Lue keskustelun säännöt.
Minua häiritsee seksuaalista haluttomuutta koskevassa keskustelussa se,
Että otetaan ikään kuin annettuna, että mitä enemmän seksiä, sen parempi. Että on jokin "normaali", ja jos siitä jää alle, on ongelma ja kriisi.
Minusta seksin määrä on ongelma vain, jos pariskunnan osapuolilla halut eroavat. Ja silloinkaan se on yhteinen ongelma, ei pelkästään sen vähemmän haluavan vika.
Luin juuri taas Hesarista tänään pitkän jutun, joka kuvasi hyvin tilannetta sen enemmän seksiä haluavan kannalta, mutta jätti sen vähemmän halukkaan ajatusmaailman täysin pimentöön. Vikaa haettiin jutussa yksinomaan siitä vähemmän halukkaasta.
Miksei koskaan ajatella niin päin, että ehkä se onkin ihan normaalia sekin, että ei haluta. Ja vonkaajan vonkaaminen vain ahdistaa tilannetta, ja HÄNEN halukkuutensa on se "ongelma", jota pitäisi hoitaa?
Juu, tätä näkökulmaa ei ikinä oteta, eikä minusta syyllisten etsiminen sinänsä edes olekaan hyödyllistä, halusin vaan kärjistää, jotta havainnollistaisin sitä, miten yksipuoliselta käsittelynäkökulma vaikuttaa meistä, joita seksi ei kauheasti innosta.
Nyt se seksistä vähän kiinnostunut leimataan heti. Hänellä on varmaan joku sairaus, vähintäänkin on frigidi ja estoinen tai tunteeton ja muuten outo.
Kommentit (781)
Vierailija kirjoitti:
No onhan toi aika rankasti ilmaistu, että mies olisi varastanut jonkun seksuaalisen nautinnon. Kyllä hyvään/huonoon seksiin on molemmat ihan yhtä vastuullisia ja keskusteluyhteys vaan pitää löytyä. Jos asia ei ole merkityksellinen tai kumppanin muut ominaisuudet ajavat petitaitojen ohi, niin se on silloin vain valintakysymys. Eikä välttämättä huono valinta!!
Tuo on vähän 90-luvun ajatusmalli, että nimenomaan miehen tehtävä olisi tyydyttää nainen. Sitä paitsi se on vähän seksin laadulle vahingollinenkin, kun usein tunnollinen mies on koko ajan aktin aikana kyselemässä "Miltä tuntuu? Ottaako kipeää? Vaihdetaanko asentoa? Mistä tykkäät? Tykkäsitkö?". Jos siihen ei kuivu, niin ei mihinkään.
Liian aikaiseen tulemiseen löytyy kyllä apuja. Hankalampi on auttaa niitä, joiden mies ei kerta kaikkiaan saa yhdynnässä.
Tuo asia, että aina molemmat ovat syyllisiä/vastuullisia johonkin asiaan ei sitten alkuunkaan pidä paikkaansa. Ihminen ei todellakaan voi olla vastuussa toisesta ihmisestä niin, että jos joku vaikka alkoholisoituu se olisi sen toisenkin ihmisen vika myös. Jos minä nyt alkaisin vetämään viinaa kaksinkäsin, ei se olisi ollenkaan kumppanin vika, vaan ihan minun oma valinta ja vika. Samaten jos toinen osapuoli ei ollenkaan välitä miltä toisesta sängyssä tuntuu ja on siellä totaalisen huono, eikä edes halua olla parempi ei se mitenkään voi olla sen toisen osapuolen vika. Tämä juuri on keskustelun kannnalta hankalaa, kun aina vedotaan siihen, että molemmat ovat yhtä syyllisiä. Vaan kun eivät ole. Juoppo on juoppo riippumatta siitä kuka sen kumppani on. Samaten välivaltainen ihminen on väkivaltainen riippumatta siitä, kuka kumppani on. Aina on hyvä syy juoda tai lyödä. Samoiten minuuttimuna on minuuttimuna oli kumppani kuka tahansa ja jos mies ei itse nää minuuttimunautta ongelmana, ei se toisen osapuolen vika ole. Ja miten ylipäätään voidaan olettaa, että kaikki muka voisivat olla hyviä sängyssä, kun eihän ihmiset muutenkaan ole kaikki joka asiassa hyviä? Joku on hyvä laulamaan, toinen urheilemaan ja kolmas on hyvä siellä sängyssä. Ja miehen kannattaisi tyydyttää se nainen siellä sängyssä, koska muuten se saanti loppuu siihen huonoon seksiin. En muutenkaan ymmärrä, miten joku voi väittää, että naisen kuuluu hoidella itse itsensä, ja jos näin on, niin mihin se nainen sitten enää sitä miestä siellä sängyssä tarvitsee? Ja tyydyttäähän se mieskin itsensä siihen naiseen ja käyttää sitä naista "välineenä", niin kyllähän silloin naisenkin kuuluu saada käyttää sitä miehen elintä saadakseen itselleen tyydytys. Miksi vain mies saisi käyttää naista, mutta nainen ei saisi käyttää miestä vaan pitäisi tyytyä omaan käteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suklaavertaus nyt oli vertaus, ei mikään syväanalyysi haluttomuuteen.
Oli vain yksinkertaisetettuna, sehän jo sitten selvisikin, että joku pikkutarkka aina tarttuu epäolennaiseen.
Mutta asiaan, annan ikävuodet kuutosella alkavan naisen näkökulman.
Olen syönyt maksalaatikkoa ja suklaata, myös makaronilaatikkoa niin sanoakseni.
Ensimmäisessä liitossa olen ollut haluton ja se ei ollut kivaa miehelle eikä minulle.
En ollenkaan ajatellut niin, että minä olisin se suurin kärsijä, tilanne oli kurja kummallekin. Lopulta ajattelin, että en voi tuomita miestäni olemaan ilman niinkin perustavalaatuista asiaa sillä perusteella ettten itse halua.
Tilanne oli niin paha, että vannoin, että jos joskus otan seuraavan miehen niin sillä ei saa olla sitä juttua jalkovälissä. No, aika aikaa kutakin. Silloin mielipiteeni ei naurattanut, mutta nyt jälkeenpäin kyllä.
Erosimme siis, pariterapiat ja muut käytiin, mutta asiat ei muuttuneet, asioita toki oli muitakin kuin seksi(haluttomuuteni). Onneksi tarpeeksi ajoissa etttemme rikkoneet enempää toisiamme.
Se siitä maksalaatikosta. Mutta tähdennän siis, että en kokenut olevani "uhri" tai "uhrautuja", ymmärsin myös miestäni. Käsitin, että seksi kuuluu parisuhteeseen.
Sitten alkoivat railakkaat sinkkuajat, ja valikoimassa oli monenkinlaista tarjolla, mutta varsinaista herkkusuklaata en silloin vielä löytänyt.
Mukavaa ja iloista kylläkin, ja ainakin kokemukseni miehistä laajeni ja myös omasta itsestäni. En kadu sitä aikaa, ilman sitä en olisi se ihminen kuin nyt olen.
Se oli makaronilaatikkoaikaa, hyvää ja maittavaa. Keskimäärin.
Sitten noin viisikymppisenä tapasin elämäni rakkauden. Se tapaaminen taas kerran muutti ajatukseni täysin miehen ja naisen suhteesta. Tai siis lisäsi tietämystäni millainen on toisilleen sopiva kumppani, niin arjen asioissa kuin rakkauden nautinnoissa.
Yli kymmenen vuoden jälkeen suutelemme spontaanisti, halailemme, pidämme kädestä, sanomme kauniita asioita toisillemme ja rakastelemme säännöllisesti.
Onneksi terveydentilamme sen sallii. Kiitos siitä.
Ja myös riitelemme tulisesti, mutta aina sovimme ja pyydämme anteeksi toisiltamme. Allekirjoitan, näin vanhemmitenkin vielä sovintoseksi on mukavaa. :D
Nyt olen elänyt pitkään suklaan aikakautta.
Jatkan myöhemmin....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan toi aika rankasti ilmaistu, että mies olisi varastanut jonkun seksuaalisen nautinnon. Kyllä hyvään/huonoon seksiin on molemmat ihan yhtä vastuullisia ja keskusteluyhteys vaan pitää löytyä. Jos asia ei ole merkityksellinen tai kumppanin muut ominaisuudet ajavat petitaitojen ohi, niin se on silloin vain valintakysymys. Eikä välttämättä huono valinta!!
