Mistä taas motivaatiota lähteä treffeille kuulemaan, että ei ole kemiaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki naiset menettävät mielenkiintonsa ensitreffien jälkeen, niin ehkä teet jotain väärin. Ota huomioon, että nainen voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä kaikesta mitä sanot tai teet treffien aikana, ja saada sinusta väärän kuvan. Esim. jos paikalla on huutavia lapsia ja meteli ärsyttää sinua, nainen voi tulkita sen niin ettet pidä lapsista, vaikka oikeasti olisit vain yliherkkä koville äänille.

Missä treffipaikassa on huutavia lapsia???? name one?

Jos menee treffeille Heselle? Tai johonkin pitsapaikkaan?

Treffit Hesellä???HUUTONAURUA

Eikös tämä ole kätevää? Tekee ruokaostokset prismassa, hakee alkosta juomat ja treffaa deitin Hesellä. Kaikki yhdellä iskulla. Voi mennä myös Buffan tai Presson puolelle. Missäs sinä sitten deittailet? Onko sillä paikalla niin väliä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki naiset menettävät mielenkiintonsa ensitreffien jälkeen, niin ehkä teet jotain väärin. Ota huomioon, että nainen voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä kaikesta mitä sanot tai teet treffien aikana, ja saada sinusta väärän kuvan. Esim. jos paikalla on huutavia lapsia ja meteli ärsyttää sinua, nainen voi tulkita sen niin ettet pidä lapsista, vaikka oikeasti olisit vain yliherkkä koville äänille.

Missä treffipaikassa on huutavia lapsia???? name one?

Puisto, ranta, kahvila, jäätelökioski? 

hmmm...eipä ole näkynyt ainakaan kaivarin rannassa lapsia huutamassa

Jaa. Pyynikin rannassa oli. Onko tosiaan jonkun mielestä hämmästyttävää, että puistoissa ja rannoilla voi olla lapsia? 

Ei ole kokemusta kovinkaan monesta miehestä, mutta se kemia luodaan eikä odoteta, tipahtaisiko se taivaalta. Tietysti ei aina kolahda siltikään, mutta on edes yritetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

BBBS kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi te ulisijat ette tee mitään sille parittomuudelle? Aika moneen kertaan on sanottu, että menkää harrastukseen, jossa sukupuolijakauma on selkeästi sellainen, että vastakkaista sukupuolta on paljon enemmän. Ihan varmasti jos yritätte löydätte jonkin siedettävän kiinnostavan lajin, jossa pystyisitte käymään sen vuoden-pari. Menkää mukaan yhdistykseen ja sen tapahtumiin, ihan varmasti paranee mahdollisuudet tavata itselle sopiva. Sitten tutustutte ihmisiin ihan rauhassa, mitään roolia etsimättä, ilman epätoivoa. Ihan varmasti siellä on joku vastaavasti ujo ja vähän sosiaalisesti osaamaton, joka tökkäisi deittailun keinotekoisessa maailmassa, mutta paljastuisi kiinnostavaksi tyypiksi kun häneen rauhassa tutustuisi.

Mutta ei, yhtään ei saata vaivautua, jatketaan Tinder/baari-linjalla, vaikka selvästi on kokemus, että ei toimi. Vuodesta toiseen.

Menkää siedettävään harrastukseen jossa on paljon vastakkaista sukupuolta ja olkaa siellä vuosi pari niin kyllä sieltä joku löytyy - siis mitä veetua? Jos Mä menen vaikka partioon missä on paljon poikia niin ei kai sieltä ketään Perfect Matchiä löydy kun ne muut tykkää siitä metsätouhusta ja minä oikeasti en?

Niinkö siinä luki? Jos inhoat metsää, niin mene sisäharrastukseen. Jos omat harrastuksesi ovat jotakin pitsinnypläystä, etkä yhtään voi joustaa, niin ole sitten yksin. Mutta älä ulise.

Kyllä se harrastus pitää kiinnostaa ihan muuten vaan eikä sen takia, että onko siinä harrastuksessa vastakkaista sukupuolta. Mun mielestä ihan älytön ajattelutapa että lähtisin johonkin harrastukseen joka ei kiinnosta.

M35

Niin kun se tarkoittaa vaivautumista. Kuitenkin onnistunut puolisovalinta on elämän suurimpia ratkaisuja ja antaa paljon onnellisuutta. Mutta ei, ei tietenkään kannata TEHDÄ mitään parantaakseen omaa asemaa, mieluummin jatkaa ulinaa vaan , yhyy kun kukaan ei tule kotoa hakemaan, ei kukaan rakasta ja yhyy, ei ole itsetuntoakaan. Mutta ei käytä minuuttiakaan että TEKISI asialle jotakin.

Kun harrastusvaihtoehdot ovat loputtomat: On sata lajia erilaista liikuntaa, yhdistyksiä, musiikkia, puutarhanhoitoa, ruuanlaittoa, kulttuuria, eläimiä, ihmisten auttamista, muunlaista vapaaehtoistoimintaa, veneilyä, historiaa, käden taitoja. Varmasti tuhat vaihtoehtoa, mutta kun ei voi. Niinpä.

