Lue keskustelun säännöt.
Mitä teen poikani koulunkäynnin kanssa?
24.04.2018 |
Kirjoitin asiasta tänne jo perjantaina, mutta viesti ei koskaan päässyt läpi...
11-vuotiaan poikani koulunkäynti opettajan johdosta kärjistyi perjantaina. Luokka lähti retkelle museoon, mutta poikani jätettiin koululle, sillä ”töppäilysaldo” oli täynnä. Tästä koululle jätöstä ei ilmoitettu meille vanhemmille, vaan pelkästään pojalle samana aamuna koulussa.
Poika jäi erityisluokkaan päivän ajaksi tekemään tehtäviä. Ainakin melkein. Poikani ei ensimmäisellä tunnilla suostunut tekemään yhtään tehtävää. Tunnin päätyttyä poika oli menossa välitunnille, mutta erityisluokan opettaja sanoi pojalle, ettei ulos ole asiaa, vaan jää sisälle tekemään niitä tehtäviä. Poikani ei suostunut ja asian johdosta sekä aamuiset tapahtumat päätyivät raivattiin ja kiinnipitotilanteeseen. Erityisluokan opettaja siis piti poikaani tiukasti sylissään ja poikani oli raivonnut, että hänen tulee päästää irti niin tappaa itsensä :(. Opettaja ei luonnollisesti tähän suostunut, mutta pojan rauhoituttua päästi irti, jolloin poikani meni luokan säkkituoliin itkemään ja opettaja lohduttamaan. Poikani itki haluavansa kotiin, jolloin tuo erityisluokanopettaja soitti minulle.
Tämän jälkeen koko asia alkoi purkautumaan. Poikani kertoi, että osa oppilaista pääsee opiskelemaan käytävän oppimispisteille, mutta poikani ei kun ”ei osaa käyttäytyä”. Samoin suurin osa saa itse valita ryhmätyö -ryhmät, mutta poikani ohjataan ”valmiisiin” ryhmiin.
Ihmettelin jo alkuvuodesta pojan toistuvia päänsärkyjä, mitä aiemmin ei ole ollut. Sen lisäksi poika on puhunut, että haluaa vaihtaa koulua, koska lätkäkaverit olisi samassa koulussa. Miksi en ole osannut yhdistää näitä siihen, että nykyisessä koulussa on ongelmia. :(. Vaikka joka päivä kysyn miten koulussa mennyt jne. Wilman kautta tulee kyllä kaikki nega pojasta.
Poikani on vilkas, mutta hyvä koulussa. Kokeista tulee pääsääntöisesti ysejä ja tunnin keskittymisen herpaantumiset johtuu siitä, että saa tehtävät ja mahdolliset lisätehtävät tehtyä ennen tunnin loppua. Eteenpäinkään kun ei saa mennä.
Sydän oli särkyä, kun poika sanoi, että miksei saa edes näyttää että pystyy. Kun ei saa edes yrittää. ”Paha mikä paha”, totesi viimeisenä. :(
Kouluun en ole vielä ollut yhteydessä, kun poika nyt sairaana ja en tiedä otanko yhteyttä opettajaan, rehtoriin vai kenen? Neuvoja?
Kommentit (310)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska olen kaikkien alojen asiantuntija, kerron nyt kuinka ap:n tulee toimia:
Laitat viestin wilmassa kaikille lasta opettaville, rehtorille ja koulukuaattorille. Kerrot että olet huolissasi lapsesi koulunkäynnistä ja ymmälläsi mikä koulunkäynnissä on ongelmallista. Kerrot miltä tilanne kodin näkökulmasta näyttää. Saat ristiriitaista palautetta wilmassa. Lapsi ei omien puheidensa mukaan viihdy koulussa, toivoo koulun vaihtoa ja saa liian helppoja tehtäviä. Toivot rehellistä palautetta lapsen käytöksestä tunneilla ja välitunneilla sekä opiskelusta. Kerrot että mielestäsi nyt on aika kokoontua, ja miettiä yhdessä, miten koulunkäynti saadaan sujumaan.
Näin osoitat arvostusta koulun ammattitaitoa kohtaan, ja annat itsestäsi lastasi kasvattavan ja rakastavan kuvan.
Kiitos, aion kysyä muilta opettajilta myös pojan käytöksestä.
