Miksi usein lyhyet naiset haluavat itselleen pitkän miehen?
Treffipalveluissa usein törmään siihen, että lyhyet mainitsevat haluavansa pitkän miehen. Miksi näin? Hakevatko he turvaa vai mitä? Daddy issue? EIkö pituus ero tee treffailusta hankalaa?
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaisi. Olen itse 185 senttinen ja lähes kaikki naisystäväni ja nykyinen vaimoni on alle 160 senttinen. Minusta pieni koko on kaunista ja siroa, mutta mikä on naisten motiivi? Vaimo väitti, että se on vain sattumaa.
Vaimosi kanssa samoilla linjoilla, vaikken mikään lyhyt olekaan itse, vaan normi 160cm. En tekisi lapsia lyhyen miehen kanssa, koska lyhyys näyttää olevan miehille itselleen niin iso ongelma, että se haittaa onnellisuutta monella elämän osa-alueella, ja haluan lasteni olevan onnellisia. LApseni onkin tyttö, ja tehty 190senttisen miehen kanssa aikoinaan, nyt jo aikuinen tytär, minua 5 cm pitempi.
Nykyinen mieheni on 185, ei mielestäni pitkä, minuun verrattuna tietenkin on, kun on 25cm minua pitempi. Pituudella ei seurustelussa ole minulle mitään väliä, lyhyin deittaamani oli 162 pitkä/lyhty mies. Ainoa ongelma pituudessa on se, jos se häiritsee miestä itseään. Huonoitsetuntoiset miehet eivät vedä puoleensa minua.
Lyhyys on ainoastaan miehille ongelma, koska te naiset teette siitä ongelman. Jos 150cm nainen kertoo esittelyssään, että pitää olla vähintään 185cm pitkä, niin onhan se on ongelma jos 175 cm mies haluaisi tutustua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaisi. Olen itse 185 senttinen ja lähes kaikki naisystäväni ja nykyinen vaimoni on alle 160 senttinen. Minusta pieni koko on kaunista ja siroa, mutta mikä on naisten motiivi? Vaimo väitti, että se on vain sattumaa.
Sinusta pieni koko on kaunista ja siroa, mutta naisilla pitäisi olla joku motiivi siihen, että he haluavat pitkiä miehiä? Ei sitten tullut mieleesi, että heistä pituus on puoleensavetävää ja haluttavaa?
mutta miksi?
Miksi sinun mielestäsi/tuon miehen mielestä naisen pieni koko on kaunista ja siroa?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ettå pitkä nainen haluaa itseään pitemmän miehen, mutta mitä järkeä lyhyenä haikailla pitkien perään. Sitten saa kuunnella niitä isä/tytär läppiä joka paikassa. - AP
Hyvin harva ihminen on niin mäntti että heittää moista läppää. Sä taidat kuulua siihen mänttien joukkoon itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaisi. Olen itse 185 senttinen ja lähes kaikki naisystäväni ja nykyinen vaimoni on alle 160 senttinen. Minusta pieni koko on kaunista ja siroa, mutta mikä on naisten motiivi? Vaimo väitti, että se on vain sattumaa.
Vaimosi kanssa samoilla linjoilla, vaikken mikään lyhyt olekaan itse, vaan normi 160cm. En tekisi lapsia lyhyen miehen kanssa, koska lyhyys näyttää olevan miehille itselleen niin iso ongelma, että se haittaa onnellisuutta monella elämän osa-alueella, ja haluan lasteni olevan onnellisia. LApseni onkin tyttö, ja tehty 190senttisen miehen kanssa aikoinaan, nyt jo aikuinen tytär, minua 5 cm pitempi.
Nykyinen mieheni on 185, ei mielestäni pitkä, minuun verrattuna tietenkin on, kun on 25cm minua pitempi. Pituudella ei seurustelussa ole minulle mitään väliä, lyhyin deittaamani oli 162 pitkä/lyhty mies. Ainoa ongelma pituudessa on se, jos se häiritsee miestä itseään. Huonoitsetuntoiset miehet eivät vedä puoleensa minua.
Lyhyys on ainoastaan miehille ongelma, koska te naiset teette siitä ongelman. Jos 150cm nainen kertoo esittelyssään, että pitää olla vähintään 185cm pitkä, niin onhan se on ongelma jos 175 cm mies haluaisi tutustua.
