Kysy mitä tahansa 15v pojalta, jonka mielestä lisääntyminen on eettisesti väärin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos kukaan ei lisääntyisi, eikä näin ollen ketään olisi olemassa ei olisi kärsimystäkään. Ergo lisääntymisen olemassaolo johtaa kärsimykseen maailmassa.

Nerokas keino poistaa maailmasta kaikki kärsimys yhden sukupolven aikana!

Vai?

Kyllä, jos kukaan ei lisääntyisi ja ketään ei olisi olemassa, kukaan ei joutuisi kärsimään. En kuitenkaan ole idiootti ja ymmärrän, että tämä ei tule käytännössä koskaan tapahtumaan. Tällä aloituksella haluan saada ihmiset pohtimaan lisääntymistä kannalta, jota harvemmin tehdään. Mielestäni kuitenkin jokainen syntymätön lapsi on yksi ihminen vähemmän kärsimään.

ap.

Sinäkin kuitenkin olet valinnut sen elämän elämättömyyden sijaan jostain syystä. Ainoa syy tälle on se, että siinä on enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Näin ollen lisääntyminen aiheuttaa myös hyvää. Ja koska niin moni ihminen haluas elää, voimme päätellä, että kaiken kaikkiaan sitä hyvää ihmiselämässä in enemmän. Näin ollen olisi epäeettistä, mikäli estettäisiin hyvien asioiden tapahtuminen.

En ole valinnut syntyväni. En ole kuitenkaan valinnut tekeväni itsemurhaa. Syy siihen on läheisilleni aiheuttama kärsimys, ja kyllä, se, että elämässä on myös hyviä asioita. Kuitenkin johtopäätöksesi siitä, että elämässä on enemmän hyvää kuin huonoa, on mielestäni hieman epäkorrekti.

Kun ihminen syntyy, hän kokee elämässään hyviä ja huonoja asioita -> +1-1=0 (olettaen nyt, että elämässä olisi yhtä paljon hyvää kuin huonoa, josta olen eri mieltä.)

Kun ihminen ei synny, hänen ei tarvitse kokea elämän hyviä asioita -> +1.

Kun ihminen ei synny, hän ei ole kykenevä harmittelemaan menetettyjä elämän positiivisia asioita -> 0

Huomaatko epäsymmetrisyyden?

ap.

Ajattelin ihan samalla tavalla silloin, kun olin vielä juoppo ja masentunut. Vaihe menee ohi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just. Tää on se palstavela, jonka mielestä elämä on yhtä kärsimystä. Mitä sä täällä vielä provoilet, mikset ole jo tehnyt oman logiikkasi mukaista johtopäätöstä ja tappanut itseäsi?

Ja ei, minä en ole samaa mieltä. Minusta elämä on arvokasta ja enimmäkseen mahtavaa.

Haluaisin nyt huomauttaa, että mielestäni elämä ei ole pelkkää kärsimystä. Elämään kuuluu myös hyviä asioita. Filosofiani pohjautuu siihen, että mielestäni kärsimyksen aiheuttaminen on väärin. Tähän varmaan samaistut? Tässä argumetti, jota tulen varmaan aika monta kertaa toistamaan tämän keskustelun aikana ja kerran olenkin sen jo maininnut: syntymätön ihminen ei pysty kaipaamaan elämän positiivisia asioita. Syntymättä jääminen ei ole siis huono asia. Sen sijaan se, että hän ei synny, on hyvä asia, sillä kärsimykseltä vältytään.

Tuohon itsemurhakohtaan löytyy jo vastaus tästä keskustelusta.

Elämäsi voi tuntua mahtavalta, enkä väitä etteikö se voisi ollakkin. Näin ei kuitenkaan ole kaikkien ihmisten kohdalla. Ja en ole sinunkaan elämäsi onnellisuudesta täysin vakuuttunut, kun kehotat minua tekemään itsemurhaa samalla kun minä pyydän asiallista keskustelua.

ap.

Sä et voi tietää etkä.päättää kuka tänne syntyy.

Etkä voi arvioida toisten ihmisten elämän arvoa, oli kärsimystä tai ei.

Eiköhän nämä asiat ole suuremmissa käsissä.

En usko Jumalaan tai muihin elämää ohjaaviin yliluonnollisiin voimiin, ellet pysty jotenkin niitä todistamaan. Ja uskon, että sen todistaminen tulee olemaan erittäin hankalaa.

ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikset noudata omaa ideologiaasi loppuun asti ja tapa itseäsi? Kai käsität, ettei sinua kuuluisi olla olemassa, jos tuo olisi vallitseva tila.

Sillä on eroa, jääkö syntymättä vai kuoleeko. On totta, etten olisi halunnut syntyä. Se ei olisi minulta mitään pois, koska en osaisi kaivata elämän positiivisia asioita. Nyt joudun kuitenkin kokemaan elämät negatiiviset asiat, positiivisten ohella. Noudatan ideologiaani siinä mielessä, etten itse lisäänny aiheuttaen lisää kärsimystä. Oma itsemurhani taas aiheuttaisi paljon kärsimystä lähipiirissäni.

ap.

Mutta sinun ajatuksesihan perustui siihen, että eläminen on kaikenkaikkiaan kärsimystä. Miksi ihmeessä sinun kannattaa jatkaa omaa kärsimystäsi ja mitä väliä niiden muiden kärsimyksellä on, koska heidän elämänsähän on pelkkää kärsimystä muutenkin,

En ole missään vaiheessa sanonut, että elämä on pelkkää kärsimystä. Ideologiani perustuu siihen, että kärsimyksen aiheuttaminen on väärin. Ja luomalla ihmisen, luot tälle ihmiselle kärsimystä. Et suinkaan pelkkää kärsimystä, mutta hänen elämäänsä täysin varmasti kuuluu myös kärsimystä.

ap.

Tuolla logiikalla esim lääketiede on mielestäsi väärin, kun esim leikkauksissa tuotetaan kärsimystä. Me muut punnitsemme asiaa laajemmasta näkökulmasta. Kaikki kärsimyksen aiheuttaminen ei ole eettisesti väärin, jos se on välttämätöntä suuremman hyvän saavuttamiseen.

Mikä on se suurempi hyvä, joka syntyy ihmiskunnan olemassaolosta?

Se sama asia, jonka vuoksi sinä olet siinä kirjoittamassa etkä ole oman käden kautta päätynyt mullan alle. En puhu nyt ympäristön kannalta, vaan ihmisten välisistä moraalisuhteista.

Täsmennä hieman, mielestäni et vastannut lainkaan kysymykseen. Mitä suurempaa hyvää äärettömän lyhyen silmänräpäyksen olemassaoleva ihmiskunta tuo maailmankaikkeuteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos kukaan ei lisääntyisi, eikä näin ollen ketään olisi olemassa ei olisi kärsimystäkään. Ergo lisääntymisen olemassaolo johtaa kärsimykseen maailmassa.

Nerokas keino poistaa maailmasta kaikki kärsimys yhden sukupolven aikana!

Vai?

Kyllä, jos kukaan ei lisääntyisi ja ketään ei olisi olemassa, kukaan ei joutuisi kärsimään. En kuitenkaan ole idiootti ja ymmärrän, että tämä ei tule käytännössä koskaan tapahtumaan. Tällä aloituksella haluan saada ihmiset pohtimaan lisääntymistä kannalta, jota harvemmin tehdään. Mielestäni kuitenkin jokainen syntymätön lapsi on yksi ihminen vähemmän kärsimään.

ap.

Sinäkin kuitenkin olet valinnut sen elämän elämättömyyden sijaan jostain syystä. Ainoa syy tälle on se, että siinä on enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Näin ollen lisääntyminen aiheuttaa myös hyvää. Ja koska niin moni ihminen haluas elää, voimme päätellä, että kaiken kaikkiaan sitä hyvää ihmiselämässä in enemmän. Näin ollen olisi epäeettistä, mikäli estettäisiin hyvien asioiden tapahtuminen.

En ole valinnut syntyväni. En ole kuitenkaan valinnut tekeväni itsemurhaa. Syy siihen on läheisilleni aiheuttama kärsimys, ja kyllä, se, että elämässä on myös hyviä asioita. Kuitenkin johtopäätöksesi siitä, että elämässä on enemmän hyvää kuin huonoa, on mielestäni hieman epäkorrekti.

Kun ihminen syntyy, hän kokee elämässään hyviä ja huonoja asioita -> +1-1=0 (olettaen nyt, että elämässä olisi yhtä paljon hyvää kuin huonoa, josta olen eri mieltä.)

