Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kerrankin elämässäni maltoin mieleni (pettävä mies), ja nyt on koston hetki koittanut :)
23.04.2018 |
Sain tietää melkein kaksi kuukautta sitten että avomieheni on pettänyt minua. Tietääkseni vain kerran (työpaikan pikkujoulut), mutta se riittää minulle. Sain tietää kun hän oli työmatkalla, joten pakostakin asian ottaminen puheeksi venähti - onneksi, koska sain päähäni suunnitelman jonka olen nyt toteuttanut.
Tajusin saman tien tiedon saatuani, että tämä oli tässä. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Hetken mietittyäni tein näin: aloin heti etsiä uutta asuntoa, ja ihmeellisellä onnenkantamoisella eräällä puolitutulla oli vapautunut ihana asunto hyvällä paikalla. Eipä siinä mitään, nimet vuokrasopimukseen ja avaimet sain käteen parin viikon päästä. Sen jälkeen aloin pieni lasti kerrallaan siirtää tavaroitani uuteen asuntoon. Luotin siihen, että mies ei huomaa mitään, eikä hän ilmeisesti olekaan katsonut mm. vaatekaappiini tai työpöytäni laatikoihin. Olisi muuten kyllä havainnut eron entiseen. Mies on kyllä nyt ollut paljon poissa kotoa, joten se on helpottanut operaatiota huomattavasti.
Nyt mies on tämän päivän ja huomisen työreissulla, joten itse otin vapaapäivän ja kuljetin uuteen asuntooni isommat tavarat ja ne harvat huonekalut, jotka ovat minun ja jotka vielä haluan pitää. Viimeisellä reissulla entiseen kotiin jätin avaimen eteiseen. Nyt on muutto valmis, ja olo on aivan ihana. Toisaalta vähän kauhistuttaakin: mies sai tasan tarkkaan mitä ansaitsi, mutta onkohan ihan normaalia että oloni on näin kylmä, ja että saan näin suunnattomasti nautintoa siitä, että mies tulee palatessaan hämmästymään niin suuresti? Luonnollisesti en aio mm. vastata puheluihin tai viesteihin, eikä mies voi tietää mihin olen häipynyt. Syyn varmaan arvaa kyllä.
Joskus elämä näköjään voi olla kuin Salkkareista. Itse tämän draaman kehittelin, mutta näin minä nyt halusin tehdä, lapsellista tai ei :) Ei minua oikeastaan ollenkaan olisi kiinnostanutkaan puhua asiasta. Itse pettäminen on 100% varmaa, joten miksi kuuntelisin 1) huonoja tekosyitä ja valheita, tai 2) itkua ja anteeksi anelemista.
Kommentit (1155)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika tuota, öh, lapsellista. Mikset vain keskustellut asiasta äijäsi kanssa, ja eronnut sitten?
Niinpä ,ihmiset eivät aina käyttäydy kaikkein parhaimmin tullessaan tärkeimmän ihmisen pettämäksi.
Tuolla tyylillä kuitenkin vältetään loukkausten syytäminen toiselle, vältetään se että sanotaan tosi pahoja asioita , joita myöhemmin katuu jne.
Ja kun lopputulos on sama eli ero
Mitä keskustelemista asiassa on?
Jos on sillä linjalla että kerrasta poikki, ei siinä ole kertakaikkiaan mitään keskustelemista.
Täällä on nyt asiat sekaisin.
Ei tarvitse keskustella, ei. Mutta tasapanoinen ja itseään kunnioittava ihminen ilmoittaa toiselle lähdön syyn avoimesti, muuttaa pois avoimesti ja antaa toisen sanoa kantansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ilo on kostossa pitemmän päälle kun tietää tehneensä väärin?
Mitä ap teki väärin kun hän purki suhteen miehen väärinteon jälkeen?
Suhteen purkamisessa pettämisen jälkeen ei ole mitään väärää. Sen sijaan tapa on raukkamainen. Tämä täysin riippumatta siitä, mitä mies on tehnyt. Suhde lopetetaan kertomalla se reilusti.
Eihän se mieskään kertonut, että suhde on ohi vaan petti kaikessa hiljaisuudessa. Ei ole mitään velvollisuutta olla reilu sille joka on kusettanut ensin.
