En ymmärrä, miten jotkut eivät löydä miestä.

No murheet on sullakin, ei voi muuta sanoa. Olen sinkku ja ihan helvetin kiitollinen siitä. Ei tartte tehdä minkään valtakunnan kompromisseja. My life, my rules.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussahan on ihan hyvä esimerkki siitä kemioiden kohtaamattomuudesta. Tuo yksi jauhaa jostain alkemiasta ja tis-horoskoopeista, kun me muut yritämme selittää asiaa ihan arkitermeillä. Se helppokemiaisempi alja olisi jättänyt nuo tis-horoskoopit jo monta sivua sitten ja pysynyt mukana keskustelussa. On se sitten ilmeisesti joillekin vaikeaa. 

Sana kemia on no niin hämärä, että en sanoisi sitä arkitermiksi. Onko se arki termi cosmossa tai horoskoopeissa? TIS-sarjassa ainakin on. Oliko siellä räiskyvää kemiaa muuten?

Ja jälleen yksi hyvä esimerkki. Puhut ihan eri asiasta, kuin minä puhuin tuossa viestissäni. Tässä on siis avattu sitä kemia-sanaa arkitermeillä. Mutta sinä jumitut noihin cosmoihin ja horoskooppeihin, vaikka kukaan muu ei ole sellaisista puhunut. 

Minä tuossa äsken mainitsin mm puherytmin ja eleet ja niihin reagoimisen. Ovatko ne sinulle tosiaan ihan hämäriä termejä? Meille muille nämä ovat ihan arkisia sanoja, joilla on yksiselitteinen merkitys. Ja koko tämä keskustelu on varsin konkreettinen esimerkki siitä kemioiden kohtaamattomuudesta, kuten jo sanoin. Et edes yritä ymmärtää toista osapuolta ja puhua heidän kieltään. Ei ihme, ettei niitä kemioita hirveästi irl löydy. 

Tässä myös yritettiin avata kemia-termiä

Mutta sen teidän kemianne voi tunkea vaikka kemistin mortteliin. Mihin siitä on? Eroja haette 80% te vaikka on noinkin pomminvarma tapa kuin kemia etsiä kumppania :D Ajatella jos ei olisi teillä kemiaa apuna, niin varmasti eroja hakisitte jo 100%.

Minä olin aiemmassa avoliitossani 11 vuotta ok-miehen kanssa. Ajattelin suhteen alussa, että ehkä sitä kemiaa ei niin paljon tarvita. Ja arvaas mitä kävi: ero! Nyt eron jälkeen en enää tyydy "ihan ok" -suhteeseen, jossa ei kemiaa ole tarpeeksi. 

Hukkasit siis betan-raukan aikaa 11v! Hyväksikäyttävä opportunisti

Niin hukkasin. Ja kyllä, minä olin se, joka halusin erota. Ja beta-raukka itki perääni. Sellaisia ne betaraukat ovat. Kärsivät ja kärsivät, mutta eivät silti uskalla erota. Niin kuin tuo tämänkin ketjun uhoaja. Siellä se roikkuu vaimon helmoissa kun ei ole munaa ottaa eroa. 

Et sinä mitään maininnut, että miehesi olisi halunnut erota ja että hän kärsi. Sinä kun et ymmärrä, että miehuuteen ei kuulu pakonomainen erovoimaantuminen kuten naiseuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja vielä tuohon alfojen kemia-asiaan sen verran, että jos alfalla on "jokaisen" panemansa naisen kanssa kemiaa, sehän ei vielä kerro muista naisista kuin niistä, jotka lähtivät alfan matkaan. Alfa on voinut saada pakit useammalta naiselta tai muuten ovat välttyneet edes kohtaamasta alfaa. Se baarissa pörräävä alfa ei tietenkään ota baarista mukaan naista, joka ei siellä baarissa edes ole. Ja juuri tällaisella naisella todennäköisesti se kemia on todella kaukana sen alfan kanssa. 

Kun yhtään ajattelee pidemmälle, niin eihän tässä ole mitään ihmeellistä. 

Ei kemiaa tarvita kertapanoon niin ei se montaa alfa panee kerro miten monen kanssa on ollut kemiaa.

Nimenomaan. Siksi onkin naurettavaa väittää, että alfoilla olisi kemiaa muka ihan kaikkien naisien kanssa. 

Kertapanoon sitä vasta tarvitaankin kemiaa ja hormonihuumaa. Miten muuten on selitettävissä, että 1. Panon vuoksi otetaan riski sukupuolitaudeista, väkivallasta, raskaudesta yms. 2. Ne on aina samat miehet, joita tämä irtopano valinta koskee.

Hormonit siihen vaikuttavat, kemia ei. Hormonit sillä että panettaako edes, tekeekö silloin mieli seksiä. Sitten vaikuttaa myös millainen päivä tai viikko on itsellä ollut, millä mielellä ja seurassa lähtenyt ulos.

Hormonitoiminta on kemiaa. Ai niin tämä on tis-horoskooppualkemiaa..

Nyt tämä ongelma on täysin semanttinen. Sanaa kemia ei käytetä tässä nyt tieteellisenä terminä, vaan sillä kuvataan sitä tilannetta ja tunnetta, joka syntyy kahden ihmisen kohdatessa. Tätä on kuvattu nyt useilla arkikielisillä sanoilla varsin maanläheisesti, mutta sinusta abstraktit helpotkin käsitteet ovat jotain yliluonnollista magiaa.

