Uskomatonta. Soitin ystäväni, joka haluaa kuolla puolesta päivystykseen ja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi huomionhaku on tässä aiheessa ihan myrkkyä monelle? Jumaliste, jos psykkisesti sairas ihminen käyttää äärimmäisiä keinoja saadakseen huomiota, niin hän todellakin tarvitsee sitä. ei se ole mikään käppäisen hoitajan oma sherlock-mysteeri, joka ratkeaa diagnosoimalla vaan potilalle huomiontarpeen. Joku syy siihen on. Onko se sitten akuutti ahdistus, pershärö, skitsofrenia, epätoivo ja pelko tai mikä vaan, niin syy sille on ja se ihminen tarvitsee siihen apua. 

 

Se huomionhakuisuus on äärimmäisen raskasta läheisille, varsinkin kun se on jatkuvaa. Esim. kun ihminen soittaa ja laittaa monta kertaa päivässä viestiä tms. Siinä on myös sen läheisenkin mielenterveys helisemässä. Ketään ei voi sitä paitsi pelastaa vastoin tahtoa. On niitä, jotka eivät apua halua ottaa vastaan vaan sama rumba jatkuu ja jatkuu. Kukaan ei jaksa olla loputtomasti apu/tuki/turva/pelastaja tällaiselle henkilölle. Pahimmassa tapauksessa siinä sairastuu itsekin. 

En minä vastuuttanut läheisiä. Tiedän mainiosti mistä on kyse, koska olen itse lapsesta asti kuunnellut katteettomia (onneksi) itsemurhauhkailuja vanhemmaltani. Siihen väsyy, eikä tavallisella ihmisellä olekaan keinoja oikeasti auttaa.  Se sairastuu, niin kuin kerroinkin itsestäni. JUURI SIKSI vastuutan ammattilaisia ja koko systeemiä. Läheiset voivat olla aivan rikki ja loppu, eikä kukaan ammattitaho siltikään reagoi, tai ihminen otetaan ehkä viikonlopuksi sisään ja sitten lasketaan taas ulos. Ei pitkän aikavälin hoitoa, vaan jotain perushoitajia ja -lääkäreitä v*ttumaisella asenteella tekemässä vääriä päätelmiä. 

Ketään ei tahdonvastaisesti ihan helpolla hoideta, mutta ei myöskään nostamalla kädet pystyyn ja toteamalla heti kättelyssä, että ei se haluu, ei voi auttaa. Todennäköisesti ei haluakaan ja on erittäin hankala hoidettava aluksi, jopa tosi vihainen, mutta sairaus edellyttää hoitoa. Tiedän monia parantuneita, jotka ovat hyvin iloisia siitä, että ovat elossa, töissä, vanhempia, puolisoita... Kuten minäkin.  

Vierailija kirjoitti:

Säälittävää kilpailla siitä kuka on saanut isoimman trauman :'D

Mikä ihmeen trauma muka edes on lähes vieraan ihmisen kuolema, josta luetaan netistä? Vastaa sitä, että ko. henkilö traumatisoituisi lukiessaan prinsessa Dianan kuolemasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän naapurikerrostalossa joku hyppäsi kahdeksannesta alas. Noin vaan keskellä päivää leikkivien lasten eteen. Onneksi ei kenenkään päälle.

Suren kyllä ihmisen kuolemaa mutta toisaalta ihminen, joka tarkoituksella aiheuttaa traumoja muille,varsinkin lapsille, ei empatiapisteitä saa. Vrt. junan eteen hyppääjät ja rekkaa päin ajajat.

Minä taas nostan hattua kaikille tämmöisille kunhan eivät fyysisesti satuta ketään. Nykyihmiset ovat liian etääntyneitä kuolemasta, kun hyvät luterilaiset vievät itsemurhansakin verhojen taakse. Niin kauan kun hyvään kuolemaan ei saa avustusta, on se tuotava kaikkien nähtäville. Ehkä jossain vaiheessa ihmiset ymmärtävät

Sekopää! Hae itsellesi apua, jooko?

Haluaa kuolla puolesta päivystykseen??