Alemman tason moraalikäsityksessä tietty näin: silmä silmästä ja hammas hampaasta. Mielenrauhaa ja tasapainoa näin ei kuitenkaan koskaan itselleen saa -- hetken tyydytyksen vain.
Selvittämättömät asiat jäävät jäytämään mieleen ja ne nousevat eteen tulevaisuudessa. Moraaliltaan aikuisen tasolla oleva ihminen olisi ottanut asian puheeksi ja antanut miehen kertoa näkökulmansa suhteeseen. Se ei muuta sitä, etteikö se suhteen loppu olisi ollut.
Näin juuri, samaa mieltä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä voisi lähteä tuolla tavalla. Varmaan kysyin miksi mies petti ja miettisin mikä suhteessa meni vikaan. Käsittelisin asian ja sitten unohtaisin koko miehen. Mulle on kuitenkin tärkeää käsitellä asiat loppuun asti eikä jättää mitään avoimia kysymyksiä. Ja ehkäpä tuosta oppisi jotain tulevaisuutta varten.
Ja sinä uskot että suhteessa on aina vikaa jos toinen pettää? Niin ei todellakaan ole. Pettäjä on keskenkasvuinen, itsekeskeinen, empatiakyvytön, pelkuri tms.
Tai ei kykene keskustelemaan tyytymättömyydestään tai sitten vaan tarvitsee egolleen pönkitystä aina silloin tällöin ja mitä niitä syitä nyt onkin.
Mutta mitään sellaista syytä ei tule että voisit oppia itsestäsi jotain todellista.
Ehkä nyt sen että tissisi ovat liian pienet tms mutta tulet toimeen elämässä ilman tuota " tietoakin".Pettäjä voi toki yrittää keksiä juttuja jotka uppoaa toiseen että päästään eteenpäin kunnes tulee seuraava pettäminen tai ainakin siitä kiinnijääminen.
Koska aikuinen tasapainoinen ihminen kertoo jos on tyytymätön suhteessa johonkin eikä lähde pettämään ja vielä salailemaan sitä.
Eihän siinä ole mitään järkeä jos haluaa suhteesta pois.
Jos ei halua ( ja siis on syytä yrittää salata) niin silloin pettämisen syyt ovat oikeasti ihan jossain muualla.
Ei välttämättä tarvitse olla vikaa, mutta ainakin yrittäisin selvittää mitä tapahtui.
Mulla on tapana käsitellä asioita ja ihan varmasti tällaisessa tapauksessa keskustelisin tästä asiasta pettäjän kanssa. Tekisin sen oman mielenrauhani vuoksi. Kun asiat on loppuunkäsitelty, ei niitä tarvitse myöhemmin miettiä ja vatvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ilo on kostossa pitemmän päälle kun tietää tehneensä väärin?
Mitä ap teki väärin kun hän purki suhteen miehen väärinteon jälkeen?
Suhteen purkamisessa pettämisen jälkeen ei ole mitään väärää. Sen sijaan tapa on raukkamainen. Tämä täysin riippumatta siitä, mitä mies on tehnyt. Suhde lopetetaan kertomalla se reilusti.
Eihän se mieskään kertonut, että suhde on ohi vaan petti kaikessa hiljaisuudessa. Ei ole mitään velvollisuutta olla reilu sille joka on kusettanut ensin.
Alemman tason moraalikäsityksessä tietty näin: silmä silmästä ja hammas hampaasta. Mielenrauhaa ja tasapainoa näin ei kuitenkaan koskaan itselleen saa -- hetken tyydytyksen vain.
Selvittämättömät asiat jäävät jäytämään mieleen ja ne nousevat eteen tulevaisuudessa. Moraaliltaan aikuisen tasolla oleva ihminen olisi ottanut asian puheeksi ja antanut miehen kertoa näkökulmansa suhteeseen. Se ei muuta sitä, etteikö se suhteen loppu olisi ollut.
Esiin nousevat asiat voi sitten käsitellä sitä mukaa kun ne nousevat. Jotkut meistä inhoaa ylitse kaiken pyhimyksen viittaa. Itse olen erotilanteessa kuullut ylistystä siitä, miten hyvä ja anteeksiantava olen (kun hoidin asian siististi ilman draamaa) ja oli niin vastenmielistä olla tuollaisen projisoinnin kohteena, että huh huh. Jotkut naiset toki nimenomaan nauttii tuosta roolista . Itse haluan olla ihminen ja sellaisena raadollinen .