Tuo on vähän 90-luvun ajatusmalli, että nimenomaan miehen tehtävä olisi tyydyttää nainen. Sitä paitsi se on vähän seksin laadulle vahingollinenkin, kun usein tunnollinen mies on koko ajan aktin aikana kyselemässä "Miltä tuntuu? Ottaako kipeää? Vaihdetaanko asentoa? Mistä tykkäät? Tykkäsitkö?". Jos siihen ei kuivu, niin ei mihinkään.
Liian aikaiseen tulemiseen löytyy kyllä apuja. Hankalampi on auttaa niitä, joiden mies ei kerta kaikkiaan saa yhdynnässä.
Tuo asia, että aina molemmat ovat syyllisiä/vastuullisia johonkin asiaan ei sitten alkuunkaan pidä paikkaansa. Ihminen ei todellakaan voi olla vastuussa toisesta ihmisestä niin, että jos joku vaikka alkoholisoituu se olisi sen toisenkin ihmisen vika myös. Jos minä nyt alkaisin vetämään viinaa kaksinkäsin, ei se olisi ollenkaan kumppanin vika, vaan ihan minun oma valinta ja vika. Samaten jos toinen osapuoli ei ollenkaan välitä miltä toisesta sängyssä tuntuu ja on siellä totaalisen huono, eikä edes halua olla parempi ei se mitenkään voi olla sen toisen osapuolen vika. Tämä juuri on keskustelun kannnalta hankalaa, kun aina vedotaan siihen, että molemmat ovat yhtä syyllisiä. Vaan kun eivät ole. Juoppo on juoppo riippumatta siitä kuka sen kumppani on. Samaten välivaltainen ihminen on väkivaltainen riippumatta siitä, kuka kumppani on. Aina on hyvä syy juoda tai lyödä. Samoiten minuuttimuna on minuuttimuna oli kumppani kuka tahansa ja jos mies ei itse nää minuuttimunautta ongelmana, ei se toisen osapuolen vika ole. Ja miten ylipäätään voidaan olettaa, että kaikki muka voisivat olla hyviä sängyssä, kun eihän ihmiset muutenkaan ole kaikki joka asiassa hyviä? Joku on hyvä laulamaan, toinen urheilemaan ja kolmas on hyvä siellä sängyssä. Ja miehen kannattaisi tyydyttää se nainen siellä sängyssä, koska muuten se saanti loppuu siihen huonoon seksiin. En muutenkaan ymmärrä, miten joku voi väittää, että naisen kuuluu hoidella itse itsensä, ja jos näin on, niin mihin se nainen sitten enää sitä miestä siellä sängyssä tarvitsee? Ja tyydyttäähän se mieskin itsensä siihen naiseen ja käyttää sitä naista "välineenä", niin kyllähän silloin naisenkin kuuluu saada käyttää sitä miehen elintä saadakseen itselleen tyydytys. Miksi vain mies saisi käyttää naista, mutta nainen ei saisi käyttää miestä vaan pitäisi tyytyä omaan käteen?
Minusta ei kannata ollenkaan edes takertua siihen, että kumpi on "syyllinen". Kun kyse on siitä, että haluttomuus ilmenee ongelmina molemmille --> eli kyse ei ole siitä, kenen syy, vaan siitä, että molemmat voivat kärsiä tilanteesta. Ja toisaalta molempien hallussa on myös se, kuinka tilanne ratkaistaan, eli aika harvoin parisuhteessa voi lähteä oikomaan ongelmia yksin ilman toisen tukea. Esimerkiksi vertaus siitä, että toinen on huono ja huomioimaton seksissä: ei toinen muutu paremmaksi ja huomioivammaksi vain ajatuksen voimalla, vaan ongelma on myös otettava esiin.
Alkoholismia, väkivaltaa ja muita tämänkaltaisia ongelmia en haluaisi kuitenkaan sekoittaa tähän keskusteluun tai tehdä yhdysviivoja haluttomuuden ja näiden ongemien ratkaisukeinojen välille. Ehkä nämä asiat vaativat kuitenkin oman keskustelunsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä on ahdistava ketju. Pitää haluta, pitää tyydyttää kumppani, olet outo jos annat väsymyksen mennä ohi seksin, parisuhde on huono jos on taukoja...
Minusta parisuhteeseen kuuluu seksi, kyllä. Mutta siihen kuuluu myös kunnioitus ja tilan antaminen. Jos toinen ei halua, se on ihan sallittua. Eikä sitä mielestäni tarvitse edes ihmeemmin perustella, jos kyse ei ole totaalisesta pidempiaikaisesta haluttomuudesta. Seksi on vain yksi osa parisuhdetta kuitenkin.
Olet täysin samaa mieltä siis kuin lähes kaikki tämän ketjun kirjoittajat. Mutta silti koet että pitää ahdistua? Kukaan ei ole sanonut että parisuhde on huono jos on taukoja. Tässä on puhuttu nimenomaan siitä että tauot on pysyvästi pitkiä ja jatkuvia. Ja siitä että haluton osapuoli ei edes halua tehdä asialle mitään.
Kyllä monessa kommentissa on ihan juuri käytetty sanoja "hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot".
Ja "parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde".
Myös "seksi virkistää, lievittää stressiä jne" on aika yleinen.
Tai "se joka on muuttunut, on huono".
Ymmärrän, että jokainen kirjoittaa hieman omasta vinkkelistään, jossa voi olla kipeitäkin asioita ja jyrkkiä kantoja, ja "ilman seksiä" on esimerkiksi vahvasti tulkinnanvaraista. Mutta lopulta kyseessä on hyvin herkkä asia, katsoo asiaa haluttoman tai halukkaan näkökulmasta ja siksi ne jyrkät kannat vaan pitäisi osata pistää sivuun, jos siis haluaa vaikkapa omassa suhteessaan olevia ongelmia työstää.
"hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot" tästä lauseesta jätit pois sen, että jatkuvat. Eli vuodesta toiseen on erittäin vähän seksiä, kuiva kausi ei ole se poikkeus vaan sääntö. Seksikerrat on niitä poikkeuksia joita on ehkä kerran kuussa tai kerran vuodessa.
"parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde" Kyllä, tämä pitää 100% paikkansa jos ei ole seksiä ollenkaan. Tämä ei koske niitä joilla on kuiva kausi, joka loppuu aikanaan, viikkojen tai kuukausien päästä. Jos parisuhteessa ei ole odotettavissa koskaan seksiä, parisuhderakkaus on kuolemaan tuomittu, ystävinä voi jatkaa, mutta parisuhde se ei ole.
"seksi virkistää, lievittää stressiä jne" Tämä on tieteellisesti todistettu fakta, ja suurimman osan ihmisistä jotka seksiä harrastaa oma kokemus. Tietenkään seksi ei tee mitään hyvää jos sitä inhoaa, eli inhoaa sitä kumppania kun ei kerran saa orgasmia jne. En ole vielä koskaan kuullut että joku inhoaisi saada orgasmin.
"se joka on muuttunut, on huono" Yleisempi muoto tässä on se, että joka ei ole muuttunut on huono, kohtuuton kun vaatii toiselta rakkauden osoituksia koska itse rakastaa ja haluaa osoittaa rakkauttaan.
No mä en ehkä aivan ymmärrä sitä hehkutusta orgasmista. En nyt voi sanoa inhoavani niitä, mutta ei ne nyt mitenkään taivaallisiltakaan tunnu.
Tuskinpa edes olet saanut orgasmia tai sitten olen kokenut ainoastaan teräviä klitorisorgasmeja, jotka voivat olla kaukana taivaallisista. Sinulta on vielä kokematta kokonaisvaltainen emätinorgasmi, joka todellakin ON TAIVAALLINEN, koko mieli räjähtää siinä mielettömäksi nautinnoksi.
Olen saanut orgasmeja. Mutta ei ne mitään taivaallisia ole olleet.
Emätinorgasmi ei ole kaikille naisille muuten mikään itsestäänselvyys. Itse olen saanut sellaisen ehkä kahdesti ja nekin vain yksin. Olo ei ollut taivaallinen, ehkä juuri siksi, että olin yksin. Mutta tähän mennessä seksi on tuntunut enemmän yhdentekevältä kuin mukavalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä on ahdistava ketju. Pitää haluta, pitää tyydyttää kumppani, olet outo jos annat väsymyksen mennä ohi seksin, parisuhde on huono jos on taukoja...
Minusta parisuhteeseen kuuluu seksi, kyllä. Mutta siihen kuuluu myös kunnioitus ja tilan antaminen. Jos toinen ei halua, se on ihan sallittua. Eikä sitä mielestäni tarvitse edes ihmeemmin perustella, jos kyse ei ole totaalisesta pidempiaikaisesta haluttomuudesta. Seksi on vain yksi osa parisuhdetta kuitenkin.
