Lue keskustelun säännöt.
Mitä teen poikani koulunkäynnin kanssa?
24.04.2018 |
Kirjoitin asiasta tänne jo perjantaina, mutta viesti ei koskaan päässyt läpi...
11-vuotiaan poikani koulunkäynti opettajan johdosta kärjistyi perjantaina. Luokka lähti retkelle museoon, mutta poikani jätettiin koululle, sillä ”töppäilysaldo” oli täynnä. Tästä koululle jätöstä ei ilmoitettu meille vanhemmille, vaan pelkästään pojalle samana aamuna koulussa.
Poika jäi erityisluokkaan päivän ajaksi tekemään tehtäviä. Ainakin melkein. Poikani ei ensimmäisellä tunnilla suostunut tekemään yhtään tehtävää. Tunnin päätyttyä poika oli menossa välitunnille, mutta erityisluokan opettaja sanoi pojalle, ettei ulos ole asiaa, vaan jää sisälle tekemään niitä tehtäviä. Poikani ei suostunut ja asian johdosta sekä aamuiset tapahtumat päätyivät raivattiin ja kiinnipitotilanteeseen. Erityisluokan opettaja siis piti poikaani tiukasti sylissään ja poikani oli raivonnut, että hänen tulee päästää irti niin tappaa itsensä :(. Opettaja ei luonnollisesti tähän suostunut, mutta pojan rauhoituttua päästi irti, jolloin poikani meni luokan säkkituoliin itkemään ja opettaja lohduttamaan. Poikani itki haluavansa kotiin, jolloin tuo erityisluokanopettaja soitti minulle.
Tämän jälkeen koko asia alkoi purkautumaan. Poikani kertoi, että osa oppilaista pääsee opiskelemaan käytävän oppimispisteille, mutta poikani ei kun ”ei osaa käyttäytyä”. Samoin suurin osa saa itse valita ryhmätyö -ryhmät, mutta poikani ohjataan ”valmiisiin” ryhmiin.
Ihmettelin jo alkuvuodesta pojan toistuvia päänsärkyjä, mitä aiemmin ei ole ollut. Sen lisäksi poika on puhunut, että haluaa vaihtaa koulua, koska lätkäkaverit olisi samassa koulussa. Miksi en ole osannut yhdistää näitä siihen, että nykyisessä koulussa on ongelmia. :(. Vaikka joka päivä kysyn miten koulussa mennyt jne. Wilman kautta tulee kyllä kaikki nega pojasta.
Poikani on vilkas, mutta hyvä koulussa. Kokeista tulee pääsääntöisesti ysejä ja tunnin keskittymisen herpaantumiset johtuu siitä, että saa tehtävät ja mahdolliset lisätehtävät tehtyä ennen tunnin loppua. Eteenpäinkään kun ei saa mennä.
Sydän oli särkyä, kun poika sanoi, että miksei saa edes näyttää että pystyy. Kun ei saa edes yrittää. ”Paha mikä paha”, totesi viimeisenä. :(
Kouluun en ole vielä ollut yhteydessä, kun poika nyt sairaana ja en tiedä otanko yhteyttä opettajaan, rehtoriin vai kenen? Neuvoja?
Kommentit (310)
Apuahan tässä on pyydettykin.
Kotona myös kasvatetaan lapsia ja meillä on tietyt säännöt, rajat ja rutiinit.
Meillä on eri kotiintuloajat eri-ikäisille. On tarvittaessa pelikieltoa ja kotiarestia. Pleikkaria ei pelata enää illalla ja kun pleikkaria pelataan, on siinäkin tietty aika, kauanko saa pelata.
Kiitos, Ole hyvä ja Anteeksi on opetettu kun oppi puhumaan.
Kaikista koulusta tulleista merkinnöistä keskustellaan. Nimenomaan keskustellaan. En halua eikä mieheni halua olla mikään mahti, että nyt vain rangaistaan, vaan esim. huonosta merkinnästä keskustellaan, jonka jälkeen vanhemmat päättää, onko aihetta rangaistukseen.
Kovin rangaistus pojalle on se, että treenit jää väliin.
Koululta ei taas olla oltu vanhempiin yhteydessä, muun kuin Wilman välityksellä, siksi tälläisen kertarysäyksellä kaikki tietoon -infolla on luonnollisestikin hieman hankalaa lähteä selvittämään, mistä kaikki on saanut alkunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei Ap!
