Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kerrankin elämässäni maltoin mieleni (pettävä mies), ja nyt on koston hetki koittanut :)
23.04.2018 |
Sain tietää melkein kaksi kuukautta sitten että avomieheni on pettänyt minua. Tietääkseni vain kerran (työpaikan pikkujoulut), mutta se riittää minulle. Sain tietää kun hän oli työmatkalla, joten pakostakin asian ottaminen puheeksi venähti - onneksi, koska sain päähäni suunnitelman jonka olen nyt toteuttanut.
Tajusin saman tien tiedon saatuani, että tämä oli tässä. Muuta vaihtoehtoa ei ole. Hetken mietittyäni tein näin: aloin heti etsiä uutta asuntoa, ja ihmeellisellä onnenkantamoisella eräällä puolitutulla oli vapautunut ihana asunto hyvällä paikalla. Eipä siinä mitään, nimet vuokrasopimukseen ja avaimet sain käteen parin viikon päästä. Sen jälkeen aloin pieni lasti kerrallaan siirtää tavaroitani uuteen asuntoon. Luotin siihen, että mies ei huomaa mitään, eikä hän ilmeisesti olekaan katsonut mm. vaatekaappiini tai työpöytäni laatikoihin. Olisi muuten kyllä havainnut eron entiseen. Mies on kyllä nyt ollut paljon poissa kotoa, joten se on helpottanut operaatiota huomattavasti.
Nyt mies on tämän päivän ja huomisen työreissulla, joten itse otin vapaapäivän ja kuljetin uuteen asuntooni isommat tavarat ja ne harvat huonekalut, jotka ovat minun ja jotka vielä haluan pitää. Viimeisellä reissulla entiseen kotiin jätin avaimen eteiseen. Nyt on muutto valmis, ja olo on aivan ihana. Toisaalta vähän kauhistuttaakin: mies sai tasan tarkkaan mitä ansaitsi, mutta onkohan ihan normaalia että oloni on näin kylmä, ja että saan näin suunnattomasti nautintoa siitä, että mies tulee palatessaan hämmästymään niin suuresti? Luonnollisesti en aio mm. vastata puheluihin tai viesteihin, eikä mies voi tietää mihin olen häipynyt. Syyn varmaan arvaa kyllä.
Joskus elämä näköjään voi olla kuin Salkkareista. Itse tämän draaman kehittelin, mutta näin minä nyt halusin tehdä, lapsellista tai ei :) Ei minua oikeastaan ollenkaan olisi kiinnostanutkaan puhua asiasta. Itse pettäminen on 100% varmaa, joten miksi kuuntelisin 1) huonoja tekosyitä ja valheita, tai 2) itkua ja anteeksi anelemista.
Kommentit (1155)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos osa kommentoijista on eri mieltä onko kosto (lue ketjun otsikko) hyvä asia niin ei se tarkoita että kommentoija on "suuttunut" ap:lle. Aikuiset ihmiset nyt saattavat esittää eriäviä mielipiteitä ilman suuttumusta, nähdään asiat eri tavalla.
Muutamassa kommentissa pettämistä ei hyväksytty mutta ei hyväksytty myöskään kostamista, kumpaakin pidettiin kehittymättömänä käytöksenä. Ja sitten keskustelua pidettiin hyvänä tapana käsitellä eroasia.
Voi olla toki vaikeaa suhtautua kommentteihin, jotka eivät ole joko aloitusta vastaan tai aloituksen puolella mutta niin usein on. Nähdään asia eri tavalla kuin asiasta riitelevät ihmiset. Jokainen voi kertoa oman mielipiteensä ja itse en ole pettämisen tai koston kannalla, molemmat ovat vääriä valintoja. Molemmat tavat haittaavat suhteen kumpaakin osapuolta.
Minä en kaipaa voimaantumistarinoita, minusta on tärkeämpi tehdä elämässään oikeita valintoja koska haluan kehittyä ihmisenä.
Mitä ihmeen kostamista?
Eihän sitä suhdetta, mihin ap. panosti ja uskoi, enää edes ollut, sillä se rikkoutui sillä hetkellä tuhanneksi sirpaleiksi, kun ap. mies petti.
