Kerrankin elämässäni maltoin mieleni (pettävä mies), ja nyt on koston hetki koittanut :)
Sain tietää melkein kaksi kuukautta sitten että avomieheni on pettänyt minua. Tietääkseni vain kerran (työpaikan pikkujoulut), mutta se riittää minulle. Sain tietää kun hän oli työmatkalla, joten pakostakin asian ottaminen puheeksi venähti - onneksi, koska sain päähäni suunnitelman jonka olen nyt toteuttanut.
Tajusin saman tien tiedon saatuani, että tämä oli tässä. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Hetken mietittyäni tein näin: aloin heti etsiä uutta asuntoa, ja ihmeellisellä onnenkantamoisella eräällä puolitutulla oli vapautunut ihana asunto hyvällä paikalla. Eipä siinä mitään, nimet vuokrasopimukseen ja avaimet sain käteen parin viikon päästä. Sen jälkeen aloin pieni lasti kerrallaan siirtää tavaroitani uuteen asuntoon. Luotin siihen, että mies ei huomaa mitään, eikä hän ilmeisesti olekaan katsonut mm. vaatekaappiini tai työpöytäni laatikoihin. Olisi muuten kyllä havainnut eron entiseen. Mies on kyllä nyt ollut paljon poissa kotoa, joten se on helpottanut operaatiota huomattavasti.
Nyt mies on tämän päivän ja huomisen työreissulla, joten itse otin vapaapäivän ja kuljetin uuteen asuntooni isommat tavarat ja ne harvat huonekalut, jotka ovat minun ja jotka vielä haluan pitää. Viimeisellä reissulla entiseen kotiin jätin avaimen eteiseen. Nyt on muutto valmis, ja olo on aivan ihana. Toisaalta vähän kauhistuttaakin: mies sai tasan tarkkaan mitä ansaitsi, mutta onkohan ihan normaalia että oloni on näin kylmä, ja että saan näin suunnattomasti nautintoa siitä, että mies tulee palatessaan hämmästymään niin suuresti? Luonnollisesti en aio mm. vastata puheluihin tai viesteihin, eikä mies voi tietää mihin olen häipynyt. Syyn varmaan arvaa kyllä.
Joskus elämä näköjään voi olla kuin Salkkareista. Itse tämän draaman kehittelin, mutta näin minä nyt halusin tehdä, lapsellista tai ei :) Ei minua oikeastaan ollenkaan olisi kiinnostanutkaan puhua asiasta. Itse pettäminen on 100% varmaa, joten miksi kuuntelisin 1) huonoja tekosyitä ja valheita, tai 2) itkua ja anteeksi anelemista.
Kommentit (1155)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs on AP sössinyt suhteensa siihen jamaan, että miehelle tullut tarve. Osaltaan sinun vikasi jos suhde on niin huono että on pitänyt hänen valita pettäminen. Molemmat olette suhteestanne vastuussa ja tässä tilanteessa molemmat yhtä epäkypsiä.
Mielestäni meillä meni ihan OK. Työ- ja opiskelukiireitä molemmilla, mutta mitään yksittäistä huonoa puolta suhteessa en kyllä osaa nimetä. En ole pihdannut jne., mitä nyt usein epäillään tällaisissa tilanteissa.... Vähän väljähtänyttä on voinut olla, mutta ei mieskään ole yrittänyt tilannetta kohentaa, eikä edes ottanut puheeksi.
Ap
Kuten sanoin, teidän yhteinen ongelma takana.
Ongelmia tai ei, pettäjä on aina itse vastuussa omasta pettämisestään. Turha vierittää osavastuuta petetylle.
Toki. Suhteesta he ovat silti yhdessä vastuussa ja AP itse sanoi että kumpikaan ei tehnyt mitään arjen parantamiseksi. Mies valitsi pettämisen ratkaisuksi ja AP lapsellisen tavan reagoida.