Tämä olisi voinut olla oma kirjoittamani teksti muutaman vuoden takaa. Ei ongelmia kotona, ei harrastuksissa. Kielet, liikunta (joukkuelaji kilpatasolla) ja matematiikka sujuivat tosi hyvin. Lukemaan oli oppinut jo 3-vuotiaana. Ja ongelmat alkoi jo eskarissa. Turhaantui muiden hitauteen.
Koulujärjestelmä ei palvele lahjakasta lasta. Eikä myöskään hitaammin oppivaa. Se on tehty keskitason tallaajalle. Ei saa kuulua, ei saa näkyä. Wilma kilkattaa just näitä kiikkui tuolilla jne. viestejä. Ja jos jotain typeryyttä oli tehty niin usein vain meidän pojan nimi oli tapetilla.
Ja sori .... minä en seiso yhtenä rintamana jonkun opettajan takana jos en ole asiasta samaa mieltä.
Aivan ala-arvoista käytöstä opettajalta tuo retkeltä pois jättäminen. Ota nyt yhteys rehtoriin. Opettajakunnassa se ongelma on eikä lapsessasi :)
Mutta tsemppiä, pidä lapsesi puolta. Meillä nyt peruskoulun viimeinen vuosi ja on helpottanut pääosin koko yläkoulun ajan.
Kiitos, aiomme selvittää asian kunnolla, toivotaan että meillä helpottaa. Ala-astetta on vielä yksi vuosi edessä...
Vaikuttaa siltä, että pojan kanssa on päödytty aikamoiseen negatiivisuuden kehään. Se ettei koskaan pääse mukaan hauskoihin juttuihin, turhauttaa ja lisää aggressiota, mikä taas johtaa aina lisärangaistuksiin. Vaatisin kunnon tapaamista ja asian purkua kaikkien osapuolten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Apuahan tässä on pyydettykin.
Kotona myös kasvatetaan lapsia ja meillä on tietyt säännöt, rajat ja rutiinit.
Meillä on eri kotiintuloajat eri-ikäisille. On tarvittaessa pelikieltoa ja kotiarestia. Pleikkaria ei pelata enää illalla ja kun pleikkaria pelataan, on siinäkin tietty aika, kauanko saa pelata.
Kiitos, Ole hyvä ja Anteeksi on opetettu kun oppi puhumaan.
Kaikista koulusta tulleista merkinnöistä keskustellaan. Nimenomaan keskustellaan. En halua eikä mieheni halua olla mikään mahti, että nyt vain rangaistaan, vaan esim. huonosta merkinnästä keskustellaan, jonka jälkeen vanhemmat päättää, onko aihetta rangaistukseen.
Kovin rangaistus pojalle on se, että treenit jää väliin.
Koululta ei taas olla oltu vanhempiin yhteydessä, muun kuin Wilman välityksellä, siksi tälläisen kertarysäyksellä kaikki tietoon -infolla on luonnollisestikin hieman hankalaa lähteä selvittämään, mistä kaikki on saanut alkunsa.
TEISTÄ.
Ette osaa kasvattaa lastanne. Hän häiriköi koulussa. Kuvittelee että hänelle on jotkin eri säännöt, että hän voi päättää, missä käyttäytyy mitenkin ja että oppiaineita ja opettajia voi shoppailla.
Oman lapsensa käytökselle on usein sokea. Olen tavannut vanhemmat, joilla ei soinut mitkään hälytyskellot kun 9v lapsi ei osannut lukea kunnolla, perusmatikka meni ihan yli ja kaikki opetukset heitettiin leikiksi. Jos komennettiin niin lapsi alkoi rääkyä naama kirkkaanpunaisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo nopeus tehdä tehtäviä, pitäisi nähdä voimavarana ja kehua siitä lasta, ei missään nimessä haukkua! Itse sanoisin iloisesti, että "Ai sinä oletkin jo valmis, oletpas työskennellyt ahkerasti!" Ja antaisin lisätehtäviä. Joissakin kouluissa noita vihkoja tilataan opettajien aloitteesta juuri nopeille lapsille.
