Kerrankin elämässäni maltoin mieleni (pettävä mies), ja nyt on koston hetki koittanut :)

Hyvin näkyy tässäkin keskustelussa perisuomalainen mentaliteetti. Ääretön jyrkkyys, kaikki on mustavalkoista ja kostoa tietenkin haudotaan pitkään ja hartaasti. Ei ihme, että Suomessa surmatilastot ovat mitä ovat. :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika tuota, öh, lapsellista. Mikset vain keskustellut asiasta äijäsi kanssa, ja eronnut sitten?

Niinpä ,ihmiset eivät aina käyttäydy kaikkein parhaimmin tullessaan tärkeimmän ihmisen pettämäksi.

Tuolla tyylillä kuitenkin vältetään loukkausten syytäminen toiselle, vältetään se että sanotaan tosi pahoja asioita , joita myöhemmin katuu jne.

Ja kun lopputulos on sama eli ero

Mitä keskustelemista asiassa on?

Jos on sillä linjalla että kerrasta poikki, ei siinä ole kertakaikkiaan mitään keskustelemista.

Täällä on nyt asiat sekaisin. 

Ei tarvitse keskustella, ei. Mutta tasapanoinen ja itseään kunnioittava ihminen ilmoittaa toiselle lähdön syyn avoimesti, muuttaa pois avoimesti ja antaa toisen sanoa kantansa. 

Naurahdin ääneen tämän lukiessani. Niin uskomaton kommentti. Ap:n mies pettää ja salailee ja nyt ap onkin se, jota ankarasti nuhdellaan "käytöksestään" :D

Kyllä jotkut ihmiset onnistuvat kääntämään tosiasiat nurin...

Ap on toiminut mielestäni aivan upeasti. Itsekin olen vastaavan asian kokenut, paitsi että exälläni oli lyhyt salasuhde. Minä tein eropäätöksen, exä ei olisi halunut erota.... Miehen logiiggaa?

Vierailija kirjoitti:

En kyllä voisi lähteä tuolla tavalla. Varmaan kysyin miksi mies petti ja miettisin mikä suhteessa meni vikaan. Käsittelisin asian ja sitten unohtaisin koko miehen. Mulle on kuitenkin tärkeää käsitellä asiat loppuun asti eikä jättää mitään avoimia kysymyksiä. Ja ehkäpä tuosta oppisi jotain tulevaisuutta varten. 

Miten ap. muutto yhteisestä kodista estäisi käsittelemästä asiaa, jos jommalla kummalla on siihen tarvetta? Yhteiset tapaamiset on täysin mahdollista ja puhelinkin on keksitty.

En ymmärrä, miksi haluat syyllistää ap. mutta et sanallakaan mainitse, miksi mies ei kertonut pettämisaikeustaan, saati pettämisestä, koska tiedon ap. sai sen muuta kautta, kuin mieheltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä voisi lähteä tuolla tavalla. Varmaan kysyin miksi mies petti ja miettisin mikä suhteessa meni vikaan. Käsittelisin asian ja sitten unohtaisin koko miehen. Mulle on kuitenkin tärkeää käsitellä asiat loppuun asti eikä jättää mitään avoimia kysymyksiä. Ja ehkäpä tuosta oppisi jotain tulevaisuutta varten. 

Ja sinä uskot että suhteessa on aina vikaa jos toinen pettää? Niin ei todellakaan ole. Pettäjä on keskenkasvuinen, itsekeskeinen, empatiakyvytön, pelkuri tms.

Tai ei kykene keskustelemaan tyytymättömyydestään tai sitten vaan tarvitsee egolleen pönkitystä aina silloin tällöin ja mitä niitä syitä nyt onkin.

Mutta mitään sellaista syytä ei tule että voisit oppia itsestäsi jotain todellista.

Ehkä nyt sen että tissisi ovat liian pienet tms mutta tulet toimeen elämässä ilman tuota " tietoakin".