Jaa, vai pettäminen onkin ratkaisu? Aika erikoinen johtopäätös. Sitä pitää sitten vaan nöyränä hyväksyä koska MIES teki sellaisen "hyvän" ratkaisun?
Se oli miehen ratkaisu tässä tilanteessa, kyllä. Oikea ratkaisu? Ei, mutta hänen ratkaisunsa ja jos AP päättää lähteä niin se tulee silloin hyväksyä. Mutta AP ei itse ole yrittänyt parantaa arkea miehen kanssa ja mies on selkeästi tarvinnut muuta. Kumpikaan ei ole tuonut arkeen tarvittavia asioita.
Enpä tiennyt että jotain parannettavaa olisi. Mielestäni suhteemme oli ihan OK, sellainen vakiintunut kahden kiireisen aikuisen suhde. Minä teen hieman vähemmän töitä kuin mies, joten hoidin mm. ruuan pöytään valmiiksi häntä odottamaan. Olen tehnyt paljonkin helpottaakseni hänen arkeaan. Läheisyyttäkin oli aina ihan riittävästi, riitoja ei mitenkään usein.
Ap
Miehenä mun korvaan toi suhde kuulostaa huonolta. Semmoinen kaverisuhde enemmän ilman mitään kipinää. Kyllä sitä kipinää aina kaipaa! Etkö itse kaivannut? Olit vaan tyytynyt tilanteeseen? Ankeaa, en ymmärrä miksi ihmiset ovat tuollaisissa suhteissa. Arjen helpottamiseksi? Tavallaan ymmärrän että mies petti, mutta itse olisin kyllä vaan eronnut.
Vierailija kirjoitti:
Provotrolliperkeletaas
Ja täydestä menee.
Jokunen mies on toiminut kuten ap, ei tuossa mitään ihmeellistä ole. Siis lähtenyt sanomatta kun puoliso jossain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs on AP sössinyt suhteensa siihen jamaan, että miehelle tullut tarve. Osaltaan sinun vikasi jos suhde on niin huono että on pitänyt hänen valita pettäminen. Molemmat olette suhteestanne vastuussa ja tässä tilanteessa molemmat yhtä epäkypsiä.
Mielestäni meillä meni ihan OK. Työ- ja opiskelukiireitä molemmilla, mutta mitään yksittäistä huonoa puolta suhteessa en kyllä osaa nimetä. En ole pihdannut jne., mitä nyt usein epäillään tällaisissa tilanteissa.... Vähän väljähtänyttä on voinut olla, mutta ei mieskään ole yrittänyt tilannetta kohentaa, eikä edes ottanut puheeksi.
Ap
Kuten sanoin, teidän yhteinen ongelma takana.
Ongelmia tai ei, pettäjä on aina itse vastuussa omasta pettämisestään. Turha vierittää osavastuuta petetylle.
Toki. Suhteesta he ovat silti yhdessä vastuussa ja AP itse sanoi että kumpikaan ei tehnyt mitään arjen parantamiseksi. Mies valitsi pettämisen ratkaisuksi ja AP lapsellisen tavan reagoida.
Jaa, vai pettäminen onkin ratkaisu? Aika erikoinen johtopäätös. Sitä pitää sitten vaan nöyränä hyväksyä koska MIES teki sellaisen "hyvän" ratkaisun?
Se oli miehen ratkaisu tässä tilanteessa, kyllä. Oikea ratkaisu? Ei, mutta hänen ratkaisunsa ja jos AP päättää lähteä niin se tulee silloin hyväksyä. Mutta AP ei itse ole yrittänyt parantaa arkea miehen kanssa ja mies on selkeästi tarvinnut muuta. Kumpikaan ei ole tuonut arkeen tarvittavia asioita.
No mitä järkeä siinä on sitten enää olla siinä suhteessa? Selvästi syyllistät ap:ta tekemistään valinnoistaan? Onko se sinulta pois jos heillä ei toiminut suhde kuten se sun mielestä olisi pitänyt? Ihme vouhottamista.
