Lue keskustelun säännöt.
Mitkä asiat ihmisten kotona ovat mielestäsi köyhien juttuja?
07.05.2018 |
Joko yksittäiset asiat tai tekijät, mitä tulee mieleen?
Kommentit (572)
Polypropeenimatto
Palapeilit
Rikkinäiset lastulevyhirvitykset huonekaluina
Krääsäinen niukkuus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nahka sohva
!
Voi hyvänen aika - NE yhdyssanat , ne yhdyssanat! Siinä arvostellaan köyhiä ihmisiä ja aikuinen ei osaa edes kirjoittaa nahkasohvaa yhteen !
Hyvä. Jos asettaa liite -kin tai -pa kahden sanan väliin ja jos liite sopii, sanat kirjoitetaan erikseen. Jos ei, on kysymyksessä yhdyssana. Toki erityissääntöjäkin on, mutta ensin on osattava perusasiat.
Esimerkkejä:
kivi talo -> kivikin talo/kivipä talo -> p.o. kivitalo
nahka sohva -> hahkapa sohva/nahkakin sohva -> nahkasohva
pöydän pyyhkiminen -> pöydänkin pyyhkiminen (oli hankalaa) -> erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Applen tuotteet niin, että logot varmasti näkyvät. Vain köyhälle voi kännykkä, läppäri tai tabletti olla näyttelyn arvoinen juttu.
TÄMÄ! "Kyllä minullakin on oikeus hyvään puhelimeen"......
Tiedän lasten harrastusten kautta yhden oikeasti köyhän työttömän, useamman lapsen yksihuoltajaäidin joka asuu ankeassa lähiössä kaupungin vuokrakorsussa. Tämä on ollut aidosti kiitollinen kun olen lahjoittanut sille lapsilta pieneksi käyneitä vaatteita ja urheiluvälineitä koska jokainen euro on pakko laskea tarkkaan.
Kaikista mahdollisista mammoista juuri tämän kouraan ilmestyi sitten Applen kallein malli jollaista en ole nähnyt yhdelläkään oikesti todella hyvätuloiseksi tiedetyllä vanhemmallakaan. Minullakin on hiljattain ostettu huippumallin kännykkä jonka ominaisuudet eivät tässä käytössä Applelle häviä mutta hinta oli puolet halvempi koska minusta olisi täysin järjetöntä laittaa tuollaisia summia johonkin kännykkään vaikka siihen olisi varaakin.
Oikeasti varakkaiksi tietämilläni vanhemmilla on järjestään vieläkin aneemisimpia luureja, jopa vanhoja Nokioita koska kaikki näyttävät olevan sitä mieltä että uusi Applen huippumalli kuuluu lähinnä jonkin velkaisen nousukkaan teini-ikäisen pennun kouraan perheen "statusta" pönkittämään. Vanhimman tyttären kaveripiiriin kuuluu jostain syystä yksi tämån määritelmän täyttävä tyttö ja kuinka ollakaan, joka kerta kun sitä näkee, kourassa on uusi Apple jollainen hankitaan jopa muutama kuukauden välein kun vanha menee aina hajalle.
Jollain köyhällä voi olla kyseessä työpuhelin. Itse olen taloudellisesti tiukoilla oleva työssäkäyvä yh-äiti, mutta työpaikan puolesta saan omaan käyttööni työsuhde-etuna hienon kännykän. Omilla rahoillani en yhtä kallista kännykkää ostaisi ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Applen tuotteet niin, että logot varmasti näkyvät. Vain köyhälle voi kännykkä, läppäri tai tabletti olla näyttelyn arvoinen juttu.
Joo, siinä on aina kova homma että muistaa asetella nämä vehkeet niin että logot näkyy.
Meinaa välillä unohtua .
Vierailija kirjoitti:
Osa sekoittaa nyt köyhyyden ja sivistymättömyyden/WT-tyylin.