Olet täysin samaa mieltä siis kuin lähes kaikki tämän ketjun kirjoittajat. Mutta silti koet että pitää ahdistua? Kukaan ei ole sanonut että parisuhde on huono jos on taukoja. Tässä on puhuttu nimenomaan siitä että tauot on pysyvästi pitkiä ja jatkuvia. Ja siitä että haluton osapuoli ei edes halua tehdä asialle mitään.
Kyllä monessa kommentissa on ihan juuri käytetty sanoja "hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot".
Ja "parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde".
Myös "seksi virkistää, lievittää stressiä jne" on aika yleinen.
Tai "se joka on muuttunut, on huono".
Ymmärrän, että jokainen kirjoittaa hieman omasta vinkkelistään, jossa voi olla kipeitäkin asioita ja jyrkkiä kantoja, ja "ilman seksiä" on esimerkiksi vahvasti tulkinnanvaraista. Mutta lopulta kyseessä on hyvin herkkä asia, katsoo asiaa haluttoman tai halukkaan näkökulmasta ja siksi ne jyrkät kannat vaan pitäisi osata pistää sivuun, jos siis haluaa vaikkapa omassa suhteessaan olevia ongelmia työstää.
"hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot" tästä lauseesta jätit pois sen, että jatkuvat. Eli vuodesta toiseen on erittäin vähän seksiä, kuiva kausi ei ole se poikkeus vaan sääntö. Seksikerrat on niitä poikkeuksia joita on ehkä kerran kuussa tai kerran vuodessa.
"parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde" Kyllä, tämä pitää 100% paikkansa jos ei ole seksiä ollenkaan. Tämä ei koske niitä joilla on kuiva kausi, joka loppuu aikanaan, viikkojen tai kuukausien päästä. Jos parisuhteessa ei ole odotettavissa koskaan seksiä, parisuhderakkaus on kuolemaan tuomittu, ystävinä voi jatkaa, mutta parisuhde se ei ole.
"seksi virkistää, lievittää stressiä jne" Tämä on tieteellisesti todistettu fakta, ja suurimman osan ihmisistä jotka seksiä harrastaa oma kokemus. Tietenkään seksi ei tee mitään hyvää jos sitä inhoaa, eli inhoaa sitä kumppania kun ei kerran saa orgasmia jne. En ole vielä koskaan kuullut että joku inhoaisi saada orgasmin.
"se joka on muuttunut, on huono" Yleisempi muoto tässä on se, että joka ei ole muuttunut on huono, kohtuuton kun vaatii toiselta rakkauden osoituksia koska itse rakastaa ja haluaa osoittaa rakkauttaan.
No mä en ehkä aivan ymmärrä sitä hehkutusta orgasmista. En nyt voi sanoa inhoavani niitä, mutta ei ne nyt mitenkään taivaallisiltakaan tunnu.
Omituista. Miksi ihmiset sitten yleensä harrastavat yhdyntää ollenkaan? Muuten kuin lisääntymistarkoituksessa. En osaa kuvitella sitä että se ei tuntuisi taivaalliselta. Jotenkin sitä saa ihmisten jutuista sen käsityksen että se on todella mahtavaa ja siksi sitä joka paikassa esim. telkkarissa, mediassa muutenkin ja kirjoissa käsitellään kuvin ja kekseliäin sanankääntein. Ja ihan pornoakin siitä tehdään, elokuvia miljoonittain missä näytetään kuinka mahtavalta se orgasmi tuntuu. Miksi kaikki tämä vaiva jos se on sama kuin kättely?
Ei toki mullakaan "klitorisorgasmit" tunnu erikoisemmalta, kyllä se yhdynnän vaatii.
Miksi ihmiset harrastaa yhdyntää? No varmaan siksi, että he tykkäävät siitä. Ja niistä orgasmeista. Ja saavat siitä sitä hyvää oloa.
Itelle ei tuota hyvää fiilistä tule. Monesti jää vain tyhjä olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pihtarien itkuvirsi koko tämä ketju
No haluatko sinä harrastaa jatkuvaasti seksiä ihmisen kanssa, joka ei siitä nauti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä jos kumppani on haluton, syy löytyy omasta peilistä.
Voi olla. Mutta voi myös olla, että tämän asian korjaaminen ei paranna ongelmaa. Minun puolisoni lakkasi haluamasta minua kun lihoin, mutta ei laihduttaminen oikeasti tehnyt seksielämästä virkeää - se poisti vain yhden asian, johon vedota seksittöyydessä. Ja kun niitä syitä alkaa tipahdella kuin sieniä sateella, joihin jokaiseen pitäisi kiirehtiä itseään muovailemaan, alkaa vain kyseenalaistaa, miksi ylipäätään olla suhteessa, jossa on näin kertakaikkisen huono ihan joka asiassa.
Mä joskus istuin ihan alas ja aloin kirjoittamaan ylös muistin varassa ja laskemaan näitä "syitä". Niitä kertyi yli 30 ja minkään niistä korjaaminen ei siis muuttanut tilannetta parempaan suuntaan. Siinä kyllä tunsi itsensä oikein kunnolla typeräksi ja toivottomaksi.
Ei se ns halutonkaan välttämättä oikeasti tunnista niitä todellisia syitä. On helpompaa sanoa vaikkapa, että toinen on lihonut ja siksi ei kiihota, vaikka todellinen syy voikin olla joku oma estoisuus tms.
Ymmärrän kyllä, ettei tunnista, mutta minä olen vain maallikko ja voimavaroillani on inhimilliset rajat. Olen tarjoutunut varaamaan lääkäriajan ja etsimään sopivia psykoterapeutteja, joille soitella ja valita mieluisimman, mutta kun ei epäluuloiselle ammattilaiset kelpaa.
Tässä on se huono puoli, että kun viimein uupuu ja päättää sallia itselleen taukoa yrittämisestä ja hoitaa itseään, se tauko voi venähtää. Meillä venähti vuosien mittaiseksi, eikä ole vieläkään päättynyt, syitä on useita. Kun se seksuaalinen yhteys ja läheisyys tyrehtyvät, se on kuin jokin taika raukeaisi. Siinä alkaa havahtuen ihmetellä, millaisessa suhteessa oikein elääkään. Tässä on tullut tehtyä muutoksia moneen asiaan kotona, vanhemmuudessa ja muilla alueilla, mutta toisaalta paluu läheisyyteen tuntuu yhä epärealistisemmalta ja kaukaisemmalta ajatukselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tänne tästäkin näkökulmasta pohtiva avaus mahtuu. Toisesta näkökulmasta lienee paljon enemmän ketjuja, joita voi nostella. Minusta keskustelu on ollut ihan rakentavan sävyistäkin.
Ymmärrätte sitten, jos itsellänne tapahtuu syystä tai toisesta hirmuinen pudotus haluissa, että sitä joutuu itsekin paljon käymään läpi kysymyksiä ja syyllisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä jos kumppani on haluton, syy löytyy omasta peilistä.
Voi olla. Mutta voi myös olla, että tämän asian korjaaminen ei paranna ongelmaa. Minun puolisoni lakkasi haluamasta minua kun lihoin, mutta ei laihduttaminen oikeasti tehnyt seksielämästä virkeää - se poisti vain yhden asian, johon vedota seksittöyydessä. Ja kun niitä syitä alkaa tipahdella kuin sieniä sateella, joihin jokaiseen pitäisi kiirehtiä itseään muovailemaan, alkaa vain kyseenalaistaa, miksi ylipäätään olla suhteessa, jossa on näin kertakaikkisen huono ihan joka asiassa.
Mä joskus istuin ihan alas ja aloin kirjoittamaan ylös muistin varassa ja laskemaan näitä "syitä". Niitä kertyi yli 30 ja minkään niistä korjaaminen ei siis muuttanut tilannetta parempaan suuntaan. Siinä kyllä tunsi itsensä oikein kunnolla typeräksi ja toivottomaksi.
Ei se ns halutonkaan välttämättä oikeasti tunnista niitä todellisia syitä. On helpompaa sanoa vaikkapa, että toinen on lihonut ja siksi ei kiihota, vaikka todellinen syy voikin olla joku oma estoisuus tms.
Ymmärrän kyllä, ettei tunnista, mutta minä olen vain maallikko ja voimavaroillani on inhimilliset rajat. Olen tarjoutunut varaamaan lääkäriajan ja etsimään sopivia psykoterapeutteja, joille soitella ja valita mieluisimman, mutta kun ei epäluuloiselle ammattilaiset kelpaa.