AP: Kuinka monta kertaa olet itse pettänyt?
En tarkoita juuri nyt päättyneessä suhteessa, vaan yleisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ilo on kostossa pitemmän päälle kun tietää tehneensä väärin?
Mitä ap teki väärin kun hän purki suhteen miehen väärinteon jälkeen?
Suhteen purkamisessa pettämisen jälkeen ei ole mitään väärää. Sen sijaan tapa on raukkamainen. Tämä täysin riippumatta siitä, mitä mies on tehnyt. Suhde lopetetaan kertomalla se reilusti.
Eihän se mieskään kertonut, että suhde on ohi vaan petti kaikessa hiljaisuudessa. Ei ole mitään velvollisuutta olla reilu sille joka on kusettanut ensin.
Alemman tason moraalikäsityksessä tietty näin: silmä silmästä ja hammas hampaasta. Mielenrauhaa ja tasapainoa näin ei kuitenkaan koskaan itselleen saa -- hetken tyydytyksen vain.
Selvittämättömät asiat jäävät jäytämään mieleen ja ne nousevat eteen tulevaisuudessa. Moraaliltaan aikuisen tasolla oleva ihminen olisi ottanut asian puheeksi ja antanut miehen kertoa näkökulmansa suhteeseen. Se ei muuta sitä, etteikö se suhteen loppu olisi ollut.
Esiin nousevat asiat voi sitten käsitellä sitä mukaa kun ne nousevat. Jotkut meistä inhoaa ylitse kaiken pyhimyksen viittaa. Itse olen erotilanteessa kuullut ylistystä siitä, miten hyvä ja anteeksiantava olen (kun hoidin asian siististi ilman draamaa) ja oli niin vastenmielistä olla tuollaisen projisoinnin kohteena, että huh huh. Jotkut naiset toki nimenomaan nauttii tuosta roolista . Itse haluan olla ihminen ja sellaisena raadollinen .
Olen tehnyt virheen, etten käsitellyt asioista aikoinaan. Vuosia myöhemmin kaikki pamahti yhtäkkiä takaisin ajatuksiin. Kyse ei ollut vain erosta vaan myös muista asioista. Lopulta jouduin hakemaan apua terapiasta, koska asiat vaan jylläs ja jylläs mielessä. En ikinä enää sulje asioita mielestäni vaan käsittelen ne heti tapahtuman jälkeen vaikka sitten käymällä terapiassa.
No minäpä kerron yhden tarinan omasta elämästäni.
Ei asuttu miehen kanssa yhdessä tai mitään. Mutta joku sen kaveri oli nähnyt mut baarissa toisen miehen kanssa (tuttu töistä, kai me naurettiin ja juotiin olutta, muttei sen kummempaa) ja kertoi "uskottomuudestani".
Seuraavana aamuna heräsin siihen, että tämä seurustelukumppanini kolisteli ovesta sisään, paiskasi sänkyyn pahvilaatikon jonne oli kerännyt kaikki tavarani hänen kämpästään ja heitti vielä avaimen perään.
Täytyy sanoa, että hetken aikaa oli sellainen olo, että hetkonen hei, eihän tämä voi näin päättyä, pitäähän meidän keskustella.
Kun vähän aikaa kului, tajusin että se on ollut elämäni paras ero. Ei mitään analysointeja, turhaa pitkittämistä, jossittelua. Se oli kylmästi siinä ja se oli hyvä. Kaikki muut olisi vaan pitkittänyt suhdetta, jolla ei oikeasti ollut mahdollisuuksia kasvaa mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävät määrät yläpeukkuja noin alhaiselle käytökselle.
Kosto on alkeellinen tapa suhtautua siihen, että itselle on tehty vääryys. Tällä miehellä on kaikesta huolimatta minusta oikeus puheenvuoroon, tulla kuulluksi.
Ystävän puheet voivat olla mitä vain. Viestittely tietysti on kovempaa dataa, mutta niillekin voi löytyä vähintään lieventäviä seikkoja. Viha toiminnan lähteenä tuskin johtaa ap:n kannaltakaan pidemmän päälle suotuisaan lopputulokseen.