Ja ap. toimi, niin kuin toimi, eikä nähnyt tarpeelliseksi lähteä uudestaan rakentamaan ja kokoamaan vanhaa suhdettaan, kun ei miehen pettämiset mihinkään katoa.
Yleensä jos puoliso pettää, se vaatii todella paljon enemmän työtä, kun painolasti on kannettavana, kuin lähtisi suhdetta rakentamaan puhtaalta pöydältä jonkun toisen kanssa.
Mitä ihmeen kostamista? Sinä kysyit. Luitko aloituksen?
"Kerrankin elämässäni maltoin mieleni (pettävä mies), ja nyt on koston hetki koittanut :)
Joskus elämä näköjään voi olla kuin Salkkareista. Itse tämän draaman kehittelin, mutta näin minä nyt halusin tehdä, lapsellista tai ei :) "
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässähän ei edes oikeasti tapahtunut "kostoa". Ap vain lopetti suhteen ja lähti pois. Kostaminen on sellaista lapsellista draamaa; huudetaan, haukutaan, solvataan, laitetaan someen jotain noloa huutoa, petetään itsekin, viilletään autonrenkaat ja laitetaan katkarapu patterin taakse.
Jos suhteen alussa on sovittu, ettei petetä ja toinen tekee sen niin ei siinä ole enää edes keskustelemista. Lisäksi tuollaiset "keskustelut" ovat yleensä vain stressaavia ja tuskallisia. Jos ap ei halua yrittää tai jatkaa niin ei siinä ole edes mitään keskustelemista.
Vierailija kirjoitti:
Kohta alkaa väittely kumpi teki "enemmän väärin", pettäjä vai kostaja. Kumpikin teki väärin, kummankaan tapa toimia ei ollut oikein eikä hyvä valinta tuossa tilanteessa.
En näe tuossa mitään kostoa. Kosto olisi ollut esimerkiksi että pettää itsekin.
Minulle tuollainen lähtö saattaisi olla ainoa mahdollinen etten antaisi houkutella itseäni jäämään.
Että pääsisin eroon nopeasti eikä vasta pitkällisen vaikean ajan ja kaiken soutamisen ja huopaamisen jälkeen.
En kyllä voisi lähteä tuolla tavalla. Varmaan kysyin miksi mies petti ja miettisin mikä suhteessa meni vikaan. Käsittelisin asian ja sitten unohtaisin koko miehen. Mulle on kuitenkin tärkeää käsitellä asiat loppuun asti eikä jättää mitään avoimia kysymyksiä. Ja ehkäpä tuosta oppisi jotain tulevaisuutta varten.
Ap on tunnustanut, että halusi kostaa ja siksi lähti tällä tavalla, draamahakuisesti. Halusi loukata yhtälailla. Pienisieluista käytöstä molemmilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika tuota, öh, lapsellista. Mikset vain keskustellut asiasta äijäsi kanssa, ja eronnut sitten?
Vierailija kirjoitti:
Joo o, joo o. Se vaan, että ei se mies sua turhan takia petä. Luultavasti ei ole enää pitkään aikaan rakastanut, jos koskaan. Muutenkin itsekin vaikutat olevasi lähinnä jonkinlaisessa shokissa. Katsos nyt vielä pari päivää eteenpäin ja puhu vasta sitten, että "elämä on kuin salkkareista ja hyvältä tuntuu". Mitenkään miestäsi puolustelematta - täysin naurettavaa pelleilyähän tuollainen pettäminen on aina.
Jotkut ihmiset pettää vaikka kuinka hyvää puolisoa. Syitä löytyy kyllä.
Jos olisit vaivautunut lukemaan ketjun, olisit lukenut että ap tiedostaa sen että murhetta asiasta varmasti vielä tulee.
Käykö sinun kateeksi että ap pystyi riuhtaisemaan itsensä pettäjästä?