Kun ihminen ei synny, hänen ei tarvitse kokea elämän hyviä asioita -> +1.

Kun ihminen ei synny, hän ei ole kykenevä harmittelemaan menetettyjä elämän positiivisia asioita -> 0

Huomaatko epäsymmetrisyyden?

ap.

Ajattelin ihan samalla tavalla silloin, kun olin vielä juoppo ja masentunut. Vaihe menee ohi.

Minäkin ajattelen samalla tavalla, mutta en ole koskaan ollut masentunut enkä minkäänlaisten päihteiden väärinkäyttäjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikset noudata omaa ideologiaasi loppuun asti ja tapa itseäsi? Kai käsität, ettei sinua kuuluisi olla olemassa, jos tuo olisi vallitseva tila.

Sillä on eroa, jääkö syntymättä vai kuoleeko. On totta, etten olisi halunnut syntyä. Se ei olisi minulta mitään pois, koska en osaisi kaivata elämän positiivisia asioita. Nyt joudun kuitenkin kokemaan elämät negatiiviset asiat, positiivisten ohella. Noudatan ideologiaani siinä mielessä, etten itse lisäänny aiheuttaen lisää kärsimystä. Oma itsemurhani taas aiheuttaisi paljon kärsimystä lähipiirissäni.

ap.

Mutta sinun ajatuksesihan perustui siihen, että eläminen on kaikenkaikkiaan kärsimystä. Miksi ihmeessä sinun kannattaa jatkaa omaa kärsimystäsi ja mitä väliä niiden muiden kärsimyksellä on, koska heidän elämänsähän on pelkkää kärsimystä muutenkin,

En ole missään vaiheessa sanonut, että elämä on pelkkää kärsimystä. Ideologiani perustuu siihen, että kärsimyksen aiheuttaminen on väärin. Ja luomalla ihmisen, luot tälle ihmiselle kärsimystä. Et suinkaan pelkkää kärsimystä, mutta hänen elämäänsä täysin varmasti kuuluu myös kärsimystä.

ap.

Tuolla logiikalla esim lääketiede on mielestäsi väärin, kun esim leikkauksissa tuotetaan kärsimystä. Me muut punnitsemme asiaa laajemmasta näkökulmasta. Kaikki kärsimyksen aiheuttaminen ei ole eettisesti väärin, jos se on välttämätöntä suuremman hyvän saavuttamiseen.

Lääketieteen tarkoitus kylläkin pitkälti on kärsimyksen vähentäminen. Toki, joskus pienen kärsimyksen tuottaminen voi korvata suuren kärsimyksen aiheutumisen. Jälleenkerran kuitenkin muistuttaisin, että se syntymätön ei pysty harmittelemaan tätä menettyä "suurta hyvää".

ap.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole ihmisiä, eipä olisi etiikkaakaan. Kuka sitten pohdiskelisi näitä kärsimysasioita?

Ei kukaan, eikä sille olisi silloin tarvettakaan.

ap.

Vierailija kirjoitti:

Menepäs ulos keväiseen luontoon moittimaan lintuja ja oravia parittelusta tai kasveja pölyttämisestä. Luomakunta nyt vain on sellainen, että kaikilla on lisääntymisvietti tai -vaisto. Muuten kaikki lajit kuolisivat pystyyn. Jos minä päätän olla hankkimatta lapsia, niin silloin oma sukuni sammuu, ja muut  sen kun kukoistavat. Miksi minä täällä hyppään ja häärään, jos en oman jälkikasvuni hyväksi? Ainoa kuolemattomuus, josta voin olla varma, on siinä kun omista sukusoluistani syntyy uutta elämää.

Tuokin ”kuolemattomuus” on kosmisessa mittakaavassa erittäin lyhytaikaista. Meidän kenenkään suvuista ei tule jäämään jälkeäkään, kuten ei koko ihmiskunnastakaan.

heräääää kirjoitti:

Ajattelet kärsimystä ihan väärällä tavalla. Kärsimyksestä oppii ja tulee vahvemmaksi fyysisesti että henkisesti.. se on osa elämää. Voit kärsimyksen jälkeen ylpeänä sanoa, että olet ollut tarpeeksi vahva ihminen kestäen kaiken kurjuuden. 