Itse harrastan moniakin juttuja, mutta se kun ei tarkoita että niissä tapaisi vapaita naisia. Mun kiinnostuksen kohteet on nyt vaan semmosia ettei ne naisia pahemmin kiinnosta ja kuntosalilla en tosiaan ala ketään lähestymään, siellä ollaan treenaamassa.

M35

Näin hiukan off topic -kommenttina täytyy todeta, että aktiiviset kuntosalikävijät varmaan luisuu helposti parisuhdemarkkinoiden ulkopuolelle, kun vapaa-ajasta iso osa kuluu treenatessa ja treeneistä palautuessa eikä salilla kehtaa (ihan syystäkin) lähestyä muita ihmisiä. 

Pitäisi kehitellä joku kuntosalikävijöiden oma äppi, jossa kävijät voisivat treenien ulkopuolella purkaa ajatuksia ja ottaa kontaktia toisiinsa. Kyllä itsekin näen salilla välillä ihan syötävän hyvännäköisiä ja hiukan yksinäisen oloisia nuoria miehiä, mutta kun ei treenitilassa kehtaa tai jaksa ottaa kontaktia keneenkään. Ärsyttäisihän se muitakin, jos siellä alkaisi jotain bondaamiskeskustelua vetämään.

Tule vain juttelemaan, minusta olisi kivaa. Kaikilla muilla on kuulokkeet tai sitten ovat porukalla ja jauhavat omia juttujaan kovaan ääneen

eri

Just oli täällä ketju, jossa suurin osa ihmisistä oli sitä mieltä, että salilla treenataan eikä haluta muilta huomiota.

Suurin osa vastaajista lienee naisia?

Todennäköisesti. Monet kertoivat myös välttävänsä paikkoja, joissa on myös miehiä treenamassa, jotta saa olla rauhassa.

Ehkä salilla pitäisi ottaa käytäntöön joku "saa häiritä" -rannekkeen käyttö. Itse en ainakaan naisena häiriinny, jos joku tulee juttelemaan, enkä jaksa käpertyä minnekään "women only" -alueelle. Sitähän voi sitten kohteliaasti sanoa ei, jos ei kiinnosta juttelu treenauksen ohessa. Mut veikkaan, et monelle naiselle tekee tosi tiukkaa toisen seurasta kieltäytyminen ja sen vuoksi he mieluummin haluavat eristäytyä kokonaan. 

tttttttttt kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esitä kysymyksiä. Ole kiinnostunut toisesta. Avaa ovet ja tarjoa kahvit tms. Johda tilannetta, ehdota tekemistä ja esitä suhteellisen itsevarmaa. Sano toiselle jokin pieni kehu "kauniin väriset hiukset". Kosketa naista huomaamatta esim käsivarresta. Älä valita mistään ja ole huumorintajuinen. Siistit vaatteet päälle ja perus hygienia.

Kaikki miehet eivät tietenkään ole alfoja mutta ota huomioon etteivät kaikki naisetkaan ole. Etsi samalta hyllyltä löytyvä nainen. Nuorena useimmat metsästävät alfaa mutta vanhemmiten realismi johtaa oman tasoisen syliin. Toivoa on.

"Kosketa naista huomaamatta esim käsivarresta"

Parempi kuitenkin kysyä ensin lupa koskemiseen.

Naiselle voi avata oven, ja ohjata häntä kevyesti ohimennen kädellä, (mutta ei tietenkään takapuolesta. )

Samoin voi olla kevyt kosketus auttaessa takkia tai tuolia. Kohtelias ja kunnioittava.

Tuo kosketus ei ole hikinen käsi joka mukaohimennen jää lepäämään kuumana iholle jossain päin vartaloa, teeskennellen ettei ollut tarkoitus vain päästä vähän käpälöimään.

No mitä se muka on paitsi teeskentelyä että pääsisi (myöhemmin)käpälöimään?

Käsivarsikosketteluhan on jokaisen pelimiesoppaan vinkki jonka avulla päästään etenemään kohti intiimimpiä paikkoja.

Käytännössä kaikki playerit harrastavat tuota ja naisen "ohjaamista" koko ajan.

Kyllä kevyt kosketus juuri esim. käsivarteen (kiinnostuksen osoitukseksi) on ihan ok. Ihan riippumatta mitä pelimiehen vinkit on. Eiköhän ne pelimiehet vinkkinsä ole ottaneet ihan tosielämän esimerkeistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi te ulisijat ette tee mitään sille parittomuudelle? Aika moneen kertaan on sanottu, että menkää harrastukseen, jossa sukupuolijakauma on selkeästi sellainen, että vastakkaista sukupuolta on paljon enemmän. Ihan varmasti jos yritätte löydätte jonkin siedettävän kiinnostavan lajin, jossa pystyisitte käymään sen vuoden-pari. Menkää mukaan yhdistykseen ja sen tapahtumiin, ihan varmasti paranee mahdollisuudet tavata itselle sopiva. Sitten tutustutte ihmisiin ihan rauhassa, mitään roolia etsimättä, ilman epätoivoa. Ihan varmasti siellä on joku vastaavasti ujo ja vähän sosiaalisesti osaamaton, joka tökkäisi deittailun keinotekoisessa maailmassa, mutta paljastuisi kiinnostavaksi tyypiksi kun häneen rauhassa tutustuisi.