Sehän oli erittäin fiksua, ne paskafiilikset ehtii käymään läpi kyllä ajan kanssa mutta ei tarvi repiä itseään rikki riidoissa yms joita tapaa seurata näissä tilanteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ilo on kostossa pitemmän päälle kun tietää tehneensä väärin?
Mitä ap teki väärin kun hän purki suhteen miehen väärinteon jälkeen?
Suhteen purkamisessa pettämisen jälkeen ei ole mitään väärää. Sen sijaan tapa on raukkamainen. Tämä täysin riippumatta siitä, mitä mies on tehnyt. Suhde lopetetaan kertomalla se reilusti.
Eihän se mieskään kertonut, että suhde on ohi vaan petti kaikessa hiljaisuudessa. Ei ole mitään velvollisuutta olla reilu sille joka on kusettanut ensin.
Monet täällä selittävät, että AP tulee katumaan, suremaan, itkemään jne yms ja mitä vielä eksänsä perään. Että eikö ollut alunperinkään rakkautta, kun voi tehdä noin kylmästi ja lähteä vaan pois. Joillain saattaa ne tunteet vaan kuolla todella nopeasti, kun puoliso kohtelee noin huonosti. Vielä nopeammin ne tunteet hälvenee, jos se kuherruskuukausivaihe on muutenkin loppunut ja eletään tasaista arkea.
Sitäpaitsi, jos AP ei sure eroa nytkään, niin tuskin vastaisuudessakaan!
Onnea ap, että pääsit tuollaisesta tyypistä eroon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävät määrät yläpeukkuja noin alhaiselle käytökselle.
Kosto on alkeellinen tapa suhtautua siihen, että itselle on tehty vääryys. Tällä miehellä on kaikesta huolimatta minusta oikeus puheenvuoroon, tulla kuulluksi.
Ystävän puheet voivat olla mitä vain. Viestittely tietysti on kovempaa dataa, mutta niillekin voi löytyä vähintään lieventäviä seikkoja. Viha toiminnan lähteenä tuskin johtaa ap:n kannaltakaan pidemmän päälle suotuisaan lopputulokseen.
Löytää oman tunnekylmyytensä vielä edestään monta kertaa. Asioita ei ratkaista noin.
Miksi ap. pitäisi roikkua suhteessa, mitä ei enää edes ole, mihin oli luottanut ja sitoutunut.
Mies yksipuolusesti sanoutui irti suhteesta ja vielä salassa, pettämällä ap.
Mikä ap. toiminnassa on tunnekylmää? Se ettei hyväksy miehen pettämistä? Vai se, että haluaa elää tasapainosta ja onnellista omaa elämäänsä ja etsiä rinnalleen arvojensa mukaista kumppania?
Vierailija kirjoitti:
Joo o, joo o. Se vaan, että ei se mies sua turhan takia petä. Luultavasti ei ole enää pitkään aikaan rakastanut, jos koskaan. Muutenkin itsekin vaikutat olevasi lähinnä jonkinlaisessa shokissa. Katsos nyt vielä pari päivää eteenpäin ja puhu vasta sitten, että "elämä on kuin salkkareista ja hyvältä tuntuu". Mitenkään miestäsi puolustelematta - täysin naurettavaa pelleilyähän tuollainen pettäminen on aina.
Aika moni mies pettää, vaikka rakastaa . Miehillä pettäminen usein liittyy ihan vaan siihen että pili vie ja mies vilisee. Ja silti oma vaimo on rakas. Mut eihän naisen kannata katsella miestä joka on pilin vietävissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ilo on kostossa pitemmän päälle kun tietää tehneensä väärin?
Mitä ap teki väärin kun hän purki suhteen miehen väärinteon jälkeen?
Suhteen purkamisessa pettämisen jälkeen ei ole mitään väärää. Sen sijaan tapa on raukkamainen. Tämä täysin riippumatta siitä, mitä mies on tehnyt. Suhde lopetetaan kertomalla se reilusti.
Eihän se mieskään kertonut, että suhde on ohi vaan petti kaikessa hiljaisuudessa. Ei ole mitään velvollisuutta olla reilu sille joka on kusettanut ensin.