Tsempit sulle ap!
Olipas huono ad hominem. Olenko käskenyt pysymään suhteessa? En. Hänellä on oikeus lähteä. Olen vain sanonut että molemmat ovat PARISUHTEESTA vastuussa ja jos pettämistä tapahtuu niin joku on suhteesta uupunut. Pettäjä on vastuussa omista tekemisistään pettämisen suhteen, mutta AP tekee omat elämäänsä koskevat ratkaisunsa. Mielestäni silti lapsellisesti kuten mieskin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs on AP sössinyt suhteensa siihen jamaan, että miehelle tullut tarve. Osaltaan sinun vikasi jos suhde on niin huono että on pitänyt hänen valita pettäminen. Molemmat olette suhteestanne vastuussa ja tässä tilanteessa molemmat yhtä epäkypsiä.
Mielestäni meillä meni ihan OK. Työ- ja opiskelukiireitä molemmilla, mutta mitään yksittäistä huonoa puolta suhteessa en kyllä osaa nimetä. En ole pihdannut jne., mitä nyt usein epäillään tällaisissa tilanteissa.... Vähän väljähtänyttä on voinut olla, mutta ei mieskään ole yrittänyt tilannetta kohentaa, eikä edes ottanut puheeksi.
Ap
Kuten sanoin, teidän yhteinen ongelma takana.
Ongelmia tai ei, pettäjä on aina itse vastuussa omasta pettämisestään. Turha vierittää osavastuuta petetylle.
Toki. Suhteesta he ovat silti yhdessä vastuussa ja AP itse sanoi että kumpikaan ei tehnyt mitään arjen parantamiseksi. Mies valitsi pettämisen ratkaisuksi ja AP lapsellisen tavan reagoida.
Pettämisen voi tulkita sen laatuiseksi sopimusrikkomukseksi, että toinen osapuoli voi irtisanoa suhteen ilman selittelyitä. :) Petetyltä ei tule vaatia (eikä hänen tarvitse vaatia itseltään) aikuismaista käytöstä (tai oikeastaan sitä, että käyttäytyisi siis paremmin kuin pettäjä)
Tietenkin on. Mutta AP on suhteessa josta myönsi itsekin että se oli väljähtänyt, mutta kumpikaan ei tehnyt mitään sen eteen että suhdetta hoidettaisiin. Mies valitsi pettämisen ja kantaa siitä oman vastuunsa. Olen silti sitä mieltä että AP on tilanteessa lapsellinen ja jossain vaiheessa saattaa mieli vielä muuttua vaikka juuri nyt kokeekin elämän niin "ah, ihanaksi".
Ymmärrämme ehkä eri tavoin sanan "väljähtänyt". Tarkoitin enemmän sitä että alkuhuuma on ollut ja mennyt, ja tunteet tasaantuneet. Lämmin suhde meillä oli silti, eikä mitään isoa ongelmaa, kuten fyysisen läheisyyden puutetta, ollut. Mitään ei varsinaisesti mielestäni puuttunut, ja jos hänen mielestään puuttui, olisi aiheesta voinut jopa keskustella. Sitä en kyllä ymmärrä miksi arvelet että mieleni muuttuisi: meinaatko että haluan palata yhteen exän kanssa joka petti? Niin epätoivoinen ja miehenkipeä en ole koskaan ollut enkä tule olemaan :D
Ap
Edelleen minulle on epäselvää tämä otsikossa "luvattu" koston elementti tässä. Ei se haittaisi, jos se olikin vain tarinan väritystä, hyvähän se olisi. Ei kostaminen tai "kostaminen" ole mikään fiksun ihmisen ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs on AP sössinyt suhteensa siihen jamaan, että miehelle tullut tarve. Osaltaan sinun vikasi jos suhde on niin huono että on pitänyt hänen valita pettäminen. Molemmat olette suhteestanne vastuussa ja tässä tilanteessa molemmat yhtä epäkypsiä.