Pettäjä voi toki yrittää keksiä juttuja jotka uppoaa toiseen että päästään eteenpäin kunnes tulee seuraava pettäminen tai ainakin siitä kiinnijääminen.

Koska aikuinen tasapainoinen ihminen kertoo jos on tyytymätön suhteessa johonkin eikä lähde pettämään ja vielä salailemaan sitä.

Eihän siinä ole mitään järkeä jos haluaa suhteesta pois.

Jos ei halua ( ja siis on syytä yrittää salata) niin silloin pettämisen syyt ovat oikeasti ihan jossain muualla.

Ei välttämättä tarvitse olla vikaa, mutta ainakin yrittäisin selvittää mitä tapahtui. 

Mulla on tapana käsitellä asioita ja ihan varmasti tällaisessa tapauksessa keskustelisin tästä asiasta pettäjän kanssa. Tekisin sen oman mielenrauhani vuoksi. Kun asiat on loppuunkäsitelty, ei niitä tarvitse myöhemmin miettiä ja vatvoa. 

Kyllä minun mielestä isompi vatvomisen riski on siinä että aloitetaan turha asioiden käsittely silloin kun ei ole mitään käsiteltävää. Ymmärrän miksi ap toimi näin jos kerran mahdollisuuksia jatkaa parisuhdetta ei hänen mielestään ole. Se että "annetaan kumppanille tilaisuus kertoa oma kantansa" ei takaa että sieltä tulee mitään todellista ja oikeaa kantaa, on suuri vaara että tulee asioita ja loukkauksia joita ei oikeasti tarkoiteta niin pahasti kuin sanotaan ja nämä jää ihan turhaan vaivaamaan mieltä. Olen samaa mieltä siitä että ilman pettämistä olisi raukkamaista lähteä niin kuin ap, mutta pettäjä saa mitä tilaa, eikä minusta petetyllä  ole mitään velvollisuutta ottaa kierrosta selittelyä, valheita, mahdollisesti loukkauksia jne., kun ei ole mitään toivoa siitä että parisuhde voisi jatkua. Jos mies on tyytymätön parisuhteeseen, hän ottaa asian puheeksi kumppaninsa kanssa eikä ala pettämään. Jos pettää, on turha ruikuttaa.

Niinpä. Tässä nyt ihmiset olettaa, että se pettäjä on kykenevä keskustelemaan ja puhumaan asiat halki. Itse olen joskus yrittänyt selvittää asioita erään minua väärin kohdalleen ihmisen kanssa. ..tuloksena vain selvittelyä, yrityksiä vierittää vastuu minulle jne. Eli jos alkaa selvittää asioita tuokin voi olla tulos. Jos ap:n miehellä on halu käsitellä asioita voi hän itse olla aloitteellinen.

Vierailija kirjoitti:

Sorry, en millään jaksa lukea pitkää ketjua läpi, joten voi olla, että joku muukin on ihmetellyt samaa asiaa:

Onko ”kerrasta poikki” millään tavalla järkevää? No, jos suhde on muutenkin huonolla tolalla, niin ehkä sitten, mutta muuten en ymmärrä.

Jos suhteessa on kaikki hyvin ja rakkautta puolin ja toisin, en ymmärrä, miksi kaikki pitäisi heittää pois yhden kerran tähden? Ihan turha tulla väittämään, että suhteessa on AINA jotain vikaa, jos toinen pettää. Omasta kokemuksesta tiedän, ettei näin todellakaan ole,

Kyllähän jokainen ihminen tekee virheitä, toiset isompia, toiset pienempiä, mutta virheistä voi oppia eikä niitä tietenkään pidä toistaa.

Jos jää kiinni eikä siis itse omasta aloitteesta kerro, niin mikä takaa että se oli ensimmäinen ja ainoa kerta?

Aivan, ei yhtään mikään.

Minä en jaksaisi sitä ainaista epäilystä mikä seuraisi jos kumppani jäisi kiinni.

Mistä minä voisin tietää etteikö hän vain olisi entistä tarkempi .