Köyhäkin voi olla sivistynyt, esim. moni yliopisto-opiskelija elää todella pienin varoin kitkutellen. Samoin voi olla pitkäaikaissairaus ja työkyvyttömyys, mutta sydämessä sivistys. Sitten taas moni miesvaltainen amisala on hyvin palkattua ja moni sivistymätön juntti ahkerakin tekemään rankkaa työtään ja näin tienaa hyvät vuoro- ja ylityörahat normipalkan päälle = rahaa riittää.
Sinulla ei ainakaan ole sydämen sivistystä kun puhut haukut ahkeria ihmisiä sivistymättömiksi junteiksi.
He elättävät näitä köyhiä yliopisto- opiskelijoita .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Köyhä tekee terveellistä kotiruokaa eikä syö kallista einesroskaa. Köyhä kasvattaa itse yrttinsä ja suunnitelee ruokalistan koko viikolle, koska kaupassa käydään vain kerran pari viikossa.
Köyhä osaa nauttia rakkaudesta, turvallisuudesta, perheestä, ystävistä, luonnosta, marjastamisesta ja sienesämisestä ja vain rauhallisesta oleilusta, ilman hirveää meteliä ja turhaa puheenpölinää. Köyhä askartelee paljon ja ostelee kirppareilta. Köyhä ajaa pyörällä ja lukee terassilla kirjastosta lainattua mielikirjaansa. Rahallisesti köyhällä ei ole varaa olla henkisesti köyhä.
Kuvasit jotakin osaa vähävaraisista. Kuvasit tosin samalla jotakin osaa paremminkin toimeentulevista ja jotakin osaa jopa erittäin hyvin toimeentulevista.
En oikein tiedä siis ketä kuvasit. Ehkä kuvasit vain fiksuja ja sivistystä omaavia ihmisiä tulo- ja varallisuustasoon katsomatta.
En siis moiti sinua kuin siten, että kaikki vähävaraiset eivät todellakaan elä noin jaloa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Tavallisten ihmisten tosiasiallinen köyhyys näkyy mm. Omakotitaloalueilla. Esim. 1970 luvulta 2000 luvun alkupuolelle rakennettuja, alunperin ihan hienoja taloja, mutta, kun rahat ei sitten asuntolainojen jälkeen ole enää riittäneet tarvittaviin remontointeihin, pihojen uudistamiseen, niin ränsistyyhän ne talot sieltä sun täältä. Sellaista se on, nuoruuden itsevarmuudessa kahmitaan omaisuutta ja kuvitellaan suuria, mutta kun tulee avioeroja, sairautta, työttömyyttä ym. Odottamatonta, niin siihen ne suureelliset kuvitelmat hiipuu ja se näkyy vaikka näissä OK-taloissa.
Kuvasit lapsuudenkotini ja vanhempieni elämäntilanteen pilkulleen. Kerran heleä keltainen maali kesii ja kasvaa hometta, seinissä näkyy maaperän kuivumisen (savimaalle rakennettu) tähden halkeamia, puutarhassa rehottaa hoitamattomat ja rupiset marjapensaat ja omenapuut. En saata enää käydä isääni katsomassa, itku meinaa tulla kun lapsuusmuistojen rakas koti näyttää kauhujen talolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole tainnut nähdä yhtäkään kotia, josta voisi heti päätellä, että kyseessä on köyhien ihmisten koti. Olen kuitenkin työskennellytkin eräänlaisessa laitoksessa ja osa henkilöistä oli todennetusti köyhiä (ja lähes kaikki työttömiä), mutta huoneet olivat silti usein tosi kodikkaita.
Toki ihmisillä on paljon mauttomia ja tyylittömiä juttuja, mutta nämä eivät liity varallisuuteen, vaan omaan makuun. Meillä on vanha mökki, ja joo, ei ole rahaa vetää mökkiä matalaksi ja tehdä uutta tilalle. Mutta vanha mökkikään harvemmin on silti merkki varsinaisesta köyhyydestä, sillä sitä on joka tapauksessa varaa ylläpitää.