Mielestäni meillä meni ihan OK. Työ- ja opiskelukiireitä molemmilla, mutta mitään yksittäistä huonoa puolta suhteessa en kyllä osaa nimetä. En ole pihdannut jne., mitä nyt usein epäillään tällaisissa tilanteissa.... Vähän väljähtänyttä on voinut olla, mutta ei mieskään ole yrittänyt tilannetta kohentaa, eikä edes ottanut puheeksi.
Ap
Kuten sanoin, teidän yhteinen ongelma takana.
Ongelmia tai ei, pettäjä on aina itse vastuussa omasta pettämisestään. Turha vierittää osavastuuta petetylle.
Toki. Suhteesta he ovat silti yhdessä vastuussa ja AP itse sanoi että kumpikaan ei tehnyt mitään arjen parantamiseksi. Mies valitsi pettämisen ratkaisuksi ja AP lapsellisen tavan reagoida.
Pettämisen voi tulkita sen laatuiseksi sopimusrikkomukseksi, että toinen osapuoli voi irtisanoa suhteen ilman selittelyitä. :) Petetyltä ei tule vaatia (eikä hänen tarvitse vaatia itseltään) aikuismaista käytöstä (tai oikeastaan sitä, että käyttäytyisi siis paremmin kuin pettäjä)
Tietenkin on. Mutta AP on suhteessa josta myönsi itsekin että se oli väljähtänyt, mutta kumpikaan ei tehnyt mitään sen eteen että suhdetta hoidettaisiin. Mies valitsi pettämisen ja kantaa siitä oman vastuunsa. Olen silti sitä mieltä että AP on tilanteessa lapsellinen ja jossain vaiheessa saattaa mieli vielä muuttua vaikka juuri nyt kokeekin elämän niin "ah, ihanaksi".
Mieli muuttua???? Voi tsiisus mitä p*skaa! Olet ilmeisesti itse huolinut pettäjän takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs on AP sössinyt suhteensa siihen jamaan, että miehelle tullut tarve. Osaltaan sinun vikasi jos suhde on niin huono että on pitänyt hänen valita pettäminen. Molemmat olette suhteestanne vastuussa ja tässä tilanteessa molemmat yhtä epäkypsiä.
Mielestäni meillä meni ihan OK. Työ- ja opiskelukiireitä molemmilla, mutta mitään yksittäistä huonoa puolta suhteessa en kyllä osaa nimetä. En ole pihdannut jne., mitä nyt usein epäillään tällaisissa tilanteissa.... Vähän väljähtänyttä on voinut olla, mutta ei mieskään ole yrittänyt tilannetta kohentaa, eikä edes ottanut puheeksi.
Ap
Kuten sanoin, teidän yhteinen ongelma takana.
Ongelmia tai ei, pettäjä on aina itse vastuussa omasta pettämisestään. Turha vierittää osavastuuta petetylle.
Toki. Suhteesta he ovat silti yhdessä vastuussa ja AP itse sanoi että kumpikaan ei tehnyt mitään arjen parantamiseksi. Mies valitsi pettämisen ratkaisuksi ja AP lapsellisen tavan reagoida.
Jaa, vai pettäminen onkin ratkaisu? Aika erikoinen johtopäätös. Sitä pitää sitten vaan nöyränä hyväksyä koska MIES teki sellaisen "hyvän" ratkaisun?
Se oli miehen ratkaisu tässä tilanteessa, kyllä. Oikea ratkaisu? Ei, mutta hänen ratkaisunsa ja jos AP päättää lähteä niin se tulee silloin hyväksyä. Mutta AP ei itse ole yrittänyt parantaa arkea miehen kanssa ja mies on selkeästi tarvinnut muuta. Kumpikaan ei ole tuonut arkeen tarvittavia asioita.