Pystyisinkö olemaan sen jälkeen oma itseni vai pelkäisinkö koko ajan että nyt varmaan taas pettää kun sanoin noin tai tein näin tai olin huonolla tuulella yms.

Ei tietysti saa käyttäytyä huonosti mutta jos puolison pettäminen on oikeutettua joistain minusta riippuvista syistä, niin siitä seuraisi loputon itsetarkkailu.

Ei ,ei ja ei. En pystyisi siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ilo on kostossa pitemmän päälle kun tietää tehneensä väärin?

Mitä ap teki väärin kun hän purki suhteen miehen väärinteon jälkeen?

Suhteen purkamisessa pettämisen jälkeen ei ole mitään väärää. Sen sijaan tapa on raukkamainen. Tämä täysin riippumatta siitä, mitä mies on tehnyt. Suhde lopetetaan kertomalla se reilusti. 

Että mua ällistyttää nämä reiluusvaatimukset.

Arvostus miessukupuolta kohtaan rapisee.

Mä en kehtaisi kirjoittaa mitään noin tyhmää, enkä kirjoita tähän typeryyteen vastausta, kun sen ovat muut tehneet jo moneen kertaan.

Parisuhteessa oleva ei mene uittamaan värkkejään vieraaseen. Se ei ole reilua. Ei parisuhdetta lopeteta sillä tavalla vaan puhumalla.

Sori kulta, mutta olin siis duuninpukkarissa vaihtamassa duunivaatteita pois, liukastuin lattialle jääneeseen banaaninkuoreen ja penikseni luiskahti vahingossa ja täysin yllättäin Dooriksen karvakolmioon ja siitä sitten yritin pumppaamalla päästä ylös, kaaduin uudestaan ja silloin se penis vahingossa meni Dooriksen suuhun. Oikeesti, se oli sellaista Buster Keaton -tyylistä slapstick -komediaa jos joku olisi sen VHS.lle kuvannut. Sori.

Tää on once in a lifetime -tapahtuma, eli ei tule toistumaan. Voidaanhan olla yhdessä 4evö? T. Micke

Vierailija kirjoitti:

Sorry, en millään jaksa lukea pitkää ketjua läpi, joten voi olla, että joku muukin on ihmetellyt samaa asiaa:

Onko ”kerrasta poikki” millään tavalla järkevää? No, jos suhde on muutenkin huonolla tolalla, niin ehkä sitten, mutta muuten en ymmärrä.

Jos suhteessa on kaikki hyvin ja rakkautta puolin ja toisin, en ymmärrä, miksi kaikki pitäisi heittää pois yhden kerran tähden? Ihan turha tulla väittämään, että suhteessa on AINA jotain vikaa, jos toinen pettää. Omasta kokemuksesta tiedän, ettei näin todellakaan ole,

Kyllähän jokainen ihminen tekee virheitä, toiset isompia, toiset pienempiä, mutta virheistä voi oppia eikä niitä tietenkään pidä toistaa.

Kerrasta poikki on järkevää, jos ap tietää, että pettäminen on hänelle anteeksiantamaton teko.

Thumbs up, wau olet mun super hero. Ihan mielettömän hyvin toimittu. Jääköön petturi mies nuolemaan näppejään, ehkä miettii hetken että olisi pitänyt pitää sepalus kiinni. Nyt keskityt omaan hyvinvointiinsi ja rakentelet elämääsi uudelleen. Hyvin se menee!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs on AP sössinyt suhteensa siihen jamaan, että miehelle tullut tarve. Osaltaan sinun vikasi jos suhde on niin huono että on pitänyt hänen valita pettäminen. Molemmat olette suhteestanne vastuussa ja tässä tilanteessa molemmat yhtä epäkypsiä.

Mielestäni meillä meni ihan OK. Työ- ja opiskelukiireitä molemmilla, mutta mitään yksittäistä huonoa puolta suhteessa en kyllä osaa nimetä. En ole pihdannut jne., mitä nyt usein epäillään tällaisissa tilanteissa.... Vähän väljähtänyttä on voinut olla, mutta ei mieskään ole yrittänyt tilannetta kohentaa, eikä edes ottanut puheeksi.