Se, että alakouluikäinen liikunnallinen lapsi keikkuu tuolilla, kun on tehnyt tehtävät, on ihan normimenoa. Ei syytä huoleen. Joku toinen piirtää, joku uneksii ja joku kuiskii kaverille. Osa lapsista osaa tylsistyä nätisti, en tiedä, onko se loppujen lopuksi hyvä juttu vai ei.
Niin, minä olen siis se, joka noita lisätehtävävihkoja tuolla edellä ehdotteli.
Kun puhuin eriytetystä opetuksesta, niin ei luokanopettajilla ole mitään ongelmaa synkronoida itse pitämänsä matikan tunnit samaan aikaan. Luokanopettaja voi käytännössä määrätä itse, miten itse pitämänsä tunnit järjestää koulupäivän puitteissa, kunhan vain tuntimäärät viikossa ovat oikeat.
Suomessa se, että lahjakkuudessa on synnynnäisiä eroja, on tabu. Kaikki opettajat tietävät asian, mutta moni ei sitä halua myöntää. Toki pelkkä lahjakkuus ei riitä, yläasteella tarvitaan yleensä jo harjoitusta ja lukiossa viimeistään, ellei lapsi ole aivan poikkeuksellinen.
Yläasteella voi hakeutua myös matematiikkapainotteiselle luokalle, jos sellainen olisi lähistöllä.
Haluaisiko jonkyn yliälykkään lapsen äiti selittää konkreettisesti miten se "taannuttaminen" tapahtuu? Kuvitellaan tilanne jossa Ville-Pekka 10v on keskimääräistä normaalia älykkäämpi ja laskee tunnilla annetut matematiikan tehtävät viidessä minuutissa läpi. Tai on vähän soveltanut ja mahdollisesti jo laskenut koko kirjan huvikseen läpi... Laskut ovat täydellisesti oikein, välivaiheet selkeitä ja muutenkin 10/10 suoritus. Väitättekö te nyt ihan oikeasti, että tuollaisessa tilanteessa opettaja ei anna Ville-Pekan laskea jonkun, vaikka kotoa tuodun, kirjan vaativampia tehtäviä? Sen sijaan Ville-Pekka pakotetaan istumaan pulpetissa ja tuijottamaan niitä omia viikkoja sitten laskettuja tehtäviä josta hän tylsistyy ja aiheuttaa häiriöitä... Sallikaa mun nauraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkopuolisena täytyy kommentoida, etten yhtään ihmettele, että Suomessa nuorilla on niin paljon mielenterveysongelmia.
11-vuotias on vasta lapsi, jolle vanhemmat haluavat apua. Käytännössä ainoa apu, mitä täällä on tullut on julkinen lynkkaus.
Onneksi muutama fiksu ja avarakatseinen opettaja on antanut hyviä neuvoja.
Täällä toitotetaan hyvää koulunkäyntiä kaikille, miksi ne vilkkaammat pojat eivät sitä ole ansianneet, ap:n poika kuitenkin tuntuu pärjäävän koulussa hyvin.
Ai miten taannuttaminen tapahtuu? Noh esim. siten, että innokkaasti matikan kirjan etukäteen laskenut lapsi, joutuu pyyhkimään pyyhekumilla kirjan puhtaaksi ja etenemään "samaa tahtia muiden kanssa".
t. Lisätehtäväkirjaope täällä taasen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ulkopuolisena täytyy kommentoida, etten yhtään ihmettele, että Suomessa nuorilla on niin paljon mielenterveysongelmia.
11-vuotias on vasta lapsi, jolle vanhemmat haluavat apua. Käytännössä ainoa apu, mitä täällä on tullut on julkinen lynkkaus.
Onneksi muutama fiksu ja avarakatseinen opettaja on antanut hyviä neuvoja.
Täällä toitotetaan hyvää koulunkäyntiä kaikille, miksi ne vilkkaammat pojat eivät sitä ole ansianneet, ap:n poika kuitenkin tuntuu pärjäävän koulussa hyvin.
Koska käytännössä nykyään nämä ”superlahjakkaat vilkkaat pojat” pilaavat kaiken. Vanhemmilla juuri tuo asenne:opettajan pitää tehdä noin ja näin ja niin, kun meidän poika sitä, tätä ja tuota.
Tää täydellinen poikien kasvattamattomuus näkyy harrastuksissa ja se näkyy kouluissa.