Wilmasta tuli tänään viesti, että koulu-uinnit alkavat ensi viikolla, saa nähdä pääseekö poika mukaan.
Muista nyt se opetuslautakunta ja Aluehallintovirasto.
Ja pidä toi uhriutuminen.
Mistään niin vakavasta ei ole kyse, että kyseiset instanssit pitäisi ottaa mukaan.
Näköjään täällä ei saa edes pohtia asioita.
Älä nyt suotta enää ala himmailla. Metakka pystyyn vaan. Viattomia uhreja koko perhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija 253 :n kommennti / ohje oli täydellinen.Jos oma lapseni ja perheemme olisi vastaavassa tilanteessa ,toimisin JUURI NOIN. En enää odottelisi miten käy ,ja missä syrjitään tms. . Ongelman syyt voi johtua koulusta,kaverista/kavereista,opettajasta/opettajista,vanhemmasta/vanhemmista,kotioloista, lapsen terveydestäja lapsesta muuten vain ( on kehitysvaiheessa,onko aikaisemmat vuodet olleet traumavapaat )
Kaikki ootte samassa veneessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska olen kaikkien alojen asiantuntija, kerron nyt kuinka ap:n tulee toimia:
Laitat viestin wilmassa kaikille lasta opettaville, rehtorille ja koulukuaattorille. Kerrot että olet huolissasi lapsesi koulunkäynnistä ja ymmälläsi mikä koulunkäynnissä on ongelmallista. Kerrot miltä tilanne kodin näkökulmasta näyttää. Saat ristiriitaista palautetta wilmassa. Lapsi ei omien puheidensa mukaan viihdy koulussa, toivoo koulun vaihtoa ja saa liian helppoja tehtäviä. Toivot rehellistä palautetta lapsen käytöksestä tunneilla ja välitunneilla sekä opiskelusta. Kerrot että mielestäsi nyt on aika kokoontua, ja miettiä yhdessä, miten koulunkäynti saadaan sujumaan.
Näin osoitat arvostusta koulun ammattitaitoa kohtaan, ja annat itsestäsi lastasi kasvattavan ja rakastavan kuvan.
Kiitos, aion kysyä muilta opettajilta myös pojan käytöksestä.
Wilmasta tuli tänään viesti, että koulu-uinnit alkavat ensi viikolla, saa nähdä pääseekö poika mukaan.
Muista nyt se opetuslautakunta ja Aluehallintovirasto.
Ja pidä toi uhriutuminen.
Mistään niin vakavasta ei ole kyse, että kyseiset instanssit pitäisi ottaa mukaan.
Näköjään täällä ei saa edes pohtia asioita.
Älä nyt suotta enää ala himmailla. Metakka pystyyn vaan. Viattomia uhreja koko perhe.
En ole missään nimessä sanonut ottavani yhteyttä opetuslautakuntaan, vaan ainoastaan kouluun ja lastani opettaviin opettajiin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska olen kaikkien alojen asiantuntija, kerron nyt kuinka ap:n tulee toimia:
Laitat viestin wilmassa kaikille lasta opettaville, rehtorille ja koulukuaattorille. Kerrot että olet huolissasi lapsesi koulunkäynnistä ja ymmälläsi mikä koulunkäynnissä on ongelmallista. Kerrot miltä tilanne kodin näkökulmasta näyttää. Saat ristiriitaista palautetta wilmassa. Lapsi ei omien puheidensa mukaan viihdy koulussa, toivoo koulun vaihtoa ja saa liian helppoja tehtäviä. Toivot rehellistä palautetta lapsen käytöksestä tunneilla ja välitunneilla sekä opiskelusta. Kerrot että mielestäsi nyt on aika kokoontua, ja miettiä yhdessä, miten koulunkäynti saadaan sujumaan.
Näin osoitat arvostusta koulun ammattitaitoa kohtaan, ja annat itsestäsi lastasi kasvattavan ja rakastavan kuvan.
Kiitos, aion kysyä muilta opettajilta myös pojan käytöksestä.
Wilmasta tuli tänään viesti, että koulu-uinnit alkavat ensi viikolla, saa nähdä pääseekö poika mukaan.
Muista nyt se opetuslautakunta ja Aluehallintovirasto.
Ja pidä toi uhriutuminen.
Mistään niin vakavasta ei ole kyse, että kyseiset instanssit pitäisi ottaa mukaan.
