Uskomatonta. Soitin ystäväni, joka haluaa kuolla puolesta päivystykseen ja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstalaisten kirjoitustaidoissa olisi parannettavaa....Anteeksi jos et ole kantaväestöä, mutta kantistenkaan kirjoituksista ei saa välillä mitään tolkkua.

Noh, yksi pilkku puuttuu. Tässä pilkun kanssa:

"Uskomatonta. Soitin ystäväni, joka haluaa kuolla, puolesta päivystykseen ja neuvoivat odottelemaan rauhassa huomiseen. Onko tämä nyt ihan asiallista?"

-ei ap

Joo, oikeata suomea, mutta harvoin käytetty ja minusta hieman kömpelö rakenne. Tunnettu myös lauseesta: Hyvää, sanoi mustapartainen mies, päivää.

Ei noita voi verrata. Relatiivipronomini joka viittaa edelliseen sanaan, siksi puolesta ei voi olla siinä välissä, vaan sivulause on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenen tai minkä puolesta se ystävä haluaa kuolla? Päivystyksessä ei oleta ihan vakavasti, jos sanoo, että Kekkosen puolesta.

On se kiva huomata, että vakavassakin paikassa palstalla vitsit lentää. Jos oma ystäväsi aikoisi tappaa itsensä, niin jaksaisitko vielä viilata pilkkua? Kerropas.

Sen verran monta yritystä olen nähnyt, että toteaisin itsemurhalla hekumoivan harvoin toteuttavan tekoaan. Sen sijaan tehdään niitä näyttäviä melkein-yrityksiä huomionhakuisesti.

Olet juuri niitä hoitajia, jotka on itse päästään vialla.

Vai niin! No täällä yks samanlainen päästään vialla oleva hoitaja! Todellakin suurin osa itsemurha "yrityksistä" on huomionhakua. Kyllä ihminen saa hengen itseltään jos oikeasti niin haluaa. Silloin se kuitenkin tehdään kaikessa hiljaisuudessa eikä soitella ympäriinsä kertoen mitä on tehnyt/tekemässä. Parhaassa tapauksessa jopa soittavat ambulanssin itse itselleen. Eli varmistavat etteivät kuole oikeasti. Se joka haluaa oikeasti kuolla ei kyllä ilmoita mihinkään, korkeintaan jättää viestin jälkeensä. 15 epäonnistunutta "itsemurha yritystä" samalla henkilöllä on todellakin huomionhakua.

  Miten voi olla noin työhönsä kyvytön ihminen hoitajana?

Haluaako hän kuolla myös puolesta maan ja puolesta heimonsakin?

Vierailija kirjoitti:

Kai te tiesitte, että jos ei ole akuuttia tilannetta, niin ei siinä paljoa ole tehtävissä. Näitä kavereita vieraista kaupungeista soittelee ja kun poliisi menee paikalle, siellä on ihan terve nuori vastassa ihmettelemässä, että mistä on kyse. Ja vaikka siellä olisi masentunut nuori, niin ilman pakkohoitolähetettä ei hoitoon viedä.

Mistä olettamus, kun poliisi menee paikalle, niin nuori ihmettelee mistä on kysymys?

Käsittääkseni poliiseilla on sama ongelma kuin ap. eli poliisit tietävät välittömön hoidon tarpeen ja vievät päivystykseen, mutta lääkäri päästää avohoitoon, koska sairaala-tai hoitopaikkaa ei ole tarjota. Sama rumba yhden ihmisen kohdalla voi tapahtua useamman kerran vuorokaudessa. Tästä ongelmasta poliisit ovat useasti kertoneet julkisesti ja ovat voimattomia, kun hoitopaikat on purettu ja kuvitellaan ratkaisuksi avohuolto.

Vaikea aihe, eillä Suomessa ei ole lakia joka kieltäisi aikuisen ihmisen itsemurhan. Jokainen aikuinen ihminen saa tappaa itsensä jos siltä tuntuu. Itsemurhalla uhkailu on mielenterveysongelmaisten parissa todella yleistä, eikä niihin kaikkiin voi alkaa reagoimaan, muuten ei kerkeäisi muuta tehdäkään kuin pitää masentunutta tai "masentunutta" kädestä kiinni ettei tämän tarvitse olla sekuntiakaan yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenen tai minkä puolesta se ystävä haluaa kuolla? Päivystyksessä ei oleta ihan vakavasti, jos sanoo, että Kekkosen puolesta.