Löytää oman tunnekylmyytensä vielä edestään monta kertaa. Asioita ei ratkaista noin.
Miksi ap. pitäisi roikkua suhteessa, mitä ei enää edes ole, mihin oli luottanut ja sitoutunut.
Mies yksipuolusesti sanoutui irti suhteesta ja vielä salassa, pettämällä ap.Mikä ap. toiminnassa on tunnekylmää? Se ettei hyväksy miehen pettämistä? Vai se, että haluaa elää tasapainosta ja onnellista omaa elämäänsä ja etsiä rinnalleen arvojensa mukaista kumppania?
Kukaan ei täällä ole sanonut, että suhteeseen olisi pitänyt jäädä.
Sen sijaan tapa toteuttaa lähtö, oli halveksuttava. Tunnekylmää on esitää viikkotolkulla tietämätöntä ja hiipiä kuin varas kodissaan ja häipyä sanaakaan sanomatta.
Jos ap saa rinnalleen arvojensa mukaisen kumppanin, niin siitä ei seuraa mitään hyvää. Ap ja ap:n mies ovat aivan samalla viivalla, kumpikin toimi toisen selän takana. Tällainen sitten uusi?
Miksi ap ansaitsisi yhtään tämän parempaa?
AP ei todellakaan ole tunnekylmä.
Tunnekylmä on se joka pystyy asiallisesti keskustelemaan ja toimimaan " terapeuttina" läheiselle ihmiselle joka petti.
Joka pystyy rauhallisesti keskustelemaan syistä ( jotka ovat mitä? Tuskin mies tunnustaa olevansa itsekeskeinen mulkku).
Tässä sinä lähdet siitä ajatuksesta että apssa täytyy olla jotain vikaa ja hänen pitäisi tyynesti jäädä kuulemaan ne.
Vikoja hänessä varmasti on niin kuin meissä kaikissa mutta ne eivät oikeuta pettämiseen.
Siinähän jouduttaisiin sellaiseen suohon että loppua ei näy.
" Jos vielä muutut noin ja näin , niin sitten en enää petä".
Ap ei halua olla pettäjän kanssa ja asia on sillä selvä, mikään keskustelu ei sitä muuta eikä mikään apn vika sitä selitä. Se mikä miehen mielestä on apssa mahdollisesti vikana , voi olla toisen mielestä hyvä puoli.
Keskustelu parisuhteessa on ilman muuta tärkeää, mutta ne pitää käydä ennen pettämistä tai pikemminkin niiden sijasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hetkinen, et ole millään tavalla ilmaissut miehelle tietäväsi pettämisestä?
En ole. Pidin ajatusta ensin aika mahdottomana, mutta kyllä se onnistui. Lähinnä siis sen ansiosta että olemme viettäneet niin paljon aikaa erillään.
Ap
Et edes lähtösi jälkeen? Vaikka toinen pettikin, olisi silti asiallista kertoa miksi teit niin kuin teit. Haluaisitko itse tulla jätetyksi samalla tavalla, ilman mitään selitystä?
Tsemppiä Ap! Tärkeintä on huolehtia omasta hyvinvoinnista tällaisessa kamalassa tilanteessa, toinen ei ansaitse mitään. Itse salasin myös tietäväni ja hoidin järjestelyt salassa vaikka olikin vaikeaa..
Ja kommentoija, sinua ei selvästi ole koskaan satutettu tarpeeksi kun puolustat pettäjää..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä voisi lähteä tuolla tavalla. Varmaan kysyin miksi mies petti ja miettisin mikä suhteessa meni vikaan. Käsittelisin asian ja sitten unohtaisin koko miehen. Mulle on kuitenkin tärkeää käsitellä asiat loppuun asti eikä jättää mitään avoimia kysymyksiä. Ja ehkäpä tuosta oppisi jotain tulevaisuutta varten.
Ja sinä uskot että suhteessa on aina vikaa jos toinen pettää? Niin ei todellakaan ole. Pettäjä on keskenkasvuinen, itsekeskeinen, empatiakyvytön, pelkuri tms.