Vierailija kirjoitti:
Köyhä tekee terveellistä kotiruokaa eikä syö kallista einesroskaa. Köyhä kasvattaa itse yrttinsä ja suunnitelee ruokalistan koko viikolle, koska kaupassa käydään vain kerran pari viikossa.
Köyhä osaa nauttia rakkaudesta, turvallisuudesta, perheestä, ystävistä, luonnosta, marjastamisesta ja sienesämisestä ja vain rauhallisesta oleilusta, ilman hirveää meteliä ja turhaa puheenpölinää. Köyhä askartelee paljon ja ostelee kirppareilta. Köyhä ajaa pyörällä ja lukee terassilla kirjastosta lainattua mielikirjaansa. Rahallisesti köyhällä ei ole varaa olla henkisesti köyhä.
Tässä kuvattiin hyvätuloinen hipsteri. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallisten ihmisten tosiasiallinen köyhyys näkyy mm. Omakotitaloalueilla. Esim. 1970 luvulta 2000 luvun alkupuolelle rakennettuja, alunperin ihan hienoja taloja, mutta, kun rahat ei sitten asuntolainojen jälkeen ole enää riittäneet tarvittaviin remontointeihin, pihojen uudistamiseen, niin ränsistyyhän ne talot sieltä sun täältä. Sellaista se on, nuoruuden itsevarmuudessa kahmitaan omaisuutta ja kuvitellaan suuria, mutta kun tulee avioeroja, sairautta, työttömyyttä ym. Odottamatonta, niin siihen ne suureelliset kuvitelmat hiipuu ja se näkyy vaikka näissä OK-taloissa.
Kuvasit lapsuudenkotini ja vanhempieni elämäntilanteen pilkulleen. Kerran heleä keltainen maali kesii ja kasvaa hometta, seinissä näkyy maaperän kuivumisen (savimaalle rakennettu) tähden halkeamia, puutarhassa rehottaa hoitamattomat ja rupiset marjapensaat ja omenapuut. En saata enää käydä isääni katsomassa, itku meinaa tulla kun lapsuusmuistojen rakas koti näyttää kauhujen talolta.
Miksi et itse auta isääsi, vaan kauhistelet vain? Useimmathan kuitenkin leikkaavat pensaat ja puut kotikonstein ja jopa maalaavat talojakin itse.
Vierailija kirjoitti:
Sukulaisilta ja muuten käytettynä saadut huonekalut, tekstiilit, vaatteet. Usein on vanha nahkasohva, jonka tyylistä näkee, ettei se ole tätä päivää. Isoimmat matot on kuvastoista tuttuja 20 euron tarjousmattoja. Astiat oikeasti köyhillä on yleensä niitä mummon ja tädin vanhoja. Kunnon säilytysjärjestelmiä ei välttämättä ole, vaan esim. lasten lelut on halvoissa sekalaisen tyylisissä laatikoissa ja -koreissa. Sekin, ettei sisustus ole yhtenäistä samaa tyyliä vaan sekametelisoppa.
Vai että yhtenäinen tyyli...
Olen huomannut, että tuollaiset jutut kiehtovat eniten pahimpia velka-elviksiä samalla tavoin kuin uuden auton hommaaminen parin vuoden välein. Kulissit kuntoon.
Oikea varakkuus on sitä, että ei juurikaan kiinnitä huomiota muiden kotkotuksiin. Kymppitonnin tai parin ostoksen voi tehdä tuosta vain, ilman luottohakemusten täyttöä tai säästöhenkivakuutuksen realisointia. Rahaa on omaa ja wanhaa.
Muistan kerran, kun tarvitsin pikaisesti paskakaivon tyhjentäjää ja sain tutulta puhelinnumeron. Soitin ja pian paikalle körötteli vanhalla traktorilla ja säiliökärryllä varustettuna läheisen kartanon isäntä hai-saappaissa ja farkkushortseissa. Imaisi paskat kyytiin ja veloitti 40 euroa. Siinä meni noin 20 miljoonan euron mies, 40 euron keikalla. Yksikään av-mamma ei olisi aavistanut, että siinä menee kultakaivos.