Ap

Kuten sanoin, teidän yhteinen ongelma takana.

 

Ongelmia tai  ei, pettäjä on aina itse vastuussa omasta pettämisestään. Turha vierittää osavastuuta petetylle.

Toki. Suhteesta he ovat silti yhdessä vastuussa ja AP itse sanoi että kumpikaan ei tehnyt mitään arjen parantamiseksi. Mies valitsi pettämisen ratkaisuksi ja AP lapsellisen tavan reagoida.

Mies ihan itse päätti etsiä ratkaisua suhteen ulkopuolelta ja petti.

Voiko kukaan ja etenkään tuo mies itse vaatia ap:ta vieläpä käyttäytymään tietyllä/soveliaalla tavalla? Se miten reagoi kun on luottamus petetty ja koko elämä romahtanut toisen osapuolen toimesta niin sun mielestä se on väärin, mutta monestiko olet ollut vastaavassa tilanteessa ja uhrin asemassa? Toisekseen, meistä jokainen kestää ja käsittelee isoja traumaattisia tilanteita eri tavoin eikä niistä yksikään ole väärä tapa niin kauan kun kenenkään henki ja terveys ei vaarannu.

Lapsellinen tapa versus pettäminen. Ei ole vaikea päättää kumpi on pahempi.

Eikä se pettäminen nyt ainakaan soveliasta ole eikä kaukana lapsellisesta.

Toinen teki ja toinen reagoi ja sinä reppana yrität saada ne näyttämään suhteen loppumisen kannalta yhtä pahoilta asioilta. Kumpi siis otti ensimmäisen askeleen asiassa? Pettäjä.

Pettäminen on hyvin loukkaavaa.  On todennäköistä, että miehellä on muitakin seksisuhteita, kun matkatöitä tekee ja hotelleissa asuu.

Pettäjät ovat pettäjiä, niin se vain on.   Mitä eroa näette AVO suhteella ja avioliitolla.  Eikö AVO suhde ole hieman nimensä veroinen.  Siitä voi noin vain lähteä, kun AP on lähtenytkin.  Sielun vammat pettämisist ja petyksi joutumisesta tietenkin tulee ellei ole kovin paatunut.

Hyvä ap! Mäkin tein vähän samalla tavalla (tosin oli pettänyt jo aiemmin ja minä idiootti annoin anteeksi). Sain tietää toisesta pettämisestä luotettavalta lähteeltä ja sitten vaan päätin, että nyt riittää ja soitin ystäville, että nyt tarvitaan muuttoapua ja menin vanhemmilleni noin viikoksi, kunnes sain uuden kämpän. Exä tuli pällistelemään miksi tavaroitani on viety pois ja mihin muka olen lähdössä :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis hetkinen, et ole millään tavalla ilmaissut miehelle tietäväsi pettämisestä? 

En ole. Pidin ajatusta ensin aika mahdottomana, mutta kyllä se onnistui. Lähinnä siis sen ansiosta että olemme viettäneet niin paljon aikaa erillään.

Ap

Et edes lähtösi jälkeen? Vaikka toinen pettikin, olisi silti asiallista kertoa miksi teit niin kuin teit. Haluaisitko itse tulla jätetyksi samalla tavalla, ilman mitään selitystä?

 

Mutta onko ap:lla mitään VELVOLLISUUTTA kertoa tai tehdä toiselle erosta helpompi?

Mielestäni on velvollisuus kertoa edes sen verran, että mies tietää miksi ap on lähtenyt. Kuvitelkaa nyt omalle kohdallenne, että tulette kotiin, puoliso on kadonnut, puolison tavarat on viety, ei mitään tietoa missä puoliso on, ei mitään tietoa miksi näin on käynyt, onko puoliso kunnossa jne. Petetyksi tuleminen on kamalaa, mutta niin paha rikos pettäminen ei ole, että toiselle pitäisi aiheuttaa tällainen tilanne.