Arkkitehtikerhostakin kaikki tytöt lähtivät pois, koska pojat örvelsvät esteittä, eikä siellä ollut edes turvallista enää kun saksien kanssa heiluttiin.
Kerrankin useampi poika riehui siellä, heidän isänsä istuivat vieressä eikä tikkua ristiin laittaneet. Tytöt oli pakattu sivuhuoneeseen askartelemaan ilman opettajaa. Sama hinta silti veloitettiin.
Kasvattakaa ne poikanne!
Vierailija kirjoitti:
Ai miten taannuttaminen tapahtuu? Noh esim. siten, että innokkaasti matikan kirjan etukäteen laskenut lapsi, joutuu pyyhkimään pyyhekumilla kirjan puhtaaksi ja etenemään "samaa tahtia muiden kanssa".
t. Lisätehtäväkirjaope täällä taasen
Opettaja voi tuossa tilanteessa epäillä onko joku muu tehnyt te tehtävät. Varmaan järkevämpää olisi tehdä luokan kanssa samaan tahtin ne "pakolliset" ja sitten laskea loppuaika niitä omia tehtäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haluaisiko jonkyn yliälykkään lapsen äiti selittää konkreettisesti miten se "taannuttaminen" tapahtuu? Kuvitellaan tilanne jossa Ville-Pekka 10v on keskimääräistä normaalia älykkäämpi ja laskee tunnilla annetut matematiikan tehtävät viidessä minuutissa läpi. Tai on vähän soveltanut ja mahdollisesti jo laskenut koko kirjan huvikseen läpi... Laskut ovat täydellisesti oikein, välivaiheet selkeitä ja muutenkin 10/10 suoritus. Väitättekö te nyt ihan oikeasti, että tuollaisessa tilanteessa opettaja ei anna Ville-Pekan laskea jonkun, vaikka kotoa tuodun, kirjan vaativampia tehtäviä? Sen sijaan Ville-Pekka pakotetaan istumaan pulpetissa ja tuijottamaan niitä omia viikkoja sitten laskettuja tehtäviä josta hän tylsistyy ja aiheuttaa häiriöitä... Sallikaa mun nauraa.
Ylöspäin eriyttäminen on oikeasti todellisuudessa ihan normihommaa. Oma kuopukseni tekee matikassa ja enkussa ylöspäin eriytettyä. Jos ope on vaihtunut, yksi Wilma-viesti on riittänyt ja eriyttäminen on jatkunut.
T. Äiti ja ope
Totta kai olisi järkevämpää laskea ne yhdessä, mutta kyse on siitä, että lapsi on ollut niin innoissaan, että on laskenut ne hetimiten. Varmaan järkevintä olisi tuossa vaiheessa kirjan pyyhkimisen sijaan teettää lapsella muutama testi, ja jos menestyy niissä erittäin hyvin, miettiä hänen kohdallaan eriytettyä matematiikkaa. Koulussa pitäisi eriyttää myös ylöspäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totta kai olisi järkevämpää laskea ne yhdessä, mutta kyse on siitä, että lapsi on ollut niin innoissaan, että on laskenut ne hetimiten. Varmaan järkevintä olisi tuossa vaiheessa kirjan pyyhkimisen sijaan teettää lapsella muutama testi, ja jos menestyy niissä erittäin hyvin, miettiä hänen kohdallaan eriytettyä matematiikkaa. Koulussa pitäisi eriyttää myös ylöspäin.
Matikassa on tärkeää opetella kaikki vaiheet. Ja myös kirjoittaa ne auki. Plus tietenkin laskea oikein.
Eli se että vaan säheltää kaiken läpi ei ole hyvä pohja yläkouluun. Siksi niitä myös ”junnataan”.
Aivan ensimmäiseksi.
Säästätte valtavasti aikaa ja hermoja ja vaivaa kun vaihdatte koulua samantien.
Poikasi opettaja/t ovat kiusaajia ja nämä tilanteet eivät koskaan korjaannu.
En laittaisi omaa lastani tuollaiseen ympäristöön enää päiväksikään. Jotta säästyt ja ennenkaikkea poikasi säästyy paljolta, ala jo tänään etsimään uutta koulua! Älä puhu sinne ongelmista yhtään mitään. Haluatte vain vaihtaa koulua jonkun keksityn harmittoman syyn a, b tai c johdosta.
