Missä tiedekunnassa ja yliopistossa ovat älykkäimmät?
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteellinen. Naisvaltainen ala, niin siksi ei arvosteta, mutta todella vaikea päästä sisään.
Voi sinne olla vaikea päästä, mutta ihan huuhaata ne opinnot ovat. Kyllä, kokemusta on.
Nyt kysyttiin missä ovat älykkäimmät opiskelijat. Naisvaltaisia aloja aina vähätellään, koska miehet ovat omasta mielestään aina älykkäämpiä kuin naiset. Tosiasia kuitenkin on, että siellä lukiossa menestyneistä älykkäistä ja opinnossaan menestyneistä tytöistä suuri osa hakee nimenomaan kasvatustieteelliseen.
Älykkäimpiä on ne jotka osaa käytännön asioita. Elämä on kuitenkin kokonaisuus. Eli lääkärit ja tekniikan taitajat.
Humanistit voi olla todella "kädettömiä". Eivät osaa siivota jälkiään yhtään. Ollaan niin "intellektuellia" että luulisi itseäänkin hävettävän. Varsinkin jos on varakkaasta perheestä, eikä ole tarvinnut ponnistella minkään eteen, sen huomaa. Valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa se vaikea sisäänpääsy kertoo opiskelijoiden älykkyydestä? Todella vaikea on teatteripuolellekin päästä ja nekö on sit kaikista älykkäimpiä?
Joo, tai jotkut medianomit? Siellä myös todella pieni sisäänpääsyprosentti.
Medianomi on tässä täysin irrelevanttia, sillä kyseessä on amk-tutkinto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa se vaikea sisäänpääsy kertoo opiskelijoiden älykkyydestä? Todella vaikea on teatteripuolellekin päästä ja nekö on sit kaikista älykkäimpiä?
Joo, tai jotkut medianomit? Siellä myös todella pieni sisäänpääsyprosentti.
Medianomi on tässä täysin irrelevanttia, sillä kyseessä on amk-tutkinto.
Niinno, jos älykkyyden kriteerinä pidetään sitä minne on vaikeinta päästä, niin tuo on yksi vaikeimmista. Oli yliopisto tai ei, kolmannen asteen opinnot kuitenkin.
Täällä ketju, jossa päästään hutkimaan ''niitä muita'' ja mielellään vielä kadehdittuja aloja. Typerä aloitus muutenkin, eiköhän tässä olisi pitänyt ensin määritellä mitä haetaan - jos halutaan vai matemaattista älykkyyttä, niin eiköhän sitä eniten löydä fyssalta ja matikalta, Aallosta myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteellinen. Naisvaltainen ala, niin siksi ei arvosteta, mutta todella vaikea päästä sisään.
Voi sinne olla vaikea päästä, mutta ihan huuhaata ne opinnot ovat. Kyllä, kokemusta on.
Nyt kysyttiin missä ovat älykkäimmät opiskelijat. Naisvaltaisia aloja aina vähätellään, koska miehet ovat omasta mielestään aina älykkäämpiä kuin naiset. Tosiasia kuitenkin on, että siellä lukiossa menestyneistä älykkäistä ja opinnossaan menestyneistä tytöistä suuri osa hakee nimenomaan kasvatustieteelliseen.
Lukio-opinnoissa menestyminen ei suoraan ole sama kuin älykkyys. Lukion selvittää hyvin arvosanoin ihan vaan pänttäämällä. Tyttöjä mitenkään väheksymättä.
Ja kyllä ne älykkäimmät tytötkin hakevat teknillisille aloille ja lääkikseen.
Vähän eri taso kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otaniemen tekn. fys. ja lääkis.
Otaniemen teknillisessä fysiikassa ainakin ennen kolmasosa oli neroja, kolmasosa oli aspergereita ja loput veti muuten vaan yo-kirjoituksissa 6 ällää.
Mitään seuramiehiä ne ei kyllä ollut. Fyssalla oli maailman tylsimmät opiskelijabileet, jos niihin nyt kukaan edes meni.
Aika jännää, koska HY:n fyssalla opiskelijabileet olivat ihan hauskoja
HY:n fyssa on lääkiksen valmennuskurssi, ja lopuista tulee opeja.
HY:n fyssa tuottaa Aallonkin väitöskirjatutkijat.
Turhaan te täällä väittelette. Opiskelkaa ja kokekaa ,niin huomaatte, että kyllä ne siellä fysiikan ja matikan parissa pyörivät. Oikeastaan opintoja ei voi edes verrata mihinkää muuhun vaativuudeltaan. No jotkut teekkarien kurssit voivat ehkä päästä lähelle.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelisin teknillisissä tieteissä löytyvän loogista älykkyyttä eniten, mutta yhteiskuntatieteilijöillä taas on usein yleissivistys ja laajojen ilmiöiden syy-yhteyksien ymmärrys parempaa, joten ... vaikea sanoa. Toki lääkiskin vaatii mielettömän tietomäärän ja korrelaatioiden vahvan ymmärryksen.