Miten minä olen mielestäsi "te naiset", kun olen jo kertonut ettei seurustellessa minulle ole väliä miehen pituudella? Miehet vertaavat itseänsä muihin miehiin, ja ovat heille kateellisia. Minun mielestäni tämä ei ole kovin miehekästä ja puoleensa vetävää, vaan puoleensavetävä on mies joka on sinut itsensä kanssa, ja jonka OMA kiinnostus ei syty sellaisiin naisiin jotka haluavat sellaisen miehen jollainen mies ei itse ole.
Esim. Jos minä tapaan jonkun mukavan miehen(olen siis hyvässä suhteessa, mutta oletetaan) ehkä vähän kiinnostun, mutta saan tietää joka häneltä suoraa, tai mutkan kautta että hän ei pidä tummatukkaisista naisista, tai että hänen naisensa ammatin on oltava lastenhoitaja, niin om kiinnostuksen karisee välittömästi sen sijaan että itkisin sitä että tämä kyseinen mies ei halua minua ammattini tai hiustenvärini takia.
TÄMÄ on piirre mikä pitää myös miehestä löytyä. Joka prismareissulla kuitenkin näkee niitä vähän lyhyempiä miehiä kumppaneidensa kanssa, että höpönpöppöä ettei naisille kelpaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, että he pitävät pitkiä miehiä puoleensavetävinä. Ei siihen sen kummempaa syytä tarvita. PIdätkö itse lihavia naisia yhtä puoleensavetävinä kuin hoikkia? Siilitukkaisia yhtä houkuttelevina kuin pitkätukkaisia?
Niinpä.
Sillä, onko kyseessä synnynnäinen ominaisuus vai ei, ei ole mitään merkitystä. Tietyt ominaisuudet vain ovat joko puoleensavetäviä tai sitten ei.
Meitä lyhyistä miehistä pitäviä lyhyitä naisiakin on, mutta kannattaa tietysti kiinnittää huomio juuri niihin, jotka etsivät pitkiä...
Ja sitähän tässä juuri pohditaan miksi juuri he pitävät pitkistä miehistä.
Onko tästä jotain tutkittua tietoa olemassa, että juuri lyhyet naiset suosisivat muita enemmän pitkiä miehiä? Vai onko kyse enemmän siitä, että lyhyiden naisten oletetaan viehättyvän lyhyistä miehistä muita enemmän, siis pitkälle naiselle on hyväksytympää haluta pitkä mies kuin lyhyelle naiselle?
Ei. Se menee kyllä niin päin, että ne pitkät miehet jostakin syystä tykkäävät meistä pienikokoisista naisista. Meillä pituuseroa mieheni kanssa 28 cm.
N 160cm
Pitkä, vahva mies on seksikäs ja turvallinen, sängyssä jotain aivan tolkuttoman kiihottavaa (eikä haittaa mitään, päin vastoin!). Isä-tytär-vitseistä en tiedä kun en ole koskaan kuullut, vaikka ollaan miehen kanssa oltu yhdessä aika hyvä tovi jo. Oma isäni on sitä paitsi lyhyt, äitiänikin lyhyempi, joten en nyt tiedä tuosta upeasta daddy issue-teoriastakaan. Olen myös seurustellut suunnilleen itseni mittaisen miehen kanssa, eli sekään ei ollut ongelma.
t. 156+191
Vierailija kirjoitti:
Geenit ohjaa meitä lisääntymään siten, että ihmiset pysyisivät keskimitan äärellä.
Eli pitkät naiset valitsevat mieluummin lyhyitä miehiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ettå pitkä nainen haluaa itseään pitemmän miehen, mutta mitä järkeä lyhyenä haikailla pitkien perään. Sitten saa kuunnella niitä isä/tytär läppiä joka paikassa. - AP
Hyvin harva ihminen on niin mäntti että heittää moista läppää. Sä taidat kuulua siihen mänttien joukkoon itse.
Jos tätä palstaa lukee, niin saa käsityksen, et kyllä niitä mänttejä on enemmän kuin luulet. Joka ketjussa auotaan päätä toiseilleen. - AP
Itselläni tulee juuri 30v mittariin ja naiset eivät ole koskaan halunneet olla missään tekemisissä kanssani. Todella halventavaa pilkkaamista ole saanut kuitenkin kuulla niin naisten kuin miestenkin taholta lyhyydestäni.