Näköjään täällä ei saa edes pohtia asioita.
Älä nyt suotta enää ala himmailla. Metakka pystyyn vaan. Viattomia uhreja koko perhe.
En ole missään nimessä sanonut ottavani yhteyttä opetuslautakuntaan, vaan ainoastaan kouluun ja lastani opettaviin opettajiin :)
No mitä sitä suotta pidättelemään. Kun on alettu uhriutumaan ja meuhkaamaan niin tekee sen sitten kunnolla! Niin ei joudu katsomaan peiliin ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska olen kaikkien alojen asiantuntija, kerron nyt kuinka ap:n tulee toimia:
Laitat viestin wilmassa kaikille lasta opettaville, rehtorille ja koulukuaattorille. Kerrot että olet huolissasi lapsesi koulunkäynnistä ja ymmälläsi mikä koulunkäynnissä on ongelmallista. Kerrot miltä tilanne kodin näkökulmasta näyttää. Saat ristiriitaista palautetta wilmassa. Lapsi ei omien puheidensa mukaan viihdy koulussa, toivoo koulun vaihtoa ja saa liian helppoja tehtäviä. Toivot rehellistä palautetta lapsen käytöksestä tunneilla ja välitunneilla sekä opiskelusta. Kerrot että mielestäsi nyt on aika kokoontua, ja miettiä yhdessä, miten koulunkäynti saadaan sujumaan.
Näin osoitat arvostusta koulun ammattitaitoa kohtaan, ja annat itsestäsi lastasi kasvattavan ja rakastavan kuvan.
Kiitos, aion kysyä muilta opettajilta myös pojan käytöksestä.
Wilmasta tuli tänään viesti, että koulu-uinnit alkavat ensi viikolla, saa nähdä pääseekö poika mukaan.
Muista nyt se opetuslautakunta ja Aluehallintovirasto.
Ja pidä toi uhriutuminen.
Mistään niin vakavasta ei ole kyse, että kyseiset instanssit pitäisi ottaa mukaan.
Näköjään täällä ei saa edes pohtia asioita.
Älä nyt suotta enää ala himmailla. Metakka pystyyn vaan. Viattomia uhreja koko perhe.
En ole missään nimessä sanonut ottavani yhteyttä opetuslautakuntaan, vaan ainoastaan kouluun ja lastani opettaviin opettajiin :)
No mitä sitä suotta pidättelemään. Kun on alettu uhriutumaan ja meuhkaamaan niin tekee sen sitten kunnolla! Niin ei joudu katsomaan peiliin ollenkaan.
Tuollaisesta ei ole kyse :). Johan tässä on vuorokausi peiliin katsottu ja mietitty mistä nämä johtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska olen kaikkien alojen asiantuntija, kerron nyt kuinka ap:n tulee toimia:
Laitat viestin wilmassa kaikille lasta opettaville, rehtorille ja koulukuaattorille. Kerrot että olet huolissasi lapsesi koulunkäynnistä ja ymmälläsi mikä koulunkäynnissä on ongelmallista. Kerrot miltä tilanne kodin näkökulmasta näyttää. Saat ristiriitaista palautetta wilmassa. Lapsi ei omien puheidensa mukaan viihdy koulussa, toivoo koulun vaihtoa ja saa liian helppoja tehtäviä. Toivot rehellistä palautetta lapsen käytöksestä tunneilla ja välitunneilla sekä opiskelusta. Kerrot että mielestäsi nyt on aika kokoontua, ja miettiä yhdessä, miten koulunkäynti saadaan sujumaan.
Näin osoitat arvostusta koulun ammattitaitoa kohtaan, ja annat itsestäsi lastasi kasvattavan ja rakastavan kuvan.
Kiitos, aion kysyä muilta opettajilta myös pojan käytöksestä.
Wilmasta tuli tänään viesti, että koulu-uinnit alkavat ensi viikolla, saa nähdä pääseekö poika mukaan.
Muista nyt se opetuslautakunta ja Aluehallintovirasto.
Ja pidä toi uhriutuminen.
Mistään niin vakavasta ei ole kyse, että kyseiset instanssit pitäisi ottaa mukaan.
Näköjään täällä ei saa edes pohtia asioita.
Älä nyt suotta enää ala himmailla. Metakka pystyyn vaan. Viattomia uhreja koko perhe.