Ihan kuin sitä pettänyttä kiinnostaisi. Mun exällä meni 3 päivää, ennen kuin se noteerasi mun poissaolon. Silloinkin tuli vain viesti, että missä oot ja milloin oot tulossa takaisin. Vastasin, että vanhemmilla ja en ikinä ja sen jälkeen ei oo kuulunut mitään. Meidän tapauksessa minä sentään varoitin, että jos käytös (pettäminen) ei muutu niin minä häivyn. Toteutin uhkauksen.

Kun minä lähdin, niin exäni ei kysellyt mitään. Ei ainuttakaan viestiä tai puhelua missä olen. Siskoni näki exän ja sanoi, että olette kuulemma eronnut. Exäni sanoi, että ihmisiä tulee ja menee ja turha niitä jäädä miettimään. Aika kylmä ihminen. Itse laitoin viestin hänelle ja kerroin miksi lähdin, niin hän vastasi vaan että ok. Mulla on uusi nainen jo, joten älä turhaan ota yhteyttä enää. Ja laittoi vielä, että muista käydä kellari tyhjentämässä tavaroistas, koska muutan toukokuun alussa pois ja en edes käy kellarissa, kun ei siellä ole hänen tavaroita yhtään.

Mieshän ei nyt välttämättä ollenkaan osaa yhdistää omaa pettämistään ja ap:n häipymistä, koska luulee ettei ap tiedä siitä mitään.

Pahimmillaan tämä voi kääntyä siten, että mies luulee ap:n lähteneen uuden miehen matkaan.

Jokainen tekee omat ratkaisunsa mutta minun mielestäni on raukkamaista lähteä salaa. Itse veisin tavarat pois ja odottaisin, että mies tulee kotiin. Sitten avain käteen ja kertoisin olevani lähdössä ja syyn. Jos toisella on sanottavaa niin kuuntelisin. Se on ihmismäistä käytöstä. Sanoa hyvästi kasvotusten, ei tekstarilla, Facebookissa, sähköpostilla tai häipymällä niin ettei sano mitään.

Tästä tarinasta tulee mieleen ettei se parisuhde ollut kummallekaan minkään arvoinen, turhaan kulutettua aikaa vaan.

Vierailija kirjoitti:

Järkyttävät määrät yläpeukkuja noin alhaiselle käytökselle. 

Kosto on alkeellinen tapa suhtautua siihen, että itselle on tehty vääryys. Tällä miehellä on kaikesta huolimatta minusta oikeus puheenvuoroon, tulla kuulluksi. 

Ystävän puheet voivat olla mitä vain. Viestittely tietysti on kovempaa dataa, mutta niillekin voi löytyä vähintään lieventäviä seikkoja. Viha toiminnan lähteenä tuskin johtaa ap:n kannaltakaan pidemmän päälle suotuisaan lopputulokseen. 

Löytää oman tunnekylmyytensä vielä edestään monta kertaa. Asioita ei ratkaista noin. 

Huvittavaa. Mitä mahtaa sinun mielestäsi olla nämä lieventävät seikat?

Jos ep ei halua olla pettäjän kanssa hänen ei tarvitse kuunnella pettäjän lieventäviä seikkoja tai muuta lässytystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis hetkinen, et ole millään tavalla ilmaissut miehelle tietäväsi pettämisestä? 

En ole. Pidin ajatusta ensin aika mahdottomana, mutta kyllä se onnistui. Lähinnä siis sen ansiosta että olemme viettäneet niin paljon aikaa erillään.

Ap

Et edes lähtösi jälkeen? Vaikka toinen pettikin, olisi silti asiallista kertoa miksi teit niin kuin teit. Haluaisitko itse tulla jätetyksi samalla tavalla, ilman mitään selitystä?

 

Mutta onko ap:lla mitään VELVOLLISUUTTA kertoa tai tehdä toiselle erosta helpompi?