Kyllä, kärsimyksen jälkeen elämän positiivisia asioita osaa arvostaa paremmin.

Kuvitellaan, että henkilö x tunkee fyysisesti heikomman henkilön y:n pään veteen niin, että henkilö y menettää tajuntansa. Elvytyksen avulla henkilö y jää kuitenkin eloon. Tapahtuman jälkeen henkilö y osaa arvostaa happea enemmän. Tekikö henkilö x kuitenkaan moraalisesti oikein?

ap.

Jahas, mammat täällä yrittää toitottaa että ap on väärässä, koska ap on 15v. 15-vuotiaana ei kukaan halua lapsia, mutta miksi kukaan olisi sen kypsempi vanhemmaksi esim. 17-vuotiaana?

Monesti sitä ei kyseenalaisteta, jos joku haaveilee lapsista jo nuorena. Sitten kun 15-vuotias sanoo, ettei halua lapsia, alkaa se perinteinen "kyllä se mieli siitä vielä muuttuu"-länkytys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos kukaan ei lisääntyisi, eikä näin ollen ketään olisi olemassa ei olisi kärsimystäkään. Ergo lisääntymisen olemassaolo johtaa kärsimykseen maailmassa.

Nerokas keino poistaa maailmasta kaikki kärsimys yhden sukupolven aikana!

Vai?

Kyllä, jos kukaan ei lisääntyisi ja ketään ei olisi olemassa, kukaan ei joutuisi kärsimään. En kuitenkaan ole idiootti ja ymmärrän, että tämä ei tule käytännössä koskaan tapahtumaan. Tällä aloituksella haluan saada ihmiset pohtimaan lisääntymistä kannalta, jota harvemmin tehdään. Mielestäni kuitenkin jokainen syntymätön lapsi on yksi ihminen vähemmän kärsimään.

ap.

Sinäkin kuitenkin olet valinnut sen elämän elämättömyyden sijaan jostain syystä. Ainoa syy tälle on se, että siinä on enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Näin ollen lisääntyminen aiheuttaa myös hyvää. Ja koska niin moni ihminen haluas elää, voimme päätellä, että kaiken kaikkiaan sitä hyvää ihmiselämässä in enemmän. Näin ollen olisi epäeettistä, mikäli estettäisiin hyvien asioiden tapahtuminen.

Arvostan, jos ap on tosiaan joku 15 v., koska hänellä näyttää olevan aivotoimintaa. Varsinkin kun hän on vain vuoden vanhempi kuin kissani.

Jos olisin itse saanut valita, niin en olisi syntynyt. Nyt kun kuitenkin täällä olen, niin en haluaisi kuolla. Haluan katsoa tämän touhun katkeraan loppuun asti. Kärsimyksineen kaikkineen. Ristiriita, mutta mitäs tuosta. 

Tuo on ihan yleinen ajattelutapa niiden ihmisten keskuudessa, jotka jakavat ajatusmaailmani. Kuten monta kertaa olen jo sanonut, on eri asia kuolla kuin jäädä syntymättä. Ihmisellä on eläessään itsesuojeluvaisto, joka estää useimpien ihmisten tekemästä itselleen itsemurhan, vaikka elämä olisikin suureksi osaksi kärsimystä. Jos siis syy läheisten kärsimykseen ei riitä.

ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos kukaan ei lisääntyisi, eikä näin ollen ketään olisi olemassa ei olisi kärsimystäkään. Ergo lisääntymisen olemassaolo johtaa kärsimykseen maailmassa.

Nerokas keino poistaa maailmasta kaikki kärsimys yhden sukupolven aikana!

Vai?

Kyllä, jos kukaan ei lisääntyisi ja ketään ei olisi olemassa, kukaan ei joutuisi kärsimään. En kuitenkaan ole idiootti ja ymmärrän, että tämä ei tule käytännössä koskaan tapahtumaan. Tällä aloituksella haluan saada ihmiset pohtimaan lisääntymistä kannalta, jota harvemmin tehdään. Mielestäni kuitenkin jokainen syntymätön lapsi on yksi ihminen vähemmän kärsimään.

ap.

Sinäkin kuitenkin olet valinnut sen elämän elämättömyyden sijaan jostain syystä. Ainoa syy tälle on se, että siinä on enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Näin ollen lisääntyminen aiheuttaa myös hyvää. Ja koska niin moni ihminen haluas elää, voimme päätellä, että kaiken kaikkiaan sitä hyvää ihmiselämässä in enemmän. Näin ollen olisi epäeettistä, mikäli estettäisiin hyvien asioiden tapahtuminen.