On se kiva huomata, että vakavassakin paikassa palstalla vitsit lentää. Jos oma ystäväsi aikoisi tappaa itsensä, niin jaksaisitko vielä viilata pilkkua? Kerropas.

Sen verran monta yritystä olen nähnyt, että toteaisin itsemurhalla hekumoivan harvoin toteuttavan tekoaan. Sen sijaan tehdään niitä näyttäviä melkein-yrityksiä huomionhakuisesti.

Olet juuri niitä hoitajia, jotka on itse päästään vialla.

Vai niin! No täällä yks samanlainen päästään vialla oleva hoitaja! Todellakin suurin osa itsemurha "yrityksistä" on huomionhakua. Kyllä ihminen saa hengen itseltään jos oikeasti niin haluaa. Silloin se kuitenkin tehdään kaikessa hiljaisuudessa eikä soitella ympäriinsä kertoen mitä on tehnyt/tekemässä. Parhaassa tapauksessa jopa soittavat ambulanssin itse itselleen. Eli varmistavat etteivät kuole oikeasti. Se joka haluaa oikeasti kuolla ei kyllä ilmoita mihinkään, korkeintaan jättää viestin jälkeensä. 15 epäonnistunutta "itsemurha yritystä" samalla henkilöllä on todellakin huomionhakua.

  Miten voi olla noin työhönsä kyvytön ihminen hoitajana?

Tämä on kuule ihan arkea psyk. puolella. Hoitajien kehittyneellä silmällä pidetään hommat kurissa. Eli hoitajat kyllä tietävät ketkä huomiohuoraavat, ja ketkä ovat oikeasti esim. psykoosissa, ja pelkäävät, ja siksi ovat oikeasti vaarassa tehdä itsemurhan. Itsekin tiedän useita tapauksia joissa huomiohuora on lopulta vahingossa kuollut "itsemurhayritykseen", ja muutamankin jolla oli niin läheltäpititilanne, että nämä "itsariyrityksen" jäivät siihen että meinasi oikeasti kuolla.

Vierailija kirjoitti:

"Mitä mielestäsi olin tehnyt ansaitakseni tuon? Rakastanut liikaa?"

Minä minä minä. Toinen t*ppoi itsensä ja sinä suret itseäsi :D "Rakastanut liikaa?" Voi jessus...

Niin. Suren itseäni, koska joudun tämän trauman kanssa elämään loppuelämäni. Sinua se tietysti ei haittaa. Itsemurha ei ole vain henkilökohtainen asia, koska se vaikuttaa niin paljon kaikkiin läheisiin.

Eikö toisaalta ole totta, että ne itsemurhayrityksiä huomion takia suunnittelevat ovat jonkinlaisen avun tarpeessa hekin? Vai onko teidän mielestä sellainen ihminen psyykkisesti terve ja hyvinvoiva?

Vierailija kirjoitti:

Eikö toisaalta ole totta, että ne itsemurhayrityksiä huomion takia suunnittelevat ovat jonkinlaisen avun tarpeessa hekin? Vai onko teidän mielestä sellainen ihminen psyykkisesti terve ja hyvinvoiva?

NO NIINPÄ.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mitä mielestäsi olin tehnyt ansaitakseni tuon? Rakastanut liikaa?"

Minä minä minä. Toinen t*ppoi itsensä ja sinä suret itseäsi :D "Rakastanut liikaa?" Voi jessus...

Niin. Suren itseäni, koska joudun tämän trauman kanssa elämään loppuelämäni. Sinua se tietysti ei haittaa. Itsemurha ei ole vain henkilökohtainen asia, koska se vaikuttaa niin paljon kaikkiin läheisiin.