Enkä ole ikinä nähnyt sellaista naista joka olisi ollut kiinnostunut lyhyistä miehistä yleensä. Kaikki ovat pitkien miesten kanssa. Toisaalta kaikki miehet ovat itseni näkökulmasta pitkiä.
Kun huomasin että ihmiset vihaavat minua niin valitsin viinan. Enää ei kiinnosta ihmiskontaktit ja olo on humalassa ihan hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaisi. Olen itse 185 senttinen ja lähes kaikki naisystäväni ja nykyinen vaimoni on alle 160 senttinen. Minusta pieni koko on kaunista ja siroa, mutta mikä on naisten motiivi? Vaimo väitti, että se on vain sattumaa.
Vaimosi kanssa samoilla linjoilla, vaikken mikään lyhyt olekaan itse, vaan normi 160cm. En tekisi lapsia lyhyen miehen kanssa, koska lyhyys näyttää olevan miehille itselleen niin iso ongelma, että se haittaa onnellisuutta monella elämän osa-alueella, ja haluan lasteni olevan onnellisia. LApseni onkin tyttö, ja tehty 190senttisen miehen kanssa aikoinaan, nyt jo aikuinen tytär, minua 5 cm pitempi.
Nykyinen mieheni on 185, ei mielestäni pitkä, minuun verrattuna tietenkin on, kun on 25cm minua pitempi. Pituudella ei seurustelussa ole minulle mitään väliä, lyhyin deittaamani oli 162 pitkä/lyhty mies. Ainoa ongelma pituudessa on se, jos se häiritsee miestä itseään. Huonoitsetuntoiset miehet eivät vedä puoleensa minua.
Lyhyys on ainoastaan miehille ongelma, koska te naiset teette siitä ongelman. Jos 150cm nainen kertoo esittelyssään, että pitää olla vähintään 185cm pitkä, niin onhan se on ongelma jos 175 cm mies haluaisi tutustua.
Niinpä. Lyhyys on nykymaailmassa piirteenä vähän niin kuin silmien väri. Ei näin sinisilmäisenä kauheasti hymyilyttäisi, jos 90% naisista kiinnostuu vain ruskeasilmäisistä
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaisi. Olen itse 185 senttinen ja lähes kaikki naisystäväni ja nykyinen vaimoni on alle 160 senttinen. Minusta pieni koko on kaunista ja siroa, mutta mikä on naisten motiivi? Vaimo väitti, että se on vain sattumaa.
Vaimosi kanssa samoilla linjoilla, vaikken mikään lyhyt olekaan itse, vaan normi 160cm. En tekisi lapsia lyhyen miehen kanssa, koska lyhyys näyttää olevan miehille itselleen niin iso ongelma, että se haittaa onnellisuutta monella elämän osa-alueella, ja haluan lasteni olevan onnellisia. LApseni onkin tyttö, ja tehty 190senttisen miehen kanssa aikoinaan, nyt jo aikuinen tytär, minua 5 cm pitempi.
Nykyinen mieheni on 185, ei mielestäni pitkä, minuun verrattuna tietenkin on, kun on 25cm minua pitempi. Pituudella ei seurustelussa ole minulle mitään väliä, lyhyin deittaamani oli 162 pitkä/lyhty mies. Ainoa ongelma pituudessa on se, jos se häiritsee miestä itseään. Huonoitsetuntoiset miehet eivät vedä puoleensa minua.
Lyhyys on ainoastaan miehille ongelma, koska te naiset teette siitä ongelman. Jos 150cm nainen kertoo esittelyssään, että pitää olla vähintään 185cm pitkä, niin onhan se on ongelma jos 175 cm mies haluaisi tutustua.
Miksi tuo on ongelma? Eikö se ole pikemminkin hyvä asia, että miehelle esittelytekstistä selviää, että ahaa, tämä nainen ei ole sopiva minulle, siirrytään siis eteenpäin.
Kaikkien kanssahan ei mitenkään voi kukaan sopia yhteen. Se on selvä. Kaikkien ihmisten kriteereitä ei kukaan meistä täytä. Sekin on selvä. En ymmärrä miksi se siis olisi ongelma, että ei täytä jonkun täysin tuntemattoman ihmisen kriteereitä.