Lääkiksessä ehkä eniten on se, että karsinta on niin kova, varsinkin ennen vanhaan. Kuuluisa Galenos-pääsykoekirjan aika pakotti laskemaan yliopistotason fysiikkaa ja kemiaa, lisäksi jo pääsykokeessa piti lukea ja analysoida tieteellisiä tutkimuksia aineistona.
Omana vuonnani pärjäsin DIA:sta kovilla pisteillä, lääkikseen en päässyt. Elämä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteellinen. Naisvaltainen ala, niin siksi ei arvosteta, mutta todella vaikea päästä sisään.
Voi sinne olla vaikea päästä, mutta ihan huuhaata ne opinnot ovat. Kyllä, kokemusta on.
Nyt kysyttiin missä ovat älykkäimmät opiskelijat. Naisvaltaisia aloja aina vähätellään, koska miehet ovat omasta mielestään aina älykkäämpiä kuin naiset. Tosiasia kuitenkin on, että siellä lukiossa menestyneistä älykkäistä ja opinnossaan menestyneistä tytöistä suuri osa hakee nimenomaan kasvatustieteelliseen.
Lukio-opinnoissa menestyminen ei suoraan ole sama kuin älykkyys. Lukion selvittää hyvin arvosanoin ihan vaan pänttäämällä. Tyttöjä mitenkään väheksymättä.
Ja kyllä ne älykkäimmät tytötkin hakevat teknillisille aloille ja lääkikseen.
Niin tytöt pänttää ja pojat ovat älykkäitä, jos menestyvät koulussa.
Minä, minä, minä ja minun ala. Muut on huonoja, mutta itsehän opiskelen niiin vaikeaa ja älykästä alaa. Itse olen opiskellut sekä humanistista että luonnontieteen alaa ja oli aika silmiä avaava kokemus. On turhaa ja yksioikoista vähätellä kenenkään koulutusta, kaikessa on omat hyvät ja huonot puolensa, eikö yliopisto ole opettanut edes laajempaa tarkastelua ja sitä, ettei mikään olen selvää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ruukinmatruuna kirjoitti:
Aalto-yliopisto, teknillinen fysiikka.
Asiaa on Yenkkilässä tutkittu, ja tämä on korutonta kertomaa: https://www.accommodationforstudents.com/view_student_blog.asp?id=2410
Teknillinen ei ole yliopisto eikä älykkyys ole synonyymi teknillisen fysiikan hallitsemiselle, tai muutenkaan sille että omaa jonkin harvinaisen taidon. Onko ammattilaisgolffari älykäs?
Eiköhän ne laaja-alaisesti älykkäimmät löydy jostain teoreettisen fysiikan tai yhteiskuntatieteiden/humanististen tieteiden alalta, ja ovat aina löytyneet.
Ja itse taas sanoisin että teknilliset alat nimenomaan vetävät eniten keskivertoja puoleensa. Kuka tahansa kun oppii harjoittelulla soveltamaan, mutta teoriasta kiinnostuminen ja sen ymmärtäminen vaatii jo älykkyyttä.
(Olen siis samaa mieltä kanssasi.)
Kyllä kai hyvin keskiverto ymmärtää yhteiskunnallisia teorioita ja osaa niitä ongelmiin soveltaa. Kuka tahansa tai ainakin kaikki, joilla on normaali älykkyys, suoriutuu yhteiskuntatieteissä maisteriksi asti, mutta teknisestä yliopistosta ei tavallinen tallaaja pääse läpi.
Teknillisestä yliopistosta nyt pääsee läpi koulutettu apinakin.
Jos näin, niin miksi valtaosa av-mameista tai ylilautajonneista ei opiskele DI:ksi tai ole jo sellainen? Joo seuraavaksi väitätte, että ei kiinnosta tekniikka, niin kiinnostaako isoa osaa sitten lähi- tai sairaanhoitajan hommat? Tai traden. Vastaus on, ei kiinnosta, mutta koska siitä maksetaan ihan kohtalaisesti ja opiskelusta selviytyy kyllä niin valinta sen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ruukinmatruuna kirjoitti:
Aalto-yliopisto, teknillinen fysiikka.
Asiaa on Yenkkilässä tutkittu, ja tämä on korutonta kertomaa: https://www.accommodationforstudents.com/view_student_blog.asp?id=2410
Teknillinen ei ole yliopisto eikä älykkyys ole synonyymi teknillisen fysiikan hallitsemiselle, tai muutenkaan sille että omaa jonkin harvinaisen taidon. Onko ammattilaisgolffari älykäs?
Eiköhän ne laaja-alaisesti älykkäimmät löydy jostain teoreettisen fysiikan tai yhteiskuntatieteiden/humanististen tieteiden alalta, ja ovat aina löytyneet.
Ja itse taas sanoisin että teknilliset alat nimenomaan vetävät eniten keskivertoja puoleensa. Kuka tahansa kun oppii harjoittelulla soveltamaan, mutta teoriasta kiinnostuminen ja sen ymmärtäminen vaatii jo älykkyyttä.