Suuretkaan tulot eivät ole varakkuutta. Sitten kun pääomaa alkaa olla takana jokunen miljoona, voidaan puhua varakkuudesta. Nousukkailla ja wanhan rahan ihmisillä on selkeä mentaliteettiero. Ensimmäiselle porukalle joku trendi-sisustus on usein tärkeä juttu. Jälkimmäisellä porukalla voi olla massiivipuukalusteet 1700-luvusta tähän päivään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallisten ihmisten tosiasiallinen köyhyys näkyy mm. Omakotitaloalueilla. Esim. 1970 luvulta 2000 luvun alkupuolelle rakennettuja, alunperin ihan hienoja taloja, mutta, kun rahat ei sitten asuntolainojen jälkeen ole enää riittäneet tarvittaviin remontointeihin, pihojen uudistamiseen, niin ränsistyyhän ne talot sieltä sun täältä. Sellaista se on, nuoruuden itsevarmuudessa kahmitaan omaisuutta ja kuvitellaan suuria, mutta kun tulee avioeroja, sairautta, työttömyyttä ym. Odottamatonta, niin siihen ne suureelliset kuvitelmat hiipuu ja se näkyy vaikka näissä OK-taloissa.
Kuvasit lapsuudenkotini ja vanhempieni elämäntilanteen pilkulleen. Kerran heleä keltainen maali kesii ja kasvaa hometta, seinissä näkyy maaperän kuivumisen (savimaalle rakennettu) tähden halkeamia, puutarhassa rehottaa hoitamattomat ja rupiset marjapensaat ja omenapuut. En saata enää käydä isääni katsomassa, itku meinaa tulla kun lapsuusmuistojen rakas koti näyttää kauhujen talolta.
Miksi et itse auta isääsi, vaan kauhistelet vain? Useimmathan kuitenkin leikkaavat pensaat ja puut kotikonstein ja jopa maalaavat talojakin itse.
Teen kahta duunia kyetäkseni jelppaamaan isääni rahallisesti, kuten olen tehnyt jo 19-v. asti. Isä onnistui yrittäjänä kasaamaan melkoiset velat itselleen, keväällä maksoin 1800 € vanhoja ALV-maksuja hänen puolestaan. Se on iso summa pienituloiselle. Teen siis kahta seisomatyötä, toinen asiakaspalvelupuolella, toinen henk. koht. avustajan töitä, joissa olen viettänyt viimeisen kuukauden avustettavani puutarhaa hoitaen. Töitä teen yleensä 6 päivää/vko. Sen jälkeen on hyvä kun jaksaa oman pienen kämppänsä pitää ojennuksessa.
Eli tämän takia "kauhistelen vain".
Nimim. skolioosi, romahtaneet jalkapöydän kaaret ja niistä johtuva jatkuva kipu, keskivaikea masennus
Vierailija kirjoitti:
Kallis, useinvaihtuva leasing-auto normiduunarin etuovella.
Kuka satsaa mihinkin. Joku tykkää ajaa hyvällä autolla ja jos on siihen varaa niin sen kai saa tehdä vaikka se veisi ison osan tuloista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Applen tuotteet niin, että logot varmasti näkyvät. Vain köyhälle voi kännykkä, läppäri tai tabletti olla näyttelyn arvoinen juttu.
TÄMÄ! "Kyllä minullakin on oikeus hyvään puhelimeen"......
Tiedän lasten harrastusten kautta yhden oikeasti köyhän työttömän, useamman lapsen yksihuoltajaäidin joka asuu ankeassa lähiössä kaupungin vuokrakorsussa. Tämä on ollut aidosti kiitollinen kun olen lahjoittanut sille lapsilta pieneksi käyneitä vaatteita ja urheiluvälineitä koska jokainen euro on pakko laskea tarkkaan.