Minä törmään alinomaa sellaisten miesten esittelyihin, joiden kriteereitä en täytä. En ole koskaan pitänyt tätä ongelmana. Itseasiassa nykyisin arvostan sitä, että ne kaikkein merkityksellisimmät kriteerit kerrotaan rehellisesti jo esittelyssä, niin ei tule tuhlattua aikaa kyseisen henkilön suhteen. Enemmän mua ärsyttää ne miehet, jotka kaunistelevat omia toiveitaan kumppanin suhteen ilmeisesti siinä toivossa että herättäisivät useamman naisen kiinnostuksen. Kiva sitten kun ollaan pari viikkoa viestitelty ja jopa pari kertaa treffattukin, niin mies sanoo, että ei kannata jatkaa koska hän on aina halunnut urheilullisen naisen, pienen ja siron naisen, naisen jonka kanssa tehdä lapsia, alle 40-vuotiaan naisen... jne. Kiva juttu. Ymmärrän kyllä hyvin nuo toiveet ja kriteerit, mutta olisi ollut kiva, jos olisit kertonut vähän aikaisemmin, niin oltaisiin voitu säästää molempien aikaa ja tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaisi. Olen itse 185 senttinen ja lähes kaikki naisystäväni ja nykyinen vaimoni on alle 160 senttinen. Minusta pieni koko on kaunista ja siroa, mutta mikä on naisten motiivi? Vaimo väitti, että se on vain sattumaa.
Vaimosi kanssa samoilla linjoilla, vaikken mikään lyhyt olekaan itse, vaan normi 160cm. En tekisi lapsia lyhyen miehen kanssa, koska lyhyys näyttää olevan miehille itselleen niin iso ongelma, että se haittaa onnellisuutta monella elämän osa-alueella, ja haluan lasteni olevan onnellisia. LApseni onkin tyttö, ja tehty 190senttisen miehen kanssa aikoinaan, nyt jo aikuinen tytär, minua 5 cm pitempi.
Nykyinen mieheni on 185, ei mielestäni pitkä, minuun verrattuna tietenkin on, kun on 25cm minua pitempi. Pituudella ei seurustelussa ole minulle mitään väliä, lyhyin deittaamani oli 162 pitkä/lyhty mies. Ainoa ongelma pituudessa on se, jos se häiritsee miestä itseään. Huonoitsetuntoiset miehet eivät vedä puoleensa minua.
Lyhyys on ainoastaan miehille ongelma, koska te naiset teette siitä ongelman. Jos 150cm nainen kertoo esittelyssään, että pitää olla vähintään 185cm pitkä, niin onhan se on ongelma jos 175 cm mies haluaisi tutustua.
Miksi tuo on ongelma? Eikö se ole pikemminkin hyvä asia, että miehelle esittelytekstistä selviää, että ahaa, tämä nainen ei ole sopiva minulle, siirrytään siis eteenpäin.
Kaikkien kanssahan ei mitenkään voi kukaan sopia yhteen. Se on selvä. Kaikkien ihmisten kriteereitä ei kukaan meistä täytä. Sekin on selvä. En ymmärrä miksi se siis olisi ongelma, että ei täytä jonkun täysin tuntemattoman ihmisen kriteereitä.
Minä törmään alinomaa sellaisten miesten esittelyihin, joiden kriteereitä en täytä. En ole koskaan pitänyt tätä ongelmana. Itseasiassa nykyisin arvostan sitä, että ne kaikkein merkityksellisimmät kriteerit kerrotaan rehellisesti jo esittelyssä, niin ei tule tuhlattua aikaa kyseisen henkilön suhteen. Enemmän mua ärsyttää ne miehet, jotka kaunistelevat omia toiveitaan kumppanin suhteen ilmeisesti siinä toivossa että herättäisivät useamman naisen kiinnostuksen. Kiva sitten kun ollaan pari viikkoa viestitelty ja jopa pari kertaa treffattukin, niin mies sanoo, että ei kannata jatkaa koska hän on aina halunnut urheilullisen naisen, pienen ja siron naisen, naisen jonka kanssa tehdä lapsia, alle 40-vuotiaan naisen... jne. Kiva juttu. Ymmärrän kyllä hyvin nuo toiveet ja kriteerit, mutta olisi ollut kiva, jos olisit kertonut vähän aikaisemmin, niin oltaisiin voitu säästää molempien aikaa ja tunteita.