Alemman tason moraalikäsityksessä tietty näin: silmä silmästä ja hammas hampaasta. Mielenrauhaa ja tasapainoa näin ei kuitenkaan koskaan itselleen saa -- hetken tyydytyksen vain.
Selvittämättömät asiat jäävät jäytämään mieleen ja ne nousevat eteen tulevaisuudessa. Moraaliltaan aikuisen tasolla oleva ihminen olisi ottanut asian puheeksi ja antanut miehen kertoa näkökulmansa suhteeseen. Se ei muuta sitä, etteikö se suhteen loppu olisi ollut.
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävät määrät yläpeukkuja noin alhaiselle käytökselle.
Kosto on alkeellinen tapa suhtautua siihen, että itselle on tehty vääryys. Tällä miehellä on kaikesta huolimatta minusta oikeus puheenvuoroon, tulla kuulluksi.
Ystävän puheet voivat olla mitä vain. Viestittely tietysti on kovempaa dataa, mutta niillekin voi löytyä vähintään lieventäviä seikkoja. Viha toiminnan lähteenä tuskin johtaa ap:n kannaltakaan pidemmän päälle suotuisaan lopputulokseen.
Löytää oman tunnekylmyytensä vielä edestään monta kertaa. Asioita ei ratkaista noin.
Eiköhän ne tunteet sieltä vielä löydy. Me ihmiset ollaan erilaisia eikä se ole sen parempi että ensin vollottaa ja sitten voimaantuu , joillakin se prosessi menee just toisin päin ja sekin on ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kyllä voisi lähteä tuolla tavalla. Varmaan kysyin miksi mies petti ja miettisin mikä suhteessa meni vikaan. Käsittelisin asian ja sitten unohtaisin koko miehen. Mulle on kuitenkin tärkeää käsitellä asiat loppuun asti eikä jättää mitään avoimia kysymyksiä. Ja ehkäpä tuosta oppisi jotain tulevaisuutta varten.
Ja sinä uskot että suhteessa on aina vikaa jos toinen pettää? Niin ei todellakaan ole. Pettäjä on keskenkasvuinen, itsekeskeinen, empatiakyvytön, pelkuri tms.
Tai ei kykene keskustelemaan tyytymättömyydestään tai sitten vaan tarvitsee egolleen pönkitystä aina silloin tällöin ja mitä niitä syitä nyt onkin.
Mutta mitään sellaista syytä ei tule että voisit oppia itsestäsi jotain todellista.
Ehkä nyt sen että tissisi ovat liian pienet tms mutta tulet toimeen elämässä ilman tuota " tietoakin".
Pettäjä voi toki yrittää keksiä juttuja jotka uppoaa toiseen että päästään eteenpäin kunnes tulee seuraava pettäminen tai ainakin siitä kiinnijääminen.
Koska aikuinen tasapainoinen ihminen kertoo jos on tyytymätön suhteessa johonkin eikä lähde pettämään ja vielä salailemaan sitä.
Eihän siinä ole mitään järkeä jos haluaa suhteesta pois.
Jos ei halua ( ja siis on syytä yrittää salata) niin silloin pettämisen syyt ovat oikeasti ihan jossain muualla.
Kuulostaa ihan siltä, ettei moni edes ymmärrä, mitå tarkoitetaan sana kosto.
Ap. ei ole tehnyt elettäkään kostakseen miehelle, vaan hän vähin äänin poistunut suhteesta ja antaa miehen jatkaa arvojensa mukaista elämää. Minusta se on ap. todella hienosti tehty, kun ei vaadi mieheltä selityksiä, ei aiheuta draamaa, ei syyttele tai syyllistä miestä, voiko enåä parempaa kohtelua pettäjä saada, kun hänen tekoaan ei kyseenalaisteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävät määrät yläpeukkuja noin alhaiselle käytökselle.
Kosto on alkeellinen tapa suhtautua siihen, että itselle on tehty vääryys. Tällä miehellä on kaikesta huolimatta minusta oikeus puheenvuoroon, tulla kuulluksi.