Vierailija kirjoitti:

Säälittävää kilpailla siitä kuka on saanut isoimman trauman :'D

En usko että "näin netissä henkilön viimeiset sanat" pystyy edes muodostamaan ihan valtavan kamalaa traumaa, toisin kun kuolleen elvyttäminen sen jälkeen kun on löytänyt hänet.

Vierailija kirjoitti:

Voitte sanoa mitä ikinä haluatte, mutta minä tiedän että se oli raskasta aikaa ja suuri järkytys nuorelle ihmiselle. En silti ajattele itseäni, vaan häntä.

Ja dissaat kuollutta ihmistä elvyttänyttä vaikka jo netistä viimeisten sanojen lukeminen oli sulle rankkaa, koska....?

Vierailija kirjoitti:

Voitte sanoa mitä ikinä haluatte, mutta minä tiedän että se oli raskasta aikaa ja suuri järkytys nuorelle ihmiselle. En silti ajattele itseäni, vaan häntä.

Minäkin olin nuori! Poikaystävän lisäksi lähti silloin kämppä alta samassa rytäkässä, kun en sen kuluja yksin pystynyt maksamaan.

- Kuolleen elvyttäjä

Saahan sitä itsensä väsyttää kaikenlaisten sekopäiden sanomisten vuoksi vaan kannattaako? Huomiohakuisuutta? Ne jotka oikeasti aikoo eivät huutele

Vierailija kirjoitti:

Saahan sitä itsensä väsyttää kaikenlaisten sekopäiden sanomisten vuoksi vaan kannattaako? Huomiohakuisuutta? Ne jotka oikeasti aikoo eivät huutele

Roskaa! Tuo on vanhentunut ajatus.

Päivystykset on ylikuormitettuja. Se nyt vaan on fakta ja lopputulos on juuri tämä. En tiedä ketä siitä pitäisi syyttää, muttei ainakaan päivystyksen työntekijöitä. Kyllä se vika on ihan jostain muualta lähtöisin. Paljon enemmän täytyisi satsata päivystykseen.

Vierailija kirjoitti:

Haluaa kuolla puolesta päivystykseen??

Tuntuiko pilkku hyvältä? 🤔

No kyllähän itsaria yrittäneetkin viedään lanssilla päivystykseen, mutta yleensä ne pistetään sieltä kotiin akuuteimman tilanteen selvitettyä. Otetaan nyt esimerkki:

Vaikkapa Anna (nimi keksitty) on itsariyrityksissään viiltänyt ranteensa auki. Ranteiden viillot vuotavat verta runsaasti ja Anna kiidätetään ambulanssilla sairaalaan. Annan tilanne on sellainen, että hänet otetaan kiireellisesti vastaan, tehdään arvio, aloitetaan hoito ja valvonta välittömästi.

Mutta.

Kun Annan tila on fyysisesti saatu kuntoon, eli kun haavat eivät enää vuoda verta ja peruselintoininnot on todettu normaaleiksi ja ei ole tarvetta esim. Suonensisäiselle lääkitykselle, niin Anna kotiutetaan. Anna on todennäköisesti hoidossa 1-3 päivää ja sitten kotiutetaan.

Hoksaatteko missä on vika? Eli siinä kun sairaalassa ei hoideta pään sisällä olevia ongelmia vaan ainoastaan ns. Näkyvät ongelmat. Eli jotenkin se Anna täytyisi saada psykiatrisen hoidon pariin.

Päivystys on vain akuutteja tilanteita varten. Siellä ollaan ihan se pieni kaikista akuutein hetki. Ei siellä ketään kauaa pidetä.

Psyk. puoli ja somaattinen puoli terveydenhuollossa eroaa todella paljon. Somaattisella puolella ihan oikeasti hoidetaan vain ja ainoastaan näkyviä terveydellisiä ongelmia. Ja niin sen kuuluukin mennä, koska ei yksinkertaisesti ole resursseja hoitaa potilaita "kokonaisuutena" vaikka se niin olisi tietysti kaikista parhainta. Eli jos olet somaattisella puolella hoidossa ja sulla on lisäksi psyk.taustaa, niin ei ne sitä psyk. Taustaa siellä hoida ollenkaan. Tai no toki saat esim. Vuodeosastolla kyllä mielialalääkkeesi mikäli sellaisia käytössä

Mutta yleisesti siis vain ja ainoastaan niitä somaattisen puolen asioita ja kun ne on kunnossa, niin siirryt kotiin tai jatkohoitoon muualle. Näin se toimii ja joku ylempänä sanoikin jo samaa.