Aloituksessa pohdittiin vain mistä se voisi johtua, koska kummallistahan se kieltämättä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaisi. Olen itse 185 senttinen ja lähes kaikki naisystäväni ja nykyinen vaimoni on alle 160 senttinen. Minusta pieni koko on kaunista ja siroa, mutta mikä on naisten motiivi? Vaimo väitti, että se on vain sattumaa.
Vaimosi kanssa samoilla linjoilla, vaikken mikään lyhyt olekaan itse, vaan normi 160cm. En tekisi lapsia lyhyen miehen kanssa, koska lyhyys näyttää olevan miehille itselleen niin iso ongelma, että se haittaa onnellisuutta monella elämän osa-alueella, ja haluan lasteni olevan onnellisia. LApseni onkin tyttö, ja tehty 190senttisen miehen kanssa aikoinaan, nyt jo aikuinen tytär, minua 5 cm pitempi.
Nykyinen mieheni on 185, ei mielestäni pitkä, minuun verrattuna tietenkin on, kun on 25cm minua pitempi. Pituudella ei seurustelussa ole minulle mitään väliä, lyhyin deittaamani oli 162 pitkä/lyhty mies. Ainoa ongelma pituudessa on se, jos se häiritsee miestä itseään. Huonoitsetuntoiset miehet eivät vedä puoleensa minua.
Lyhyys on ainoastaan miehille ongelma, koska te naiset teette siitä ongelman. Jos 150cm nainen kertoo esittelyssään, että pitää olla vähintään 185cm pitkä, niin onhan se on ongelma jos 175 cm mies haluaisi tutustua.
Miksi tuo on ongelma? Eikö se ole pikemminkin hyvä asia, että miehelle esittelytekstistä selviää, että ahaa, tämä nainen ei ole sopiva minulle, siirrytään siis eteenpäin.
Kaikkien kanssahan ei mitenkään voi kukaan sopia yhteen. Se on selvä. Kaikkien ihmisten kriteereitä ei kukaan meistä täytä. Sekin on selvä. En ymmärrä miksi se siis olisi ongelma, että ei täytä jonkun täysin tuntemattoman ihmisen kriteereitä.
Minä törmään alinomaa sellaisten miesten esittelyihin, joiden kriteereitä en täytä. En ole koskaan pitänyt tätä ongelmana. Itseasiassa nykyisin arvostan sitä, että ne kaikkein merkityksellisimmät kriteerit kerrotaan rehellisesti jo esittelyssä, niin ei tule tuhlattua aikaa kyseisen henkilön suhteen. Enemmän mua ärsyttää ne miehet, jotka kaunistelevat omia toiveitaan kumppanin suhteen ilmeisesti siinä toivossa että herättäisivät useamman naisen kiinnostuksen. Kiva sitten kun ollaan pari viikkoa viestitelty ja jopa pari kertaa treffattukin, niin mies sanoo, että ei kannata jatkaa koska hän on aina halunnut urheilullisen naisen, pienen ja siron naisen, naisen jonka kanssa tehdä lapsia, alle 40-vuotiaan naisen... jne. Kiva juttu. Ymmärrän kyllä hyvin nuo toiveet ja kriteerit, mutta olisi ollut kiva, jos olisit kertonut vähän aikaisemmin, niin oltaisiin voitu säästää molempien aikaa ja tunteita.
En ole lainaamasi kirjoittaja, mutta voin vastata. Minua se ketuttaa siksi, että pituus ei varsinaisesti liity muhun mitenkään eikä kerro millainen olisin kumppanina. Tietysti on paljon muitakin kriteereitä mitä en yleensä täytä kuten se, että en ole käynyt armeijaa tai että en ole hyvä käytännön töissä tai että en omista autoa, mutta mielestäni ne ovat ihan asianmukaisia vaatimuksia. Ne ovat seurausta valinnoistani ja kertovat omaa kieltänsä siitä millainen oikeasti olen. Reisiluun pituus kertoo minusta yhtä vähän kuin esim. hemoglobiiniarvo tai se kummalla puolella isoisoisäni oli sisällissodassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaisi. Olen itse 185 senttinen ja lähes kaikki naisystäväni ja nykyinen vaimoni on alle 160 senttinen. Minusta pieni koko on kaunista ja siroa, mutta mikä on naisten motiivi? Vaimo väitti, että se on vain sattumaa.