Enpä tiennyt että jotain parannettavaa olisi. Mielestäni suhteemme oli ihan OK, sellainen vakiintunut kahden kiireisen aikuisen suhde. Minä teen hieman vähemmän töitä kuin mies, joten hoidin mm. ruuan pöytään valmiiksi häntä odottamaan. Olen tehnyt paljonkin helpottaakseni hänen arkeaan. Läheisyyttäkin oli aina ihan riittävästi, riitoja ei mitenkään usein.
Ap
Miehenä mun korvaan toi suhde kuulostaa huonolta. Semmoinen kaverisuhde enemmän ilman mitään kipinää. Kyllä sitä kipinää aina kaipaa! Etkö itse kaivannut? Olit vaan tyytynyt tilanteeseen? Ankeaa, en ymmärrä miksi ihmiset ovat tuollaisissa suhteissa. Arjen helpottamiseksi? Tavallaan ymmärrän että mies petti, mutta itse olisin kyllä vaan eronnut.
AP myönsi väljähtämisen yllä olevissa viesteissä. Olen kanssasi samaa mieltä, vaikkakin moraalimammat ovatkin ahkerasti alapeukuttaneet kommentteja.
Ap:n tekstistä tuli kyllä tyypillinen Salkkareiden katsoja mieleen, oli vähän typerää. Ja vuodatusta, uskottavuuskerroin oli aika heikko.
Se, että livistää kuin sokeritoukka vessan lattialla valojen syttyessä selvittämättä asioita kumppanin kanssa kertoo kehittymättömästä luonteesta ja mikäpä siinä, ei niitä omia tunteita voi paeta kuitenkaan. Tunteellinen siili itkeskelee piikkiensä alla.
Toivottavasti ap ei ala nyt stalkkaamaan entistä avopuolisoa.
Pettäminen ja ero, näitä tapahtuu lähes kaikille ihmisille joskus niin miksi siitä pitää tehdä draamaa, eikö vain voi todeta että oho, näin kävi ja jatketaan eri suuntiin.
Yleensä en tykkää temppuiluista, mutta tuo on mielestäni hyvä temppu. Mies ei kertonut (avo?)vaimolleen, eikä vaimo kertonut miehelle. Vaimo sai shokkiyllätyksen ja mies saa kokea saman. Mutta miehen kokemukseen ei liity niin paljon itsetunnon lyötäämistä kuin pettämisissä. Fifty fifty melkein.
Zempit aplle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hetkinen, et ole millään tavalla ilmaissut miehelle tietäväsi pettämisestä?
En ole. Pidin ajatusta ensin aika mahdottomana, mutta kyllä se onnistui. Lähinnä siis sen ansiosta että olemme viettäneet niin paljon aikaa erillään.
Ap
Et edes lähtösi jälkeen? Vaikka toinen pettikin, olisi silti asiallista kertoa miksi teit niin kuin teit. Haluaisitko itse tulla jätetyksi samalla tavalla, ilman mitään selitystä?
Mutta onko ap:lla mitään VELVOLLISUUTTA kertoa tai tehdä toiselle erosta helpompi?
Mielestäni on velvollisuus kertoa edes sen verran, että mies tietää miksi ap on lähtenyt. Kuvitelkaa nyt omalle kohdallenne, että tulette kotiin, puoliso on kadonnut, puolison tavarat on viety, ei mitään tietoa missä puoliso on, ei mitään tietoa miksi näin on käynyt, onko puoliso kunnossa jne. Petetyksi tuleminen on kamalaa, mutta niin paha rikos pettäminen ei ole, että toiselle pitäisi aiheuttaa tällainen tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs on AP sössinyt suhteensa siihen jamaan, että miehelle tullut tarve. Osaltaan sinun vikasi jos suhde on niin huono että on pitänyt hänen valita pettäminen. Molemmat olette suhteestanne vastuussa ja tässä tilanteessa molemmat yhtä epäkypsiä.