Mutta ei, yhtään ei saata vaivautua, jatketaan Tinder/baari-linjalla, vaikka selvästi on kokemus, että ei toimi. Vuodesta toiseen.

Tai valitkaa työpaikka alalta jossa sukupuolijakauma on eduksenne. Siellä on helppo tutustua useampaankin ihmiseen aivan viattoman viitekehyksen alla. Ja helppo peruuttaa suhteesta jos joku ei vaikutakaan niin lupaavalta kuin etäämmältä luuli.

Mä olen sairaalassa töissä jossa 95% naisia työntekijöinä mutta edelleenkään ei auta kun naama ja pituusgeenit ei ole sattuneet kohdalleen..

Kaikki on tasosta kiinni.

Vierailija kirjoitti:

ghdfhdh kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä olevussa keskusteluissa on kaksi ääripäätä, johon en sovi kumpaankaan. Eli miehenä saadaan joko loputtomasta deittejä ja siitä seuraava aktiviteettejä tai sitten ei saada deittejä ollenkaan.

Itse pääsen deiteille hyvin usein, mutta vain aina kuullakseni, että olet mukava oli kiva, mutta ei ole kemiaa. Koko sanasta kemia on tullut kyllä ihan ykkös inhokkini. Miten niin lyhyeen sanaan saa mahtumaan, niin täys tyrmäyksen minusta miehenä. Onko kohtalotovereita?

Enstekseen, älä mene treffeille jos asenteesi on jo valmiiksi lannistunut. 

Me naiset kyllä haistetaan se ruikuttava mieslapsi aika nopsaan ja silloin tulee sanottua se ettei kemiat kohtaa.

Toiseksi; kuten joku jo sanoikin; ei sinua miehenä tyrmätä vaan mahdollisena kumppanina.

Eli summa summarum: itsetunto kohdilleen, alat pitämään itsestäsi ja vasta sen jälkeen suuntaa naismarkkinoille uudelleen.

Menettämään itsetunto uudestaan.

Mitä itsetunnon menettämistä on siinä että ihminen jota ei itse edes motivoi tavata ei ihastu sinuun?

Käsitätkö tahallasi tai ilkeyttäsi väärin?

AP

Ei en käsitä. Miten itsetunto voi olla kiinni jostain toisesta ihmisestä josta ei ole edes kiinnostunut. Onko tämä vielä joku täysin tuntematon henkilö?

Niin eli väärinkäsitys ja nyt jatkat väärinkäsitystä kirjoituksesta ikäänkuin vallitsevana totuutena. Jos haluaa olla ilkeä, niin mikään täsmennys ei auta mutta täsmennän, halua mennä tapaamaan, mutta monet pakit ovat aiheuttaneet sen , että inhottaa jo etukäteen se hylkäys.

Olen myös mieltä että älä mene. Olet asennoitunut kohtelemaan häntä taas yhtenä treffikumppanina ja vielä negatiivisessa mielessä ja siitä seuraa se "hylkäys".

Mistään hylkäämisestä vaan ei ole kyse jos toista kohtaan ei tunne mitään.

Sama vaan jatkuu. Mikä on motivaatioosi vääristelyyn ja mitä sanottaisiin kiusaamiseksi?

Ap

Hän on sinulle "tuleva hylsynantaja" eli ei yksilö vaan samassa nipussa kaikkien muiden kanssa etkä ole häntä motivoitunut tapaamaan. Nämä on tullut omissa viesteissäsi.

Minusta tuo on ihan normaalia, että itseluottamus on tuolla tasolla, mutta periaatteessa se ei estä mitään, jos se treffikumppani vain näkee hyviä ominaisuuksia ihmisessä ja päättää kiinnostua niiden perusteella.

Treffailu on miehelle numeropeliä, jossa ei paljon pääse ylpistymään ja pieni altavastaajan asema on aina olemassa. Itseluottamusta voi toki saada muista onnistumisista, mutta ne eivät suoraan muutu menestykseksi omien tarpeiden tyydyttämisessä. Realismi iskee helposti päälle, vaikka yrittäisi kuvitella olevansa lahja vastakkaiselle sukupuolelle kuten melkein kaikki naiset saavat ajatella olevansa. Jos taas mies ajattelee lähtökohtaisesti onnistuvansa, sitä ei saa mitenkään verbalisoida, koska sitten mies olisi ylimielinen ja suuruudenhullu.

Noiden tosiasioiden valossa ei ole minusta mielekästä, että tuota maalitolppaa lähdetään siirtämään ja puhumaan henkimaailman juttuja siitä, miten nainen muka näkee yhden tai toisen asian ja miksi juuri sen naisen pitäisi olla uniikki hiutale miehelle, eikä todennäköinen pettymys, kun se mieskin on naiselle vain yksi tuhannesta tinder-tykkääjästä samalla viikolla.