Tai ei kykene keskustelemaan tyytymättömyydestään tai sitten vaan tarvitsee egolleen pönkitystä aina silloin tällöin ja mitä niitä syitä nyt onkin.
Mutta mitään sellaista syytä ei tule että voisit oppia itsestäsi jotain todellista.
Ehkä nyt sen että tissisi ovat liian pienet tms mutta tulet toimeen elämässä ilman tuota " tietoakin".Pettäjä voi toki yrittää keksiä juttuja jotka uppoaa toiseen että päästään eteenpäin kunnes tulee seuraava pettäminen tai ainakin siitä kiinnijääminen.
Koska aikuinen tasapainoinen ihminen kertoo jos on tyytymätön suhteessa johonkin eikä lähde pettämään ja vielä salailemaan sitä.
Eihän siinä ole mitään järkeä jos haluaa suhteesta pois.
Jos ei halua ( ja siis on syytä yrittää salata) niin silloin pettämisen syyt ovat oikeasti ihan jossain muualla.Ei välttämättä tarvitse olla vikaa, mutta ainakin yrittäisin selvittää mitä tapahtui.
Mulla on tapana käsitellä asioita ja ihan varmasti tällaisessa tapauksessa keskustelisin tästä asiasta pettäjän kanssa. Tekisin sen oman mielenrauhani vuoksi. Kun asiat on loppuunkäsitelty, ei niitä tarvitse myöhemmin miettiä ja vatvoa.
Joillekin meistä asioiden käsittely on sitä, että selvittää itse asiat itselleen mielensä sisässä. Tarvetta kohdata itseä väärin kohdellut ei välttämättä ole. Se että sinä toimit toisin ei tee meidänlaistemme tapaa vääräksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä voisi lähteä tuolla tavalla. Varmaan kysyin miksi mies petti ja miettisin mikä suhteessa meni vikaan. Käsittelisin asian ja sitten unohtaisin koko miehen. Mulle on kuitenkin tärkeää käsitellä asiat loppuun asti eikä jättää mitään avoimia kysymyksiä. Ja ehkäpä tuosta oppisi jotain tulevaisuutta varten.
Ja sinä uskot että suhteessa on aina vikaa jos toinen pettää? Niin ei todellakaan ole. Pettäjä on keskenkasvuinen, itsekeskeinen, empatiakyvytön, pelkuri tms.
Tai ei kykene keskustelemaan tyytymättömyydestään tai sitten vaan tarvitsee egolleen pönkitystä aina silloin tällöin ja mitä niitä syitä nyt onkin.
Mutta mitään sellaista syytä ei tule että voisit oppia itsestäsi jotain todellista.
Ehkä nyt sen että tissisi ovat liian pienet tms mutta tulet toimeen elämässä ilman tuota " tietoakin".Pettäjä voi toki yrittää keksiä juttuja jotka uppoaa toiseen että päästään eteenpäin kunnes tulee seuraava pettäminen tai ainakin siitä kiinnijääminen.
Koska aikuinen tasapainoinen ihminen kertoo jos on tyytymätön suhteessa johonkin eikä lähde pettämään ja vielä salailemaan sitä.
Eihän siinä ole mitään järkeä jos haluaa suhteesta pois.
Jos ei halua ( ja siis on syytä yrittää salata) niin silloin pettämisen syyt ovat oikeasti ihan jossain muualla.Ei välttämättä tarvitse olla vikaa, mutta ainakin yrittäisin selvittää mitä tapahtui.
Mulla on tapana käsitellä asioita ja ihan varmasti tällaisessa tapauksessa keskustelisin tästä asiasta pettäjän kanssa. Tekisin sen oman mielenrauhani vuoksi. Kun asiat on loppuunkäsitelty, ei niitä tarvitse myöhemmin miettiä ja vatvoa.