Koetapas kommentoida yhteenkin viestiin käyttämättä sanoja tis-horoskooppi tai alkemia. Sinun viesteissäsi ei nyt ole moneen sivuun ollut mitään muuta sisältöä. Jos sovitaan, että juu, se kemia on juuri sitä sinun tis-horoskooppialkemiaasi, mutta käytetään siitä nyt vain sanaa kemia, niin mistä sinä nyt oikeastaan haluat keskustella ja mikä on vielä epäselvää. 

No minä olen tyytyväinen. Nyt on monessa viestissä naisten taholta myönnetty uliteoriat tosiksi. Eli on alfat ja betat (tietysti on kun ollaan nisäkkäitä) Ja naisilla on heille eri roolit. Alfojen kanssa pidetään hauskaa ja nussitaan. Betan kanssa perustetaan perhe ja sitten pahimpien vuosien jälkeen erotaan, kun tulee luonnollisena naiseuteen kuuluvana vaiheena se kepeä oma aika ja uusi maistiaiskierros alfojen kanssa. Kerropa rehellisesti miksi tälläiset opportunistiset hyväksikäyttäjä edes ansaitsisi hyvää parisuhdetta?

Kun yhä useampi "parisuhde-mies" tajuaa tämän, miten hänet otetaan vasta sitten kun nuoruuden kauneus, hehkeys, himo, ja into on käytetty aivan erilaisiin miehiin, seuraus on suhteiden kato ja syntyvyyden lasku. 

Minkä ihminen haluilleen voi?

No naiset ei ainakaan.."se vain sattui " niin kuin cosmossa ja tis:ssä

Hei kerro jo takemmin mitä siellä cosmossa ja tississä oikein on kun niistä koko ajan koet tarpeelliseksi puhua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussahan on ihan hyvä esimerkki siitä kemioiden kohtaamattomuudesta. Tuo yksi jauhaa jostain alkemiasta ja tis-horoskoopeista, kun me muut yritämme selittää asiaa ihan arkitermeillä. Se helppokemiaisempi alja olisi jättänyt nuo tis-horoskoopit jo monta sivua sitten ja pysynyt mukana keskustelussa. On se sitten ilmeisesti joillekin vaikeaa. 

Sana kemia on no niin hämärä, että en sanoisi sitä arkitermiksi. Onko se arki termi cosmossa tai horoskoopeissa? TIS-sarjassa ainakin on. Oliko siellä räiskyvää kemiaa muuten?

Ja jälleen yksi hyvä esimerkki. Puhut ihan eri asiasta, kuin minä puhuin tuossa viestissäni. Tässä on siis avattu sitä kemia-sanaa arkitermeillä. Mutta sinä jumitut noihin cosmoihin ja horoskooppeihin, vaikka kukaan muu ei ole sellaisista puhunut. 

Minä tuossa äsken mainitsin mm puherytmin ja eleet ja niihin reagoimisen. Ovatko ne sinulle tosiaan ihan hämäriä termejä? Meille muille nämä ovat ihan arkisia sanoja, joilla on yksiselitteinen merkitys. Ja koko tämä keskustelu on varsin konkreettinen esimerkki siitä kemioiden kohtaamattomuudesta, kuten jo sanoin. Et edes yritä ymmärtää toista osapuolta ja puhua heidän kieltään. Ei ihme, ettei niitä kemioita hirveästi irl löydy. 

Tässä myös yritettiin avata kemia-termiä

Mutta sen teidän kemianne voi tunkea vaikka kemistin mortteliin. Mihin siitä on? Eroja haette 80% te vaikka on noinkin pomminvarma tapa kuin kemia etsiä kumppania :D Ajatella jos ei olisi teillä kemiaa apuna, niin varmasti eroja hakisitte jo 100%.

Minä olin aiemmassa avoliitossani 11 vuotta ok-miehen kanssa. Ajattelin suhteen alussa, että ehkä sitä kemiaa ei niin paljon tarvita. Ja arvaas mitä kävi: ero! Nyt eron jälkeen en enää tyydy "ihan ok" -suhteeseen, jossa ei kemiaa ole tarpeeksi. 

Hukkasit siis betan-raukan aikaa 11v! Hyväksikäyttävä opportunisti

Niin hukkasin. Ja kyllä, minä olin se, joka halusin erota. Ja beta-raukka itki perääni. Sellaisia ne betaraukat ovat. Kärsivät ja kärsivät, mutta eivät silti uskalla erota. Niin kuin tuo tämänkin ketjun uhoaja. Siellä se roikkuu vaimon helmoissa kun ei ole munaa ottaa eroa. 

Et sinä mitään maininnut, että miehesi olisi halunnut erota ja että hän kärsi. Sinä kun et ymmärrä, että miehuuteen ei kuulu pakonomainen erovoimaantuminen kuten naiseuteen.

Kuten astrologi velkaneuvojakin sanoi: naisen TÄYTYY erota! Muuten ei voi löytää naiseuden koko potentiaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vittu sentään!!! Sen "erityisen" ja "ei kuka tahansa" väliin mahtuu saatana 99% miehistä. On se perkele jos siitä ei sitä oikeaa löydy, ja jos vielä väitetään ettei kriteerit ole liian tiukat.

Suurin osa miehistä menee naisille kategoriaan "ihan sama". Sama toisinpäin. Jokainen etsii kumppania jonka kanssa tulee se "vau, tämä tyyppi on mieletön ja minulle kaikin puolin täydellinen"-tunnetta. Miksi pitäisi tyytyä yhtään vähempään?

Se "vau" -tunne kestäävain muutaman kuukauden tai viikon kun ihastut siihen kuvitelmaan jonka olet luonut miehestä. Yleensä kokemattomat sinkut etsivät näitä hurmion tunteita ja rakkautta ensi silmäyksellä- tunteita. Aika sääli...