Treffailu on numeropeliä. Kukaan ei saa olla uniikki toiselle. Tässä nyt lisää syitä miksi ei yksiä treffejä pidemmälle mennä.

Numeropeli tarkoittaa sitä, että pitää tavata sata tyyppiä että löytää sen yhden uniikin. Eli reippaasti vaan treffeille.

onneksi miehet eivät ole yhtä nirsoja muuten menisi sata uniikkia miestä ennen kuin kelpaisisit miehelle eli yhteensä keskimäärin 10000 treffiä.

Itse asiassa olen mies ja ymmärrän matematiikan päälle. Ehkä pitää tarkentaa sen verran, että minä puhuin normaalista parinhausta, jossa molemmat osapuolet etsivät aitoa ihastusta, en tarkoittanut siis teidän kelpuuttajamiesten versiota, jossa otetaan kuka tahansa akka joka suostuu, kunhan saa jonkun. Normaalissa versiossa kumpikin osapuoli haluaa siis löytää sen erityisen, joten todennäköisyydet ovat kieltämättä huonommat ja sen takia pitää treffeillä rampata ahkerasti. Kelpuuttajamiesten on itse asiassa helpompi löytää kumppani, tosin huonona puolena on sitten se että nainen huomaa jossain vaiheessa ettei miehellä ole mitään erityisiä tunteita häntä kohtaan ja lisäksi mieskin kyllästyy ja kohtelee naista huonosti ja tämä kaikki johtaa onnettomaan suhteeseen ja yleensä eroon.

Vierailija kirjoitti:

Johtuukohan kemian puute käyttämistäsi hajusteista. Ainakin minulla se miehen tuoksu vaikuttaa paljon.

  Minulle vaikuttaa se naisen tuoksu paljon. Ikävä kyllä, suuri osa naisista peittää oman tuoksunsa suuriin määriin keinotekoisen hajuisiin aineisiin. En tässä tarkoita että hielle ja p*skalle pitäisi haista, puhtaalle voi tuoksua ilman noita karmeanhajuisia aineitakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ghjfgjfgh kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon mä ainakin naisena saanut treffien jälkeen kuulla, että mies ei halua uudestaan tavata, koska "jotain puuttuu", ei tuntenut että välillämme olisi ollut kemiaa tai että meillä olisi tarpeeksi yhteistä yms. Joskus olen ollut samaa mieltä ja joskus en, mutta minkäs teet jos ei toista kiinnosta. Uutta treffikumppania sit vaan etsimään.

Mistä sinä saat motivation mennä teilattavaksi?

AP

Millä tavalla se on teilaamista, että joku ei ihastu sinuun? Itse en ihastu miehistä kuin ehkä yhteen sadasta tai paljon harvempaan. Ei niissä muissa mitään vikaa ole. Niihin vain en ihastu.

Niin, miesten täytyisi vain hyväksyä se tosiasia, että naiset eivät ihastu läheskään yhtä helposti ja usein kuin miehet.

Tästä melkein pitäisi varoittaa. Oikeasti jos vain joka sadas mies nappaa, niin se on miehelle ihan turha lähteä yrittämäänkään. Itse asiassa kerran yksi tinder-keskustelussa sanoi, että hän on hyvin nirso ja on käynyt monet treffit eikä kukaan mies ole kiinnostava, oli oikein hyvä varoitussignaali ja peruin treffit. Ei nyt hitto jos muutenkin saa pakit " ei nirsoilta" niin ole mitään järkeä läheteä jonkun 1/100 tyypin kanssa kokeilemaan. Joku vastuu sentään pitää naisillakin olla toisten ajan tuhlaamisessa.

Höh, minä olisin tuonkin kanssa treffeille lähtenyt, sittenhän sen olisi nähnyt ja kuka tietää mitä sieltä olisi vielä syntynyt. En minä sellaista naista haluaisikaan, jolle kelpaa joka toinen jantteri, haluan olla erityinen.

Näin mututuntumalta heittäisin, että tällä asenteella liikenteessä olevat miehet yleensä pärjäävät naisten kanssa paremmin kuin keskivertomiehet. Myös naisen voi saada kiinnostumaan esittämällä vähemmän kiinnostunutta kuin onkaan.

Hyvin ristiriitaisia neuvoja naisilta tulee. Taannoin toisessa keskustelussa nainen sanoi, että kiinnostuminen kannattaa osoittaa selvästi, koska muuten nainen saattaa kuvitella ettei mies ole kiinnostunut ja homma lässähtää siihen.

Jalostaisin tuota ehkä vielä sillä tavalla, että:

1) Kannattaa jollain tavalla ilmaista naiselle kiinnostusta, koska muuten et välttämättä ole edes hänen tutkassaan

2) Ei kannata kuitenkaan seurata naista kuin koiranpentu, vaan mieluummin anna sen näkyä että sinulla on muutakin tekemistä ja asioita, ehkä treffejäkin, jotka vaativat huomiotasi ja aikaasi. Eli do your own thing niin sanotusti. Tällainen mies on kiinnostavampi kuin kukkapuskan kanssa naista seuraileva epätoivoinen tossu.