Kaikista mahdollisista mammoista juuri tämän kouraan ilmestyi sitten Applen kallein malli jollaista en ole nähnyt yhdelläkään oikesti todella hyvätuloiseksi tiedetyllä vanhemmallakaan. Minullakin on hiljattain ostettu huippumallin kännykkä jonka ominaisuudet eivät tässä käytössä Applelle häviä mutta hinta oli puolet halvempi koska minusta olisi täysin järjetöntä laittaa tuollaisia summia johonkin kännykkään vaikka siihen olisi varaakin.
Oikeasti varakkaiksi tietämilläni vanhemmilla on järjestään vieläkin aneemisimpia luureja, jopa vanhoja Nokioita koska kaikki näyttävät olevan sitä mieltä että uusi Applen huippumalli kuuluu lähinnä jonkin velkaisen nousukkaan teini-ikäisen pennun kouraan perheen "statusta" pönkittämään. Vanhimman tyttären kaveripiiriin kuuluu jostain syystä yksi tämån määritelmän täyttävä tyttö ja kuinka ollakaan, joka kerta kun sitä näkee, kourassa on uusi Apple jollainen hankitaan jopa muutama kuukauden välein kun vanha menee aina hajalle.
Jollain köyhällä voi olla kyseessä työpuhelin. Itse olen taloudellisesti tiukoilla oleva työssäkäyvä yh-äiti, mutta työpaikan puolesta saan omaan käyttööni työsuhde-etuna hienon kännykän. Omilla rahoillani en yhtä kallista kännykkää ostaisi ikinä.
Voisitko täsmentää mikä kohta käsitteessä "työtön" jäi sinulle epäselväksi niin selitän sen uudelleen hitaammin.
Joo, ja missäköhän satumaassa elät kun " köyhälle" lyödään työpuhelimeksi Applen huippumalli. Niissä palkkaluokissa joissa ollaan köyhiä ei tarvitse nähdä päiväunia työpuhelimesta lajnkaan ja jos johonkin puhelinmyyjän duuniin sellainen annetaan, kyseessä on tasan rupisin perusluuri joka alelaarista löytyi.
Kyllä tämä työtön yh-mamma oli ihan itse ostanut sen kun Telialla oli niin "edullinen" tarjous. Eli se oli tyypillinen täysin laskutaidoton suomalainen joka ei kyennyt hahmottamaan millainen summa niistä kuukausimaksuista tulee edes vuodessa saati sitten kolmessa jonka sen kapulan maksaminen tuli kestämään.
Paremmin kuin mistään tavaroista, köyhän tunnistaa asenteesta. Jos on tarve pröystäillä merkeillä tai miljoonilla voi olla satavarma, että kyseessä on lapsuutensa köyhyydessä elänyt tai ylivelkaantunut, varakasta esittävä. Joka tapauksessa ihminen, jossa raha aiheuttaa voimakkaita tunteita. Kateus tuntemuksena on suuressa roolissa, joko itse koettuna tai toiveena/kuvitelmana olla itse kadehdittu.
Oikeasti varallisuuteen tottuneet eivät koe tarvetta esitellä varakkuuttaan. Heillä rahaan ei liity voimakkaita tunteita. He tietävät myös sen, mitä haittapuolia kuuluu varakkaana elämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhä tekee terveellistä kotiruokaa eikä syö kallista einesroskaa. Köyhä kasvattaa itse yrttinsä ja suunnitelee ruokalistan koko viikolle, koska kaupassa käydään vain kerran pari viikossa.
Köyhä osaa nauttia rakkaudesta, turvallisuudesta, perheestä, ystävistä, luonnosta, marjastamisesta ja sienesämisestä ja vain rauhallisesta oleilusta, ilman hirveää meteliä ja turhaa puheenpölinää. Köyhä askartelee paljon ja ostelee kirppareilta. Köyhä ajaa pyörällä ja lukee terassilla kirjastosta lainattua mielikirjaansa. Rahallisesti köyhällä ei ole varaa olla henkisesti köyhä.