Minulla se vau-tunne on kestänyt hyvin monta vuotta. Ilmeisesti miehelläkin on, kun haluaa vielä minun kanssa olla. Rakastuminen on vaihtunut rakastamiseksi aikaa sitten. Vaikka mies on edelleen ykkösvaihtoehto minulle, niin se ei tarkoita, ettikö toinen joksus ärsyttäisi tai välillä ei ole riitoja. Vau-tunne ei tarkoita sitä, että itse tai toinen olisi täydellinen ja virheetön koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rima pitääkin olla todella korkealla, sekä miehillä että naisilla. En ymmärrä ihmisiä jotka pystyvät seurustelemaan koska tyyppi on "ihan kiva". Olisin mielummin yksin.

Yksi ystävä lopulta otti avioeron kun sellaisen "ihan kivan" miehen kanssa ei sitten rakkautta tai syvempää kumppanuutta tai sopivaa kemiaa parin vuoden aikana syntynyt. Oli kysynyt mieheltä, että "miksi olet minun kanssani?"

Mies oli kohauttanut olkapäitään ja sanonut että "kun ei nyt mitään parempaakaan ole."

Ilmeisesti sitten ainakin osalle miehistä kelpaa ihan mikä tahansa edes marginaalisesti parisuhdetta muistuttava asia, rakkaudella tai yhteenkuuluvuudella (tai ylipäätään tunteilla toista kohtaan) ei ole hitonkaan väliä.

(Tulee vähän sellainen fiilis, että miehet ovat pohjimmiltaan melkoisen tunnekylmiä olentoja, joilla ei tikitä rinnassa mitään muuta kuin mahdollisesti vanhemmiten sydämentahdistin.)

Joo semmosia me kaikki ollaan. Ihan niinkuin kaikki naisetkin on vain rahan perässä.

M35

Kaikenlainen yleistäminen on tyhmää ja turhaa, kun jokainen tuntee ja toimii yksilönä.

Se velkaneuvoja, jolla oli kivat treffit😬

Vain kivat...aijai ei ollut horoskoopit oikeassa eikä tähdet kohdillaan. Aijai voivoi. Siellä sai Zeus viestin " ei kemiaa"

Mutta mahtoiko hän jäädä "velkaa" miehelle? No ei nainen ei ole koskaan velkaa! Hänellä on oikeus! Naiseuden toteuttaminen pyhittää keinot, oman elämänsä jumalatar ei ole väärässä!

En minäkään, ja monesti olen miettinyt että miksei jotkut vaan löydä pysyvää parisuhdetta, vaikka olisivat keskivertoa nätimpiäkin. Kai monilla (naisilla) on epärealistisen korkeat vaatimukset miehelle, mikä mielestäni on varsin typerää. Kun pitää mielen avoimena, voi jopa ihastua joskus, sen sijaan että kyttäisi jokaista piirrettä ja esim. väärä ammatti olisi turn-off.

Täydellistä ihmistä ei ole olemassakaan, joten sellaisen etsiminen on ajan haaskausta. Itsekin pidän korkeaa tasoa yllä, koska olen ns. korkeatasoinen itsekin, mutta en ole niin tarkka. Rakkaus voi löytyä yllättävistä paikoista. Jos olisin sinkku, niin jättäisin Tinderin epätoivoisille. Jos jotain olen huomannut, niin sen että rakkaus löytyy parhaiten etsimättä ja menemällä paikkoihin. Tinderissä tuo etsiminen on hakuammuntaa muutenkin, kun et tiedä kenen kanssa kemiat kohtaa ihmisiä selaillessasi. Kumppanin etsiminen ulkonäön perusteella on petollista, vaikka se onkin ensimmäinen asia mihin muissa ihmisissä kiinnitämme huomiomme. Mutta kuinka paljon meiltä jää tiedostamatta asioita tavatessamme kiinnostavan ihmisen, jotka ovat merkittäviä sen kiinnostuksen kannalta? Ne piirteet eivät välity ruudun kautta.

Tunnekylmät dissaavat tunteita, kun eivät niitä ymmärrä. Ellei ole edes ihastumista, ei koskaan tule rakastumista. Surkea suhde, alusta loppuun.

Mihinkään "järkiliittoon" ei nykyään ole mitään oikeasti järkeviä perusteita (se että ulit haluavat reiän ja ilmaisen siivoojaan, ei ole mikään järkiperuste).

Vierailija kirjoitti:

Noh, olin itse vuosia sinkku. Näin parisuhteen löydyttyä voin todeta, että sille että miehen löytymiseen meni niin kauan oli syynä oma - no, voisi sanoa että outouteni, ja toisaalta tiukat kriteerini. Mulle oli ehdottoman tärkeää löytää älykäs, sopivan empaattinen mies, jolla olisi riittävän samanlainen arvomaailma kuin itselläni. Sain toki itsekin pakkeja vaikka kuinka paljon, samoin annoin pakkeja. Näin jälkikäteen olen erittäin tyytyväinen, että en tyytynyt yhtään vähempään vain "löytääkseni jonkun", sillä kumppanini on niin huikaiseva tyyppi. Mies, jollaista en olisi uskonut olevankaan.

Toki mulla on toi sama "harha" nyt parisuhteessa ollessa että kyllähän näitä miehiä löytyisi. Kuitenkin kuten joku jo mainitsi, on eri asia, että kemiat natsaavat parisuhdetasolle asti kuin että ympärillä on kiinnostuneita miehiä.