Monesti venäläiset miehet laittaa parfyymiä niin paljon ,että myrkyn haju jää leijumaan puoleksi tunniksi kun ovat poistuneet.

Tuoksu on ihana kun sen aistii läheltä ja se sekoittuu miehen omaan ihanaan ominaistuoksuun...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esitä kysymyksiä. Ole kiinnostunut toisesta. Avaa ovet ja tarjoa kahvit tms. Johda tilannetta, ehdota tekemistä ja esitä suhteellisen itsevarmaa. Sano toiselle jokin pieni kehu "kauniin väriset hiukset". Kosketa naista huomaamatta esim käsivarresta. Älä valita mistään ja ole huumorintajuinen. Siistit vaatteet päälle ja perus hygienia.

Kun suht uusi tuttavuus alkaa yllättäen kosketella "huomaamatta" vähän sinne sun tänne pieniä hipaisuja, päättelen, että taas on jotain pelimieskirjaa lueskeltu ja tiedän, mihin homma on menossa. En suosittele.

Kannattaa huomata, että nämä asiat tulevat myös ihan luonnostaan. Jos kokee toisen puoleensavetävänä niin häntä tekee mieli koskettaa. Koskettamisella taas on tärkeä merkitys lähentymisessä ja se on ihan luonnollista. Ongelma tulee ehkä sitten, kun tätä asiaa käytetään tietoisesti mainpulointiin pelimiesoppien mukaisesti. En tiedä voiko näitä erottaa toisistaan, mutta ei kannata lähteä sillä väärällä asenteella, että kaikki pieni kosketus on automaattisesti pelimiesliikkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiseen kulttuuriin ei istu tällainen amerikasta tuotu deittikulttuuri. Deittailun tarkoituksena EI OLE päästä sänkyyn, tai löytää elämänkumppani, ellei sitä tapahdu ns. vahingossa. Deittailun tarkoitus on ajanviete uusien tyyppejen kanssa, joista tulee, tai on tulematta ystäviä/tuttavia/rakastajia/aviopuolisoita, tai sitten vain ihan leffaseuraa. Ei siis ole olemassa mitään tinderiä joista miehen on saatava jossain vaiheessa pilltsiä, tai naisen saatava aviomies, että kun vain tosi kovasti panostaa tinderiin, niin sieltä löytyy se asia joka korjaa minun puutteeni, on ne sitten päässäni tai jalkovälissä. Ei tinderissä ole tällaisia takeita. Amerikassakin se puoliso löytyy muualta kuin deittailuista. Yhteisestä harrastuksesta/töistä/opiskeluista/lähikahvilan myyjästä/ kaverin kautta, ihan niin kuin täällä suomessakin. Amerikkalaiset vain ovat ulospäinsuuntautuneita ja sosiaalisia ihmisiä, jotka tykkäävät laajentaa tuttavapiiriään. Heille deittailu sopii, suomalaiselle ei, koska täällä ollaan heti sydänverellä mukana, ja laajennettu itsemurha mielessä, jollei vastapuoli ole samalla meiningillä liikenteessä.

Ihan sama mitä amerikoissa ajatellaan asioista. Sitä paitsi kyllä sielläkin deittalussa kaikesta huolimatta on kyse potentiaalisen kumppanin hakemisesta. Kavereita on ihmisillä jo ennestään, ei niitä tarvitse netistä etsiä. Ainoa ero on siinä asenteessa, ettei treffejä oteta niin kuolemanvakavasti ja mietitä jo sukuhautoja, vaan pidetään rennosti hauskaa ja katsotaan syntyykö bonusfiiliksiä. Ajatellaan, että voi olla hauska ilta toisen kanssa vaikka kipinät eivät lentäisikään. Suomessa ajatellaan, että p*ska ilta, epäonnistuminen, taaskaan en saanut kumppania.

Loppujen lopuksi on oikeastaan ihan sama, minkä takia hakeudutaan ihmisten seuraan, koska mitä enemmän sitä tekee niin sitä suuremmaksi kasvaa myös mahdollisuus löytää toisista ihmisistä sitä mitä olet hakemassa, oli se mitä vain.

Mä olen kaunis, hyvävartaloinen, huumorintajuinen, akateemisesti koulutettu nainen, joka tykkää puhua politiikasta ja arvoista, mutta useimmiten kuitenkin nauraa ja "höpsötellä." Minua ovat aina tavoitelleet nimenomaan seurustelumielessä sellaiset miehet, joita itsekin ensisilmäyksellä tavoittelisin: hyvännäköiset, mutta älykkäät ja mukavat.

Olen käynyt lukemattomia kertoja treffeillä TODELLA hyvännäköisten, pitkien ja klassisesti komeiden miesten kanssa, jotka ovat akateemisesti koulutettuja tai esim. lääkäreitä. Joka ikinen näistä mihistä on muodollisesti täyttänyt kaikki boksit ja kaikki ovat olleet mukavia, ihania ihmisiä. Siis joka ikinen. En ole ikinä edes vahingossa törmännyt niihin renttuihin, joista joskus puhutaan.