Mielestäni meillä meni ihan OK. Työ- ja opiskelukiireitä molemmilla, mutta mitään yksittäistä huonoa puolta suhteessa en kyllä osaa nimetä. En ole pihdannut jne., mitä nyt usein epäillään tällaisissa tilanteissa.... Vähän väljähtänyttä on voinut olla, mutta ei mieskään ole yrittänyt tilannetta kohentaa, eikä edes ottanut puheeksi.
Ap
Kuten sanoin, teidän yhteinen ongelma takana.
Ongelmia tai ei, pettäjä on aina itse vastuussa omasta pettämisestään. Turha vierittää osavastuuta petetylle.
Toki. Suhteesta he ovat silti yhdessä vastuussa ja AP itse sanoi että kumpikaan ei tehnyt mitään arjen parantamiseksi. Mies valitsi pettämisen ratkaisuksi ja AP lapsellisen tavan reagoida.
Pettämisen voi tulkita sen laatuiseksi sopimusrikkomukseksi, että toinen osapuoli voi irtisanoa suhteen ilman selittelyitä. :) Petetyltä ei tule vaatia (eikä hänen tarvitse vaatia itseltään) aikuismaista käytöstä (tai oikeastaan sitä, että käyttäytyisi siis paremmin kuin pettäjä)
Tietenkin on. Mutta AP on suhteessa josta myönsi itsekin että se oli väljähtänyt, mutta kumpikaan ei tehnyt mitään sen eteen että suhdetta hoidettaisiin. Mies valitsi pettämisen ja kantaa siitä oman vastuunsa. Olen silti sitä mieltä että AP on tilanteessa lapsellinen ja jossain vaiheessa saattaa mieli vielä muuttua vaikka juuri nyt kokeekin elämän niin "ah, ihanaksi".
Mieli muuttua???? Voi tsiisus mitä p*skaa! Olet ilmeisesti itse huolinut pettäjän takaisin.
:D Menipäs tunteisiin. Taidettu sinua pettää.
Tottakai noin voi tehdä. Itse tein vähän samantapaiset, vaikka olikin lapset ja talo. Mutta lähtö tuli yhtä varoittamatta ja lopullisesti, vain muutama pakollinen neuvottelu pankissa sen jälkeen. Enkä ole katunut. Ei ap:nkaan tarvitse.
Kun toinen kohtelee tarpeeksi huonosti, tunteet häntä kohtaan kuolevat.
Ohis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs on AP sössinyt suhteensa siihen jamaan, että miehelle tullut tarve. Osaltaan sinun vikasi jos suhde on niin huono että on pitänyt hänen valita pettäminen. Molemmat olette suhteestanne vastuussa ja tässä tilanteessa molemmat yhtä epäkypsiä.
Mielestäni meillä meni ihan OK. Työ- ja opiskelukiireitä molemmilla, mutta mitään yksittäistä huonoa puolta suhteessa en kyllä osaa nimetä. En ole pihdannut jne., mitä nyt usein epäillään tällaisissa tilanteissa.... Vähän väljähtänyttä on voinut olla, mutta ei mieskään ole yrittänyt tilannetta kohentaa, eikä edes ottanut puheeksi.
Ap
Kuten sanoin, teidän yhteinen ongelma takana.
Ongelmia tai ei, pettäjä on aina itse vastuussa omasta pettämisestään. Turha vierittää osavastuuta petetylle.
Toki. Suhteesta he ovat silti yhdessä vastuussa ja AP itse sanoi että kumpikaan ei tehnyt mitään arjen parantamiseksi. Mies valitsi pettämisen ratkaisuksi ja AP lapsellisen tavan reagoida.
Jaa, vai pettäminen onkin ratkaisu? Aika erikoinen johtopäätös. Sitä pitää sitten vaan nöyränä hyväksyä koska MIES teki sellaisen "hyvän" ratkaisun?