Tässä on se huono puoli, että kun viimein uupuu ja päättää sallia itselleen taukoa yrittämisestä ja hoitaa itseään, se tauko voi venähtää. Meillä venähti vuosien mittaiseksi, eikä ole vieläkään päättynyt, syitä on useita. Kun se seksuaalinen yhteys ja läheisyys tyrehtyvät, se on kuin jokin taika raukeaisi. Siinä alkaa havahtuen ihmetellä, millaisessa suhteessa oikein elääkään. Tässä on tullut tehtyä muutoksia moneen asiaan kotona, vanhemmuudessa ja muilla alueilla, mutta toisaalta paluu läheisyyteen tuntuu yhä epärealistisemmalta ja kaukaisemmalta ajatukselta.
Tuo oli tosi hyvin sanottu, että "olen vain maallikko ja voimavaroillani on inhimilliset rajat". Kun ihan totta yrittää ymmärtää puolison haluttomuutta, tehdä kaikkensa, että tilanne paranisi, ymmärtää ja kaikista omista pettymyksistä huolimatta yrittää pitää yllä kaikkia muita hyvän parisuhteen osa-alueita, mutta jossakin vaiheessa vain tulee se raja vastaan, ettei vain jaksa enää yrittää. Ja toisekseen se pyyteetön ymmärtäminen ja vaateettomuus ei välttämättä sekään ratkaise tilannetta, vaan tilanne vain vakiintuu siihen, että suhteessa on niitä kaikkia muita hyviä asioita, mutta ei seksiä.
Itse olen suhtautunut koko seksiaiheeseen tällä hetkellä tappiomielialalla, eikä aiheesta kerta kaikkiaan enää ole mitään keskusteltavaa, kun mikään ei muutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä on ahdistava ketju. Pitää haluta, pitää tyydyttää kumppani, olet outo jos annat väsymyksen mennä ohi seksin, parisuhde on huono jos on taukoja...
Minusta parisuhteeseen kuuluu seksi, kyllä. Mutta siihen kuuluu myös kunnioitus ja tilan antaminen. Jos toinen ei halua, se on ihan sallittua. Eikä sitä mielestäni tarvitse edes ihmeemmin perustella, jos kyse ei ole totaalisesta pidempiaikaisesta haluttomuudesta. Seksi on vain yksi osa parisuhdetta kuitenkin.
Olet täysin samaa mieltä siis kuin lähes kaikki tämän ketjun kirjoittajat. Mutta silti koet että pitää ahdistua? Kukaan ei ole sanonut että parisuhde on huono jos on taukoja. Tässä on puhuttu nimenomaan siitä että tauot on pysyvästi pitkiä ja jatkuvia. Ja siitä että haluton osapuoli ei edes halua tehdä asialle mitään.
Kyllä monessa kommentissa on ihan juuri käytetty sanoja "hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot".
Ja "parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde".
Myös "seksi virkistää, lievittää stressiä jne" on aika yleinen.
Tai "se joka on muuttunut, on huono".
Ymmärrän, että jokainen kirjoittaa hieman omasta vinkkelistään, jossa voi olla kipeitäkin asioita ja jyrkkiä kantoja, ja "ilman seksiä" on esimerkiksi vahvasti tulkinnanvaraista. Mutta lopulta kyseessä on hyvin herkkä asia, katsoo asiaa haluttoman tai halukkaan näkökulmasta ja siksi ne jyrkät kannat vaan pitäisi osata pistää sivuun, jos siis haluaa vaikkapa omassa suhteessaan olevia ongelmia työstää.
"hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot" tästä lauseesta jätit pois sen, että jatkuvat. Eli vuodesta toiseen on erittäin vähän seksiä, kuiva kausi ei ole se poikkeus vaan sääntö. Seksikerrat on niitä poikkeuksia joita on ehkä kerran kuussa tai kerran vuodessa.
"parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde" Kyllä, tämä pitää 100% paikkansa jos ei ole seksiä ollenkaan. Tämä ei koske niitä joilla on kuiva kausi, joka loppuu aikanaan, viikkojen tai kuukausien päästä. Jos parisuhteessa ei ole odotettavissa koskaan seksiä, parisuhderakkaus on kuolemaan tuomittu, ystävinä voi jatkaa, mutta parisuhde se ei ole.
"seksi virkistää, lievittää stressiä jne" Tämä on tieteellisesti todistettu fakta, ja suurimman osan ihmisistä jotka seksiä harrastaa oma kokemus. Tietenkään seksi ei tee mitään hyvää jos sitä inhoaa, eli inhoaa sitä kumppania kun ei kerran saa orgasmia jne. En ole vielä koskaan kuullut että joku inhoaisi saada orgasmin.
"se joka on muuttunut, on huono" Yleisempi muoto tässä on se, että joka ei ole muuttunut on huono, kohtuuton kun vaatii toiselta rakkauden osoituksia koska itse rakastaa ja haluaa osoittaa rakkauttaan.
No mä en ehkä aivan ymmärrä sitä hehkutusta orgasmista. En nyt voi sanoa inhoavani niitä, mutta ei ne nyt mitenkään taivaallisiltakaan tunnu.
Tuskinpa edes olet saanut orgasmia tai sitten olen kokenut ainoastaan teräviä klitorisorgasmeja, jotka voivat olla kaukana taivaallisista. Sinulta on vielä kokematta kokonaisvaltainen emätinorgasmi, joka todellakin ON TAIVAALLINEN, koko mieli räjähtää siinä mielettömäksi nautinnoksi.
Olen saanut orgasmeja. Mutta ei ne mitään taivaallisia ole olleet.
Emätinorgasmi ei ole kaikille naisille muuten mikään itsestäänselvyys. Itse olen saanut sellaisen ehkä kahdesti ja nekin vain yksin. Olo ei ollut taivaallinen, ehkä juuri siksi, että olin yksin. Mutta tähän mennessä seksi on tuntunut enemmän yhdentekevältä kuin mukavalta.
Jos seksi ja orgasmit tuntuvat sinusta yhdentekeviltä, niin oletko ketjussa vain arvostelemassa niitä, jotka seksistä sattuvat nauttimaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä jos kumppani on haluton, syy löytyy omasta peilistä.
Voi olla. Mutta voi myös olla, että tämän asian korjaaminen ei paranna ongelmaa. Minun puolisoni lakkasi haluamasta minua kun lihoin, mutta ei laihduttaminen oikeasti tehnyt seksielämästä virkeää - se poisti vain yhden asian, johon vedota seksittöyydessä. Ja kun niitä syitä alkaa tipahdella kuin sieniä sateella, joihin jokaiseen pitäisi kiirehtiä itseään muovailemaan, alkaa vain kyseenalaistaa, miksi ylipäätään olla suhteessa, jossa on näin kertakaikkisen huono ihan joka asiassa.
Mä joskus istuin ihan alas ja aloin kirjoittamaan ylös muistin varassa ja laskemaan näitä "syitä". Niitä kertyi yli 30 ja minkään niistä korjaaminen ei siis muuttanut tilannetta parempaan suuntaan. Siinä kyllä tunsi itsensä oikein kunnolla typeräksi ja toivottomaksi.
Ei se ns halutonkaan välttämättä oikeasti tunnista niitä todellisia syitä. On helpompaa sanoa vaikkapa, että toinen on lihonut ja siksi ei kiihota, vaikka todellinen syy voikin olla joku oma estoisuus tms.
Ymmärrän kyllä, ettei tunnista, mutta minä olen vain maallikko ja voimavaroillani on inhimilliset rajat. Olen tarjoutunut varaamaan lääkäriajan ja etsimään sopivia psykoterapeutteja, joille soitella ja valita mieluisimman, mutta kun ei epäluuloiselle ammattilaiset kelpaa.
Tässä on se huono puoli, että kun viimein uupuu ja päättää sallia itselleen taukoa yrittämisestä ja hoitaa itseään, se tauko voi venähtää. Meillä venähti vuosien mittaiseksi, eikä ole vieläkään päättynyt, syitä on useita. Kun se seksuaalinen yhteys ja läheisyys tyrehtyvät, se on kuin jokin taika raukeaisi. Siinä alkaa havahtuen ihmetellä, millaisessa suhteessa oikein elääkään. Tässä on tullut tehtyä muutoksia moneen asiaan kotona, vanhemmuudessa ja muilla alueilla, mutta toisaalta paluu läheisyyteen tuntuu yhä epärealistisemmalta ja kaukaisemmalta ajatukselta.
Tuo oli tosi hyvin sanottu, että "olen vain maallikko ja voimavaroillani on inhimilliset rajat". Kun ihan totta yrittää ymmärtää puolison haluttomuutta, tehdä kaikkensa, että tilanne paranisi, ymmärtää ja kaikista omista pettymyksistä huolimatta yrittää pitää yllä kaikkia muita hyvän parisuhteen osa-alueita, mutta jossakin vaiheessa vain tulee se raja vastaan, ettei vain jaksa enää yrittää. Ja toisekseen se pyyteetön ymmärtäminen ja vaateettomuus ei välttämättä sekään ratkaise tilannetta, vaan tilanne vain vakiintuu siihen, että suhteessa on niitä kaikkia muita hyviä asioita, mutta ei seksiä.