Tästäkin huolimatta joka ikinen kerta olen joutunut sanomaan, että olet mukava, mutta kun ei vaan ole kemiaa. Sitä voi olla vaikka kuinka hyvännäköinen, varakas, kaikinpuolin mukava ja fiksu ja naisia kunnoittava, mutta jos ei vaan klikkaa niin ei klikkaa.

Lopulta löysin sen oman mieheni, joka ei ole varakas tai korkeastatuksinen, mutta se ainoa ihminen, jonka seurassa todella viihdyn. Tarkoin sanoa, että ei se vika teissä ihan oikeasti ole. Jos ei klikkaa, niin ei klikkaa.

On kyllä todella creepyä jos joku menee harrastamaan jotain vain iskeäkseen naisia. En suosittele, kyllä olisi hyvä olla jotain muutakin motivaatiota siihen harrastukseen. Sitä paitsi uskon että naisetkin haistavat jos miestä ei edes kiinnosta se harrastus yhtään. Jossain komediasarjassa nämä.

Mielestäni harrastuksen aloittaminen naisen saamisen vuoksi kielii vahvasta epätoivoisuudesta, ja epätoivo jos mikä on vahva turn-off. Miehet jotka yrittävät saada seuraa keinolla millä hyvänsä ovat vähemmän kiinnostavia kuin sellaiset miehet jotka tulevat toimeen omillaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä olevussa keskusteluissa on kaksi ääripäätä, johon en sovi kumpaankaan. Eli miehenä saadaan joko loputtomasta deittejä ja siitä seuraava aktiviteettejä tai sitten ei saada deittejä ollenkaan.

Itse pääsen deiteille hyvin usein, mutta vain aina kuullakseni, että olet mukava oli kiva, mutta ei ole kemiaa. Koko sanasta kemia on tullut kyllä ihan ykkös inhokkini. Miten niin lyhyeen sanaan saa mahtumaan, niin täys tyrmäyksen minusta miehenä. Onko kohtalotovereita?

Enstekseen, älä mene treffeille jos asenteesi on jo valmiiksi lannistunut. 

Me naiset kyllä haistetaan se ruikuttava mieslapsi aika nopsaan ja silloin tulee sanottua se ettei kemiat kohtaa.

Toiseksi; kuten joku jo sanoikin; ei sinua miehenä tyrmätä vaan mahdollisena kumppanina.

Eli summa summarum: itsetunto kohdilleen, alat pitämään itsestäsi ja vasta sen jälkeen suuntaa naismarkkinoille uudelleen.

Menettämään itsetunto uudestaan.

Mitä itsetunnon menettämistä on siinä että ihminen jota ei itse edes motivoi tavata ei ihastu sinuun?

Näinpä. Jos itsetunto on kiinni siitä, ettei tuntematon ihminen ihastu, niin sillon se vika on siinä liian hatarassa itsetunnossa. Se vaan on epäviehättävää. Ihan kaikin puolin, ei pelkästään parisuhdeasioissa.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen kaunis, hyvävartaloinen, huumorintajuinen, akateemisesti koulutettu nainen, joka tykkää puhua politiikasta ja arvoista, mutta useimmiten kuitenkin nauraa ja "höpsötellä." Minua ovat aina tavoitelleet nimenomaan seurustelumielessä sellaiset miehet, joita itsekin ensisilmäyksellä tavoittelisin: hyvännäköiset, mutta älykkäät ja mukavat.

Olen käynyt lukemattomia kertoja treffeillä TODELLA hyvännäköisten, pitkien ja klassisesti komeiden miesten kanssa, jotka ovat akateemisesti koulutettuja tai esim. lääkäreitä. Joka ikinen näistä mihistä on muodollisesti täyttänyt kaikki boksit ja kaikki ovat olleet mukavia, ihania ihmisiä. Siis joka ikinen. En ole ikinä edes vahingossa törmännyt niihin renttuihin, joista joskus puhutaan.

Tästäkin huolimatta joka ikinen kerta olen joutunut sanomaan, että olet mukava, mutta kun ei vaan ole kemiaa. Sitä voi olla vaikka kuinka hyvännäköinen, varakas, kaikinpuolin mukava ja fiksu ja naisia kunnoittava, mutta jos ei vaan klikkaa niin ei klikkaa.

Lopulta löysin sen oman mieheni, joka ei ole varakas tai korkeastatuksinen, mutta se ainoa ihminen, jonka seurassa todella viihdyn. Tarkoin sanoa, että ei se vika teissä ihan oikeasti ole. Jos ei klikkaa, niin ei klikkaa.

Anna kuin arvaan.