Arvostan, jos ap on tosiaan joku 15 v., koska hänellä näyttää olevan aivotoimintaa. Varsinkin kun hän on vain vuoden vanhempi kuin kissani.

Jos olisin itse saanut valita, niin en olisi syntynyt. Nyt kun kuitenkin täällä olen, niin en haluaisi kuolla. Haluan katsoa tämän touhun katkeraan loppuun asti. Kärsimyksineen kaikkineen. Ristiriita, mutta mitäs tuosta. 

Miksi lainasit minun viestiäni, mutta et kommentoinut siihen? Minusta ei ole kovin pitkälle menevä ajatus, jos kärsimys= epäeettinen.

Onko mielestäsi sitten kärsimyksen aiheuttaminen eettisesti oikein?

ap.

Nyt minulle valkeni, miksi antiikin filosofit vain toistelivat mitäänsanomattomuuksia ja naiskentelivat toisiaan aunukseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

heräääää kirjoitti:

Ajattelet kärsimystä ihan väärällä tavalla. Kärsimyksestä oppii ja tulee vahvemmaksi fyysisesti että henkisesti.. se on osa elämää. Voit kärsimyksen jälkeen ylpeänä sanoa, että olet ollut tarpeeksi vahva ihminen kestäen kaiken kurjuuden. 

Tuo nyt on suurinta shaibaa ikinä. Kärsimys on vain kärsimystä, ei siitä opi mitään paitsi ehkä katkeruutta.

Vähä tarkennusta. Millasesta ”kärsimyksestä” oikee puhut?? 

En ole tuon kyseisen viestin kirjoittaja. Itse kuitenkin kärsimyksestä puhuessani tarkoitan kaikkia elämän negatiivisia asioita. Lista on todella pitkä.

ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen on ollut se vanhempien kasvatuksessa tekemä virhe joka saa kuvittelemaan, että 15-vuotias lapsi voisi muodostaa kestävästi perusteltuja eettisiä näkemyksiä.

Hyvin harva aikuinenkaan sellaiseen kykenee

En tiedä mikä kyseinen "virhe" on, enkä ole asian virheellisyydestä aivan samaa mieltä. Sinulle, ja kaikille muille ylimielisesti vastanneille: toivoisin, että voisitte todellakin pysyä siinä asiallisessa argumentoinnissa. Jos olen vain lapsi ja typerys, argumenttini ovat varmaan helppoja kumota?

ap.

Argumenttisi on tosiaan helppoa kumota. Perustelujesi heikkoudet tulivat esiin viestissä 15 ja perustelusi tulivat kumotuksi yhdellä lauseella viestissä 19 (joka ei ollut minun kirjoittamani).

Olen hieman eriä mieltä argumenttini kumotuksi tulemisesta.

Epäilemättä olet.

Haluaisin huomauttaa, että te, jotka koette elämänne olevan suurimmaksi osaksi onnellisuutta, kaikki ei todellakaan koe niin.

En ole puhunut yhtään mitään siitä mitä koen. Tapasi väistää vaikea kohta perusteluissa vaihtamalla puheenaihe kanssakeskustelijan henkilökohtaisuuksiin (jos hän ei niitä itse tuo esille) on heikkoa argumentointia. Koeta pysyä asiassa.

Kun lisäännyt, lapsesi tulee sataprosenttisen varmasti kärsimään elämänsä aikana.

Varmasti. Jokainen tulee. Mutta jos kärsimyksen tuottaminen on aina kategorisesti väärin, niin älä koskaan mene hammaslääkäriin.

On myös mahdollista, että hän tulee kärsimään elämässään paljon.

Mahdollistahan on vaikka mikä. Juuri siitä elämässä on kysymys. Mahdollisuuksista.

Kun taas et lisäänny, lapsesi ei yksinkertaisesti kykene kärsimään.

ap.

Ei sellainen jota ei ole olemassakaan kykene yhtään mihinkään. Olemattomuus on kuitenkin hankala eettisten valintojen peruste. Lause "jos sinulla ei ole lasta, lapsesi ei kärsi" on oksymoron,  looginen mahdottomuus, koska kärsimys sinällään on ominaisuus, joka voidaan liittää vain olemassa oleviin ja tietoisiin olentoihin.