Se oli miehen ratkaisu tässä tilanteessa, kyllä. Oikea ratkaisu? Ei, mutta hänen ratkaisunsa ja jos AP päättää lähteä niin se tulee silloin hyväksyä. Mutta AP ei itse ole yrittänyt parantaa arkea miehen kanssa ja mies on selkeästi tarvinnut muuta. Kumpikaan ei ole tuonut arkeen tarvittavia asioita.
No mitä järkeä siinä on sitten enää olla siinä suhteessa? Selvästi syyllistät ap:ta tekemistään valinnoistaan? Onko se sinulta pois jos heillä ei toiminut suhde kuten se sun mielestä olisi pitänyt? Ihme vouhottamista.
Tsempit sulle ap!
Olipas huono ad hominem. Olenko käskenyt pysymään suhteessa? En. Hänellä on oikeus lähteä. Olen vain sanonut että molemmat ovat PARISUHTEESTA vastuussa ja jos pettämistä tapahtuu niin joku on suhteesta uupunut. Pettäjä on vastuussa omista tekemisistään pettämisen suhteen, mutta AP tekee omat elämäänsä koskevat ratkaisunsa. Mielestäni silti lapsellisesti kuten mieskin.
Olet tehnyt näkemyksesi harvinaisen selväksi useamman kerran tuomatta mitään rakentavaa keskusteluun.
Lapsellista. Aikuiset osaa puhua asioista, eikä vaan karata.
Ap on laatunainen! Just näin pitää hoitaa petetyksi tuleminen, jos meinaa lähteä.
Petetty joutuu aina miettimään(ainakin muutamina yön pimeinä tunteina) mikä itsessä oli vikana, kun ei kelvannut. Miettiköön mies nyt sitten mikä meni metsään kun puoliso häipyi sanaakaan sanomatta!
Toipumista ap:lle, petetyksi tuleminen on todella syvältä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs on AP sössinyt suhteensa siihen jamaan, että miehelle tullut tarve. Osaltaan sinun vikasi jos suhde on niin huono että on pitänyt hänen valita pettäminen. Molemmat olette suhteestanne vastuussa ja tässä tilanteessa molemmat yhtä epäkypsiä.
Mielestäni meillä meni ihan OK. Työ- ja opiskelukiireitä molemmilla, mutta mitään yksittäistä huonoa puolta suhteessa en kyllä osaa nimetä. En ole pihdannut jne., mitä nyt usein epäillään tällaisissa tilanteissa.... Vähän väljähtänyttä on voinut olla, mutta ei mieskään ole yrittänyt tilannetta kohentaa, eikä edes ottanut puheeksi.
Ap
Kuten sanoin, teidän yhteinen ongelma takana.
Ongelmia tai ei, pettäjä on aina itse vastuussa omasta pettämisestään. Turha vierittää osavastuuta petetylle.
Toki. Suhteesta he ovat silti yhdessä vastuussa ja AP itse sanoi että kumpikaan ei tehnyt mitään arjen parantamiseksi. Mies valitsi pettämisen ratkaisuksi ja AP lapsellisen tavan reagoida.
Pettämisen voi tulkita sen laatuiseksi sopimusrikkomukseksi, että toinen osapuoli voi irtisanoa suhteen ilman selittelyitä. :) Petetyltä ei tule vaatia (eikä hänen tarvitse vaatia itseltään) aikuismaista käytöstä (tai oikeastaan sitä, että käyttäytyisi siis paremmin kuin pettäjä)
Tietenkin on. Mutta AP on suhteessa josta myönsi itsekin että se oli väljähtänyt, mutta kumpikaan ei tehnyt mitään sen eteen että suhdetta hoidettaisiin. Mies valitsi pettämisen ja kantaa siitä oman vastuunsa. Olen silti sitä mieltä että AP on tilanteessa lapsellinen ja jossain vaiheessa saattaa mieli vielä muuttua vaikka juuri nyt kokeekin elämän niin "ah, ihanaksi".