Sama juttu. En alunperin viitsinyt edes avata tätä ketjua, kun arvasin (oikein), että täällä on taas pelkkää markkina-arvoteoriaa ja kriteerejä ja tasoja. Olin edellisen suhteeni jälkeen vuosia sinkkuna ja olen erittäin tyytyväinen siihen, etten tyytynyt niihin muutamaan tyyppiin, jotka sinä aikana tapasin. Koska jos olisin, niin en olisi enää ollut sinkku, kun tapasin nykyisen miesystäväni. Häntä kannatti etsiä.

Hieman kliseisesti ilmaisten: en halunnut miestä, jonka kanssa voisin elää; halusin miehen, jota ilman en halua elää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja vielä tuohon alfojen kemia-asiaan sen verran, että jos alfalla on "jokaisen" panemansa naisen kanssa kemiaa, sehän ei vielä kerro muista naisista kuin niistä, jotka lähtivät alfan matkaan. Alfa on voinut saada pakit useammalta naiselta tai muuten ovat välttyneet edes kohtaamasta alfaa. Se baarissa pörräävä alfa ei tietenkään ota baarista mukaan naista, joka ei siellä baarissa edes ole. Ja juuri tällaisella naisella todennäköisesti se kemia on todella kaukana sen alfan kanssa. 

Kun yhtään ajattelee pidemmälle, niin eihän tässä ole mitään ihmeellistä. 

Ei kemiaa tarvita kertapanoon niin ei se montaa alfa panee kerro miten monen kanssa on ollut kemiaa.

Nimenomaan. Siksi onkin naurettavaa väittää, että alfoilla olisi kemiaa muka ihan kaikkien naisien kanssa. 

Kertapanoon sitä vasta tarvitaankin kemiaa ja hormonihuumaa. Miten muuten on selitettävissä, että 1. Panon vuoksi otetaan riski sukupuolitaudeista, väkivallasta, raskaudesta yms. 2. Ne on aina samat miehet, joita tämä irtopano valinta koskee.

Hormonit siihen vaikuttavat, kemia ei. Hormonit sillä että panettaako edes, tekeekö silloin mieli seksiä. Sitten vaikuttaa myös millainen päivä tai viikko on itsellä ollut, millä mielellä ja seurassa lähtenyt ulos.

Hormonitoiminta on kemiaa. Ai niin tämä on tis-horoskooppualkemiaa..

Nyt tämä ongelma on täysin semanttinen. Sanaa kemia ei käytetä tässä nyt tieteellisenä terminä, vaan sillä kuvataan sitä tilannetta ja tunnetta, joka syntyy kahden ihmisen kohdatessa. Tätä on kuvattu nyt useilla arkikielisillä sanoilla varsin maanläheisesti, mutta sinusta abstraktit helpotkin käsitteet ovat jotain yliluonnollista magiaa.

Koetapas kommentoida yhteenkin viestiin käyttämättä sanoja tis-horoskooppi tai alkemia. Sinun viesteissäsi ei nyt ole moneen sivuun ollut mitään muuta sisältöä. Jos sovitaan, että juu, se kemia on juuri sitä sinun tis-horoskooppialkemiaasi, mutta käytetään siitä nyt vain sanaa kemia, niin mistä sinä nyt oikeastaan haluat keskustella ja mikä on vielä epäselvää. 

No minä olen tyytyväinen. Nyt on monessa viestissä naisten taholta myönnetty uliteoriat tosiksi. Eli on alfat ja betat (tietysti on kun ollaan nisäkkäitä) Ja naisilla on heille eri roolit. Alfojen kanssa pidetään hauskaa ja nussitaan. Betan kanssa perustetaan perhe ja sitten pahimpien vuosien jälkeen erotaan, kun tulee luonnollisena naiseuteen kuuluvana vaiheena se kepeä oma aika ja uusi maistiaiskierros alfojen kanssa. Kerropa rehellisesti miksi tälläiset opportunistiset hyväksikäyttäjä edes ansaitsisi hyvää parisuhdetta?

Kun yhä useampi "parisuhde-mies" tajuaa tämän, miten hänet otetaan vasta sitten kun nuoruuden kauneus, hehkeys, himo, ja into on käytetty aivan erilaisiin miehiin, seuraus on suhteiden kato ja syntyvyyden lasku. 

Minkä ihminen haluilleen voi?

No naiset ei ainakaan.."se vain sattui " niin kuin cosmossa ja tis:ssä

Hei kerro jo takemmin mitä siellä cosmossa ja tississä oikein on kun niistä koko ajan koet tarpeelliseksi puhua?

Ei tuo voi kertoa mitä niissä on kun ei hän tiedä. Ei taida myöskään tietää miten huvittavaa on kun hän sivu tolkulla kirjoittaa asioista joista ei ole mitään hajua.

Vierailija kirjoitti:

Toki parisuhteen saisin vaikka tänään, mutta tarvitaan myös oikea tunne. Minulle parisuhde ei ole mikään itseisarvo, mutta hyvältä ja oikealta tuntuvan, haluttavan ja puoleensavetävän miehen kanssa olisin siihen valmis, jos hän tuntisi samoin minua kohtaan. Tunne on ainoa kriteerini.

Takerrun nyt epäolennaiseen, mutta enpä usko, että parisuhteen saisi päivässä. Parisuhde-kiinnostavan ihmisen voi löytää päivässä, mutta parisuhteen kehittyminen vie kyllä paljon pitempään kuin 24 h.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussahan on ihan hyvä esimerkki siitä kemioiden kohtaamattomuudesta. Tuo yksi jauhaa jostain alkemiasta ja tis-horoskoopeista, kun me muut yritämme selittää asiaa ihan arkitermeillä. Se helppokemiaisempi alja olisi jättänyt nuo tis-horoskoopit jo monta sivua sitten ja pysynyt mukana keskustelussa. On se sitten ilmeisesti joillekin vaikeaa. 