Tällaista innokasta laskemista esiintyy oman arvioni mukaan alemmilla luokilla, jolloin niitä välivaiheita ei kauheasti ole. Isommat lapset ovat jo nielleet katkeran kalkin ja junnaavat muiden tahdissa. Tämä ei tietenkään ole hyvä asia.
Vierailija kirjoitti:
Aivan ensimmäiseksi.
Säästätte valtavasti aikaa ja hermoja ja vaivaa kun vaihdatte koulua samantien.
Poikasi opettaja/t ovat kiusaajia ja nämä tilanteet eivät koskaan korjaannu.
En laittaisi omaa lastani tuollaiseen ympäristöön enää päiväksikään. Jotta säästyt ja ennenkaikkea poikasi säästyy paljolta, ala jo tänään etsimään uutta koulua! Älä puhu sinne ongelmista yhtään mitään. Haluatte vain vaihtaa koulua jonkun keksityn harmittoman syyn a, b tai c johdosta.
Siinä tyypillinen herrantertun kasvattaja. Mikä on opettajan motiivi kiusata jotain tiettyä oppilasta? Vai onko tämäkin näitä naisvaltaisten alojen ominaisuuksia...
Jos nyt kuitenkin teette silleen, että tämä lukukausi nyt vedetään väkisin läpi. Syksyllä aloitatte selvillä pelisäännöillä heti alusta lähtien. Olette aktiivisesti itse yhteydessä siihen opettajaan ja laitatte asiat sujumaan.
Kyllä nämä ketjut ovat opettajasta koomista luettavaa. Vauva-palstaa lukemalla voisi päätellä, että on tavallista, että koulussa häiriköivä lapsi häiriköi, koska on lahjakas, eikä opettaja ymmärrä hänen erinomaisuuttaan.
Reality check: oikeassa elämässä tällainen tilanne on aivan äärettömän harvinainen. Jopa niin harvinainen, ettei minulle ole tullut liki kahdenkymmenen vuoden urani aikana yhtäkään tällaista tapausta vastaan.
Kun käytöshäiriöinen oppilas, jolla on koulunkäyntivaikeuksia, testataan, tulos on se, että lapsi on lahjoiltaan keskitasoinen tai heikko. Ikinä sieltä ei paljastu, että hän olisi jotenkin erityisen älykäs tms.
Se, että alakoululainen laskee nopeasti, ja saa joistakin aineista hyviä arvosanoja, ei tarkoita vielä mitään erityistä lahjakkuutta. Nopeus ei enää auta, kun tehtävät muuttuvat soveltaviksi, ja useimpien matikan numerot laskevat selvästi jo yläkoulussa. Muissa aineissa alakoulussa riittää hyvä muisti, koska koealueet ovat hyvin lyhyitä. Vasta oikeastaan lukiossa testataan kokonaisuuksien hallintaa, ja reaaliaineiden arvosanat laskevat kuin lehmänhäntä, ja nämä alakoulun pikkunerot kirjoittavat samat b:n tai c:n paperit kuin muutkin.
Ap:n lapsi ei ole mikään neropatti, jota ope ei ymmärrä. Sen sijaan hän on kaiken todennäköisyyden mukaan lahjoiltaan tavallinen poika, joka ei käyttäydy ikätasoisesti. Tuollaiset kiinnipitotilanteet ovat aivan poikkeuksellisia tuon ikäisillä, vaikka olisi mikä pettymys taustalla.
Ei ole mitenkään open edun mukaista, että hän joutuu jättämään oppilaan pois retkeltä tai että hän ei voi päästää oppilasta valvomatta tekemään tehtäviään. Ainoa syy, miksi näin toimitaan, on se, että kyseinen oppilas on osoittanut aiemmin, ettei häneen voi luottaa.
Wilma-merkintöjen määrän ja laadun vaihtelusta opettajien välillä ei tosiasiassa voi kotona tehdä juuri mitään päätelmiä. Opettajilla on hyvin eri tyyli laittaa niitä. Joillakuilla opettajilla on ihan valtava toleranssi, ja Wilma paukkuu vasta, kun jotain ihan ihmeellistä tapahtuu. Jos oppilas on tunneillani aina tai lähes aina levoton, en todellakaan laita siitä mitään merkintää koska perusmeno. Monet opettajat haluavat kannustaa merkinnöillään, mikä johtaa jopa siihen, että häirikköoppilaalla on enemmän kehuja WIlmassa kuin luokan kilteimmällä oppilaalla. Kotona sitten takerrutaan näihin kehuihin ja kuvitellaan, että käytös on oikeasti hyvää.