Itse olen suhtautunut koko seksiaiheeseen tällä hetkellä tappiomielialalla, eikä aiheesta kerta kaikkiaan enää ole mitään keskusteltavaa, kun mikään ei muutu.
Mutta kyse ei ole siitä, että pitäisi loputtomiin ymmärtää ja ns tehdä kaikkensa toisen eteen koko ajan tai puhua asioita puhki tms. Vaan pitää ymmärtää, tiedostaa ja hyväksyä se, että halut voivat kahdella ihmisellä olla aivan eri luokkaa. Ja päättää hyväksyykö suhteen sellaisenaan vai jatkaako matkaa. Tilanne voi ajan kanssa korjaantua, tai olla korjaantumatta. Kristallipalloa meillä ei ole kellään.
Jos suhde on henkisellä tasolle muuten kunnossa, seksin laatu on hyvää silloin kun sitä on (kummankin mielestä), elämäntilanne ei ole erityisen hankala tai kyse ei ole sairaudesta tms silloin kyse on vaan luontaisesta erilaisesta halukkuudesta. Siitä on turha syyllistää kumpaakaan osapuolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä on ahdistava ketju. Pitää haluta, pitää tyydyttää kumppani, olet outo jos annat väsymyksen mennä ohi seksin, parisuhde on huono jos on taukoja...
Minusta parisuhteeseen kuuluu seksi, kyllä. Mutta siihen kuuluu myös kunnioitus ja tilan antaminen. Jos toinen ei halua, se on ihan sallittua. Eikä sitä mielestäni tarvitse edes ihmeemmin perustella, jos kyse ei ole totaalisesta pidempiaikaisesta haluttomuudesta. Seksi on vain yksi osa parisuhdetta kuitenkin.
Olet täysin samaa mieltä siis kuin lähes kaikki tämän ketjun kirjoittajat. Mutta silti koet että pitää ahdistua? Kukaan ei ole sanonut että parisuhde on huono jos on taukoja. Tässä on puhuttu nimenomaan siitä että tauot on pysyvästi pitkiä ja jatkuvia. Ja siitä että haluton osapuoli ei edes halua tehdä asialle mitään.
Kyllä monessa kommentissa on ihan juuri käytetty sanoja "hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot".
Ja "parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde".
Myös "seksi virkistää, lievittää stressiä jne" on aika yleinen.
Tai "se joka on muuttunut, on huono".
Ymmärrän, että jokainen kirjoittaa hieman omasta vinkkelistään, jossa voi olla kipeitäkin asioita ja jyrkkiä kantoja, ja "ilman seksiä" on esimerkiksi vahvasti tulkinnanvaraista. Mutta lopulta kyseessä on hyvin herkkä asia, katsoo asiaa haluttoman tai halukkaan näkökulmasta ja siksi ne jyrkät kannat vaan pitäisi osata pistää sivuun, jos siis haluaa vaikkapa omassa suhteessaan olevia ongelmia työstää.
"hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot" tästä lauseesta jätit pois sen, että jatkuvat. Eli vuodesta toiseen on erittäin vähän seksiä, kuiva kausi ei ole se poikkeus vaan sääntö. Seksikerrat on niitä poikkeuksia joita on ehkä kerran kuussa tai kerran vuodessa.
"parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde" Kyllä, tämä pitää 100% paikkansa jos ei ole seksiä ollenkaan. Tämä ei koske niitä joilla on kuiva kausi, joka loppuu aikanaan, viikkojen tai kuukausien päästä. Jos parisuhteessa ei ole odotettavissa koskaan seksiä, parisuhderakkaus on kuolemaan tuomittu, ystävinä voi jatkaa, mutta parisuhde se ei ole.
"seksi virkistää, lievittää stressiä jne" Tämä on tieteellisesti todistettu fakta, ja suurimman osan ihmisistä jotka seksiä harrastaa oma kokemus. Tietenkään seksi ei tee mitään hyvää jos sitä inhoaa, eli inhoaa sitä kumppania kun ei kerran saa orgasmia jne. En ole vielä koskaan kuullut että joku inhoaisi saada orgasmin.
"se joka on muuttunut, on huono" Yleisempi muoto tässä on se, että joka ei ole muuttunut on huono, kohtuuton kun vaatii toiselta rakkauden osoituksia koska itse rakastaa ja haluaa osoittaa rakkauttaan.
No mä en ehkä aivan ymmärrä sitä hehkutusta orgasmista. En nyt voi sanoa inhoavani niitä, mutta ei ne nyt mitenkään taivaallisiltakaan tunnu.
Tuskinpa edes olet saanut orgasmia tai sitten olen kokenut ainoastaan teräviä klitorisorgasmeja, jotka voivat olla kaukana taivaallisista. Sinulta on vielä kokematta kokonaisvaltainen emätinorgasmi, joka todellakin ON TAIVAALLINEN, koko mieli räjähtää siinä mielettömäksi nautinnoksi.
Olen saanut orgasmeja. Mutta ei ne mitään taivaallisia ole olleet.
Emätinorgasmi ei ole kaikille naisille muuten mikään itsestäänselvyys. Itse olen saanut sellaisen ehkä kahdesti ja nekin vain yksin. Olo ei ollut taivaallinen, ehkä juuri siksi, että olin yksin. Mutta tähän mennessä seksi on tuntunut enemmän yhdentekevältä kuin mukavalta.
Jos seksi ja orgasmit tuntuvat sinusta yhdentekeviltä, niin oletko ketjussa vain arvostelemassa niitä, jotka seksistä sattuvat nauttimaan?
No ei kai tässä ole kyse arvostelusta, vaan siitä, että kaikille se orgasmi ei ole mikään tajunnanräjäyttävä elämääsuurempi yhtyminen maailmankaikkeuteen, vaan oikeastaan aika neutraali kokemus. Kai sen saa sanoa ilman, että ne jotka niistä nauttivat kokevat itsensä jotenkin uhatuiksi?
Toivoisin kuitenkin, että näkökulmia voitaisiin lukea ihan sillä silmällä, että niissä ei yritetä "syyllistää". En minä syytä miestäni siitä, että hän ei halua seksiä minun kanssani. Olen vain itse yksin omien tunteideni ja ajatusteni kanssa, enkä voi sanoa niitä minnekään kuulostamatta itsekkäältä tai julmalta miestäni kohtaan, ja olen elämässäni kutakuinkin siinä vaiheessa, että vapaus on toki erota, mutta ero todennäköisesti veisi elämästäni kaiken pohjan. Eikä keskusteluyhteyttä puolisoon tämän asian suhteen ole, koska hän on luonnollisesti täysin kyllästynyt puheenaiheeseen. Toisin sanoen olen tilanteessa, josta ainoa suunta on entistä alemmas. Ja puoliso on rakas ja ihana, joten ei häntä tämän vuoksi voi edes vihata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä on ahdistava ketju. Pitää haluta, pitää tyydyttää kumppani, olet outo jos annat väsymyksen mennä ohi seksin, parisuhde on huono jos on taukoja...
Minusta parisuhteeseen kuuluu seksi, kyllä. Mutta siihen kuuluu myös kunnioitus ja tilan antaminen. Jos toinen ei halua, se on ihan sallittua. Eikä sitä mielestäni tarvitse edes ihmeemmin perustella, jos kyse ei ole totaalisesta pidempiaikaisesta haluttomuudesta. Seksi on vain yksi osa parisuhdetta kuitenkin.
Olet täysin samaa mieltä siis kuin lähes kaikki tämän ketjun kirjoittajat. Mutta silti koet että pitää ahdistua? Kukaan ei ole sanonut että parisuhde on huono jos on taukoja. Tässä on puhuttu nimenomaan siitä että tauot on pysyvästi pitkiä ja jatkuvia. Ja siitä että haluton osapuoli ei edes halua tehdä asialle mitään.
Kyllä monessa kommentissa on ihan juuri käytetty sanoja "hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot".
Ja "parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde".
Myös "seksi virkistää, lievittää stressiä jne" on aika yleinen.
Tai "se joka on muuttunut, on huono".
Ymmärrän, että jokainen kirjoittaa hieman omasta vinkkelistään, jossa voi olla kipeitäkin asioita ja jyrkkiä kantoja, ja "ilman seksiä" on esimerkiksi vahvasti tulkinnanvaraista. Mutta lopulta kyseessä on hyvin herkkä asia, katsoo asiaa haluttoman tai halukkaan näkökulmasta ja siksi ne jyrkät kannat vaan pitäisi osata pistää sivuun, jos siis haluaa vaikkapa omassa suhteessaan olevia ongelmia työstää.
"hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot" tästä lauseesta jätit pois sen, että jatkuvat. Eli vuodesta toiseen on erittäin vähän seksiä, kuiva kausi ei ole se poikkeus vaan sääntö. Seksikerrat on niitä poikkeuksia joita on ehkä kerran kuussa tai kerran vuodessa.
"parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde" Kyllä, tämä pitää 100% paikkansa jos ei ole seksiä ollenkaan. Tämä ei koske niitä joilla on kuiva kausi, joka loppuu aikanaan, viikkojen tai kuukausien päästä. Jos parisuhteessa ei ole odotettavissa koskaan seksiä, parisuhderakkaus on kuolemaan tuomittu, ystävinä voi jatkaa, mutta parisuhde se ei ole.
"seksi virkistää, lievittää stressiä jne" Tämä on tieteellisesti todistettu fakta, ja suurimman osan ihmisistä jotka seksiä harrastaa oma kokemus. Tietenkään seksi ei tee mitään hyvää jos sitä inhoaa, eli inhoaa sitä kumppania kun ei kerran saa orgasmia jne. En ole vielä koskaan kuullut että joku inhoaisi saada orgasmin.
"se joka on muuttunut, on huono" Yleisempi muoto tässä on se, että joka ei ole muuttunut on huono, kohtuuton kun vaatii toiselta rakkauden osoituksia koska itse rakastaa ja haluaa osoittaa rakkauttaan.
No mä en ehkä aivan ymmärrä sitä hehkutusta orgasmista. En nyt voi sanoa inhoavani niitä, mutta ei ne nyt mitenkään taivaallisiltakaan tunnu.
Tuskinpa edes olet saanut orgasmia tai sitten olen kokenut ainoastaan teräviä klitorisorgasmeja, jotka voivat olla kaukana taivaallisista. Sinulta on vielä kokematta kokonaisvaltainen emätinorgasmi, joka todellakin ON TAIVAALLINEN, koko mieli räjähtää siinä mielettömäksi nautinnoksi.
Olen saanut orgasmeja. Mutta ei ne mitään taivaallisia ole olleet.
Emätinorgasmi ei ole kaikille naisille muuten mikään itsestäänselvyys. Itse olen saanut sellaisen ehkä kahdesti ja nekin vain yksin. Olo ei ollut taivaallinen, ehkä juuri siksi, että olin yksin. Mutta tähän mennessä seksi on tuntunut enemmän yhdentekevältä kuin mukavalta.
Jos seksi ja orgasmit tuntuvat sinusta yhdentekeviltä, niin oletko ketjussa vain arvostelemassa niitä, jotka seksistä sattuvat nauttimaan?
No ei kai tässä ole kyse arvostelusta, vaan siitä, että kaikille se orgasmi ei ole mikään tajunnanräjäyttävä elämääsuurempi yhtyminen maailmankaikkeuteen, vaan oikeastaan aika neutraali kokemus. Kai sen saa sanoa ilman, että ne jotka niistä nauttivat kokevat itsensä jotenkin uhatuiksi?
Uhatuksi, erikoinen sanavalinta :) Ihmettelin vain, jos ei koe seksiä kiinnostavana eikä jäävänsä myöskään mistään paitsi, osallistumista tähän ketjuun. Uskon, että kuitenkin suurelle osalle se seksi ja orgasmi on aika lailla muuta kuin neutraali kokemus, ja siksi näitä ristiriitoja pariskuntien välille syntyy. Jos ei liioin välitä seksistä, olisi kai ihanteellista, jos kumppani olisi samanhenkinen. Jos taas tietää, että saattaisi olla halukkaampi ja mahdollisesti nauttia enemmän seksistä esim. toisenlaisen partnerin kanssa, on ongelma jo erilainen, kun seksi on "pakotetusti" eikä luontaisesti yhdentekevää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä jos kumppani on haluton, syy löytyy omasta peilistä.
Voi olla. Mutta voi myös olla, että tämän asian korjaaminen ei paranna ongelmaa. Minun puolisoni lakkasi haluamasta minua kun lihoin, mutta ei laihduttaminen oikeasti tehnyt seksielämästä virkeää - se poisti vain yhden asian, johon vedota seksittöyydessä. Ja kun niitä syitä alkaa tipahdella kuin sieniä sateella, joihin jokaiseen pitäisi kiirehtiä itseään muovailemaan, alkaa vain kyseenalaistaa, miksi ylipäätään olla suhteessa, jossa on näin kertakaikkisen huono ihan joka asiassa.
Mä joskus istuin ihan alas ja aloin kirjoittamaan ylös muistin varassa ja laskemaan näitä "syitä". Niitä kertyi yli 30 ja minkään niistä korjaaminen ei siis muuttanut tilannetta parempaan suuntaan. Siinä kyllä tunsi itsensä oikein kunnolla typeräksi ja toivottomaksi.
Ei se ns halutonkaan välttämättä oikeasti tunnista niitä todellisia syitä. On helpompaa sanoa vaikkapa, että toinen on lihonut ja siksi ei kiihota, vaikka todellinen syy voikin olla joku oma estoisuus tms.
Ymmärrän kyllä, ettei tunnista, mutta minä olen vain maallikko ja voimavaroillani on inhimilliset rajat. Olen tarjoutunut varaamaan lääkäriajan ja etsimään sopivia psykoterapeutteja, joille soitella ja valita mieluisimman, mutta kun ei epäluuloiselle ammattilaiset kelpaa.
Tässä on se huono puoli, että kun viimein uupuu ja päättää sallia itselleen taukoa yrittämisestä ja hoitaa itseään, se tauko voi venähtää. Meillä venähti vuosien mittaiseksi, eikä ole vieläkään päättynyt, syitä on useita. Kun se seksuaalinen yhteys ja läheisyys tyrehtyvät, se on kuin jokin taika raukeaisi. Siinä alkaa havahtuen ihmetellä, millaisessa suhteessa oikein elääkään. Tässä on tullut tehtyä muutoksia moneen asiaan kotona, vanhemmuudessa ja muilla alueilla, mutta toisaalta paluu läheisyyteen tuntuu yhä epärealistisemmalta ja kaukaisemmalta ajatukselta.
Tuo oli tosi hyvin sanottu, että "olen vain maallikko ja voimavaroillani on inhimilliset rajat". Kun ihan totta yrittää ymmärtää puolison haluttomuutta, tehdä kaikkensa, että tilanne paranisi, ymmärtää ja kaikista omista pettymyksistä huolimatta yrittää pitää yllä kaikkia muita hyvän parisuhteen osa-alueita, mutta jossakin vaiheessa vain tulee se raja vastaan, ettei vain jaksa enää yrittää. Ja toisekseen se pyyteetön ymmärtäminen ja vaateettomuus ei välttämättä sekään ratkaise tilannetta, vaan tilanne vain vakiintuu siihen, että suhteessa on niitä kaikkia muita hyviä asioita, mutta ei seksiä.
Itse olen suhtautunut koko seksiaiheeseen tällä hetkellä tappiomielialalla, eikä aiheesta kerta kaikkiaan enää ole mitään keskusteltavaa, kun mikään ei muutu.
Mutta kyse ei ole siitä, että pitäisi loputtomiin ymmärtää ja ns tehdä kaikkensa toisen eteen koko ajan tai puhua asioita puhki tms. Vaan pitää ymmärtää, tiedostaa ja hyväksyä se, että halut voivat kahdella ihmisellä olla aivan eri luokkaa. Ja päättää hyväksyykö suhteen sellaisenaan vai jatkaako matkaa. Tilanne voi ajan kanssa korjaantua, tai olla korjaantumatta. Kristallipalloa meillä ei ole kellään.
Jos suhde on henkisellä tasolle muuten kunnossa, seksin laatu on hyvää silloin kun sitä on (kummankin mielestä), elämäntilanne ei ole erityisen hankala tai kyse ei ole sairaudesta tms silloin kyse on vaan luontaisesta erilaisesta halukkuudesta. Siitä on turha syyllistää kumpaakaan osapuolta.