Kyllä minun mielestä isompi vatvomisen riski on siinä että aloitetaan turha asioiden käsittely silloin kun ei ole mitään käsiteltävää. Ymmärrän miksi ap toimi näin jos kerran mahdollisuuksia jatkaa parisuhdetta ei hänen mielestään ole. Se että "annetaan kumppanille tilaisuus kertoa oma kantansa" ei takaa että sieltä tulee mitään todellista ja oikeaa kantaa, on suuri vaara että tulee asioita ja loukkauksia joita ei oikeasti tarkoiteta niin pahasti kuin sanotaan ja nämä jää ihan turhaan vaivaamaan mieltä. Olen samaa mieltä siitä että ilman pettämistä olisi raukkamaista lähteä niin kuin ap, mutta pettäjä saa mitä tilaa, eikä minusta petetyllä ole mitään velvollisuutta ottaa kierrosta selittelyä, valheita, mahdollisesti loukkauksia jne., kun ei ole mitään toivoa siitä että parisuhde voisi jatkua. Jos mies on tyytymätön parisuhteeseen, hän ottaa asian puheeksi kumppaninsa kanssa eikä ala pettämään. Jos pettää, on turha ruikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sorry, en millään jaksa lukea pitkää ketjua läpi, joten voi olla, että joku muukin on ihmetellyt samaa asiaa:
Onko ”kerrasta poikki” millään tavalla järkevää? No, jos suhde on muutenkin huonolla tolalla, niin ehkä sitten, mutta muuten en ymmärrä.
Jos suhteessa on kaikki hyvin ja rakkautta puolin ja toisin, en ymmärrä, miksi kaikki pitäisi heittää pois yhden kerran tähden? Ihan turha tulla väittämään, että suhteessa on AINA jotain vikaa, jos toinen pettää. Omasta kokemuksesta tiedän, ettei näin todellakaan ole,
Kyllähän jokainen ihminen tekee virheitä, toiset isompia, toiset pienempiä, mutta virheistä voi oppia eikä niitä tietenkään pidä toistaa.
Jos olisin ap, niin varmaan kuitenkin odottelisin miehen yhteydenottoa. Sitten kertoisin että olen koko kahden kuukauden ajan tiennyt pettämisestä. Ja hyvästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, kyllä sen tietää, että onko aika lähteä. Ap sai selkeän syyn lähteä ns. loppu kaneetin omille tuntemuksilleen. Veikkaan, että suhde ei sitten ollut se unelma kuitenkaan. Tai voi ollakin, mutta pettäminen on heippa-merkki molemmille...kunhan sen tajuaa.
Tai ...luin juuri, että pettäminen on suvaitumpaa Ranskassa....mutta me ollaankin Suomessa ja suomalaisia.
Hyvä. Se kylmäpäisyydestä tulee sitä, että tietää tekevänsä ihan oikein. Ei tarvitse enempiä selvittelyjä...tämä oli tässä.
Joskus voi olla hyvä kuulla ne toisen murinat ja lurinat, koska ne vain vahvistaa sitä omaa päätöstä.
Aapeelle onnea matkaan. Hieno ryhdikäs päätös. Hyvä sinulle.
Varmaan hyvä teille kummallekin, vaikka se tuskin nyt kiinnostaa.
Opitte tuosta suhteesta paljon.
Hyvä, että et jäänyt kynnysmatoksi. Sinussa on itsetuntoa ja se on hienoa. Et anna itsestäsi kohdeltavan väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä voisi lähteä tuolla tavalla. Varmaan kysyin miksi mies petti ja miettisin mikä suhteessa meni vikaan. Käsittelisin asian ja sitten unohtaisin koko miehen. Mulle on kuitenkin tärkeää käsitellä asiat loppuun asti eikä jättää mitään avoimia kysymyksiä. Ja ehkäpä tuosta oppisi jotain tulevaisuutta varten.
Ja sinä uskot että suhteessa on aina vikaa jos toinen pettää? Niin ei todellakaan ole. Pettäjä on keskenkasvuinen, itsekeskeinen, empatiakyvytön, pelkuri tms.
Tai ei kykene keskustelemaan tyytymättömyydestään tai sitten vaan tarvitsee egolleen pönkitystä aina silloin tällöin ja mitä niitä syitä nyt onkin.
Mutta mitään sellaista syytä ei tule että voisit oppia itsestäsi jotain todellista.
Ehkä nyt sen että tissisi ovat liian pienet tms mutta tulet toimeen elämässä ilman tuota " tietoakin".Pettäjä voi toki yrittää keksiä juttuja jotka uppoaa toiseen että päästään eteenpäin kunnes tulee seuraava pettäminen tai ainakin siitä kiinnijääminen.