Sana kemia on no niin hämärä, että en sanoisi sitä arkitermiksi. Onko se arki termi cosmossa tai horoskoopeissa? TIS-sarjassa ainakin on. Oliko siellä räiskyvää kemiaa muuten?

Ja jälleen yksi hyvä esimerkki. Puhut ihan eri asiasta, kuin minä puhuin tuossa viestissäni. Tässä on siis avattu sitä kemia-sanaa arkitermeillä. Mutta sinä jumitut noihin cosmoihin ja horoskooppeihin, vaikka kukaan muu ei ole sellaisista puhunut. 

Minä tuossa äsken mainitsin mm puherytmin ja eleet ja niihin reagoimisen. Ovatko ne sinulle tosiaan ihan hämäriä termejä? Meille muille nämä ovat ihan arkisia sanoja, joilla on yksiselitteinen merkitys. Ja koko tämä keskustelu on varsin konkreettinen esimerkki siitä kemioiden kohtaamattomuudesta, kuten jo sanoin. Et edes yritä ymmärtää toista osapuolta ja puhua heidän kieltään. Ei ihme, ettei niitä kemioita hirveästi irl löydy. 

Tässä myös yritettiin avata kemia-termiä

Mutta sen teidän kemianne voi tunkea vaikka kemistin mortteliin. Mihin siitä on? Eroja haette 80% te vaikka on noinkin pomminvarma tapa kuin kemia etsiä kumppania :D Ajatella jos ei olisi teillä kemiaa apuna, niin varmasti eroja hakisitte jo 100%.

Minä olin aiemmassa avoliitossani 11 vuotta ok-miehen kanssa. Ajattelin suhteen alussa, että ehkä sitä kemiaa ei niin paljon tarvita. Ja arvaas mitä kävi: ero! Nyt eron jälkeen en enää tyydy "ihan ok" -suhteeseen, jossa ei kemiaa ole tarpeeksi. 

Hukkasit siis betan-raukan aikaa 11v! Hyväksikäyttävä opportunisti

Niin hukkasin. Ja kyllä, minä olin se, joka halusin erota. Ja beta-raukka itki perääni. Sellaisia ne betaraukat ovat. Kärsivät ja kärsivät, mutta eivät silti uskalla erota. Niin kuin tuo tämänkin ketjun uhoaja. Siellä se roikkuu vaimon helmoissa kun ei ole munaa ottaa eroa. 

Et sinä mitään maininnut, että miehesi olisi halunnut erota ja että hän kärsi. Sinä kun et ymmärrä, että miehuuteen ei kuulu pakonomainen erovoimaantuminen kuten naiseuteen.

Kuten astrologi velkaneuvojakin sanoi: naisen TÄYTYY erota! Muuten ei voi löytää naiseuden koko potentiaalia.

Jos parisuhteessa kumpikin voi huonosti, toinen ei herätä mitää positiivisia tunteita vaan ärsyttää, niin miksi sitä pitäisi jatkaa? Haluatko sinä elää koko aikuisen elämäsi kärsien? Minä en. Sinun kommentista saa sen kuvan, että se surkeakin nainen on parempi mitä ilman naista, minä taas olen sitä mieltä, että parempi yksin mitä huonon miehen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rima pitääkin olla todella korkealla, sekä miehillä että naisilla. En ymmärrä ihmisiä jotka pystyvät seurustelemaan koska tyyppi on "ihan kiva". Olisin mielummin yksin.

Yksi ystävä lopulta otti avioeron kun sellaisen "ihan kivan" miehen kanssa ei sitten rakkautta tai syvempää kumppanuutta tai sopivaa kemiaa parin vuoden aikana syntynyt. Oli kysynyt mieheltä, että "miksi olet minun kanssani?"

Mies oli kohauttanut olkapäitään ja sanonut että "kun ei nyt mitään parempaakaan ole."

Ilmeisesti sitten ainakin osalle miehistä kelpaa ihan mikä tahansa edes marginaalisesti parisuhdetta muistuttava asia, rakkaudella tai yhteenkuuluvuudella (tai ylipäätään tunteilla toista kohtaan) ei ole hitonkaan väliä.

(Tulee vähän sellainen fiilis, että miehet ovat pohjimmiltaan melkoisen tunnekylmiä olentoja, joilla ei tikitä rinnassa mitään muuta kuin mahdollisesti vanhemmiten sydämentahdistin.)

Joo semmosia me kaikki ollaan. Ihan niinkuin kaikki naisetkin on vain rahan perässä.

M35

Kaikenlainen yleistäminen on tyhmää ja turhaa, kun jokainen tuntee ja toimii yksilönä.

Se velkaneuvoja, jolla oli kivat treffit😬

Vain kivat...aijai ei ollut horoskoopit oikeassa eikä tähdet kohdillaan. Aijai voivoi. Siellä sai Zeus viestin " ei kemiaa"

Mutta mahtoiko hän jäädä "velkaa" miehelle? No ei nainen ei ole koskaan velkaa! Hänellä on oikeus! Naiseuden toteuttaminen pyhittää keinot, oman elämänsä jumalatar ei ole väärässä!

Nyt on aamuyhdeksän ja kaveri on jo noin vauhdissa. Taisi jäädä yöunet kokonaan väliin?

Ja kuka aikuinen nainen lukee jotakin cosmoa? Ihan sama, mitä siellä ehkä lukee. Mikä lehti on tissi, en edes tiedä.