En ole missään nimessä sanonut ottavani yhteyttä opetuslautakuntaan, vaan ainoastaan kouluun ja lastani opettaviin opettajiin :)
No mitä sitä suotta pidättelemään. Kun on alettu uhriutumaan ja meuhkaamaan niin tekee sen sitten kunnolla! Niin ei joudu katsomaan peiliin ollenkaan.
Tuollaisesta ei ole kyse :). Johan tässä on vuorokausi peiliin katsottu ja mietitty mistä nämä johtuu.
Siis täällä. Kotona perjantaista asti miehen ja pojan kanssa keskusteltu.
Onko se tasa-arvoista, että kemian tunnin kemian labratyöt jäävät tekemättä koko luokalta kun luokan turvallisuusriskipojat eivät niihin kykene ja aiheuttavat muille vaaraa?
Menee hermo näihin meidän pojat on poikia vanhempiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos saa tehtävät nopeasti tehtyä, niin miten olisi pulpettivihko? Sinne voi kirjoitella, piirtää. Rauhottaisiko se tunnilla oloa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska olen kaikkien alojen asiantuntija, kerron nyt kuinka ap:n tulee toimia:
Laitat viestin wilmassa kaikille lasta opettaville, rehtorille ja koulukuaattorille. Kerrot että olet huolissasi lapsesi koulunkäynnistä ja ymmälläsi mikä koulunkäynnissä on ongelmallista. Kerrot miltä tilanne kodin näkökulmasta näyttää. Saat ristiriitaista palautetta wilmassa. Lapsi ei omien puheidensa mukaan viihdy koulussa, toivoo koulun vaihtoa ja saa liian helppoja tehtäviä. Toivot rehellistä palautetta lapsen käytöksestä tunneilla ja välitunneilla sekä opiskelusta. Kerrot että mielestäsi nyt on aika kokoontua, ja miettiä yhdessä, miten koulunkäynti saadaan sujumaan.
Näin osoitat arvostusta koulun ammattitaitoa kohtaan, ja annat itsestäsi lastasi kasvattavan ja rakastavan kuvan.
Kiitos, aion kysyä muilta opettajilta myös pojan käytöksestä.
Wilmasta tuli tänään viesti, että koulu-uinnit alkavat ensi viikolla, saa nähdä pääseekö poika mukaan.
Muista nyt se opetuslautakunta ja Aluehallintovirasto.
Ja pidä toi uhriutuminen.
Mistään niin vakavasta ei ole kyse, että kyseiset instanssit pitäisi ottaa mukaan.
Näköjään täällä ei saa edes pohtia asioita.
Älä nyt suotta enää ala himmailla. Metakka pystyyn vaan. Viattomia uhreja koko perhe.
En ole missään nimessä sanonut ottavani yhteyttä opetuslautakuntaan, vaan ainoastaan kouluun ja lastani opettaviin opettajiin :)
No mitä sitä suotta pidättelemään. Kun on alettu uhriutumaan ja meuhkaamaan niin tekee sen sitten kunnolla! Niin ei joudu katsomaan peiliin ollenkaan.
Tuollaisesta ei ole kyse :). Johan tässä on vuorokausi peiliin katsottu ja mietitty mistä nämä johtuu.
Ja huomattu että opettajastahan se teidän pojan kaikki paska johtuu.😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun poika oli erityislapsi - sanon oli -koska nykyään on ihan normaalissa ilman tukitoimia töissä käyvä nuori mies ja pärjää, työnantaja ehdotti jatkoa eikä saa edes työllistämistukea, joten ihan omalla osaamisellaan pääsi harjoittelupaikkaan töihin. Pojan diagnoosi on vähän epämääräinen, oman toiminnan ohjauksen puute ja erilaisia yliherkkyyksiä sekä lievä kielellisen kehityksen jälkeejääneisyys, en nyt muista miten se oli hienommin sanottu. Autistipiirteitä oli diagnoosissa. En kerro tarkemmin, koska se virallinen diagnoosi on harvinainen.