Mielestäni on velvollisuus kertoa edes sen verran, että mies tietää miksi ap on lähtenyt. Kuvitelkaa nyt omalle kohdallenne, että tulette kotiin, puoliso on kadonnut, puolison tavarat on viety, ei mitään tietoa missä puoliso on, ei mitään tietoa miksi näin on käynyt, onko puoliso kunnossa jne. Petetyksi tuleminen on kamalaa, mutta niin paha rikos pettäminen ei ole, että toiselle pitäisi aiheuttaa tällainen tilanne.

Ihan kuin sitä pettänyttä kiinnostaisi. Mun exällä meni 3 päivää, ennen kuin se noteerasi mun poissaolon. Silloinkin tuli vain viesti, että missä oot ja milloin oot tulossa takaisin. Vastasin, että vanhemmilla ja en ikinä ja sen jälkeen ei oo kuulunut mitään. Meidän tapauksessa minä sentään varoitin, että jos käytös (pettäminen) ei muutu niin minä häivyn. Toteutin uhkauksen.

Kun minä lähdin, niin exäni ei kysellyt mitään. Ei ainuttakaan viestiä tai puhelua missä olen. Siskoni näki exän ja sanoi, että olette kuulemma eronnut. Exäni sanoi, että ihmisiä tulee ja menee ja turha niitä jäädä miettimään. Aika kylmä ihminen. Itse laitoin viestin hänelle ja kerroin miksi lähdin, niin hän vastasi vaan että ok. Mulla on uusi nainen jo, joten älä turhaan ota yhteyttä enää. Ja laittoi vielä, että muista käydä kellari tyhjentämässä tavaroistas, koska muutan toukokuun alussa pois ja en edes käy kellarissa, kun ei siellä ole hänen tavaroita yhtään.

Väistit luodin ja hyvä niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs on AP sössinyt suhteensa siihen jamaan, että miehelle tullut tarve. Osaltaan sinun vikasi jos suhde on niin huono että on pitänyt hänen valita pettäminen. Molemmat olette suhteestanne vastuussa ja tässä tilanteessa molemmat yhtä epäkypsiä.

Mielestäni meillä meni ihan OK. Työ- ja opiskelukiireitä molemmilla, mutta mitään yksittäistä huonoa puolta suhteessa en kyllä osaa nimetä. En ole pihdannut jne., mitä nyt usein epäillään tällaisissa tilanteissa.... Vähän väljähtänyttä on voinut olla, mutta ei mieskään ole yrittänyt tilannetta kohentaa, eikä edes ottanut puheeksi.

Ap

Kuten sanoin, teidän yhteinen ongelma takana.

 

Ongelmia tai  ei, pettäjä on aina itse vastuussa omasta pettämisestään. Turha vierittää osavastuuta petetylle.

Toki. Suhteesta he ovat silti yhdessä vastuussa ja AP itse sanoi että kumpikaan ei tehnyt mitään arjen parantamiseksi. Mies valitsi pettämisen ratkaisuksi ja AP lapsellisen tavan reagoida.

Mies ihan itse päätti etsiä ratkaisua suhteen ulkopuolelta ja petti.

Voiko kukaan ja etenkään tuo mies itse vaatia ap:ta vieläpä käyttäytymään tietyllä/soveliaalla tavalla? Se miten reagoi kun on luottamus petetty ja koko elämä romahtanut toisen osapuolen toimesta niin sun mielestä se on väärin, mutta monestiko olet ollut vastaavassa tilanteessa ja uhrin asemassa? Toisekseen, meistä jokainen kestää ja käsittelee isoja traumaattisia tilanteita eri tavoin eikä niistä yksikään ole väärä tapa niin kauan kun kenenkään henki ja terveys ei vaarannu.

Lapsellinen tapa versus pettäminen. Ei ole vaikea päättää kumpi on pahempi.

Eikä se pettäminen nyt ainakaan soveliasta ole eikä kaukana lapsellisesta.