:D Voi kuule joudun se minäkin elämään loppuelämäni sen trauman kanssa, että päiväkotikaveri kuoli täysin yllättäen, ilman mitään sairautta tai onnettomuutta. Mikään ei viitannut lähestyvään kuolemaan.

Pieni hetki sitten täysi-ikäistynyt, minun ikäiseni henkilö. En minä silti itseäni sure, vaikka järkytys oli valtava ja meni monta vuotta, että opin hyväksymään ja ymmärtämään asian. Tänäkin päivänä mietin häntä usein. Eikä asia tunnu vieläkään täysin todelliselta, jos rehellisiä ollaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mitä mielestäsi olin tehnyt ansaitakseni tuon? Rakastanut liikaa?"

Minä minä minä. Toinen t*ppoi itsensä ja sinä suret itseäsi :D "Rakastanut liikaa?" Voi jessus...

Niin. Suren itseäni, koska joudun tämän trauman kanssa elämään loppuelämäni. Sinua se tietysti ei haittaa. Itsemurha ei ole vain henkilökohtainen asia, koska se vaikuttaa niin paljon kaikkiin läheisiin.

:D Voi kuule joudun se minäkin elämään loppuelämäni sen trauman kanssa, että päiväkotikaveri kuoli täysin yllättäen, ilman mitään sairautta tai onnettomuutta. Mikään ei viitannut lähestyvään kuolemaan.

Pieni hetki sitten täysi-ikäistynyt, minun ikäiseni henkilö. En minä silti itseäni sure, vaikka järkytys oli valtava ja meni monta vuotta, että opin hyväksymään ja ymmärtämään asian. Tänäkin päivänä mietin häntä usein. Eikä asia tunnu vieläkään täysin todelliselta, jos rehellisiä ollaan.

Sinäkö hänet löysit? -eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mitä mielestäsi olin tehnyt ansaitakseni tuon? Rakastanut liikaa?"

Minä minä minä. Toinen t*ppoi itsensä ja sinä suret itseäsi :D "Rakastanut liikaa?" Voi jessus...

Niin. Suren itseäni, koska joudun tämän trauman kanssa elämään loppuelämäni. Sinua se tietysti ei haittaa. Itsemurha ei ole vain henkilökohtainen asia, koska se vaikuttaa niin paljon kaikkiin läheisiin.

:D Voi kuule joudun se minäkin elämään loppuelämäni sen trauman kanssa, että päiväkotikaveri kuoli täysin yllättäen, ilman mitään sairautta tai onnettomuutta. Mikään ei viitannut lähestyvään kuolemaan.

Pieni hetki sitten täysi-ikäistynyt, minun ikäiseni henkilö. En minä silti itseäni sure, vaikka järkytys oli valtava ja meni monta vuotta, että opin hyväksymään ja ymmärtämään asian. Tänäkin päivänä mietin häntä usein. Eikä asia tunnu vieläkään täysin todelliselta, jos rehellisiä ollaan.

Löysitkö hänen ruumiinsa kotoanne ja annoit ensiapua, kuten minä hätäkeskuksen ohjeen mukaisesti tein? Tiedätkö miltä tuntuu antaa suusta suuhun hengitystä kuolleelle ihmiselle ja nähdä hänen katseensa?

Miksi huomionhaku on tässä aiheessa ihan myrkkyä monelle? Jumaliste, jos psykkisesti sairas ihminen käyttää äärimmäisiä keinoja saadakseen huomiota, niin hän todellakin tarvitsee sitä. ei se ole mikään käppäisen hoitajan oma sherlock-mysteeri, joka ratkeaa diagnosoimalla vaan potilalle huomiontarpeen. Joku syy siihen on. Onko se sitten akuutti ahdistus, pershärö, skitsofrenia, epätoivo ja pelko tai mikä vaan, niin syy sille on ja se ihminen tarvitsee siihen apua. 