Koska aikuinen tasapainoinen ihminen kertoo jos on tyytymätön suhteessa johonkin eikä lähde pettämään ja vielä salailemaan sitä.
Eihän siinä ole mitään järkeä jos haluaa suhteesta pois.
Jos ei halua ( ja siis on syytä yrittää salata) niin silloin pettämisen syyt ovat oikeasti ihan jossain muualla.Ei välttämättä tarvitse olla vikaa, mutta ainakin yrittäisin selvittää mitä tapahtui.
Mulla on tapana käsitellä asioita ja ihan varmasti tällaisessa tapauksessa keskustelisin tästä asiasta pettäjän kanssa. Tekisin sen oman mielenrauhani vuoksi. Kun asiat on loppuunkäsitelty, ei niitä tarvitse myöhemmin miettiä ja vatvoa.
Olen aivan varma että noiden " keskustelujen" seurauksena sinä vatvoisit asioita entistä enemmän.
Kun kuulisin itsestäsi " totuuksia" mitä pettäjä kertoisi sinusta oikeuttaakseen tekonsa.
Joutuisit miettimään, olenko todella tuollainen, oliko todella suhteemme noin huono.
Rehellisiä keskusteluja pystytään käymään sitten kun asiaan on tullut tarpeeksi etäisyyttä. Onko siinä vaiheessa keskustelulle enää tarvetta, onkin toinen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ilo on kostossa pitemmän päälle kun tietää tehneensä väärin?
Mitä ap teki väärin kun hän purki suhteen miehen väärinteon jälkeen?
Suhteen purkamisessa pettämisen jälkeen ei ole mitään väärää. Sen sijaan tapa on raukkamainen. Tämä täysin riippumatta siitä, mitä mies on tehnyt. Suhde lopetetaan kertomalla se reilusti.
Eihän se mieskään kertonut, että suhde on ohi vaan petti kaikessa hiljaisuudessa. Ei ole mitään velvollisuutta olla reilu sille joka on kusettanut ensin.
Alemman tason moraalikäsityksessä tietty näin: silmä silmästä ja hammas hampaasta. Mielenrauhaa ja tasapainoa näin ei kuitenkaan koskaan itselleen saa -- hetken tyydytyksen vain.
Selvittämättömät asiat jäävät jäytämään mieleen ja ne nousevat eteen tulevaisuudessa. Moraaliltaan aikuisen tasolla oleva ihminen olisi ottanut asian puheeksi ja antanut miehen kertoa näkökulmansa suhteeseen. Se ei muuta sitä, etteikö se suhteen loppu olisi ollut.
Esiin nousevat asiat voi sitten käsitellä sitä mukaa kun ne nousevat. Jotkut meistä inhoaa ylitse kaiken pyhimyksen viittaa. Itse olen erotilanteessa kuullut ylistystä siitä, miten hyvä ja anteeksiantava olen (kun hoidin asian siististi ilman draamaa) ja oli niin vastenmielistä olla tuollaisen projisoinnin kohteena, että huh huh. Jotkut naiset toki nimenomaan nauttii tuosta roolista . Itse haluan olla ihminen ja sellaisena raadollinen .
Olen tehnyt virheen, etten käsitellyt asioista aikoinaan. Vuosia myöhemmin kaikki pamahti yhtäkkiä takaisin ajatuksiin. Kyse ei ollut vain erosta vaan myös muista asioista. Lopulta jouduin hakemaan apua terapiasta, koska asiat vaan jylläs ja jylläs mielessä. En ikinä enää sulje asioita mielestäni vaan käsittelen ne heti tapahtuman jälkeen vaikka sitten käymällä terapiassa.
Hyvä että olet löytänyt itsellesi sopivan tavan toimia ja käsitellä tunteet. Osalla meistä tuo "sulku " ei jää päälle pitkäksi aikaa, vaan melko pian asiat ja tunteet alkavat tulla mieleen ja niitä voi käsitellä .
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin ap, niin varmaan kuitenkin odottelisin miehen yhteydenottoa. Sitten kertoisin että olen koko kahden kuukauden ajan tiennyt pettämisestä. Ja hyvästi.