Vaimosi kanssa samoilla linjoilla, vaikken mikään lyhyt olekaan itse, vaan normi 160cm. En tekisi lapsia lyhyen miehen kanssa, koska lyhyys näyttää olevan miehille itselleen niin iso ongelma, että se haittaa onnellisuutta monella elämän osa-alueella, ja haluan lasteni olevan onnellisia. LApseni onkin tyttö, ja tehty 190senttisen miehen kanssa aikoinaan, nyt jo aikuinen tytär, minua 5 cm pitempi.
Nykyinen mieheni on 185, ei mielestäni pitkä, minuun verrattuna tietenkin on, kun on 25cm minua pitempi. Pituudella ei seurustelussa ole minulle mitään väliä, lyhyin deittaamani oli 162 pitkä/lyhty mies. Ainoa ongelma pituudessa on se, jos se häiritsee miestä itseään. Huonoitsetuntoiset miehet eivät vedä puoleensa minua.
Lyhyys on ainoastaan miehille ongelma, koska te naiset teette siitä ongelman. Jos 150cm nainen kertoo esittelyssään, että pitää olla vähintään 185cm pitkä, niin onhan se on ongelma jos 175 cm mies haluaisi tutustua.
Niinpä. Lyhyys on nykymaailmassa piirteenä vähän niin kuin silmien väri. Ei näin sinisilmäisenä kauheasti hymyilyttäisi, jos 90% naisista kiinnostuu vain ruskeasilmäisistä
ohis
175 cm pitkä mies tuskin on sentään niin lyhyt, että 90% naisista sen takia hyljeksisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaisi. Olen itse 185 senttinen ja lähes kaikki naisystäväni ja nykyinen vaimoni on alle 160 senttinen. Minusta pieni koko on kaunista ja siroa, mutta mikä on naisten motiivi? Vaimo väitti, että se on vain sattumaa.
Vaimosi kanssa samoilla linjoilla, vaikken mikään lyhyt olekaan itse, vaan normi 160cm. En tekisi lapsia lyhyen miehen kanssa, koska lyhyys näyttää olevan miehille itselleen niin iso ongelma, että se haittaa onnellisuutta monella elämän osa-alueella, ja haluan lasteni olevan onnellisia. LApseni onkin tyttö, ja tehty 190senttisen miehen kanssa aikoinaan, nyt jo aikuinen tytär, minua 5 cm pitempi.
Nykyinen mieheni on 185, ei mielestäni pitkä, minuun verrattuna tietenkin on, kun on 25cm minua pitempi. Pituudella ei seurustelussa ole minulle mitään väliä, lyhyin deittaamani oli 162 pitkä/lyhty mies. Ainoa ongelma pituudessa on se, jos se häiritsee miestä itseään. Huonoitsetuntoiset miehet eivät vedä puoleensa minua.
Lyhyys on ainoastaan miehille ongelma, koska te naiset teette siitä ongelman. Jos 150cm nainen kertoo esittelyssään, että pitää olla vähintään 185cm pitkä, niin onhan se on ongelma jos 175 cm mies haluaisi tutustua.
Miksi tuo on ongelma? Eikö se ole pikemminkin hyvä asia, että miehelle esittelytekstistä selviää, että ahaa, tämä nainen ei ole sopiva minulle, siirrytään siis eteenpäin.
Kaikkien kanssahan ei mitenkään voi kukaan sopia yhteen. Se on selvä. Kaikkien ihmisten kriteereitä ei kukaan meistä täytä. Sekin on selvä. En ymmärrä miksi se siis olisi ongelma, että ei täytä jonkun täysin tuntemattoman ihmisen kriteereitä.
Minä törmään alinomaa sellaisten miesten esittelyihin, joiden kriteereitä en täytä. En ole koskaan pitänyt tätä ongelmana. Itseasiassa nykyisin arvostan sitä, että ne kaikkein merkityksellisimmät kriteerit kerrotaan rehellisesti jo esittelyssä, niin ei tule tuhlattua aikaa kyseisen henkilön suhteen. Enemmän mua ärsyttää ne miehet, jotka kaunistelevat omia toiveitaan kumppanin suhteen ilmeisesti siinä toivossa että herättäisivät useamman naisen kiinnostuksen. Kiva sitten kun ollaan pari viikkoa viestitelty ja jopa pari kertaa treffattukin, niin mies sanoo, että ei kannata jatkaa koska hän on aina halunnut urheilullisen naisen, pienen ja siron naisen, naisen jonka kanssa tehdä lapsia, alle 40-vuotiaan naisen... jne. Kiva juttu. Ymmärrän kyllä hyvin nuo toiveet ja kriteerit, mutta olisi ollut kiva, jos olisit kertonut vähän aikaisemmin, niin oltaisiin voitu säästää molempien aikaa ja tunteita.