 

Vierailija kirjoitti:

Miksi huomionhaku on tässä aiheessa ihan myrkkyä monelle? Jumaliste, jos psykkisesti sairas ihminen käyttää äärimmäisiä keinoja saadakseen huomiota, niin hän todellakin tarvitsee sitä. ei se ole mikään käppäisen hoitajan oma sherlock-mysteeri, joka ratkeaa diagnosoimalla vaan potilalle huomiontarpeen. Joku syy siihen on. Onko se sitten akuutti ahdistus, pershärö, skitsofrenia, epätoivo ja pelko tai mikä vaan, niin syy sille on ja se ihminen tarvitsee siihen apua. 

 

Syy siihen on se että Suomessa on päätetty valita jättää psyykenongelmat tietyllä tasolla hoitamatta. Jos on fyysinen ongelma joka johtaa ilman apua kuolemaan, ihmiselle järjestetään henkilökohtainen avustaja. Jos on psyykkinen ongelma joka johtaa ilman apua kuolemaan, hoitajia vituttaa kun kuolemaa tekevä tulee silloin tällöin "hakemaan huomiota".

98 jatkaa, että lisäksi todella moni itsemurhalla uhkaava tai siitä puhuva myös toteuttaa sen. En käsitä, että mistä kyökkipsykologian roskakorista on kaivettu olettamus, että ne ihmiset, jotka itsemurhasta puhuvat, eivät sitä tekisi? Ihan uskomatonta roskaa. Kaikki eivät todellakaan aikeistaan huutele ja monen itsemurha tulee yllätyksenä, mutta monen kohdalla todellakaan ei, ja uhkailuja/yrityksiä on voinut olla vuosikausia. "Kaikki" kyllä tietävät niitä asenteita, mitä perussairaanhoidon puolella voi kohdata ja se voi pahentaa yritysten vakavuutta tai sinetöidä sen lopullisesti. 

Yhtä huomionhakuista pershäröä kohtaan on useampia, jotka eivät ravaa päivystyksessä ollakseen dramaattisia. Tiedän, kun olen itse ollut yksi, joka on passitettu pariin otteeseen osastolle lähinnä pysymään hengissä (ei päivystyksestä, mutta samasta syystä). Siellä annetaan sellainen annos lääkkeitä, että potilas nukkuu, jos ei muuta voi, mutta eipä ota henkeä itseltään nyt ainakaan juuri sillä hetkellä. Mitään pitkän aikavälin apua siitä ei kyllä ole, eikä todellakaan ole ihme, että ne potilaat tulevat usein uudelleen. Se on kuin hoitaisi syöpää yhdellä hoitokerralla ja ihmettelisi, että ei se sitten parantunutkaan. Jostain on kuitenkin aloitettava, ikävä kyllä psyk. hoidon puolella se myös monesti loppuu siihen. 

Nro 100, näinhän se on. Minunkin puolisoni kertoi muutamaan otteeseen, että hänellä on joskus ollut ajatuksia itsemurhan tekemisestä. Luulin hänen puheillaan tarkoittavan sitä, että näin on ollut joskus ja enää ei tällaisia ajatuksia ole. Sitten tulin yhtenä päivänä kotiin ja löysin hänet sieltä kuolleena. Keittiön pöydältä löytyi lappu, jossa hän kertoi menettäneensä uskonsa itsensä ja elämäänsä.

Ei ne ota tosissaan. Soitin itsekin häkeen, että ystäväni aikoo tappaa itsensä, eikä avaa oveaan, vaikka selvästi on kotona. Tuumivat, että jos se kertoi sulle niin ei se itseään tapa. Toinen kaveri soitti ja sanoi, että on ystävän oven takana ja se ei avaa, vaikka on selvästi kotona se on varmaan saanut jonkin kohtauksen ja mainitsi kaverin diabeteksen. Lanssi tuli pillit päällä ja poliisit meni väkisin sisään, kaveri löytyi tajuttomana sohvalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenen tai minkä puolesta se ystävä haluaa kuolla? Päivystyksessä ei oleta ihan vakavasti, jos sanoo, että Kekkosen puolesta.

On se kiva huomata, että vakavassakin paikassa palstalla vitsit lentää. Jos oma ystäväsi aikoisi tappaa itsensä, niin jaksaisitko vielä viilata pilkkua? Kerropas.