Kirjoitin tässä ketjussa tuossa aiemmin siitä, kuinka tarjouduin etsimään ammattiapua tilanteessa, jossa kaikkia kiviä ei ole käännetty, paitsi ne, jotka minä voin kääntää. Tuntuu vaikealta hyväksyä, että kumppani on muuttunut intohimoisesta joskus ja jouluna -puolisoksi ja samalla sitä, että tahtoa ei ole edes yrittää auttaa itseään. Meillä vyyhteen liittyy tuollainen ylisuorittaminen ja muiden ihmisten arviointi uhkien kautta, syöminen ja hamstraaminen sisäiseen turvattomuuden tunteeseen, stressattavien asioiden haaliminen elämään ja paljon muuta. Nykyään tuntuu siltä, että olen jo tarpeeksi perillä asioista, etten tarvitse sitä kristallipalloa enää. Kuten tuossa joku aikaisemmin jo kuvaili, minustakin alkoi tuntua siltä, että "ostan" seksiä ja läheisyyttä yrittämällä olla parempi yhdellä jos toisellakin tavalla. Tämä yrittäminen kävi minulle kalliiksi, eikä toden sanoen se seksi ollut edes kovin hyvää juuri ennen kuin se loppui lopulta tyystin.
Kun tämä "liima" hävisi, huomasin kyllä, ettei suhde ollut henkisellä tasollakaan oikein kunnossa. Menin kyllä terapiaan. Yksin. Eivät nuo yllä kuvailemani lukot ole sairauksia samalla tavalla kuin vaikka diabetes tai skitsofrenia, mutta voivat toki olla vaikeita hoitaa, eivätkä tietenkään edisty yhtään, jos ihminen ei itse halua tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä on ahdistava ketju. Pitää haluta, pitää tyydyttää kumppani, olet outo jos annat väsymyksen mennä ohi seksin, parisuhde on huono jos on taukoja...
Minusta parisuhteeseen kuuluu seksi, kyllä. Mutta siihen kuuluu myös kunnioitus ja tilan antaminen. Jos toinen ei halua, se on ihan sallittua. Eikä sitä mielestäni tarvitse edes ihmeemmin perustella, jos kyse ei ole totaalisesta pidempiaikaisesta haluttomuudesta. Seksi on vain yksi osa parisuhdetta kuitenkin.
Olet täysin samaa mieltä siis kuin lähes kaikki tämän ketjun kirjoittajat. Mutta silti koet että pitää ahdistua? Kukaan ei ole sanonut että parisuhde on huono jos on taukoja. Tässä on puhuttu nimenomaan siitä että tauot on pysyvästi pitkiä ja jatkuvia. Ja siitä että haluton osapuoli ei edes halua tehdä asialle mitään.
Kyllä monessa kommentissa on ihan juuri käytetty sanoja "hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot".
Ja "parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde".
Myös "seksi virkistää, lievittää stressiä jne" on aika yleinen.
Tai "se joka on muuttunut, on huono".
Ymmärrän, että jokainen kirjoittaa hieman omasta vinkkelistään, jossa voi olla kipeitäkin asioita ja jyrkkiä kantoja, ja "ilman seksiä" on esimerkiksi vahvasti tulkinnanvaraista. Mutta lopulta kyseessä on hyvin herkkä asia, katsoo asiaa haluttoman tai halukkaan näkökulmasta ja siksi ne jyrkät kannat vaan pitäisi osata pistää sivuun, jos siis haluaa vaikkapa omassa suhteessaan olevia ongelmia työstää.
"hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot" tästä lauseesta jätit pois sen, että jatkuvat. Eli vuodesta toiseen on erittäin vähän seksiä, kuiva kausi ei ole se poikkeus vaan sääntö. Seksikerrat on niitä poikkeuksia joita on ehkä kerran kuussa tai kerran vuodessa.
"parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde" Kyllä, tämä pitää 100% paikkansa jos ei ole seksiä ollenkaan. Tämä ei koske niitä joilla on kuiva kausi, joka loppuu aikanaan, viikkojen tai kuukausien päästä. Jos parisuhteessa ei ole odotettavissa koskaan seksiä, parisuhderakkaus on kuolemaan tuomittu, ystävinä voi jatkaa, mutta parisuhde se ei ole.
"seksi virkistää, lievittää stressiä jne" Tämä on tieteellisesti todistettu fakta, ja suurimman osan ihmisistä jotka seksiä harrastaa oma kokemus. Tietenkään seksi ei tee mitään hyvää jos sitä inhoaa, eli inhoaa sitä kumppania kun ei kerran saa orgasmia jne. En ole vielä koskaan kuullut että joku inhoaisi saada orgasmin.
"se joka on muuttunut, on huono" Yleisempi muoto tässä on se, että joka ei ole muuttunut on huono, kohtuuton kun vaatii toiselta rakkauden osoituksia koska itse rakastaa ja haluaa osoittaa rakkauttaan.
No mä en ehkä aivan ymmärrä sitä hehkutusta orgasmista. En nyt voi sanoa inhoavani niitä, mutta ei ne nyt mitenkään taivaallisiltakaan tunnu.
Tuskinpa edes olet saanut orgasmia tai sitten olen kokenut ainoastaan teräviä klitorisorgasmeja, jotka voivat olla kaukana taivaallisista. Sinulta on vielä kokematta kokonaisvaltainen emätinorgasmi, joka todellakin ON TAIVAALLINEN, koko mieli räjähtää siinä mielettömäksi nautinnoksi.
Olen saanut orgasmeja. Mutta ei ne mitään taivaallisia ole olleet.
Emätinorgasmi ei ole kaikille naisille muuten mikään itsestäänselvyys. Itse olen saanut sellaisen ehkä kahdesti ja nekin vain yksin. Olo ei ollut taivaallinen, ehkä juuri siksi, että olin yksin. Mutta tähän mennessä seksi on tuntunut enemmän yhdentekevältä kuin mukavalta.
Jos seksi ja orgasmit tuntuvat sinusta yhdentekeviltä, niin oletko ketjussa vain arvostelemassa niitä, jotka seksistä sattuvat nauttimaan?
En ole arvostellut ketjussa ketään. Esille tuotiin kysymys, että ei kai kukaan inhoa orgasmeja, vastasin vain siihen. Mä en voi sille mitään, että otat arvosteluna sen, että juuri minä en erityisemmin nauti orgasmeista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä on ahdistava ketju. Pitää haluta, pitää tyydyttää kumppani, olet outo jos annat väsymyksen mennä ohi seksin, parisuhde on huono jos on taukoja...
Minusta parisuhteeseen kuuluu seksi, kyllä. Mutta siihen kuuluu myös kunnioitus ja tilan antaminen. Jos toinen ei halua, se on ihan sallittua. Eikä sitä mielestäni tarvitse edes ihmeemmin perustella, jos kyse ei ole totaalisesta pidempiaikaisesta haluttomuudesta. Seksi on vain yksi osa parisuhdetta kuitenkin.
Olet täysin samaa mieltä siis kuin lähes kaikki tämän ketjun kirjoittajat. Mutta silti koet että pitää ahdistua? Kukaan ei ole sanonut että parisuhde on huono jos on taukoja. Tässä on puhuttu nimenomaan siitä että tauot on pysyvästi pitkiä ja jatkuvia. Ja siitä että haluton osapuoli ei edes halua tehdä asialle mitään.
Kyllä monessa kommentissa on ihan juuri käytetty sanoja "hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot".
Ja "parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde".
Myös "seksi virkistää, lievittää stressiä jne" on aika yleinen.
Tai "se joka on muuttunut, on huono".
Ymmärrän, että jokainen kirjoittaa hieman omasta vinkkelistään, jossa voi olla kipeitäkin asioita ja jyrkkiä kantoja, ja "ilman seksiä" on esimerkiksi vahvasti tulkinnanvaraista. Mutta lopulta kyseessä on hyvin herkkä asia, katsoo asiaa haluttoman tai halukkaan näkökulmasta ja siksi ne jyrkät kannat vaan pitäisi osata pistää sivuun, jos siis haluaa vaikkapa omassa suhteessaan olevia ongelmia työstää.
"hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot" tästä lauseesta jätit pois sen, että jatkuvat. Eli vuodesta toiseen on erittäin vähän seksiä, kuiva kausi ei ole se poikkeus vaan sääntö. Seksikerrat on niitä poikkeuksia joita on ehkä kerran kuussa tai kerran vuodessa.
"parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde" Kyllä, tämä pitää 100% paikkansa jos ei ole seksiä ollenkaan. Tämä ei koske niitä joilla on kuiva kausi, joka loppuu aikanaan, viikkojen tai kuukausien päästä. Jos parisuhteessa ei ole odotettavissa koskaan seksiä, parisuhderakkaus on kuolemaan tuomittu, ystävinä voi jatkaa, mutta parisuhde se ei ole.
"seksi virkistää, lievittää stressiä jne" Tämä on tieteellisesti todistettu fakta, ja suurimman osan ihmisistä jotka seksiä harrastaa oma kokemus. Tietenkään seksi ei tee mitään hyvää jos sitä inhoaa, eli inhoaa sitä kumppania kun ei kerran saa orgasmia jne. En ole vielä koskaan kuullut että joku inhoaisi saada orgasmin.