Oma miehesi on pitkä ja komea?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi te ulisijat ette tee mitään sille parittomuudelle? Aika moneen kertaan on sanottu, että menkää harrastukseen, jossa sukupuolijakauma on selkeästi sellainen, että vastakkaista sukupuolta on paljon enemmän. Ihan varmasti jos yritätte löydätte jonkin siedettävän kiinnostavan lajin, jossa pystyisitte käymään sen vuoden-pari. Menkää mukaan yhdistykseen ja sen tapahtumiin, ihan varmasti paranee mahdollisuudet tavata itselle sopiva. Sitten tutustutte ihmisiin ihan rauhassa, mitään roolia etsimättä, ilman epätoivoa. Ihan varmasti siellä on joku vastaavasti ujo ja vähän sosiaalisesti osaamaton, joka tökkäisi deittailun keinotekoisessa maailmassa, mutta paljastuisi kiinnostavaksi tyypiksi kun häneen rauhassa tutustuisi.

Mutta ei, yhtään ei saata vaivautua, jatketaan Tinder/baari-linjalla, vaikka selvästi on kokemus, että ei toimi. Vuodesta toiseen.

Tai valitkaa työpaikka alalta jossa sukupuolijakauma on eduksenne. Siellä on helppo tutustua useampaankin ihmiseen aivan viattoman viitekehyksen alla. Ja helppo peruuttaa suhteesta jos joku ei vaikutakaan niin lupaavalta kuin etäämmältä luuli.

Ette kai te nyt ihan tosissanne usko, että joku suunnittelee työuransa sen mukaan, mistä olisi jotenkin teoreettisesti helpompi löytää seuraa? Tai edes aloittaa jonkun harrastuksen joka ei oikeasti kiinnosta? Älkää olko naurettavia.

Mikä vika Tinder/Baari -kombossa on? Niissä on niitä ihan samoja tavallisia ihmisiä kuin työpaikoilla ja harrastuksissakin. Kai se on parempi hakea seuraa niistä paikoista joissa itsekin luontevasti kulkee, siellä on luultavasti samanhenkistä porukkaa. Itse olen saanut baarista kolme parisuhdetta ja viimeisin on Tinderistä.

Ongelmat ovat joillakin ihmisillä pikemminkin kokonaisvaltaisia tällä saralla. Toiset löytävät kumppanin mistä vaan ja toisilla se on kiven takana, vaikka miten olisi teoreettiset mahdollisuudet kohdillaan tietyssä paikassa.

gtegfgdfsgdfg kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No siirry lähestymään kiinnostavia tyttöjä livenä.

En ymmärrä tätä nykyistä Tinder-virtualismia. Eihän sieltä ole mahdollista löytää ketään kivaa, koska mahdollisuus löytää potentiaalinen kumppani on minimaalinen. Toisesta voi aina löytää jotakin, mikä ei miellytä. Kuvaa voi manipuloida, tekstistä ei näy ihmisen ääni, olemus, tuoksu, tyyli tai eleet.

Eli kehoitan siirtymään siihen, että kulkee kotimökkinsä sijaan ihmisten ilmoilla ja lähestyy heti kiinnostavantuntuista tyyppiä, kun sellaisen näkee. Ei siinä mitään menetä, vaikka sitä toista ei kiinnostaisikaan tai tämä olisikin varattu. Sellainen ei ole noloa, vaan aktiivista onnen tavoittelua. Ja lisäksi se imartelee sitä kohdetta, joka ei kehtaa ruveta lähestyjälle huutamaankaan.

Nyt tsemppiä - jos ei yritä, ei voi saadakaan. Nyt on muutenkin paras aika pokailla, kun on kesä ja ihmiset liikkellä ja iloisia.

Kyllä se vaan on tosi noloa lähestyä livenä aivan satunnaisesti ihmisiä, joista suurin osa on varattuja tai eivät etsi seuraa muuten vaan. Tinderissä kaikki nuo harhalaukaukset karsiutuvat pois, eli se on paljon tehokkaampaa jos aikoo kumppanin löytää.

Ei ole noloa, ei sitä niin vakavasti tarvitse ottaa.

Mua on lähestynyt kadulla, baarissa ja kirjastossakin nuorukaisia. Ovat vaan tulleet juttusille ja kyselleet kahville. Yksi raahasi käsivarresta mukaansa (”Nyt lähet mun mukaani!”), olimme humalassa.

Minä olen varattu ja rouvakin jo, mutten ottanut näitä lähestymisiä mitenkään negasti. Sanoin, kuinka asiani ovat ja toivotin hyvää jatkoa hymyssä suin. En usko, että nämä kundit mitenkään maan rakoon vaipuivat - ihan hyvillä mielin erottiin. Mitä väiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas näkyy naisten ja miesten tyypillinen ero.

Nainen, joka ei pääse uusille treffeille kohauttaa olkiaan ja toteaa, että en vaan löydä ketään. Yritänpä uudelleen, tai pidän taukoa.

Mies närkästyy. Hän katkeroituu koko naissukupuolta kohtaan, ja alkaa miettiä miten epäreiluja naiset on ja kehitellä ihme teorioita naisten mieltymyksistä. Hänet on mielestään lytätty miehenä, itsetunto on pilalla.

Näin hän varmistaa, ettei jatkossakaan ole suosiossa.