Hän aloitti koulun erityisluokassa, mutta integroitiin vähitellen. Integraatio meni ongelmitta ja normiluokan opelta tuli viestiä, että hänen puolestaan voisi tulla kokonaan normiluokkaan, ei häiritse ja oppimistaso on hyvä. Ainoa ongelma oli, että open piti aina käydä erikseen sanomassa, että käännä sivua tai ota kirja, kun jäi haaveilemaan. Sitten tämä vakiope loukkaantui tapaturmassa vakavasti ja tuli pitkäaikainen sijainen. Yhtäkkiä pojastamme tulikin ongelmalapsi, paitsi ei englannin tunnilla, missä sama opettaja säilyi, kun englannissa oli eri opettaja. Ei auttanut kuin lopettaa kaikki muut integraatiot, paitsi se englanti. Tätä sijaisopettajaa ei ikinä näkynyt palavereissa, ei joutanut, joten en päässyt juttelemaan hänen kanssaan eikä mitään viestiä tullut meille vanhemmille, vaan erityisopen kautta kaikki. Se vakiope jouti aina palavereihin ja laittoi viestiä, jos oli jotain erikoista, kuten jäänyt nuokkumaan liikaa.
Vakiope palasi vielä hetkeksi ja kaikki meni taas hyvin, poikakin kehittyi ja siirtyi yläasteelle. Yläasteella luokanvalvoja huomasi, että poika on erityisopetuksen ja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Häneltä tuli oma-alotteisesti viestiä, että turha tätä poikaa on kymppiluokkaa käytättää, kun osaa käyttäytyä ja oppii - ongelmat lähinnä enää käytännön aineissa. Yläasteella pojan kanssa oli ongelmia yhdellä opettajalla seiskaluokalla ja saman aineen ope vaihtui kasille, sitten ei enää ongelmia ollutkaan.
Eli, jos samalla lapsella on ongelmia kahden opettajan kanssa, mutta on toistakymmentä, joiden kanssa ei ole, niin epäilen vahvasti, että ongelmat on opettajassa. Kyllä varsinkin sen ala-asteen sijaisopettajan kohdalla sain erityisopen puheista rivien välistä ymmärretyksi, että hänelle on ongelma kaikki erityislapset, myös se yhteen aineeseen integroitu toinen poika. Tää poika kävi usein meilläkin ja oli itse rauhallisuus, hänellä ihan selkeä kielellisen kehityksen viivästymä vain. Toki jos noita integroituja on useita ja osa vilkkaita, se vaatii jaksamista. Mutta tässä tapauksessa ongelma oli opettajan asenteessa ja opettajan asenne vaikuttaa myös oppilaaseen.
Heitänpä ilmaan kysymyksen: kuka lapsesi oikeuksia suojelee jollet sinä? Jos kertomuksesi on todellinen ja mennyt juuri noin, ja teistä tuntuu pahalta. Ei muuta kun homma poikki sitten heti alkuunsa. Näin siitä lapsesta ainakin tulee "erilainen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun poika oli erityislapsi - sanon oli -koska nykyään on ihan normaalissa ilman tukitoimia töissä käyvä nuori mies ja pärjää, työnantaja ehdotti jatkoa eikä saa edes työllistämistukea, joten ihan omalla osaamisellaan pääsi harjoittelupaikkaan töihin. Pojan diagnoosi on vähän epämääräinen, oman toiminnan ohjauksen puute ja erilaisia yliherkkyyksiä sekä lievä kielellisen kehityksen jälkeejääneisyys, en nyt muista miten se oli hienommin sanottu. Autistipiirteitä oli diagnoosissa. En kerro tarkemmin, koska se virallinen diagnoosi on harvinainen.
Hän aloitti koulun erityisluokassa, mutta integroitiin vähitellen. Integraatio meni ongelmitta ja normiluokan opelta tuli viestiä, että hänen puolestaan voisi tulla kokonaan normiluokkaan, ei häiritse ja oppimistaso on hyvä. Ainoa ongelma oli, että open piti aina käydä erikseen sanomassa, että käännä sivua tai ota kirja, kun jäi haaveilemaan. Sitten tämä vakiope loukkaantui tapaturmassa vakavasti ja tuli pitkäaikainen sijainen. Yhtäkkiä pojastamme tulikin ongelmalapsi, paitsi ei englannin tunnilla, missä sama opettaja säilyi, kun englannissa oli eri opettaja. Ei auttanut kuin lopettaa kaikki muut integraatiot, paitsi se englanti. Tätä sijaisopettajaa ei ikinä näkynyt palavereissa, ei joutanut, joten en päässyt juttelemaan hänen kanssaan eikä mitään viestiä tullut meille vanhemmille, vaan erityisopen kautta kaikki. Se vakiope jouti aina palavereihin ja laittoi viestiä, jos oli jotain erikoista, kuten jäänyt nuokkumaan liikaa.