Oikeasti se jonne ei tunne ketään naista irl, ei ilmeisesti ole äitiä koska puhuu naisista tosi rumasti, ei siskoa, ja varmasti ei yhtään kaveria, saati ystävää. Lukee nettiä, katsoo huonoja elokuvia ja keksii loput omasta päästä juttuja. Sille on siinä 1000 kertaa selitetty mitä tehdä, JOS se haluaa asiaan muutosta, mutta se vaan ulisee samaa soopaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussahan on ihan hyvä esimerkki siitä kemioiden kohtaamattomuudesta. Tuo yksi jauhaa jostain alkemiasta ja tis-horoskoopeista, kun me muut yritämme selittää asiaa ihan arkitermeillä. Se helppokemiaisempi alja olisi jättänyt nuo tis-horoskoopit jo monta sivua sitten ja pysynyt mukana keskustelussa. On se sitten ilmeisesti joillekin vaikeaa. 

Sana kemia on no niin hämärä, että en sanoisi sitä arkitermiksi. Onko se arki termi cosmossa tai horoskoopeissa? TIS-sarjassa ainakin on. Oliko siellä räiskyvää kemiaa muuten?

Ja jälleen yksi hyvä esimerkki. Puhut ihan eri asiasta, kuin minä puhuin tuossa viestissäni. Tässä on siis avattu sitä kemia-sanaa arkitermeillä. Mutta sinä jumitut noihin cosmoihin ja horoskooppeihin, vaikka kukaan muu ei ole sellaisista puhunut. 

Minä tuossa äsken mainitsin mm puherytmin ja eleet ja niihin reagoimisen. Ovatko ne sinulle tosiaan ihan hämäriä termejä? Meille muille nämä ovat ihan arkisia sanoja, joilla on yksiselitteinen merkitys. Ja koko tämä keskustelu on varsin konkreettinen esimerkki siitä kemioiden kohtaamattomuudesta, kuten jo sanoin. Et edes yritä ymmärtää toista osapuolta ja puhua heidän kieltään. Ei ihme, ettei niitä kemioita hirveästi irl löydy. 

Tässä myös yritettiin avata kemia-termiä

Mutta sen teidän kemianne voi tunkea vaikka kemistin mortteliin. Mihin siitä on? Eroja haette 80% te vaikka on noinkin pomminvarma tapa kuin kemia etsiä kumppania :D Ajatella jos ei olisi teillä kemiaa apuna, niin varmasti eroja hakisitte jo 100%.

Minä olin aiemmassa avoliitossani 11 vuotta ok-miehen kanssa. Ajattelin suhteen alussa, että ehkä sitä kemiaa ei niin paljon tarvita. Ja arvaas mitä kävi: ero! Nyt eron jälkeen en enää tyydy "ihan ok" -suhteeseen, jossa ei kemiaa ole tarpeeksi. 

Hukkasit siis betan-raukan aikaa 11v! Hyväksikäyttävä opportunisti

Niin hukkasin. Ja kyllä, minä olin se, joka halusin erota. Ja beta-raukka itki perääni. Sellaisia ne betaraukat ovat. Kärsivät ja kärsivät, mutta eivät silti uskalla erota. Niin kuin tuo tämänkin ketjun uhoaja. Siellä se roikkuu vaimon helmoissa kun ei ole munaa ottaa eroa. 

Et sinä mitään maininnut, että miehesi olisi halunnut erota ja että hän kärsi. Sinä kun et ymmärrä, että miehuuteen ei kuulu pakonomainen erovoimaantuminen kuten naiseuteen.

En maininnutkaan, mutta tuo edellinen vastaaja sanoi, että tuhlasin miehen aikaa ja käytin häntä hyväkseni. Eikö se silloin ole miehelle ollut kärsimystä?

Vierailija kirjoitti:

Nää on aina niin hämmentäviä nää keskustelut. Itse aloin tällä kertaa miettimään, että valitsinkohan aikoinaan oikein?

Yhdessä tässä ollaan oltu jo 15 vuotta, naimisissa 12. Kaksi lasta. Meidän on helppo olla yhdessä, nauretaan, puhutaan ja vietetään aikaa paljon yhdessä, seksikin vain paranee ajan kuluessa. Mies usein sanoo rakastavansa minua ja niin minäkin häntä. Mieheni on pitkä, tumma, komea, huumorintajuinen ja todella hyvä isä. Hyvin toimeentuleva. Lempeä ja rauhallinen.

Kaikin puolin meidän on ilmeisen hyvä näin ja sitä haukuttua kemiaa on edelleen ilmassa.

Palstaheppujen teorioiden mukaan minun olisi kuitenkin pitänyt ottaa joku muu. Joku, joka ei silmissäni ole komea. Jonka kanssa en tunne sitä kummaa kemiaa. Joka olisi "ihan ok". Jaa miksi? Koska se kemia kuulemma kuolee kuitenkin ja minä olen hölmö, pinnallinen Cosmonainen, kun rinnallani on komea mies, eikä se joku joka ei herätä mitään tunteita, vaan joka minun olisi pitänyt onkia mukaani ja "antaa mahdollisuus". Ei parisuhde ole mitään hyväntekeväisyyttä.

Komea komea komea.

Ehkä palstaheppujen vinkki onkin se, että miehessä on muutakin kuin komeus. Ehkä siihen vähän ei-niin-komistukseenkin voisi tutustua ja katsoa, onko sitä kemiaa.

Toki jos kemia on komeutta, tai ainakin vaatii sen, kuten sinulla ilmeisesti, niin ei kai asiaa voi mitenkään muuttaa. Sitten toivotaan, että oma ulkonäkö riittää komistukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni puhuu jotain kemiasta. Kemia on sitä, että mies osaa saada naisen viihtymään seurassaan. Kemiaan katsomalla löydätte pelimiehiä, pitkän aikavälin kärsivällisellä tutustumisella elämänkumppanin.