En ole lainaamasi kirjoittaja, mutta voin vastata. Minua se ketuttaa siksi, että pituus ei varsinaisesti liity muhun mitenkään eikä kerro millainen olisin kumppanina. Tietysti on paljon muitakin kriteereitä mitä en yleensä täytä kuten se, että en ole käynyt armeijaa tai että en ole hyvä käytännön töissä tai että en omista autoa, mutta mielestäni ne ovat ihan asianmukaisia vaatimuksia. Ne ovat seurausta valinnoistani ja kertovat omaa kieltänsä siitä millainen oikeasti olen. Reisiluun pituus kertoo minusta yhtä vähän kuin esim. hemoglobiiniarvo tai se kummalla puolella isoisoisäni oli sisällissodassa
Tottahan tuo on, mutta silti ihmisillä, sekä miehillä että naisilla, on yleensä myös sellaisia kriteereitä kumppanin suhteen, jotka eivät määritä kyseistä ihmistä yhtään sen syvällisemmin. Se on vain tosiasia, jonka kanssa pitää elää, ei minusta ongelma.
Ei minua ihmisenä määrittele se, että en ole pieni ja siro, mutta en pidä ongelmana sitä, että jotkut miehet haluavat pienen ja siron naisen. En voi sille mitään, että ehdin jo tuossa pari vuotta sitten täyttämään 40 vuotta, mutta en viitsi ärsyyntyä siitä, että jotkut minun ikäiseni miehet haluavat ehdottomasti alle nelikymppisen naisen. Sellaiseen maailmaan me emme pääse, jossa kellään ei olisi turhilta tuntuvia kriteereitä kumppaninvalinnan suhteen. Siksi minusta asiasta on turha repiä stressiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaisi. Olen itse 185 senttinen ja lähes kaikki naisystäväni ja nykyinen vaimoni on alle 160 senttinen. Minusta pieni koko on kaunista ja siroa, mutta mikä on naisten motiivi? Vaimo väitti, että se on vain sattumaa.
Vaimosi kanssa samoilla linjoilla, vaikken mikään lyhyt olekaan itse, vaan normi 160cm. En tekisi lapsia lyhyen miehen kanssa, koska lyhyys näyttää olevan miehille itselleen niin iso ongelma, että se haittaa onnellisuutta monella elämän osa-alueella, ja haluan lasteni olevan onnellisia. LApseni onkin tyttö, ja tehty 190senttisen miehen kanssa aikoinaan, nyt jo aikuinen tytär, minua 5 cm pitempi.
Nykyinen mieheni on 185, ei mielestäni pitkä, minuun verrattuna tietenkin on, kun on 25cm minua pitempi. Pituudella ei seurustelussa ole minulle mitään väliä, lyhyin deittaamani oli 162 pitkä/lyhty mies. Ainoa ongelma pituudessa on se, jos se häiritsee miestä itseään. Huonoitsetuntoiset miehet eivät vedä puoleensa minua.
Lyhyys on ainoastaan miehille ongelma, koska te naiset teette siitä ongelman. Jos 150cm nainen kertoo esittelyssään, että pitää olla vähintään 185cm pitkä, niin onhan se on ongelma jos 175 cm mies haluaisi tutustua.
Niinpä. Lyhyys on nykymaailmassa piirteenä vähän niin kuin silmien väri. Ei näin sinisilmäisenä kauheasti hymyilyttäisi, jos 90% naisista kiinnostuu vain ruskeasilmäisistä
ohis
175 cm pitkä mies tuskin on sentään niin lyhyt, että 90% naisista sen takia hyljeksisi.