Voi voi.

Mutta tietenkään ja onneksi kaikki miehet eivät päädy katkeruuden ja naisvihan kehään.

Sen sijaan yhtään naista en ole tavannut, joka tivaisi kiukkuisena miehiltä heidän salattuja tekosyitään, ja alkaisi haukkua koko sukupuolta. Nainen etsii vikaa itsestään tai toteaa vain että ei onnistunut - vielä.

Jos edes yksille treffeille pääsy olisi naisille edes puoliksi yhtä vaikeaa kuin miehille, niin alkaisi naistenkin huoleton ja leppoisa asenne muuttua.

Niin kuin se 1/100:sta deittailija. Deittiä puskee ovista ja ikkunoista ja nainen vaan lokkeilee miesten kustannuksella. Ei ihme että naiset haluaa jenkkityylistä deittailua, sehän on ihan tulonsiirtoa miehiltä naisille. Mukava käydä kilpailuttamassa aina uusia ja uusia miehiä.

SUN ei ainakaan kannata vaivautua treffeille.

Olet jäärä, joka ei ymmärrä muuta, kuin päänuppiinsa luutuneet asenteet.

Tapasi puhua naisista ilkeästi ja yhtenäisenä massana kertoo kaiken.

Jatka nettimisujen ihailun parissa tai lähde filkkuihin ostoksille!

Vierailija kirjoitti:

Miksi te ulisijat ette tee mitään sille parittomuudelle? Aika moneen kertaan on sanottu, että menkää harrastukseen, jossa sukupuolijakauma on selkeästi sellainen, että vastakkaista sukupuolta on paljon enemmän. Ihan varmasti jos yritätte löydätte jonkin siedettävän kiinnostavan lajin, jossa pystyisitte käymään sen vuoden-pari. Menkää mukaan yhdistykseen ja sen tapahtumiin, ihan varmasti paranee mahdollisuudet tavata itselle sopiva. Sitten tutustutte ihmisiin ihan rauhassa, mitään roolia etsimättä, ilman epätoivoa. Ihan varmasti siellä on joku vastaavasti ujo ja vähän sosiaalisesti osaamaton, joka tökkäisi deittailun keinotekoisessa maailmassa, mutta paljastuisi kiinnostavaksi tyypiksi kun häneen rauhassa tutustuisi.

Mutta ei, yhtään ei saata vaivautua, jatketaan Tinder/baari-linjalla, vaikka selvästi on kokemus, että ei toimi. Vuodesta toiseen.

Minusta tämä on huono neuvo. Ei kannata esittää mitään eikä varsinkaan esittää olevansa kiinnostunut ja innostunut jostain harrastuksesta/tekemisestä, jos sitä ei aidosti ole. Kaikkein parhaimman tuloksen saa olemalla aidosti sitä mitä on ja etsimällä kumppania, jota kiinnostaa edes jokseenkin samat asiat. Jos pitää eräilystä ja kalastamisesta, kannattaa etsiä kumppani, joka pitää luonnossa liikkumisesta yhtä lailla. Ja treffejä kannattaa ehdottaa silloin vaikka laavulle, tai viedä deitti veneilemään jollain soutuveneellä. Kannattaa tehdä niitä asioita, mistä itse pitää ja etsiä kumppania, joka täydentää näitä asioita.

Jos pitää nopeista autoista, tredikahviloista, golfista, kuntosalista, rullaluistelusta, tietokoneella pelaamisesta, niin sitten tekee edellä mainittuja asioita ja vie deitin edellä mainittujen harrasteiden pariin. Kaikki käy ja persoonattomuus, eli suomeksi sanottuna ihminen jolla ei ole omaa identiteettiä eikä omaa minuutta ei kiinnosta kuin persoonaltaan häiriintyneitä ihmisiä. Jos haluaa löytää elämänsä kumppanin, niin ihan ensiksi pitää pysähtyä peilin eteen ja kysyä, kuka minä olen ja mitä minä haluan? Mistä minä elämässäni nautin ja mitkä asiat haluaisin jakaa kumppanin kanssa? Ihan kiva ei vain toimi pidemmän päälle eikä se, että kunhan on joku joka tykkää ja on edes joskus kiva.

Olin aikoinaan itse tuollainen vailla omaa persoonaa ja identiteettiä oleva nainen. Oma vetovoimani ja viehättävyyteni kasvoi vasta silloin, kun selvitin itselleni sen, kuka olen ja mitä elämältä haluan. Nykyään huomaan, että näin ”vanhana akkanankin” (32-vee) saan kiinnostusta kaikenlaisilta miehiltä, niiltäkin, joiden kanssa minulla ei ole juuri mitään yhteyttä. Ja yhdistän tämän nimenomaan hyvään itsetuntemukseen ja siihen, että olen aidosti ja täysillä juuri sitä mitä olen. Se viehättää ja kiinnostaa ihmisiä: aitous, rehellisyys ja itsetunto. Ei mikään pelailu ja itsensä muokkaaminen kaikkien maailman ihmisten mukaiseksi.