Ystävän puheet voivat olla mitä vain. Viestittely tietysti on kovempaa dataa, mutta niillekin voi löytyä vähintään lieventäviä seikkoja. Viha toiminnan lähteenä tuskin johtaa ap:n kannaltakaan pidemmän päälle suotuisaan lopputulokseen.
Löytää oman tunnekylmyytensä vielä edestään monta kertaa. Asioita ei ratkaista noin.
Miksi ap. pitäisi roikkua suhteessa, mitä ei enää edes ole, mihin oli luottanut ja sitoutunut.
Mies yksipuolusesti sanoutui irti suhteesta ja vielä salassa, pettämällä ap.Mikä ap. toiminnassa on tunnekylmää? Se ettei hyväksy miehen pettämistä? Vai se, että haluaa elää tasapainosta ja onnellista omaa elämäänsä ja etsiä rinnalleen arvojensa mukaista kumppania?
Kukaan ei täällä ole sanonut, että suhteeseen olisi pitänyt jäädä.
Sen sijaan tapa toteuttaa lähtö, oli halveksuttava. Tunnekylmää on esitää viikkotolkulla tietämätöntä ja hiipiä kuin varas kodissaan ja häipyä sanaakaan sanomatta.
Jos ap saa rinnalleen arvojensa mukaisen kumppanin, niin siitä ei seuraa mitään hyvää. Ap ja ap:n mies ovat aivan samalla viivalla, kumpikin toimi toisen selän takana. Tällainen sitten uusi?
Miksi ap ansaitsisi yhtään tämän parempaa?
Vierailija kirjoitti:
En kyllä voisi lähteä tuolla tavalla. Varmaan kysyin miksi mies petti ja miettisin mikä suhteessa meni vikaan. Käsittelisin asian ja sitten unohtaisin koko miehen. Mulle on kuitenkin tärkeää käsitellä asiat loppuun asti eikä jättää mitään avoimia kysymyksiä. Ja ehkäpä tuosta oppisi jotain tulevaisuutta varten.
Eihän tuo lähtö estä käsittelyä.
Vierailija kirjoitti:
Aika tuota, öh, lapsellista. Mikset vain keskustellut asiasta äijäsi kanssa, ja eronnut sitten?
Niinpä ,ihmiset eivät aina käyttäydy kaikkein parhaimmin tullessaan tärkeimmän ihmisen pettämäksi.
Tuolla tyylillä kuitenkin vältetään loukkausten syytäminen toiselle, vältetään se että sanotaan tosi pahoja asioita , joita myöhemmin katuu jne.
Ja kun lopputulos on sama eli ero.
Mitä keskustelemista asiassa on?
Jos on sillä linjalla että kerrasta poikki, ei siinä ole kertakaikkiaan mitään keskustelemista.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan siltä, ettei moni edes ymmärrä, mitå tarkoitetaan sana kosto.
Ap. ei ole tehnyt elettäkään kostakseen miehelle, vaan hän vähin äänin poistunut suhteesta ja antaa miehen jatkaa arvojensa mukaista elämää. Minusta se on ap. todella hienosti tehty, kun ei vaadi mieheltä selityksiä, ei aiheuta draamaa, ei syyttele tai syyllistä miestä, voiko enåä parempaa kohtelua pettäjä saada, kun hänen tekoaan ei kyseenalaisteta.
Ap käyttää itse sanaa kosto. Hänellä on ollut kostonhimo. Silloin se on kosto.
Miksi me täällä rupeaisimme asiaa sen enempää vääntelemään ja tulkitsemaan toiseksi tätä tekoa? Ei kosto vättämättä ole jotain samaa kuin alkuperäinen teko. On tarkoitus aiheuttaa toiselle surua, ahdistusta jne. tässä tapauksessa. Onnistuiko se näin, sitä emme tiedä.
Alue: Aihe vapaa
Pettäminen on alkeellinen tapa suhtautua siihen, ettei ole tyytyväinen parisuhteensa tilaan. Ap:lla olisi ollut oikeus puheenvuoroon, tulla omalta osaltaan kuulluksi.
Mies löytää oman tunnekylmyytensä vielä edestään monta kertaa. Asioita ei ratkaista noin.