Vakiope palasi vielä hetkeksi ja kaikki meni taas hyvin, poikakin kehittyi ja siirtyi yläasteelle. Yläasteella luokanvalvoja huomasi, että poika on erityisopetuksen ja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Häneltä tuli oma-alotteisesti viestiä, että turha tätä poikaa on kymppiluokkaa käytättää, kun osaa käyttäytyä ja oppii - ongelmat lähinnä enää käytännön aineissa. Yläasteella pojan kanssa oli ongelmia yhdellä opettajalla seiskaluokalla ja saman aineen ope vaihtui kasille, sitten ei enää ongelmia ollutkaan.
Eli, jos samalla lapsella on ongelmia kahden opettajan kanssa, mutta on toistakymmentä, joiden kanssa ei ole, niin epäilen vahvasti, että ongelmat on opettajassa. Kyllä varsinkin sen ala-asteen sijaisopettajan kohdalla sain erityisopen puheista rivien välistä ymmärretyksi, että hänelle on ongelma kaikki erityislapset, myös se yhteen aineeseen integroitu toinen poika. Tää poika kävi usein meilläkin ja oli itse rauhallisuus, hänellä ihan selkeä kielellisen kehityksen viivästymä vain. Toki jos noita integroituja on useita ja osa vilkkaita, se vaatii jaksamista. Mutta tässä tapauksessa ongelma oli opettajan asenteessa ja opettajan asenne vaikuttaa myös oppilaaseen.
Joskus ongelma on oppiaineen erilaisessa luonteessa. Tietyt aineet ovat tietyllä tavalla erityisille oppilaille vaikeampia kuin toiset. Niissä kun alkaa opiskelu takkuamaan, voi se huoltajille näyttäytyä opettajaongelmana.
Opetan kahta luonnontiedeainetta yläkoulussa. Erityisoppilailla karahtaa opiskelu yleensä jollain tapaa seiskan aikana. Yleensä pulmana ovat heikot opiskelutekniikat. Alakoulussa on pärjännyt "teen vain oppitunnilla" taktiikalla. Numerot lähtevät rajuun laskuun kun yritetään pärjätä kokeissa vain oppitunneilla tarttuneen tiedon varassa. Yläkoulussa pitäisi oikeasti opiskella.
Menin tänään myöhemmin töihin, jotta sain olla aamulla pojan kanssa ja nähdä millä mielin lähtee kouluun. Vannotin, että koulussa on oltava kiltisti ja määräsin pyytämään anteeksi erkkaopelta.
Sain myös kiinni kuraattorin, ottaa pojan juttusille heti aamusta, keskustelee myös pojan luokanopettajan sekä kielten ja liikunnan opettajan kanssa.
Sen jälkeen sovitaan jatkosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanko oikeasti täällä vanhemmat uskovat, ettei opettajat osaa kiusata oppilaita tai ottaa silmätikuksi.
Ja myös toisiaan, opettajanhuoneessa työpaikkakiusaaminen on yhtä yleistä kuin muissakin työpaikoissa. Ja olen nähnyt tämän omin silmin, sanotte mitä sanotte.
Ei opettajan ammatti suojaa ihmistä pahuudelta.
Kyllä vikaa on opettajissakin. Meidän lasten koulussa yksi opettaja ottaa jonkun silmätikuksi ja vika on aina tässä silmätikuksi otetussa lapsessa. Tapahtui mitä tahansa. Kiusattu oppilas joutuu jälki-istuntoon puolustaessaan itseään, mutta kiusaajille ei tule mitään, koska kiusattu sattuu olemaan silmätikkuoppilas.
Koulusta on oppilaita vaihtanut koulua, koska eivät kestä tätä opettajaa.
Kun silmätikkuoppilaalla ylemmällä luokalla vaihtuu opettaja, mitään ongelmia ei ole. Ja nämä kiusaajat joutuvat vastaamaan teoistaan.