Sen verran monta yritystä olen nähnyt, että toteaisin itsemurhalla hekumoivan harvoin toteuttavan tekoaan. Sen sijaan tehdään niitä näyttäviä melkein-yrityksiä huomionhakuisesti.

Olet juuri niitä hoitajia, jotka on itse päästään vialla.

Vai niin! No täällä yks samanlainen päästään vialla oleva hoitaja! Todellakin suurin osa itsemurha "yrityksistä" on huomionhakua. Kyllä ihminen saa hengen itseltään jos oikeasti niin haluaa. Silloin se kuitenkin tehdään kaikessa hiljaisuudessa eikä soitella ympäriinsä kertoen mitä on tehnyt/tekemässä. Parhaassa tapauksessa jopa soittavat ambulanssin itse itselleen. Eli varmistavat etteivät kuole oikeasti. Se joka haluaa oikeasti kuolla ei kyllä ilmoita mihinkään, korkeintaan jättää viestin jälkeensä. 15 epäonnistunutta "itsemurha yritystä" samalla henkilöllä on todellakin huomionhakua.

Minusta on varsin ok hakea huomiota eli apua kun on jokin terveydellinen tai muu ongelma, jota ei itse osaa ratkaista.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kommenteista kirjoitustaitooni liittyen. On vähän hätä kädessä täällä ja halusin avautua, joten ei ehkä siksi oikeinkirjoitus täysin hallinnassa tänään. Mutta kyseessä siis ystäväni, jolla mennyt huonosti pitkään ja tänään soitti minulle ja kertoi harkitsevansa hyppäämistä junan alle. Emme ole samassa kaupungissa nyt joten soitin hänen puolestaan päivystykseen ja sieltä käskivät odottelemaan huomiseen. Nyt, jos jotain tapahtuu, niin arvatkaa syytänkö itseäni lopun elämääni. Ap

En jaksa ymmärtää näitä "junan alle hyppääjiä".  Se on konsti hallita toista ihmistä, ymmärrän kyllä ap:n huolen, mutta jokainen on kuitenkin vastuussa omasta elämästä. Ap, olet hyvä ystävä, mutta älä anna pompotella itseäsi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenen tai minkä puolesta se ystävä haluaa kuolla? Päivystyksessä ei oleta ihan vakavasti, jos sanoo, että Kekkosen puolesta.

On se kiva huomata, että vakavassakin paikassa palstalla vitsit lentää. Jos oma ystäväsi aikoisi tappaa itsensä, niin jaksaisitko vielä viilata pilkkua? Kerropas.

Sen verran monta yritystä olen nähnyt, että toteaisin itsemurhalla hekumoivan harvoin toteuttavan tekoaan. Sen sijaan tehdään niitä näyttäviä melkein-yrityksiä huomionhakuisesti.

Olet juuri niitä hoitajia, jotka on itse päästään vialla.

Minä olen elossa, en syö psyykelääkkeitä. Suurin osa itsemurhalla uhkailevista on myös hengissä,mutta heihin on tuhlattu kymmeniä tuhansia yhteiskunnan rahoja. Pahimmillaan olen syöttänyt lääkehiiltä ja paikkaillut ranteita samalta potilaalla 21 kertaa! Sitten hän sai pahan bakteeri-infektion (joka ei liittynyt psyyken ongelmiin) ja yllättäen keksi, että juuri siihen hän ei halua kuolla.

Ihmiset kun eivät halua kuolla, vaan elää. Kuolemantoive ja sitä seuraava itsemurhayritys on psykiatrisen sairauden oire. Aivan samalla tavalla kuin verinen ripuli on suolistosairauden oire.

Kuulostaa siltä, että saatat olla ylikuormittunut ja ahdistunut työssäsi näkemästäsi kärsimyksestä ja siitä, ettet tunne voivasi auttaa. Työnohjaus tai toisiin tehtäviin siirtyminen voisi olla paikallaan oman itsesi kannalta.

Sijaistraumatisoituminen on todellinen ja aivan liian huonosti tunnistettu ongelma sote- ja pelastusaloilla.

Ihmiselle on todella rankka tilanne se, ettei pysty auttamaan apua tarvitsevaa toista ihmistä.