Tässä kuvattiin hyvätuloinen hipsteri. :D
Niinpä. Köyhä vetää naamaansa niitä saarioisten mikrossa lämmitettyjä roiskeläppiä, pikanuudeleit, mäkkärin hampurilaisia ja muuta einesmömmöä.
Tavaran se ostaa uutena sieltä mistä saa pisummän maksujan ja "ensimmäinen lasku vasta juhannuksen jälkeen"-tarjouksen mutta kaikki on sitä halvinta roskaa joka hajoaa heti kättelyssä ja pitää hankkia uusi ennen edellisen osamaksujen loppumista.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos vain tykkää Vallilan verhoista? Ei ne nyt ihan halpikset olleet ja sattuvat sopimaan kivasti taloomme. Mielestäni laskeutuvat kauniisti, mutta en kyllä ymmärrä verhoista mitään. Rahaa olisi ostaa jotkut muutkin, mutta olkoon nuo nyt, vaikka tekisivät meistä ”köyhää wt-porukkaa”.
Onko se muuten niin, että ns. kalleimmat markettituotteet tekevät ihmisistä muka tyylittömiä? Esim mariskoolit, vallilat, yms. Olisko vain kateutta taas?
Ei meillä sentään suihkuverhoja ole, vaan kunnon spa-tilat. :D
Minä en ymmärrä edes sitä, mitä verhoista pitäisi ymmärtää. Minulla on verhot, jotka peittävät tarvittaessa ikkunat. Verhojen ja ikkunan väliin saa vielä vedettyä rullaverhon kesäöisin. Muuta funktiota en ole verhoille keksinyt.
Pidän kyllä erikoisena sitä, että joku käyttää yksiin verhoihin 2300 euroa, mutta kukin tyylillään. Varakkuuden merkkinä en sitä pidä, vaan lievän omituisuuden. Jos nyt sattuisi niin, että jostain syystä sellaiset hankkisin, en kehtaisi sitä kyllä kertoa. Ei siksi, että sitä voisi pitää pröystäilynä, vaan siksi, että minua pidettäisiin hulluna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vallilan ikkunaverhot, joissa ei ole edes vuorikangasta.
Meillä on keittiössä ja makkarissa. Keittiön verhot maksoi 80e kpl ja makkariin sain tarjouksesta 55e kel.
Mikä ihmeen vuorikangas? Verhoissa?Vuorikangas verhoille ryhtiä, joten ne putoavat kauniimmin ja ovat ihanan ylelliset (mitä ei tietenkään koskaan boi sanoa Vallilan halpiskankaista). Lisäksi voi käyttää pimentävää vuotikangasta, mikä on hyvä idea Suomen kesäöinä.
Mitä hintaan tulee niin naurettavan halpojahan nuo ovat. Meidän kalleimmat verhomme maksoivat 2300€. Tilauskangas, ompelu ja asennus. Nyt tilasimme samaan ikkunaan vielä 700€:n laskosverhon.
LOL harvoin kuulee jonkun kehuskelevan sillä kuinka käytti tonneja verhoihin
Siis VERHOIHIN :’D mä en kestä!
Köyhän merkki on monesti koti, jossa ei ole kukan kukkaa, ei kasvin kasvia.
Köyhä on niin masentunut, ettei jaksa moisiin kotkotuksiin panostaa.
Köyhä tekee terveellistä kotiruokaa eikä syö kallista einesroskaa. Köyhä kasvattaa itse yrttinsä ja suunnitelee ruokalistan koko viikolle, koska kaupassa käydään vain kerran pari viikossa.
Köyhä osaa nauttia rakkaudesta, turvallisuudesta, perheestä, ystävistä, luonnosta, marjastamisesta ja sienesämisestä ja vain rauhallisesta oleilusta, ilman hirveää meteliä ja turhaa puheenpölinää. Köyhä askartelee paljon ja ostelee kirppareilta. Köyhä ajaa pyörällä ja lukee terassilla kirjastosta lainattua mielikirjaansa. Rahallisesti köyhällä ei ole varaa olla henkisesti köyhä.