Minusta nämä ap:n kaavailut siitä, että isä menee kouluun virkapuvussa, kielivät hyvin omituisesta asenteesta. On aina erittäin huono merkki, jos huoltajan reaktio ongelmiin on alkaa viestiä korostamalla titteliään tai asemaansa työelämässä. Koulussa vanhemmat ovat "vain" vanhemmat, ja jos he pyrkivät esiintymään poliiseina, tohtoreina tai vaikkapa opettajinakaan, ennuste ei ole hyvä. Yleensä tällaiset huoltajat paljastuvat persoonallisuushäiriöisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisiko jonkyn yliälykkään lapsen äiti selittää konkreettisesti miten se "taannuttaminen" tapahtuu? Kuvitellaan tilanne jossa Ville-Pekka 10v on keskimääräistä normaalia älykkäämpi ja laskee tunnilla annetut matematiikan tehtävät viidessä minuutissa läpi. Tai on vähän soveltanut ja mahdollisesti jo laskenut koko kirjan huvikseen läpi... Laskut ovat täydellisesti oikein, välivaiheet selkeitä ja muutenkin 10/10 suoritus. Väitättekö te nyt ihan oikeasti, että tuollaisessa tilanteessa opettaja ei anna Ville-Pekan laskea jonkun, vaikka kotoa tuodun, kirjan vaativampia tehtäviä? Sen sijaan Ville-Pekka pakotetaan istumaan pulpetissa ja tuijottamaan niitä omia viikkoja sitten laskettuja tehtäviä josta hän tylsistyy ja aiheuttaa häiriöitä... Sallikaa mun nauraa.
Ylöspäin eriyttäminen on oikeasti todellisuudessa ihan normihommaa. Oma kuopukseni tekee matikassa ja enkussa ylöspäin eriytettyä. Jos ope on vaihtunut, yksi Wilma-viesti on riittänyt ja eriyttäminen on jatkunut.
T. Äiti ja ope
Hienoa jos teillä onnistuu, monissa kouluissa kuitenkaan ei onnistu. Itselläni on kolme fiksua tyttöä, jotka kaikki ovat alakoulussa olleet ikätasoaan vuoden-pari edellä matikassa ja äidinkielessä ja kaikki muutkin aineet on sujuneet erinomaisesti. Mitään ylöspäin eriyttävää opetusta ei heille ole ollut tarjolla. "Palkkioksi" hyvästä suoriutumisesta heidät on aina istutettu sen luokan karmeimman häirikkö-jonnen viereen vahtimaan, että jonne-raukkakin saisi edes jotakin tehtyä koulupäivän aikana.
Hei Ap!
Tämä olisi voinut olla oma kirjoittamani teksti muutaman vuoden takaa. Ei ongelmia kotona, ei harrastuksissa. Kielet, liikunta (joukkuelaji kilpatasolla) ja matematiikka sujuivat tosi hyvin. Lukemaan oli oppinut jo 3-vuotiaana. Ja ongelmat alkoi jo eskarissa. Turhaantui muiden hitauteen.
Koulujärjestelmä ei palvele lahjakasta lasta. Eikä myöskään hitaammin oppivaa. Se on tehty keskitason tallaajalle. Ei saa kuulua, ei saa näkyä. Wilma kilkattaa just näitä kiikkui tuolilla jne. viestejä. Ja jos jotain typeryyttä oli tehty niin usein vain meidän pojan nimi oli tapetilla.
Ja sori .... minä en seiso yhtenä rintamana jonkun opettajan takana jos en ole asiasta samaa mieltä.
Aivan ala-arvoista käytöstä opettajalta tuo retkeltä pois jättäminen. Ota nyt yhteys rehtoriin. Opettajakunnassa se ongelma on eikä lapsessasi :)
Mutta tsemppiä, pidä lapsesi puolta. Meillä nyt peruskoulun viimeinen vuosi ja on helpottanut pääosin koko yläkoulun ajan.