Ei varmaan 175cm, mutta oletettavasti on olemassa pituus, jolle tuo toteutuu. Siis sellainen pituus, joka ei edes aiheuta merkittäviä ongelmia arkielämässä
Vierailija kirjoitti:
Treffipalveluissa usein törmään siihen, että lyhyet mainitsevat haluavansa pitkän miehen. Miksi näin? Hakevatko he turvaa vai mitä? Daddy issue? EIkö pituus ero tee treffailusta hankalaa?
Heillä on ihan samanlainen oikeus haluta tietynmittainen mies kuin muillakin naisilla. Ei siinä sen kummempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaisi. Olen itse 185 senttinen ja lähes kaikki naisystäväni ja nykyinen vaimoni on alle 160 senttinen. Minusta pieni koko on kaunista ja siroa, mutta mikä on naisten motiivi? Vaimo väitti, että se on vain sattumaa.
Vaimosi kanssa samoilla linjoilla, vaikken mikään lyhyt olekaan itse, vaan normi 160cm. En tekisi lapsia lyhyen miehen kanssa, koska lyhyys näyttää olevan miehille itselleen niin iso ongelma, että se haittaa onnellisuutta monella elämän osa-alueella, ja haluan lasteni olevan onnellisia. LApseni onkin tyttö, ja tehty 190senttisen miehen kanssa aikoinaan, nyt jo aikuinen tytär, minua 5 cm pitempi.
Nykyinen mieheni on 185, ei mielestäni pitkä, minuun verrattuna tietenkin on, kun on 25cm minua pitempi. Pituudella ei seurustelussa ole minulle mitään väliä, lyhyin deittaamani oli 162 pitkä/lyhty mies. Ainoa ongelma pituudessa on se, jos se häiritsee miestä itseään. Huonoitsetuntoiset miehet eivät vedä puoleensa minua.
Lyhyys on ainoastaan miehille ongelma, koska te naiset teette siitä ongelman. Jos 150cm nainen kertoo esittelyssään, että pitää olla vähintään 185cm pitkä, niin onhan se on ongelma jos 175 cm mies haluaisi tutustua.
Miksi tuo on ongelma? Eikö se ole pikemminkin hyvä asia, että miehelle esittelytekstistä selviää, että ahaa, tämä nainen ei ole sopiva minulle, siirrytään siis eteenpäin.
Kaikkien kanssahan ei mitenkään voi kukaan sopia yhteen. Se on selvä. Kaikkien ihmisten kriteereitä ei kukaan meistä täytä. Sekin on selvä. En ymmärrä miksi se siis olisi ongelma, että ei täytä jonkun täysin tuntemattoman ihmisen kriteereitä.
Minä törmään alinomaa sellaisten miesten esittelyihin, joiden kriteereitä en täytä. En ole koskaan pitänyt tätä ongelmana. Itseasiassa nykyisin arvostan sitä, että ne kaikkein merkityksellisimmät kriteerit kerrotaan rehellisesti jo esittelyssä, niin ei tule tuhlattua aikaa kyseisen henkilön suhteen. Enemmän mua ärsyttää ne miehet, jotka kaunistelevat omia toiveitaan kumppanin suhteen ilmeisesti siinä toivossa että herättäisivät useamman naisen kiinnostuksen. Kiva sitten kun ollaan pari viikkoa viestitelty ja jopa pari kertaa treffattukin, niin mies sanoo, että ei kannata jatkaa koska hän on aina halunnut urheilullisen naisen, pienen ja siron naisen, naisen jonka kanssa tehdä lapsia, alle 40-vuotiaan naisen... jne. Kiva juttu. Ymmärrän kyllä hyvin nuo toiveet ja kriteerit, mutta olisi ollut kiva, jos olisit kertonut vähän aikaisemmin, niin oltaisiin voitu säästää molempien aikaa ja tunteita.
Aloituksessa pohdittiin vain mistä se voisi johtua, koska kummallistahan se kieltämättä on.
En vastannut aloitukseen, vaan henkilölle jonka mukaan asia on ongelma.
Mitä olen palstalta lukenut joidenkin miesten juttuja niin heidän mielestään miehillä on yksinoikeus olla pinnallisia ja on jopa väitetty että naisilla pinnallisuus olisi biologian vastaista. Eli kysehän on siitä että jotkut miehet eivät kykene näkemään naisia tasavertaisina ihmisinä vaan joinakin olioina joiden pitää tyytyä miehiä vähempään ja olla vaatimattomampia kumppaninvalinnassa.