Ylipäätään etiikkaa voi olla vain suhteessa olemassa oleviin asioihin. Sinun etiikkasi edellyttää mm. uskomista henkiolentoihin, ts. johonkin entiteettiin joka säästyy joltakin säästyessään olemassaololta. tällainen ajattelu on loogisesti täysin kestämätöntä (mutta toki aika yleistä, varsinkin angstisten teinien keskuudessa jotka eivät "etiikkaansa" ihastellessaan tule juuri sen perusteita miettineeksi).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos kukaan ei lisääntyisi, eikä näin ollen ketään olisi olemassa ei olisi kärsimystäkään. Ergo lisääntymisen olemassaolo johtaa kärsimykseen maailmassa.

Nerokas keino poistaa maailmasta kaikki kärsimys yhden sukupolven aikana!

Vai?

Kyllä, jos kukaan ei lisääntyisi ja ketään ei olisi olemassa, kukaan ei joutuisi kärsimään. En kuitenkaan ole idiootti ja ymmärrän, että tämä ei tule käytännössä koskaan tapahtumaan. Tällä aloituksella haluan saada ihmiset pohtimaan lisääntymistä kannalta, jota harvemmin tehdään. Mielestäni kuitenkin jokainen syntymätön lapsi on yksi ihminen vähemmän kärsimään.

ap.

Sinäkin kuitenkin olet valinnut sen elämän elämättömyyden sijaan jostain syystä. Ainoa syy tälle on se, että siinä on enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Näin ollen lisääntyminen aiheuttaa myös hyvää. Ja koska niin moni ihminen haluas elää, voimme päätellä, että kaiken kaikkiaan sitä hyvää ihmiselämässä in enemmän. Näin ollen olisi epäeettistä, mikäli estettäisiin hyvien asioiden tapahtuminen.

Arvostan, jos ap on tosiaan joku 15 v., koska hänellä näyttää olevan aivotoimintaa. Varsinkin kun hän on vain vuoden vanhempi kuin kissani.

Jos olisin itse saanut valita, niin en olisi syntynyt. Nyt kun kuitenkin täällä olen, niin en haluaisi kuolla. Haluan katsoa tämän touhun katkeraan loppuun asti. Kärsimyksineen kaikkineen. Ristiriita, mutta mitäs tuosta. 

Miksi lainasit minun viestiäni, mutta et kommentoinut siihen? Minusta ei ole kovin pitkälle menevä ajatus, jos kärsimys= epäeettinen.

Tuo jälkimmäinen kappale kyllä tavallaan kommentoi viestiäsi. Olen valinnut elämän elämättömyyden sijaan, vaikka jos kysessä olisi ollut valintatilanne, niin en olisi syntynyt. Arvelen, että ap tarkoittaa, että kärsimyksen aiheuttaminen toisille on epäeettistä, ei niin, että kärsimys sinänsä on epäeettistä. Ap voi korjata.

Itse vielä tuon valitsemisen muotoilisin niin, että olen valinnut olla tekemättä itsemurhaa. Elämän alkuni kuitenkin päätti vanhempani, vasten tahtoani. Ja kyllä, kärsimyksen aiheuttaminen on epäeettistä.

ap.

Tätä keskustelua sivusta seuraajana ei voi kuin todeta, että onko tämä nyt ihmiskunnan kannalta hyvä asia, että syvälliseen ajatteluun kykenemättömät yksilöt lisääntyvät enemmän kuin älykkäät? Tämä on ainoa argumentti, jonka keksin ap:n lisääntymisen puolesta. Muuten olen ap:n kanssa samoilla linjoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos kukaan ei lisääntyisi, eikä näin ollen ketään olisi olemassa ei olisi kärsimystäkään. Ergo lisääntymisen olemassaolo johtaa kärsimykseen maailmassa.

Nerokas keino poistaa maailmasta kaikki kärsimys yhden sukupolven aikana!

Vai?

Kyllä, jos kukaan ei lisääntyisi ja ketään ei olisi olemassa, kukaan ei joutuisi kärsimään. En kuitenkaan ole idiootti ja ymmärrän, että tämä ei tule käytännössä koskaan tapahtumaan. Tällä aloituksella haluan saada ihmiset pohtimaan lisääntymistä kannalta, jota harvemmin tehdään. Mielestäni kuitenkin jokainen syntymätön lapsi on yksi ihminen vähemmän kärsimään.

ap.