Tuohon auttaa vain koulun vaihto. Ei se keskustelemalla parane. Mun luokalla oli yksi tyttö, jota opettaja nälvi ja kiusasi, eikä se jäänyt muilta oppilailta huomaamatta ja kaikki aikuiset syyttivät vain lasta, kun opettaja sai muut puolelleen.
Minäkin kerroin kotona opettajan käytöksestä, niin vanhemmat eivät reagoineet mitenkään. Hyssyttelivät vain asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuohon auttaa vain koulun vaihto. Ei se keskustelemalla parane. Mun luokalla oli yksi tyttö, jota opettaja nälvi ja kiusasi, eikä se jäänyt muilta oppilailta huomaamatta ja kaikki aikuiset syyttivät vain lasta, kun opettaja sai muut puolelleen.
Minäkin kerroin kotona opettajan käytöksestä, niin vanhemmat eivät reagoineet mitenkään. Hyssyttelivät vain asiaa.
Joo kaikki aikuiset kiusaa. Kuulostaa uskottavalta. Kannattaa tosiaan vaihtaa koulua ja tuttavapiiriä.
Kuraattori soitti. Oli keskustellut melkein oppitunnin verran pojan kanssa. Oli kysellyt alkuun yleisesti koulunkäynnistä. Poika oli kertonut koulussa kivointa olevan kaverit ja välkät. Kun kuraattori oli kysellyt mieleistä aineista, tuli vastauksena nuo samat, liikunta, enkku ja ruotsi. Sen lisäksi kertoi pitävänsä matikasta, mutta se ei ole lemppari, koska sitä opiskellaan omassa luokassa.
Kuraattori kysyi syytä ja poika kertoi melko samansuuntaisesti kuin kotonakin. Eli luokan tytöt pääsevät opetusosion jälkeen käytävään, pojat eivät, paitsi joskus pari poikaa pääsee. Kuraattori kysyi pojalta, tietääkö syytä, miksei pääse. Oli poika sanonut, ”kun mä oon niin huono open mielestä”. Kuraattori jatkoi aihetta kysymällä, mistä näin päättelee, oli poika vastannut, että aina jos vaikka heidän kolmen kaverin porukka tekee jotain, vaikka juttelee tunnilla, mainitsee opettaja aina vain poikani nimen tai ”Eetu ja muut”.
Kuraattori tarttui tähän ja kysyi, että tietäähän poika, että tunnilla ei keskustella ilman erillistä lupaa. Tähän poika oli kertonut, että tietää. Kuraattori oli jatkanut, että onko tunneilla ollut muuta kiellettyä toimintaa, niin poika kertoi rehellisesti keikkuneensa ja pyörineensä paikallaan tuolilla. Tästä kuraattori oli kysynyt, miksi toimii noin, johon poika oli kertonut, että kun on saanut tehtävät tehtyä ja kysynyt mitä sitten, niin opettajan vastaus on ollut ”istut ja odotat”. Tähän kysyttäessä syytä, ei poika ollut osannut vastata suoraan, vaan oli kertonut, että se vain tulee. Että kun ei ole mitään muutakaan. ”Sitten mä joskus katon onko muita valmiina ja jos joku kaverikin on ni sit me saatetaan hymyillä tai vinkata silmää tai silleen. Sit ope näkee ja sanoo taas mulle ja saan Wilma -merkinnän”, oli sanonut. Oli vielä loppuun sanonut ”et mä tiiän et ei saa tehä niin, mutku se vaan tulee”. Kuraattori oli kysynyt, auttaisiko joku rauhallinen puuha malttamaan tunnin loppuun, niin vastaus oli ollut, ”voisihan sitä kokeilla”
Kuraattori oli ensin keskustellut liikunnan ja kielten opettajien kanssa ja kertoi, että liikunnanopettajalta oli tullut seuraavanlaista palautetta: ”aktiivinen ja innokas liikkuja, tsemppaa ja kannustaa sekä neuvoo, jos joku ei osaa/tiedä jotain harjoitetta. Sen lisäksi osoittaa hyvää asennetta myös muihin lajeihin, kuin niihin omiin suosikkeihin. Tällä hetkellä liikunnassa on suunnistusta ja Eetu on osallistunut siihen erinomaisesti.” Kuraattori oli siis kirjannut ylös opettajien kertomat ja luki ne minulle puhelimessa. Kielten opettajilta tuli lähes yhtenevät mielipiteet, innokas oppimaan uutta, lukee mielellään ääneen, osaa toimia pienryhmissä. Ainoa negatiivinen tuli ruotsin opettajalta, että torstain viimeisellä tunnilla keskittyminen välillä herpaantuu, mutta tätä tapahtuu kuulemma muillakin, sillä on päivän viimeinen tunti. Torstaina muutenkin kaikki aineet ovat lukuaineita, joten siitäkin syystä on rankka päivä.