Oho, minä sitten sainkin itselleni pelimiehen. Missähän vaiheessa se alkaa niitä pelejä pelata? Mies ei ole minua ennen seurustellut kenenkään kanssa eikä ole tehnyt niin tässä vuosien varrella. Vuosikymmeniä ollaan kuitenkin yhdessä oltu.

Kappas minullakin näyttäisi olevan pelimies. Heti viihdyin hänen seurassaan. Jotenkin en ymmärrä miksi pitäisi kärsivällisesti kärvistellä sellaisen seurassa jossa ei viihdy? Haetaanko tässä taas sitä ok kumppanuutta jossa ei tunne mitään vetoa toista kohtaan?

Pelimieheen taisin langeta minäkin. Kuusikymppinen työkyvyttömyyseläkeläinen, ollut minua ennen yhdessä vuosikymmenien parisuhteessa kunnes jäi leskeksi. Mutta kun hänet kohtasin, tuntui kuin olisin tullut kotiin, oli niin helppo ja hyvä olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää on aina niin hämmentäviä nää keskustelut. Itse aloin tällä kertaa miettimään, että valitsinkohan aikoinaan oikein?

Yhdessä tässä ollaan oltu jo 15 vuotta, naimisissa 12. Kaksi lasta. Meidän on helppo olla yhdessä, nauretaan, puhutaan ja vietetään aikaa paljon yhdessä, seksikin vain paranee ajan kuluessa. Mies usein sanoo rakastavansa minua ja niin minäkin häntä. Mieheni on pitkä, tumma, komea, huumorintajuinen ja todella hyvä isä. Hyvin toimeentuleva. Lempeä ja rauhallinen.

Kaikin puolin meidän on ilmeisen hyvä näin ja sitä haukuttua kemiaa on edelleen ilmassa.

Palstaheppujen teorioiden mukaan minun olisi kuitenkin pitänyt ottaa joku muu. Joku, joka ei silmissäni ole komea. Jonka kanssa en tunne sitä kummaa kemiaa. Joka olisi "ihan ok". Jaa miksi? Koska se kemia kuulemma kuolee kuitenkin ja minä olen hölmö, pinnallinen Cosmonainen, kun rinnallani on komea mies, eikä se joku joka ei herätä mitään tunteita, vaan joka minun olisi pitänyt onkia mukaani ja "antaa mahdollisuus". Ei parisuhde ole mitään hyväntekeväisyyttä.

Komea komea komea.

Ehkä palstaheppujen vinkki onkin se, että miehessä on muutakin kuin komeus. Ehkä siihen vähän ei-niin-komistukseenkin voisi tutustua ja katsoa, onko sitä kemiaa.

Toki jos kemia on komeutta, tai ainakin vaatii sen, kuten sinulla ilmeisesti, niin ei kai asiaa voi mitenkään muuttaa. Sitten toivotaan, että oma ulkonäkö riittää komistukseen.

Luit sen jälleen vain sanan sieltä ja toisen täältä. Tässä vielä suora lainaus edellisestä viestistä, jossa lueteltiin muutama muukin miehen ominaisuus;

"Meidän on helppo olla yhdessä, nauretaan, puhutaan ja vietetään aikaa paljon yhdessä, seksikin vain paranee ajan kuluessa. Mies usein sanoo rakastavansa minua ja niin minäkin häntä. Mieheni on pitkä, tumma, komea, huumorintajuinen ja todella hyvä isä. Hyvin toimeentuleva. Lempeä ja rauhallinen.

Kaikin puolin meidän on ilmeisen hyvä näin ja sitä haukuttua kemiaa on edelleen ilmassa."

Samalla kyllä hyvin vahvistit edellisen viestin pointin. Hyvännäköinen mies on automaattisesti paha, naisten tulisi keskittyä niihin miehiin, joihin eivät tunne minkäänlaista vetoa ja hyväntekeväisyytenä alkaa heidän kanssaan parisuhteeseen, tai ainakin antaa piparia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää on aina niin hämmentäviä nää keskustelut. Itse aloin tällä kertaa miettimään, että valitsinkohan aikoinaan oikein?

Yhdessä tässä ollaan oltu jo 15 vuotta, naimisissa 12. Kaksi lasta. Meidän on helppo olla yhdessä, nauretaan, puhutaan ja vietetään aikaa paljon yhdessä, seksikin vain paranee ajan kuluessa. Mies usein sanoo rakastavansa minua ja niin minäkin häntä. Mieheni on pitkä, tumma, komea, huumorintajuinen ja todella hyvä isä. Hyvin toimeentuleva. Lempeä ja rauhallinen.

Kaikin puolin meidän on ilmeisen hyvä näin ja sitä haukuttua kemiaa on edelleen ilmassa.

Palstaheppujen teorioiden mukaan minun olisi kuitenkin pitänyt ottaa joku muu. Joku, joka ei silmissäni ole komea. Jonka kanssa en tunne sitä kummaa kemiaa. Joka olisi "ihan ok". Jaa miksi? Koska se kemia kuulemma kuolee kuitenkin ja minä olen hölmö, pinnallinen Cosmonainen, kun rinnallani on komea mies, eikä se joku joka ei herätä mitään tunteita, vaan joka minun olisi pitänyt onkia mukaani ja "antaa mahdollisuus". Ei parisuhde ole mitään hyväntekeväisyyttä.

Komea komea komea.