Onkohan ap miettinyt mitä sitten jos miehestä ei oikeasti enää kuulu yhtään mitään? Kyllä sekin voi jäädä vaivaamaan.
Onnittelen ap.tä siitä, että hän kykeni pidättäytymään toiminnasta, mihin moni olisi langennut: hän ei jäänyt itkemään, syyttelemään, valittamaan tai "keskustelemaan". Hän ymmärsi, että mies rikkoi liiton, eikä rikottua saa enää ehjäksi.
Keräsi omaisuutensa ja lähti.
Hänellä on oltava rautainen itsetunto, koska tiesi ettei toisen petos tee hänestä huonoa.
Tasapainoinen, kannustava ja turvallinen lapsuus? Olen jotakuinkin varma siitä. Ja vielä onnea matkassa, kun miehen petos tuli ilmi, asunto löytyi ja vanhasta pääsi irrottautumaan yksinään. Harva vuokranantaja olisi tuohon suostunut.
Jännä, miten miehet nimittävät pettämistä "virheeksi". Virhe sattuu kun täyttää sanaristikkoa. Yhdyntä on aktiivinen teko. Kännin vetäminenkin on itse valittu. Jos vahingossa tulee panneeksi vierasta, on epäluotettava petturi. Siinä ei ole mitään epäselvää.
Joten vielä kerran: onnittelut esimerkillisestä toiminnasta ja siitä että kokosit itsesi ja pääsit heti uuden elämän alkuun. Vaikka tunteet tulevat jossain vaiheessa, niitä on turvallista ja miellyttävääkin kokea uudessa, omassa kodissa verrattuna siihen, että olisit jäänyt kuuntelemaan selityksiä ja valheita.
Tämä on paras tarina, mitä olen aikoihin kuullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä voisi lähteä tuolla tavalla. Varmaan kysyin miksi mies petti ja miettisin mikä suhteessa meni vikaan. Käsittelisin asian ja sitten unohtaisin koko miehen. Mulle on kuitenkin tärkeää käsitellä asiat loppuun asti eikä jättää mitään avoimia kysymyksiä. Ja ehkäpä tuosta oppisi jotain tulevaisuutta varten.
Ja sinä uskot että suhteessa on aina vikaa jos toinen pettää? Niin ei todellakaan ole. Pettäjä on keskenkasvuinen, itsekeskeinen, empatiakyvytön, pelkuri tms.
Tai ei kykene keskustelemaan tyytymättömyydestään tai sitten vaan tarvitsee egolleen pönkitystä aina silloin tällöin ja mitä niitä syitä nyt onkin.
Mutta mitään sellaista syytä ei tule että voisit oppia itsestäsi jotain todellista.
Ehkä nyt sen että tissisi ovat liian pienet tms mutta tulet toimeen elämässä ilman tuota " tietoakin".Pettäjä voi toki yrittää keksiä juttuja jotka uppoaa toiseen että päästään eteenpäin kunnes tulee seuraava pettäminen tai ainakin siitä kiinnijääminen.
Koska aikuinen tasapainoinen ihminen kertoo jos on tyytymätön suhteessa johonkin eikä lähde pettämään ja vielä salailemaan sitä.
Eihän siinä ole mitään järkeä jos haluaa suhteesta pois.
Jos ei halua ( ja siis on syytä yrittää salata) niin silloin pettämisen syyt ovat oikeasti ihan jossain muualla.Ei välttämättä tarvitse olla vikaa, mutta ainakin yrittäisin selvittää mitä tapahtui.
Mulla on tapana käsitellä asioita ja ihan varmasti tällaisessa tapauksessa keskustelisin tästä asiasta pettäjän kanssa. Tekisin sen oman mielenrauhani vuoksi. Kun asiat on loppuunkäsitelty, ei niitä tarvitse myöhemmin miettiä ja vatvoa.
Pettäminen on pettämistä. En ymmärrä mitä keskustelemista siinä enää on? Antaa pettäjälle tilaisuus selitellä? Oli syyt mitä tahansa, siinä menee monella luottamuksen raja ja parisuhteen raja. Eteenpäin vaan!
Alue: Aihe vapaa
En tiedä muuta kuin sympatiani ovat ap:n puolella! Tekisin niiiiin samoin samassa tilanteessa 👍