteeseen.
Minusta on aika väärin, jos ap pakottaa miehensä työttömäksi. Tietenkään työ ei saa olla liian tärkeä asia, joka ohittaisi aina perheen, mutta jos mies nyt jättäytyy työttömäksi ja jää Itä-Suomeen ap:n mieliksi, en ymmärrä kenen etu se on, että miehellä on paha olla työttömänä siellä ja toimeentulovaikeudet vielä lisää ahdistusta ja stressiä.
Jos olisi kyse vaikka Tampereesta, täällä 99% vastaajista kannnustaisi aloittajaa muuttamaan. Mutta kun se on Helsinki...
Vaikea ymmärtää miksi Helsinkiä vihataan niin paljon.
Jos on totuttu pitkiin työmatkoihin niin ei teidän tarvitse Helsinkiin asti muuttaa ja alentaa elintasoa. Muuttakaa johonkin Lahteen kivoihin maisemiin tms. ja käykää pk-seudulla töissä. Saatte suurin piirtein saman elintason kuin nytkin, mutta kumpikin voi elää normaalia elänää. Jos todella saat työtä etelästä, niin tietenkin muutatte. Et voi vaatia parisuhteessa toista ihmistä joustamaan koko ajan. Lapset sopeutuu kyllä. Jos mies ei saa töitä missä asutte, niin ei teidän perheen paikka ole siellä. Itse lahtelaisena tiedän, että täällä asuu paljon pk-seudulla työssäkäyviä, mukavissa järvenranta-asunnoissaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi kyse vaikka Tampereesta, täällä 99% vastaajista kannnustaisi aloittajaa muuttamaan. Mutta kun se on Helsinki...
Vaikea ymmärtää miksi Helsinkiä vihataan niin paljon.
Minä en kannustaisi ketään muuttamaan tuossa tilanteessa, jo lasten vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisi kyse vaikka Tampereesta, täällä 99% vastaajista kannnustaisi aloittajaa muuttamaan. Mutta kun se on Helsinki...
Vaikea ymmärtää miksi Helsinkiä vihataan niin paljon.
Ehkä siksi, että harvan on pakko muuttaa Tampereelle. Helsinkiin taas tosi moni on joutunut muuttamaan pakon edessä, joten siksi siitä on tullut sellainen mörkö.
En siis tekisi mitään mikä vahingoittaisi muita ihmisiä (kuten ryöstöjä), mutta voisin kyllä olla esim. maksamatta veroja valtiolle. Eli repisin elantoni siitä mistä se lähtisi, kuten aikaisemmatkin sukupolvet on tehneet. Oli se sitten salakuljetusta tai pimeää työtä. Kyllähän se ihmisen ja valtion välisen yhteiskuntasopimuksen pitää olla molemminpuolinen. Ei ihmisen tarvitse olla lojaali valtiolle, joka ei pidä hänestä huolta.