(Olen siis samaa mieltä kanssasi.)
Kyllä kai hyvin keskiverto ymmärtää yhteiskunnallisia teorioita ja osaa niitä ongelmiin soveltaa. Kuka tahansa tai ainakin kaikki, joilla on normaali älykkyys, suoriutuu yhteiskuntatieteissä maisteriksi asti, mutta teknisestä yliopistosta ei tavallinen tallaaja pääse läpi.
Teknillisestä yliopistosta nyt pääsee läpi koulutettu apinakin.
Jos näin, niin miksi valtaosa av-mameista tai ylilautajonneista ei opiskele DI:ksi tai ole jo sellainen? Joo seuraavaksi väitätte, että ei kiinnosta tekniikka, niin kiinnostaako isoa osaa sitten lähi- tai sairaanhoitajan hommat? Tai traden. Vastaus on, ei kiinnosta, mutta koska siitä maksetaan ihan kohtalaisesti ja opiskelusta selviytyy kyllä niin valinta sen mukaan.
Laiskuus, kiinnostuksen puute. Sairaanhoitajan työ ON monelle kutsumusammatti. Ja onhan täälläkin ihan riittävästi näitä dippainssejä nähty kuin myös yliksellä.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa yhdistää yhteiskuntatiedettä ja kovaa matematiikkaa, niin ei muuta kuin taloustiedettä lukemaan. Eikä minnekään kauppikseen vaan HY:n puolelle. Siinä putoaa lanta rattailta jo perusopintovaiheessa eikä tenttejä runoilemalla läpäistä.
No sittenhän se vaatii lähinnä perslihaksia, ei älyä. Yleensäkin keskinkertaisuudet pärjää aina lopulta opinnoissaan parhaiten, sillä he oppivat näkemään vaivaa .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteellinen. Naisvaltainen ala, niin siksi ei arvosteta, mutta todella vaikea päästä sisään.
Voi sinne olla vaikea päästä, mutta ihan huuhaata ne opinnot ovat. Kyllä, kokemusta on.
Nyt kysyttiin missä ovat älykkäimmät opiskelijat. Naisvaltaisia aloja aina vähätellään, koska miehet ovat omasta mielestään aina älykkäämpiä kuin nais
et. Tosiasia kuitenkin on, että siellä lukiossa menestyneistä älykkäistä ja opinnossaan menestyneistä tytöistä suuri osa hakee nimenomaan kasvatustieteelliseen.Lukio-opinnoissa menestyminen ei suoraan ole sama kuin älykkyys. Lukion selvittää hyvin arvosanoin ihan vaan pänttäämällä. Tyttöjä mitenkään väheksymättä.
Ja kyllä ne älykkäimmät tytötkin hakevat teknillisille aloille ja lääkikseen.
Niin tytöt pänttää ja pojat ovat älykkäitä, jos menestyvät koulussa.
Ei kaikkia kiinnosta nuo alat. Mulle matematiikka, kemia ja fysiikka oli aina helppoja aineita koulussa, mutta reaaliaineet kiinnosti enemmän. Siispä yhteiskuntatieteitä opiskelemaan. Se kyllä hämmensi, että joillekin ihan se pakollisiin opintoihin sisältynyt tilastotiedekin oli vaikeaa.
Mistään tiedekunnasta tai yliopistosta et valitettavasti älykkäimpiä ihmisiä löydä, et ainakaan Suomesta. Hallituksen arvot, jossa koulutuksesta leikataan, näkyvät jo yliopistojen tieteen tekemisen tasossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovien tieteiden edustajat ovat älykkäämpiä, mutta usein niin aspergereita, ettei sitä arvaisi. Humanistit ja yhteiskuntatieteilijät osaavat keskustella ja antavat siksi älykkään vaikutelman. Oikislaiset ja kauppakorkean opiskelijat taas paljastuvat jutuillaan tyhmiksi
Humanisti ja älykkyys samassa lauseessa : )
Oisko klassinen sivistys sitten parempi määre? Ja teknisen alan opiskelijoiden kohdalla moukkuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovien tieteiden edustajat ovat älykkäämpiä, mutta usein niin aspergereita, ettei sitä arvaisi. Humanistit ja yhteiskuntatieteilijät osaavat keskustella ja antavat siksi älykkään vaikutelman. Oikislaiset ja kauppakorkean opiskelijat taas paljastuvat jutuillaan tyhmiksi
Humanisti ja älykkyys samassa lauseessa : )
Kas, asperger -huumoria. Oikein hyvä havainnollistus.
Fysiikassa on älykkäitä, mutta ovat myös erittäin omalaatuista porukkaa jotkin. Joidenkin tuntemieni kohdalla esimerkiksi asperger lisää kiinnostusta ja taipumusta matemaattiseen tutkimukseen, mutta ovat täysin kömpelöitä ulosanniltaan joillain osa-alueilla ja saattavat heitä tuntemattomalle vaikuttaa jopa hivenen hitailta. Lisäksi jos olet "itseriittoisen intellektuelli", edessä voi olla kovat ajat.