Ehkä palstaheppujen vinkki onkin se, että miehessä on muutakin kuin komeus. Ehkä siihen vähän ei-niin-komistukseenkin voisi tutustua ja katsoa, onko sitä kemiaa.

Toki jos kemia on komeutta, tai ainakin vaatii sen, kuten sinulla ilmeisesti, niin ei kai asiaa voi mitenkään muuttaa. Sitten toivotaan, että oma ulkonäkö riittää komistukseen.

Siellä ei lue kolme kertaa "komea", vaan 8 ominaisuutta, jotka eivät liity ulkonäköön lainkaan. Mutta niihin ei halua kiinnittää huomiota? Koska niissä on tekstistä päätellen tosi paljon petrattavaa.

Tietysti on helpompi ulista, että miksi ei luonto tuonut ulkonäköä. Sen sijaan että kehittäisi omaa luonnetta, joka tekstin perusteella on myrkyllinen, ilkeä, epävarma ja kaunainen. Ja silloin ei pelasta se komeus mitään, kun tuollainen luonne selviää, fiksut naiset juoksevat.

Mun mies on tavallisen näköinen, ei komea, mutta ei mikään ruma kääpiökään. Ja kipinää löytyy vielä 10 vuoden jälkeenkin, yhdessä on selvitty monenlaisesta elämän tielle heittämästä kurjasta asiasta. Ei olisi selvitty, saati oltaisi yhä yhdessä, jos olisi alettu seurustella ilman tunteita, siksi vaan että joku muka pitää olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussahan on ihan hyvä esimerkki siitä kemioiden kohtaamattomuudesta. Tuo yksi jauhaa jostain alkemiasta ja tis-horoskoopeista, kun me muut yritämme selittää asiaa ihan arkitermeillä. Se helppokemiaisempi alja olisi jättänyt nuo tis-horoskoopit jo monta sivua sitten ja pysynyt mukana keskustelussa. On se sitten ilmeisesti joillekin vaikeaa. 

Sana kemia on no niin hämärä, että en sanoisi sitä arkitermiksi. Onko se arki termi cosmossa tai horoskoopeissa? TIS-sarjassa ainakin on. Oliko siellä räiskyvää kemiaa muuten?

Ja jälleen yksi hyvä esimerkki. Puhut ihan eri asiasta, kuin minä puhuin tuossa viestissäni. Tässä on siis avattu sitä kemia-sanaa arkitermeillä. Mutta sinä jumitut noihin cosmoihin ja horoskooppeihin, vaikka kukaan muu ei ole sellaisista puhunut. 

Minä tuossa äsken mainitsin mm puherytmin ja eleet ja niihin reagoimisen. Ovatko ne sinulle tosiaan ihan hämäriä termejä? Meille muille nämä ovat ihan arkisia sanoja, joilla on yksiselitteinen merkitys. Ja koko tämä keskustelu on varsin konkreettinen esimerkki siitä kemioiden kohtaamattomuudesta, kuten jo sanoin. Et edes yritä ymmärtää toista osapuolta ja puhua heidän kieltään. Ei ihme, ettei niitä kemioita hirveästi irl löydy. 

Tässä myös yritettiin avata kemia-termiä

Mutta sen teidän kemianne voi tunkea vaikka kemistin mortteliin. Mihin siitä on? Eroja haette 80% te vaikka on noinkin pomminvarma tapa kuin kemia etsiä kumppania :D Ajatella jos ei olisi teillä kemiaa apuna, niin varmasti eroja hakisitte jo 100%.

Minä olin aiemmassa avoliitossani 11 vuotta ok-miehen kanssa. Ajattelin suhteen alussa, että ehkä sitä kemiaa ei niin paljon tarvita. Ja arvaas mitä kävi: ero! Nyt eron jälkeen en enää tyydy "ihan ok" -suhteeseen, jossa ei kemiaa ole tarpeeksi. 

Hukkasit siis betan-raukan aikaa 11v! Hyväksikäyttävä opportunisti

Niin hukkasin. Ja kyllä, minä olin se, joka halusin erota. Ja beta-raukka itki perääni. Sellaisia ne betaraukat ovat. Kärsivät ja kärsivät, mutta eivät silti uskalla erota. Niin kuin tuo tämänkin ketjun uhoaja. Siellä se roikkuu vaimon helmoissa kun ei ole munaa ottaa eroa. 

Et sinä mitään maininnut, että miehesi olisi halunnut erota ja että hän kärsi. Sinä kun et ymmärrä, että miehuuteen ei kuulu pakonomainen erovoimaantuminen kuten naiseuteen.

Kuten astrologi velkaneuvojakin sanoi: naisen TÄYTYY erota! Muuten ei voi löytää naiseuden koko potentiaalia.

Jos parisuhteessa kumpikin voi huonosti, toinen ei herätä mitää positiivisia tunteita vaan ärsyttää, niin miksi sitä pitäisi jatkaa? Haluatko sinä elää koko aikuisen elämäsi kärsien? Minä en. Sinun kommentista saa sen kuvan, että se surkeakin nainen on parempi mitä ilman naista, minä taas olen sitä mieltä, että parempi yksin mitä huonon miehen kanssa.

Riippuu näkökannasta, mutta niin se on, että löytääkseen syvän välittämisen ja turvan kumppania kohtaan, on päästävä yli ärsyttävyyksistä ja mietittävä välitätkö kumppanista _ihmisenä_. Näitä naisten juttuja lukeneena, olen käsityksessä että naiset haluavat pian lopettaa suhteen joka ei heitä palvele. Mies joko on hyödyllinen tai sitten ei (ja ero), naisen ei tarvitse maailmankatsomustaan muuttaa!