Ihmisyyttä on asettua vaistojensa herraksi. Loogisten ristiriitojen lisäksi etiikkasi perustelut näyttävt sisältävän ainakin naturalistisen virhepäätelmän.

Sinäkin kuitenkin olet valinnut sen elämän elämättömyyden sijaan jostain syystä. Ainoa syy tälle on se, että siinä on enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Näin ollen lisääntyminen aiheuttaa myös hyvää. Ja koska niin moni ihminen haluas elää, voimme päätellä, että kaiken kaikkiaan sitä hyvää ihmiselämässä in enemmän. Näin ollen olisi epäeettistä, mikäli estettäisiin hyvien asioiden tapahtuminen.

Arvostan, jos ap on tosiaan joku 15 v., koska hänellä näyttää olevan aivotoimintaa. Varsinkin kun hän on vain vuoden vanhempi kuin kissani.

Jos olisin itse saanut valita, niin en olisi syntynyt. Nyt kun kuitenkin täällä olen, niin en haluaisi kuolla. Haluan katsoa tämän touhun katkeraan loppuun asti. Kärsimyksineen kaikkineen. Ristiriita, mutta mitäs tuosta. 

Tuo on ihan yleinen ajattelutapa niiden ihmisten keskuudessa, jotka jakavat ajatusmaailmani. Kuten monta kertaa olen jo sanonut, on eri asia kuolla kuin jäädä syntymättä. Ihmisellä on eläessään itsesuojeluvaisto, joka estää useimpien ihmisten tekemästä itselleen itsemurhan, vaikka elämä olisikin suureksi osaksi kärsimystä. Jos siis syy läheisten kärsimykseen ei riitä.

ap.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on ihan yleinen ajattelutapa niiden ihmisten keskuudessa, jotka jakavat ajatusmaailmani. Kuten monta kertaa olen jo sanonut, on eri asia kuolla kuin jäädä syntymättä. Ihmisellä on eläessään itsesuojeluvaisto, joka estää useimpien ihmisten tekemästä itselleen itsemurhan, vaikka elämä olisikin suureksi osaksi kärsimystä. Jos siis syy läheisten kärsimykseen ei riitä.

ap.

Ihmisyyttä on asettua vaistojensa herraksi. Loogisten ristiriitojen lisäksi etiikkasi perustelut näyttävt sisältävän ainakin naturalistisen virhepäätelmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen on ollut se vanhempien kasvatuksessa tekemä virhe joka saa kuvittelemaan, että 15-vuotias lapsi voisi muodostaa kestävästi perusteltuja eettisiä näkemyksiä.

Hyvin harva aikuinenkaan sellaiseen kykenee

En tiedä mikä kyseinen "virhe" on, enkä ole asian virheellisyydestä aivan samaa mieltä. Sinulle, ja kaikille muille ylimielisesti vastanneille: toivoisin, että voisitte todellakin pysyä siinä asiallisessa argumentoinnissa. Jos olen vain lapsi ja typerys, argumenttini ovat varmaan helppoja kumota?

ap.

Toivot liikoja. Kuten useista vastauksista huomaat, useimmat eivät tällä palstalla kykene asialliseen keskusteluun. Onkin aika surkuhupaisaa mikäli todella olet 15-vuotias, sillä vaikutat selvästi kypsemmältä ja järkevämmältä kuin 90% palstan ”aikuisista”.

Olen koettanut kuitenkin vastata myös epäasiallisiin viesteihin parhaani mukaan, koska ymmärrän, että ajatukseni aiheuttaa varmasti närkästystä. Kyseenalaistan tässä nimittäin sen, mihin suurin osa pohjaa oman elämänsä. Ja kyllä, edelleenkin, olen todella 15-vuotias. Kirjoitin sen otsikkoon oikeastaan herättääkseni hieman huomiota. Toivoin, että myös ikääni liittyen olisi esitetty asiallisia kysymyksiä. Suurimmaksi osaksi ne tosin ovat olleet tätä "ei noin nuori ymmärrä" -tasoa.

ap.

Ruskea Talo noudattaa tätä eettistä periaatetta.