Sitten päästään oman open havaintoihin. Kuraattori oli ensin pyytänyt kertomaan pojasta opettajan omin sanoin. Myös opettajan mielestä poika on nopea oppimaan, tekee aina läksyt ja tehtävät, sekä ei osoita, että joku aine olisi selkeä inhokki, vaan hoitaa kaikki lukuaineet ”kunnialla”. Kertoi, että keskittyminen pettää juurikin tuntien loppupuolella, tai jos joltain tippuu luokassa kynä, käytävällä tai ulkona tapahtuu jotain ”mielenkiintoista”.
Vastaavasti saattaa taas uppoutua omiin ajatuksiinsa jolloin pitää ”herätellä”, jonka jälkeen mielenkiinto ei aina siirry tehtävään vaan siihen mitä luokassa tapahtuu. Kuraattori oli myös kysynyt, pitääkö paikkansa, että poika on aina ”syyllistettävässä” asemassa, oli opettaja tämän myöntänyt. Syyksi oli sanonut, että ”kun se on jo niin tottunut siihen”. Kuraattori oli tähän todennut, että eihän asioita noin hoideta, niin opettaja ei ollut sanonut mitään.
Käytävätyöskennellystä kysyttäessä, oli sanonut, kuten minulle, että luokassa tytöt pääsevät vuorotellen käytävään, suurin osa pojista on aina luokassa, mutta muutama poikkeus on tehty. Kertoo siis siitä, että luokalla on muitakin eloisia poikia. Kysyttäessä, onko poikamme päässyt käytävään oli opettaja sanonut, että ei, johon kuraattori oli kysynyt onko annettu edes mahdollisuutta, oli tähänkin vastaus että ei.
Perjantain retkestä opettaja kertoi, että teki päätöksen aamulla, ennen kuin oppilaat tulivat sisälle. Oli kertonut kuraattorille, että ”oli riittävästi tuntimerkintöjä”. Ajatteli, että nyt kun saa kerran isomman rangaistuksen, niin menee paremmin perille.
Oli loppuun sanonut, että itse poika ei ole paha, mutta kun se on aina siellä missä tapahtuu. Sovin kuraattorin ehdotuksesta, että vanhemmat, kuraattori ja opettaja istumme alas ensi viikolla.
Ap:n poika on vilkas, joten kysymykseen tulisi ennemminkin adhd. Hän on myös ilmeisesti melko älykäs, koska pystyy tekemään tehtävät nopeasti, jolloin hänelle jää aikaa häiritä muita oppilaita - juttelua luokkakaverin kanssa. Lapsi tarvitsee lisätehtäviä oppitunnilla, jotta hänelle ei jää aikaa häiritä toisia. Samalla hänet voi tarvittaessa myös eriyttämistä ylöspäin. Ts. jos hän on nopea oppimaan, hän tarvitsee lisähaasteita koulunkäyntiinsä.
Hänellä saattaa olla myös aistiyliherkkyyksiä, mahdollisesti ainakin kuulon alueella. (Kärsii koulumelusta? Vai oliko se sittenkin jonkun kommentoijan kommentti, en pysty nyt tarkistamaan, pitääkö muistikuvani paikkansa). Jos hän kärsii melusta ja saa päänsärkyä helposti, hänelle voisi tarjota kuulosuojaimet aina tarvittaessa. (Miksihän kukaan ei ole reagoinut tähän aikaisemmin?
Joka tapauksessa, ap:n lapsi tarvitsee neuropsykiatrisia tutkimuksia, joissa selvitetään lapsen neurologinen poikkeavuus, oli se sitten autismin kirjolla, adhd, add tai jokin muu. Oikean diagnoosin perusteella hänelle on helpompi antaa oikeanlaista tukea koulussa. Olkoon se sitten eriyttämistä ylös- tai alaspäin, jotta hän saa oikeanlaista älyllistä haastetta oppitunneille.