"se joka on muuttunut, on huono" Yleisempi muoto tässä on se, että joka ei ole muuttunut on huono, kohtuuton kun vaatii toiselta rakkauden osoituksia koska itse rakastaa ja haluaa osoittaa rakkauttaan.
No mä en ehkä aivan ymmärrä sitä hehkutusta orgasmista. En nyt voi sanoa inhoavani niitä, mutta ei ne nyt mitenkään taivaallisiltakaan tunnu.
Tuskinpa edes olet saanut orgasmia tai sitten olen kokenut ainoastaan teräviä klitorisorgasmeja, jotka voivat olla kaukana taivaallisista. Sinulta on vielä kokematta kokonaisvaltainen emätinorgasmi, joka todellakin ON TAIVAALLINEN, koko mieli räjähtää siinä mielettömäksi nautinnoksi.
Olen saanut orgasmeja. Mutta ei ne mitään taivaallisia ole olleet.
Emätinorgasmi ei ole kaikille naisille muuten mikään itsestäänselvyys. Itse olen saanut sellaisen ehkä kahdesti ja nekin vain yksin. Olo ei ollut taivaallinen, ehkä juuri siksi, että olin yksin. Mutta tähän mennessä seksi on tuntunut enemmän yhdentekevältä kuin mukavalta.
Jos seksi ja orgasmit tuntuvat sinusta yhdentekeviltä, niin oletko ketjussa vain arvostelemassa niitä, jotka seksistä sattuvat nauttimaan?
No ei kai tässä ole kyse arvostelusta, vaan siitä, että kaikille se orgasmi ei ole mikään tajunnanräjäyttävä elämääsuurempi yhtyminen maailmankaikkeuteen, vaan oikeastaan aika neutraali kokemus. Kai sen saa sanoa ilman, että ne jotka niistä nauttivat kokevat itsensä jotenkin uhatuiksi?
Uhatuksi, erikoinen sanavalinta :) Ihmettelin vain, jos ei koe seksiä kiinnostavana eikä jäävänsä myöskään mistään paitsi, osallistumista tähän ketjuun. Uskon, että kuitenkin suurelle osalle se seksi ja orgasmi on aika lailla muuta kuin neutraali kokemus, ja siksi näitä ristiriitoja pariskuntien välille syntyy. Jos ei liioin välitä seksistä, olisi kai ihanteellista, jos kumppani olisi samanhenkinen. Jos taas tietää, että saattaisi olla halukkaampi ja mahdollisesti nauttia enemmän seksistä esim. toisenlaisen partnerin kanssa, on ongelma jo erilainen, kun seksi on "pakotetusti" eikä luontaisesti yhdentekevää.
No ehkä siksi, että ketjun aihe oli seksi parisuhteessa sen haluttoman kannalta.
Mielenkiintoinen ketju, mutta en tiennyt, että osallistumen vaatii joko aktiivisen libidon tai parisuhteen, jossa halut ei kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä on ahdistava ketju. Pitää haluta, pitää tyydyttää kumppani, olet outo jos annat väsymyksen mennä ohi seksin, parisuhde on huono jos on taukoja...
Minusta parisuhteeseen kuuluu seksi, kyllä. Mutta siihen kuuluu myös kunnioitus ja tilan antaminen. Jos toinen ei halua, se on ihan sallittua. Eikä sitä mielestäni tarvitse edes ihmeemmin perustella, jos kyse ei ole totaalisesta pidempiaikaisesta haluttomuudesta. Seksi on vain yksi osa parisuhdetta kuitenkin.
Olet täysin samaa mieltä siis kuin lähes kaikki tämän ketjun kirjoittajat. Mutta silti koet että pitää ahdistua? Kukaan ei ole sanonut että parisuhde on huono jos on taukoja. Tässä on puhuttu nimenomaan siitä että tauot on pysyvästi pitkiä ja jatkuvia. Ja siitä että haluton osapuoli ei edes halua tehdä asialle mitään.
Kyllä monessa kommentissa on ihan juuri käytetty sanoja "hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot".
Ja "parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde".
Myös "seksi virkistää, lievittää stressiä jne" on aika yleinen.
Tai "se joka on muuttunut, on huono".
Ymmärrän, että jokainen kirjoittaa hieman omasta vinkkelistään, jossa voi olla kipeitäkin asioita ja jyrkkiä kantoja, ja "ilman seksiä" on esimerkiksi vahvasti tulkinnanvaraista. Mutta lopulta kyseessä on hyvin herkkä asia, katsoo asiaa haluttoman tai halukkaan näkökulmasta ja siksi ne jyrkät kannat vaan pitäisi osata pistää sivuun, jos siis haluaa vaikkapa omassa suhteessaan olevia ongelmia työstää.
"hyvään parisuhteeseen ei kuulu pitkät seksitauot" tästä lauseesta jätit pois sen, että jatkuvat. Eli vuodesta toiseen on erittäin vähän seksiä, kuiva kausi ei ole se poikkeus vaan sääntö. Seksikerrat on niitä poikkeuksia joita on ehkä kerran kuussa tai kerran vuodessa.
"parisuhde ilman seksiä ei ole parisuhde" Kyllä, tämä pitää 100% paikkansa jos ei ole seksiä ollenkaan. Tämä ei koske niitä joilla on kuiva kausi, joka loppuu aikanaan, viikkojen tai kuukausien päästä. Jos parisuhteessa ei ole odotettavissa koskaan seksiä, parisuhderakkaus on kuolemaan tuomittu, ystävinä voi jatkaa, mutta parisuhde se ei ole.
"seksi virkistää, lievittää stressiä jne" Tämä on tieteellisesti todistettu fakta, ja suurimman osan ihmisistä jotka seksiä harrastaa oma kokemus. Tietenkään seksi ei tee mitään hyvää jos sitä inhoaa, eli inhoaa sitä kumppania kun ei kerran saa orgasmia jne. En ole vielä koskaan kuullut että joku inhoaisi saada orgasmin.
"se joka on muuttunut, on huono" Yleisempi muoto tässä on se, että joka ei ole muuttunut on huono, kohtuuton kun vaatii toiselta rakkauden osoituksia koska itse rakastaa ja haluaa osoittaa rakkauttaan.
No mä en ehkä aivan ymmärrä sitä hehkutusta orgasmista. En nyt voi sanoa inhoavani niitä, mutta ei ne nyt mitenkään taivaallisiltakaan tunnu.
Tuskinpa edes olet saanut orgasmia tai sitten olen kokenut ainoastaan teräviä klitorisorgasmeja, jotka voivat olla kaukana taivaallisista. Sinulta on vielä kokematta kokonaisvaltainen emätinorgasmi, joka todellakin ON TAIVAALLINEN, koko mieli räjähtää siinä mielettömäksi nautinnoksi.
Olen saanut orgasmeja. Mutta ei ne mitään taivaallisia ole olleet.
Emätinorgasmi ei ole kaikille naisille muuten mikään itsestäänselvyys. Itse olen saanut sellaisen ehkä kahdesti ja nekin vain yksin. Olo ei ollut taivaallinen, ehkä juuri siksi, että olin yksin. Mutta tähän mennessä seksi on tuntunut enemmän yhdentekevältä kuin mukavalta.
Jos seksi ja orgasmit tuntuvat sinusta yhdentekeviltä, niin oletko ketjussa vain arvostelemassa niitä, jotka seksistä sattuvat nauttimaan?
En ole arvostellut ketjussa ketään. Esille tuotiin kysymys, että ei kai kukaan inhoa orgasmeja, vastasin vain siihen. Mä en voi sille mitään, että otat arvosteluna sen, että juuri minä en erityisemmin nauti orgasmeista.
En ota arvosteluna sitä ettet nauti orgasmeista, aivan todella kummallinen ajatus, edelleenkin ihan vain ihmettelin siltä pohjalta osallistumistasi haluttomuutta koskevaan keskusteluun. Ei sitäkään nyt kannata ottaa noin vakavasti. Nähdäkseni tässä keskustelussa perätään mielipiteitä ja kokemuksia erityisesti heiltä, jotka kokevat ongelmaksi joko oman tai puolisonsa haluttomuuden tai halujen kohtaamattomuuden, ja kun sinulla tätä ongelmaa ei ole, niin erehdyin ihmettelemään. Ei jatketa jankkaamista tämän pidempään.
Ei se ns halutonkaan välttämättä oikeasti tunnista niitä todellisia syitä. On helpompaa sanoa vaikkapa, että toinen on lihonut ja siksi ei kiihota, vaikka todellinen syy voikin olla joku oma estoisuus tms.