Vierailija kirjoitti:

Sain väliaikatietoja. Tilanne se, että lähtee osastolle lepäilemään. Kuulemma sen verran sekaisin. Menen huomenna selvittämään tilannetta ja soitin myös ystäväni äidille. Ap

Olet hieno ihminen! Ystäväsi on todella onnekas että hänellä on sinut. Minun ystäväni auttoi minua viime kesänä ja hoiti minut osastolle lepäämään. Olin yrittänyt itsemurhaa ja todella epätoivoinen. Hoitoon pääsy oli todella vaikeaa mutta ystäväni teki kaikkensa ja lopulta sain apua. Nyt elämä on alkanut pikku hiljaa sujumaan ja tuntuu että asiani järjestyvät. Paljon tsemppiä sinulle ja ystävällisesi ❤

No jos on ihan oikeasti tosi akuutti tilanne, siis että oikeasti ystäväsi voi tehdä itsellesi jotain vaikka 12h sisällä ja vahingoittaa itseään, niin sitten soitto 112! Kyllä ne ambulanssilla kuskaa päivystykseen hätätapauksissa.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen elossa, en syö psyykelääkkeitä. Suurin osa itsemurhalla uhkailevista on myös hengissä,mutta heihin on tuhlattu kymmeniä tuhansia yhteiskunnan rahoja. Pahimmillaan olen syöttänyt lääkehiiltä ja paikkaillut ranteita samalta potilaalla 21 kertaa! Sitten hän sai pahan bakteeri-infektion (joka ei liittynyt psyyken ongelmiin) ja yllättäen keksi, että juuri siihen hän ei halua kuolla.

Eikös paikkalu ja lääkehiilen syöttäminen kuulu työhösi? Mistä saisit palkkasi, mikäli asiakkaita ei olisi?

Harmi, että kaltaisiasi pääsee psykologisista testeistä läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen elossa, en syö psyykelääkkeitä. Suurin osa itsemurhalla uhkailevista on myös hengissä,mutta heihin on tuhlattu kymmeniä tuhansia yhteiskunnan rahoja. Pahimmillaan olen syöttänyt lääkehiiltä ja paikkaillut ranteita samalta potilaalla 21 kertaa! Sitten hän sai pahan bakteeri-infektion (joka ei liittynyt psyyken ongelmiin) ja yllättäen keksi, että juuri siihen hän ei halua kuolla.

Eikös paikkalu ja lääkehiilen syöttäminen kuulu työhösi? Mistä saisit palkkasi, mikäli asiakkaita ei olisi?

Harmi, että kaltaisiasi pääsee psykologisista testeistä läpi.

Tuollaiset sairaanhoitajat saivat kiitosta Hitleriltä pyörittäessään keskitysleirejä ja tehdessään kokeita "ali-ihmisillä".

Ap, Opettele kirjoittamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen elossa, en syö psyykelääkkeitä. Suurin osa itsemurhalla uhkailevista on myös hengissä,mutta heihin on tuhlattu kymmeniä tuhansia yhteiskunnan rahoja. Pahimmillaan olen syöttänyt lääkehiiltä ja paikkaillut ranteita samalta potilaalla 21 kertaa! Sitten hän sai pahan bakteeri-infektion (joka ei liittynyt psyyken ongelmiin) ja yllättäen keksi, että juuri siihen hän ei halua kuolla.

Eikös paikkalu ja lääkehiilen syöttäminen kuulu työhösi? Mistä saisit palkkasi, mikäli asiakkaita ei olisi?

Harmi, että kaltaisiasi pääsee psykologisista testeistä läpi.

Tuollaiset sairaanhoitajat saivat kiitosta Hitleriltä pyörittäessään keskitysleirejä ja tehdessään kokeita "ali-ihmisillä".

Jonkun mo den työura vauvalla taitaa olla tässä? Vähän vielä jaksaa😉

Tuskin on. Tuohan on historiallinen fakta, että sairaanhoitajilla oli natsi-Saksassa merkittävä roolinsa. Lue Hitlerin raivottaret ja lisää yleissivistystäsi!