Ap totesi, että surun ym. tunteet tulee varmasti vielä, vaikka nyt fiilis hyvä. En usko, että kukaan katuu sitä, että on lähtenyt "pystyssä päin". Päin vastoin, kun vaikea hetki tulee, sen aiemman fiiliksen voi palauttaa mieliin ja hakea siitä voimaa jaksaa yli sen huonomman hetken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs on AP sössinyt suhteensa siihen jamaan, että miehelle tullut tarve. Osaltaan sinun vikasi jos suhde on niin huono että on pitänyt hänen valita pettäminen. Molemmat olette suhteestanne vastuussa ja tässä tilanteessa molemmat yhtä epäkypsiä.
Mielestäni meillä meni ihan OK. Työ- ja opiskelukiireitä molemmilla, mutta mitään yksittäistä huonoa puolta suhteessa en kyllä osaa nimetä. En ole pihdannut jne., mitä nyt usein epäillään tällaisissa tilanteissa.... Vähän väljähtänyttä on voinut olla, mutta ei mieskään ole yrittänyt tilannetta kohentaa, eikä edes ottanut puheeksi.
Ap
Kuten sanoin, teidän yhteinen ongelma takana.
Ongelmia tai ei, pettäjä on aina itse vastuussa omasta pettämisestään. Turha vierittää osavastuuta petetylle.
Toki. Suhteesta he ovat silti yhdessä vastuussa ja AP itse sanoi että kumpikaan ei tehnyt mitään arjen parantamiseksi. Mies valitsi pettämisen ratkaisuksi ja AP lapsellisen tavan reagoida.
Jaa, vai pettäminen onkin ratkaisu? Aika erikoinen johtopäätös. Sitä pitää sitten vaan nöyränä hyväksyä koska MIES teki sellaisen "hyvän" ratkaisun?
Se oli miehen ratkaisu tässä tilanteessa, kyllä. Oikea ratkaisu? Ei, mutta hänen ratkaisunsa ja jos AP päättää lähteä niin se tulee silloin hyväksyä. Mutta AP ei itse ole yrittänyt parantaa arkea miehen kanssa ja mies on selkeästi tarvinnut muuta. Kumpikaan ei ole tuonut arkeen tarvittavia asioita.
Enpä tiennyt että jotain parannettavaa olisi. Mielestäni suhteemme oli ihan OK, sellainen vakiintunut kahden kiireisen aikuisen suhde. Minä teen hieman vähemmän töitä kuin mies, joten hoidin mm. ruuan pöytään valmiiksi häntä odottamaan. Olen tehnyt paljonkin helpottaakseni hänen arkeaan. Läheisyyttäkin oli aina ihan riittävästi, riitoja ei mitenkään usein.
Ap
Miehenä mun korvaan toi suhde kuulostaa huonolta. Semmoinen kaverisuhde enemmän ilman mitään kipinää. Kyllä sitä kipinää aina kaipaa! Etkö itse kaivannut? Olit vaan tyytynyt tilanteeseen? Ankeaa, en ymmärrä miksi ihmiset ovat tuollaisissa suhteissa. Arjen helpottamiseksi? Tavallaan ymmärrän että mies petti, mutta itse olisin kyllä vaan eronnut.
Ehkä olisit aukaissut suusi ennen pettämistä tai eroa?
Siis näkikö se sun kaveri, että miehesi p*ni tätä naista? Vai onko kyseessä pussailu yms. Kanninen kaulailu.
No mun ensimmäinen reaktio olisi soittaa sukulaiset, ystävät ja poliisi, jos puoliso olisi kadonnut yhtäkkiä. En pidä kovin kypsänä ratkaisuna vaikka en pettämistä hyväksykään. Aikuinen osaa kohdata asiat ja kertoa suoraan tietävänsä pettämisestä sekä suhteen päättyneen. Se on toki vaikeaa, vaikeampaa kuin kadota ja pestä kätensä, mutta aikuisuus on muutenkin vaikeaa.
No voi jumankauta jos on ukko niin tyhmä ettei mene jakeluun miksi nainen on jättänyt niin olkoot!