Toinen teki ja toinen reagoi ja sinä reppana yrität saada ne näyttämään suhteen loppumisen kannalta yhtä pahoilta asioilta. Kumpi siis otti ensimmäisen askeleen asiassa? Pettäjä.

Kahdesti olen ollut petetyn asemassa, kiitos kysymästä.

Vierailija kirjoitti:

Tarkistahan kirjoitti:

Lain mukaan, et voi irtisanoa vuokrasopimusta yksipuolisesti, jos sopimus on ollut molempien nimissä. Vaikka vuokranantaja asian hyväksynyt, toinen vuokralainen, miehesi, ei ole asiaan suostunut. Eli häneltä pitää saada hyväksyntä, että sinun sopimuksesi on päättynyt ja hän ottaa vastuut vastatakseen. Nyt hän voi vedättää tällä asialla.

Lain mukaan ja lain mukaan...

Minä tiedän tapauksen, jossa nainen teki juuri noin kuin ap. Ja kun vuokranantaja tiesi milloin mies on kotona, huoneiston vuokranantaja kiikutti todistajan kanssa irtisanomisilmoituksen huoneistosta miehelle. Muut käytännön asiat vuokranantaja oli sopinut naisen kanssa jo etukäteen.

Eli fiksut ihmiset sopivat asioista etukäteen, eikä lue ainostaan mitä laissa sanotaan.

Kyllä vuokrasopimuksen voi omalta osaltaan päättää ihan koska vaan ja irtisanomisajan puitteissa. Ei mikään laki pakota tekemään kenenkään toisen pään mukaan. Siitä asunnosta voi sitten se siihen jäänyt osapuoli päättää omalta osaltaan mitä haluaa, että jatkaako sopimusta vaiko irtisanoutua myös ja etsiä uusi asunto.

Meillä mies teki kiusaa. Asuimme isossa nelikossa lasten ja mieheni kanssa. Kun erontuli niin mies ei suostunutnlähtemään. Luuli näin tekevänsä kiusaa.

No, minäpä pakkasin ja lähdin lasteni kanssa muualle ja irtisanoin asunnon osaltani. Sinne mies jäi sitten ulisemaan miten selviää vuokrasta, vaikka oli kuukausia tehnyt kiusaa ja takiaan lapsetkin joutui vaihtamaan koulua ym.

Vakuus toki pitää jättää vuokranantajalle kokonaisuudessaan, vaikka itse lähteekin. No, se vakuus meni miehen vuokran maksuun kun ei hoitanu vuokraa. Jätin kaikki huonekalutkin (uusia) ja ostin uuteen kotiimme uudet, koska en tahtonut mitään mukaani mikä meistä muistutti. Oli liian raskasta ( olin sairastunut fyysisesti ja sektiohaava oli ommeltu vahingossa suoleen kiinni, joten olin hetkeä ennen meinannut kuolla vatsakalvon tulehdukseen, samoin puhkesi ykköstyypin diabetes itselle ja lapselle eikä ollut yhtään ylimenergiaa).

Muuton odottaminen oli ihan helvettiä kun mies teki kiusaa koko ajan. Varasti isältäni saadut työkalut ja hiljaa hääräsi ja penkoi pakattuja laatikoita. Yritti varastaa muutakin. Satojen eurojen työkalut meni.

Moni mies kuulemma tekee juuri sitä, että eron tullen eivät suostu muuttamaan, jotta saisivat pitää vakuuden itsellään.

Sitten sain vielä jännittää ettei tuhoa asuntoa irtisanomisajan aikana, koska olin asunnosta vielä itse vastuussa. Saati siivosiko asuntoa jne.

Ihan tarpeeksi aiheutti stressiä, ettäkö olisin hänen tunteitaan jaksanu huomioida. Jäi kiinni vahvojen päihteiden (huumeet) käytöstä mikä ei tietenkään lapsiperheessä ole ok.

Henkinen ja fyysinen väkivalta vuosien ajalta siihen päälle niin : ei kiitos.